LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio VAARALLISTEN TAVAROIDEN KANSAINVÄLISISTÄ TIEKULJETUKSISTA TEH- DYN EUROOPPALAISEN SOPIMUKSEN A LIITTEEN KOHDAN MUKAINEN MONENKESKINEN ERILLISSOPIMUS M 304; VOIMAANSAATTAMINEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ehdotetaan voimaansaatettavaksi Liikenteen turvallisuusviraston allekirjoittama monenkeskinen erillissopimus M 304. Erillissopimus M 304 koskee vaarallisia aineita kuljettavan kuljetusyksikön perävaunujen lukumäärää. Erillissopimus mahdollistaisi, että kuljetusyksikkö voisi muodostua useammasta kuin yhdestä perävaunusta, jos erillissopimukseen liittyvät ehdot täyttyvät. Sopimuksella tavoitellaan muun muassa kuljetusten kustannustehokkuutta ja kansainvälisen kilpailukyvyn paranemista. Erillissopimus on tullut voimaan allekirjoituspäivänä 31 maaliskuuta 2017 ja se olisi voimassa asti. TAUSTAA VAARALLISTEN TAVAROIDEN KANSAINVÄLISISTÄ TIEKULJE- TUKSISTA TEHDYSTÄ EUROOPPALAISESTA SOPIMUKSESTA Vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista vuonna 1957 tehty eurooppalainen sopimus tuli Suomen osalta voimaan vuonna 1979 (SopS 23/1979, ADRsopimus). ADR-sopimus ja erityisesti sen liitteet sisältävät kansainvälisiin vaarallisten aineiden tiellä tapahtuviin kuljetuksiin liittyviä määräyksiä, jotka koskevat muun muassa vaarallisten aineiden tai esineiden luokitusta, ainemääriä, pakkaamista ja merkitsemistä. Lisäksi ADR-määräyksissä on muun muussa vaatimukset ajoneuvojen, konttien ja säiliöiden rakenteille, varustukselle ja käytölle. Sopimuksen A ja B liitteitä on muutettu useita kertoja vuoden 1979 jälkeen. ADR-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan sopimuspuolilla on oikeus erityisin kahden tai monenkeskisin sopimuksin määrätä, että tiettyjä vaarallisia tavaroita, joiden kansainväliset kuljetukset ovat ADR-sopimuksen mukaan kiellettyjä, voidaan tietyin ehdoin hyväksyä kansainvälisiin kuljetuksiin niiden alueilla tai että tavaroita, jotka ADR-sopimuksen mukaan vain määrätyin ehdoin ovat hyväksyttävissä kansainvälisiin kuljetuksiin ja voidaan ottaa tällaisiin kuljetuksiin niiden alueilla ADRsopimuksen liitteissä asetettuja lievemmin ehdoin. Edelleen ADR-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan ja sopimuksen A liitteen kohdan mukaisesti ADR-maiden toimivaltaiset viranomaiset saavat sallia suoraan keskenään tiettyjen kuljetusten tapahtuvan alueellaan määräaikaisesti ADR-määräyksistä poiketen edellyttäen, että sama turvallisuustaso säilytetään. Tällaisilla ns. erillissopimuksilla, joilla poiketaan ADRsopimuksen ja sen liitteiden määräyksistä, voidaan ottaa huomioon esimerkiksi tekniikan kehittyminen. Erillissopimukset voivat olla voimassa enintään viisi vuotta erillissopimuksen hyväksymisestä, jona aikana erillissopimusten sisältämät tekniset vaatimukset on pääsääntöisesti tarkoitus sisällyttää kahden vuoden välein muutettavaan ADR-määräyksiin.

2 2 Erillissopimusta voidaan soveltaa kansainvälisissä ADR-kuljetuksissa niiden sopimuspuolien välillä, jotka ovat allekirjoittaneet kyseisen erillissopimuksen. ADRsopimuksen sopimuspuolet tekevät useita erillissopimuksia vuosittain. PERUSTELUT 1 Nykytila ADR-kuljetuksissa kuljetuksen on täytettävä ADR-sopimuksen ja sen liitteiden määräykset. Määräysten mukaan vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä saa olla enintään yksi perävaunu tai puoliperävaunu. ADR-määräyksissä ei ole yleisiä kokonaisainemäärärajoituksia ajoneuvoa tai kuljetusyksikköä kohti. Kuljetettavien vaarallisten aineiden tai esineiden kokonaismäärä määritellään ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien yleisissä käyttövaatimuksissa (ei ADR-määräyksissä) perustuen esimerkiksi ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän massan ja akselien määrän. Tietyille aineille/esineille, kuten esimerkiksi räjähteille ja itsereaktiivisille aineille, on ADRmääräyksissä määritelty ainemäärärajoitukset ajoneuvoa ja kuljetusyksikköä kohti. Rajoitukset liittyvät näiden aineiden vaarallisuuteen. Kansalliset vaarallisten aineiden kuljetuksesta (VAK) annetut säännökset ja Liikenteen turvallisuusviraston antamat VAK-määräykset perustuvat pitkälti ADRmääräyksiin. ADR-määräykset ovat myös Euroopan unionin vaarallisten aineiden sisämaakuljetuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2008/68/EY) I liitteessä. Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994, VAK-laki) 6 :n 4 momentin nojalla Suomen allekirjoittamia ADR-erillissopimuksia saa soveltaa myös kansallisissa VAK-kuljetuksissa. VAK-lain 6 :n 4 momentissa on valtuutussäännös, jonka mukaan Liikenteen turvallisuusvirastolla voi tehdä teknisluontoisia erillissopimuksia, joilla sallitaan poikkeava tekninen ratkaisu, vaatimus tai muu järjestely. Edellytys on, että tällaisella poikkeavalla teknisellä ratkaisulla tai järjestelyllä säilytetään kuitenkin vastaava turvallisuustaso kuin ADR-määräyksiä noudattamalla. Tällä hetkellä on voimassa VAK-kappaletavarakuljetuksia koskeva erillissopimus M 262 ja erillissopimus M 263, joka koskee puolestaan VAK-irtotavara- ja - säiliökuljetuksia. Sopimuksilla on mahdollistettu moduulien käyttö sekä ADRkuljetuksissa että kansallisissa VAK-kuljetuksissa. Sopimuksissa vaarallisten aineiden ainemäärä on rajattu 40 tonniin. Voimassaoleva sopimus on allekirjoitettu Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä Espanjassa. Sopimuksia on mahdollista soveltaa saakka. Kansallisesti Suomessa (kuten myös Ruotsissa) on myös säädetty, että dollyn (apuvaunun) avulla kytketty puoliperävaunu voidaan katsoa yhdeksi perävaunuksi. Kansallisesti muiden yhdistelmien käyttö ei olisi mahdollista VAKkuljetuksissa ilman edellä mainittuja erillissopimuksia.

3 3 2 Erillissopimuksen M 304 tavoitteet ja yksityiskohtaiset perustelut Ruotsin ehdottama uusi erillissopimus M 304 sallii myös useamman kuin yhden perävaunun käytön. Uusi erillissopimus tuli ajankohtaiseksi, koska ajoneuvoyhdistelmien mitat ja massat ovat kasvaneet. Erillissopimus korvannee nykyiset voimassaolevat erillissopimukset M 262 ja M 263. Voimassaoleviin erillissopimuksiin nähden ainemäärän rajoitus (40 tonnia) poistuisi ja ainemäärärajoituksia olisi vain tietyille aineille/esineille ADR-määräysten mukaisesti. Uusi erillissopimus ei salli kahden keskiakseliperävaunun muodostamaa yhdistelmää turvallisuussyiden (stabilisuus) takia. Erillissopimuksen mukaan sovellettavaksi tulee myös se, mitä kunkin maan kansallisessa lainsäädännössä on säädetty ja/tai määrätty ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien massoista sekä yhdistelmien käytöstä. Suomessa asiasta on säädetty erityisesti valtioneuvoston asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 (ns. käyttöasetus). Tällä hetkellä Ruotsin esittämän erillissopimuksen M 304 on allekirjoittanut mennessä yksi ADR-maata (Espanja). 3 Sopimuksen vaikutukset Erillissopimus mahdollistaisi useamman VAK-perävaunun käytön. Sopimusta hyödynnettäisiin sekä kansainvälisessä ADR-kuljetuksessa (esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä) että kansallisessa VAK-kuljetuksessa. Erillissopimuksella voisi olla jonkin verran myönteisiä vaikutuksia kuljetusten kustannustehokkuuteen. Suuremmalla kuljetuskapasiteetilla voidaan tavoitella pienempää energiankulutusta kuljetettuun hyötykuormaan nähden. Yleisesti kuljetuksissa on katsottu, että saman tavaramäärän kulkiessa pienemmällä ajoneuvomäärällä saataisiin lähtökohtaisesti myös myönteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Erillissopimuksessa M 304 ei olisi enää rajausta kuljetettavien ainemäärien osalta kuten voimassaolevissa erillissopimuksissa M 262 ja M 263 on rajoitettu. Rajoituksen poistuminen selkeyttää ajoneuvoyhdistelmien massavaatimusten soveltamista, koska ADR-/VAK-määräyksissä ei ole yleisiä ainemäärärajoituksia, ainoastaan tietyille ADR-/VAK-aineille tai -esineille. Käyttöasetuksessa (1257/1992) on määritelty muun muassa ajoneuvoyhdistelmän sallitut VAK-ainemäärät VAK-kuljetusten osalta. Vaatimukset ovat sidoksissa muun muassa vetoauton ja ajoneuvoyhdistelmän akselimääriin ja massaan. VAKkuljetuksessa 40 tonnin ainemäärärajoituksen poistuminen vaikuttanee vain jonkin verran nykyisiin Suomessa sallittuihin puoliperävaunuyhdistelmämassoihin. Käyttöasetuksen nykyiset säännökset rajoittavat kahdesta puoliperävaunusta (käytännössä vetoajoneuvot kolmiakselisia) muodostuvan yhdistelmän kokonaismassan 60 tonniin, jolloin kuorman määrä on enimmillään tonnia. Voimassaolevan käyttöasetuksen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on 68 tonnia mukaan, jos muun muassa vetoauton ja ajoneuvoyhdistelmän akselivaatimukset täyttyvät. Sopimuksella ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Lausunnoissa mainittuja vaikutuksia on kirjattu kohtaan 4 Asian valmistelu.

4 4 4 Asian valmistelu Uusi erillissopimus M 304 olisi voimassa saakka ja se mahdollistaisi moduuliyhdistelmien käytön sekä kansainvälisissä ADR-kuljetuksissa että kansallisissa VAK-kuljetuksissa pitempään kuin voimassaolevat sopimukset. Erillissopimusasiaa on valmisteltu Liikenteen turvallisuusvirastossa. Liikenteen turvallisuusvirasto selvitti, onko erillissopimukselle tarvetta. Virasto tiedusteli alustavia kommentteja luonnosvaiheessa olevasta Ruotsin ehdotuksesta viime vuoden 2016 marras-joulukuussa. Saatu palaute oli pääosin positiivista. Liikenteen turvallisuusvirasto pyysi sidosryhmätahoilta lausunnon lopullisesta erillissopimuksesta. Lausuntopyyntö lähettiin laajalle joukolle viranomaisia, yhdistyksiä ja VAK-sidosryhmiä. Lausunto on toimitettu myös tahoille, jotka tilanneet Liikenteen turvallisuusviraston tieliikennettä koskevat lausuntopyynnöt. Lausuntopyyntö on toimitettu esimerkiksi henkilöille, jotka osallistuvat tai seuraavat VAK-asioita ja lisäksi muille tahoille. Näistä tahoista tai henkilöiden edustamista tahoista mainittakoon muun muassa seuraavat: sisäministeriö (pelastusosasto), työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö, ympäristöministeriö, Poliisihallitus, Liikennevirasto, Maavoimien esikunta, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, erikoiskuljetusasioita käsittelevä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rajavartiolaitos, Tulli, Kuntaliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry, Kemesta ry, Kemianteollisuus ry, Liikenneturva, Liikennevakuutuskeskus, Matkahuolto, Suomen ammattiliikenne ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Huolinta- ja logistiikkaliitto ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Posti Oy, Öljy- ja biopolttoaineala ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Teknisen Kaupan liitto ja Työterveyslaitos, Yleinen teollisuusliitolle ry. Lisäksi lausuntopyyntö toimitettiin useille muille tahoille tai tahojen edustamille henkilöille. Pääosin saaduissa lausunnossa erillissopimusta kannatettiin tai todettiin, että estettä allekirjoittamiselle ei ole. Lausunnoissa mainittiin, että erillissopimus olisi tarpeellinen katsottaessa tulevaisuuden kehitystarpeita vaarallisten aineiden kuljettamisessa. Todettiin myös, että erillissopimuksella on myönteistä vaikutusta kuljetusten kustannustehokkuuteen, liikenneturvallisuuteen ja Suomen huoltovarmuuteen. Erillissopimuksen katsottiin myös parantavan kansallisten liikenneyrittäjien kansainvälistä kilpailukykyä ja mahdollistavan uuden ajoneuvoteknologian hyödyntämisen. Yhdessä lausunnossa vastustettiin ainemäärärajoituksen poistumista lisääntyvän palokuorman ja mahdollisten onnettomuustilanteiden ympäristövahinkojen takia, mutta he eivät vastustaneet kahden perävaunun käyttöä. Muutamat lausunnon antaneet tahot totesivat, että ei ole lausuttavaa. VAK-lain 6 :n myöntämin valtuuksin Liikenteen turvallisuusvirasto on hyväksynyt erillissopimuksen M 304 Suomen osalta allekirjoittaessaan sopimuksen 31 päivänä maaliskuuta 2017.

5 5 5 Voimaantulo Erillissopimus M 304 on tullut voimaan allekirjoituspäivänä 31 maaliskuuta 2017 ja se olisi voimassa asti. Valtioneuvosto päättää erillissopimuksen voimaansaattamista. 6 Erillissopimusten julkaiseminen Erillissopimuksen M 304 määräykset ovat yleiseltä merkitykseltään vähäisiä, koska ne koskevat vain selvästi rajattua kohderyhmää. Lisäksi määräysten teknisten yksityiskohtaisuuden vuoksi niiden julkaisematta jättämiseen on erityinen syy. Tarkoituksena on sen vuoksi jättää sopimus julkaisematta säädöskokoelman sopimussarjassa ja julkaista sopimuksen voimaansaattamisasetuksen yhteydessä ainoastaan Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000) 9 :ssä tarkoitettu ilmoitus siitä, että erillissopimukset ovat nähtävinä ja saatavissa Liikenteen turvallisuusviraston www-sivulla ( Virasto antaa tietoja sopimuksesta suomeksi ja ruotsiksi.