Mirjanpelto URAKKARAJALIITE rakennus ARKKITEHDIT Oy Tuomisalo & Co Vimpeli 10.8.2018
SISÄLLYSLUETTELO 1 HALLINTOJÄRJESTELYT... 1 1.1 Työmaan hallinto... 1 1.2 Informointivelvollisuudet... 1 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta... 1 1.4 Asioiden kirjaaminen... 1 1.5 Työaikataulu... 1 1.6 Suunnitelma-aikataulu... 2 1.7 Varauspiirustukset... 2 1.8 Piirustusten jakelumenettely... 2 1.9 Kokeet ja mallit... 2 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT... 2 2.1 Rakennusalue... 2 2.2 Työnaikaiset rakenteet... 2 2.3 Työnaikaiset asennukset... 3 2.4 Rakennusvälineet... 3 2.5 Telineet ja suojarakenteet... 3 2.6 Mittaukset... 3 2.7 Nostot ja siirrot... 3 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto... 3 2.9 Työmaahuolto... 3 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta... 3 2.11 Rakennusaikainen käyttö... 4 3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT... 4 3.1 Rakennuskohteen kuvaus... 4 3.2 Rakennuspaikkaa koskevat turvallisuustiedot... 4 3.3 Korjattavan rakennuksen rakenteet ja materiaalit... 4 3.4 Uudisrakennuksen rakenteet ja materiaalit... 4 3.5 Rakennusympäristöstä johtuvat vaarat rakentamistoiminnalle... 4 3.6 Olosuhteet rakennustyömaalla... 5 3.7 Rakennustoiminnasta johtuvat vaarat työmaalla ja lähiympäristössä... 5 3.8 Ympäristöturvallisuus... 5 3.9 Palosuojelu... 5 3.10 Pölyn leviämisen estäminen... 5 4 TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA... 5 4.1 Työmaan laatusuunnitelma... 5 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma... 5 5 VASTAANOTTO... 5 5.1 Yleistä... 5
5.2 Vastaanoton dokumentointi... 5 5.3 Vastaanoton kuvaus... 5 5.4 Toimintakokeet... 6 5.5 Vastaanoton aikataulu... 8 5.6 Laitetarkastusten urakkarajat... 8 6 KÄYTTÖÖNOTTO... 9 6.1 Luovutusasiakirjat... 9 6.2 Käytön opastus... 9 6.3 Takuuajan toimenpiteet... 9 7 URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET... 9 7.1 Varaukset... 9 7.2 Jälkipaikkaus... 10 7.3 LVIS-laitteiden merkinnät... 10 7.4 Rakennusurakoitsijan työt ja velvoitteet muista urakoista... 10 7.5 Muiden urakoitsijoiden väliset velvoitteet... 12
1 1 HALLINTOJÄRJESTELYT 1.1 Työmaan hallinto Työmaan johtovelvollisuudesta vastaava (YSE 1998 4) urakoitsija, myöhemmin pääurakoitsija, on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija toimii lainsäädännön edellyttämänä päätoteuttajana. Työmaan käynnistyessä pidetään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama aloituskokous. Kokouksen kutsuu koolle rakennuttaja. Pääurakoitsija vastaa, että työmaan hallinnossa noudatetaan kokouksessa sovittavia periaatteita. 1.2 Informointivelvollisuudet Jokaisen urakoitsijan tulee tutustua muiden osa-alueiden suunnitelmiin niiltä osin kuin se työn suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Kunkin urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen toimituksensa alkua toimitettava muiden osapuolten suunnittelua, hankintaa ja asennusta palvelevat tiedot. Urakoitsijan tulee laatia omat asennussuunnitelmansa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja suunnittelijoilla oman alansa asiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa toiselle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa ja hyväksytettävä muutettu toteutustapa työmaan hallinnosta sovittujen periaatteiden mukaisesti. 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta 1.4 Asioiden kirjaaminen 1.5 Työaikataulu Pääurakoitsijan oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan sovittaa ristiriidat. Työmaan kokouskäytännöstä on esitetty vaatimukset urakkaohjelmassa Sivu-urakoitsijoiden tulee ilmoittaa tarkastuksistaan pääurakoitsijan nimeämälle työnjohtajalle ja varata hänelle mahdollisuus olla niissä läsnä. Urakkaohjelman mukaisesti pääurakoitsijan pitämään työmaapäiväkirjaan merkitään mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tarkastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työhäiriöt ja muut tapahtumat, joilla on merkitystä rakennustyölle. Pääurakoitsijan tulee olla kiinteässä yhteistyössä ja laatia urakkaohjelman kohdan 4.2 mukainen työaikataulu muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden kanssa. Aikataulun laadinnassa tulee noudattaa seuraavia periaatteita: - aikatauluun merkitään työvaiheet viikoittain - aikataulu on laadittava vähintään kriittisten työvaiheiden osalta paikka-aikakaavion - aikataulussa on varaa urakoitsijan oman työn tarkastukselle - rakenteiden kuivuminen ennen pinnoituksia - työaikaisen, työvaiheeseen kuuluvan loppusiivouksen ja puhdistuksen tarvitsema aika - vastaanottotarkastukseen nähden ja vaikutus muiden urakoiden suoritusaikoihin (keskinäinen riippuvuus) - teknisten tilojen valmistumisajankohdat erikseen rakennus- ja erikseen LV-, IV ja sähköurakan osalta - taloteknisten järjestelmien osatarkastukset ja riippuvuus vastaanottotarkastuksesta - koekäytöt, jotka estävät muiden töiden tekemisen samanaikaisesti ko. huonetiloissa - urakkasopimuksen edellyttämät välitavoitteet ja/tai rajoitukset Työaikataulun toteutuminen tarkistetaan työmaakokouksissa. Muutoksia työaikatauluun voidaan tehdä vain yhteisesti sopimalla ja rakennuttajan hyväksymänä.
1.6 Suunnitelma-aikataulu 1.7 Varauspiirustukset Rakennuttajan hyväksyttyä työaikataulun urakoitsijat laativat yhteistyössä keskenään töiden kulkua seuraavan piirustusaikataulun, joka esitetään rakennuttajalle. Piirustusaikataulussa tulee ilmetä ainakin seuraavat ajankohdat: - varauspiirustusten kiertoajat - eri suunnittelijoiden laatimien piirustusten ja muiden asiakirjojen toimitus urakoitsijoille - rakennuttajan erillisurakoitsijoiden ja -hankkijoiden piirustusten, selitysten, asennusohjeiden tms. toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja urakoitsijoille - urakoitsijoiden hankintaan kuuluvien suunnitelmien ja asennuspiirustusten toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja työmaan käyttöön - urakoitsijoiden keskinäisten tietojen vaihdon ajankohdat. - tarke ja loppupiirustusten toimitusajankohdat - käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä huoltokirjan laatiminen Piirustusaikataulussa tulee esittää erikseen viranomaisten ja rakennuttajan taholta, tapahtuvan hyväksymismenettelyn ajantarve. Rakennuttajalle on varattava vähintään 7 vrk:tta hyväksynnän, täydentävien suunnitelmien tai ohjeiden antamiseen.. Kohteessa ei esiinny reikiä tms. kantaviin rakenteisiin. Muihin kuin kantaviin rakenteisiin tehtävät reiät, syvennykset, urat, teräsasennukset yms. on rakennusurakoitsijan tehtävä työpiirustusten ja ali- tai sivu-urakoitsijan antamien ohjeiden mukaan. 1.8 Piirustusten jakelumenettely 1.9 Kokeet ja mallit Menettely on esitetty urakkaohjelmassa. Sähköisessä muodossa toimitettavat asiakirjat ovat yleensä pdf- muodossa. Suunnittelijat voivat sopia keskenään muistakin tiedostomuodoista keskinäisessä yhteydenpidossaan. Urakoitsijan asennus- ja työpiirustukset Piirustukset tulee toimittaa rakennuttajan hyväksyttäväksi työmaakokouksessa sovittavalla tavalla. Sellaiset kokeet ja mallit, joihin liittyy urakoitsijoiden keskinäisiä suorituksia, tulee valmistaa pääurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaavaksi. 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT 2 2.1 Rakennusalue Rakennusalue on urakkaraja-alueen rajana joka on esitetty piirustuksessa n:ro ARK 295-01. Rakennusalue tulee merkitä näkyvästi ja asettaa rakennustyöstä varoittavat ja oleskelun kieltävät opasteet. Kulkuteiden kohdalla rajaus tehdään siirrettävällä puomilla. Lämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköliitäntöjen urakka-aluerajat on esitetty ao. piirustuksissa. Rakennuttaja luovuttaa rakennuksen vierestä pääurakoitsijan käyttöön erillisen alueen, josta pääurakoitsija varaa tilat työmaarakennuksille sekä varasto- ja työalueille siten, että alueen muu liikenne ei häiriinny 2.2 Työnaikaiset rakenteet Pääurakoitsija pystyttää tarvittavat työmaahuoltorakennukset. Pääurakoitsija voi käyttää rakennuksessa olevia tiloja siihen saakka kun tilojen pintatyöt ovat tekemättä. Pinnoiltaan valmiita tiloja ei saa käyttää. Pääurakoitsija varaa työmaarakennuksista sivu-urakoitsijoille: riittävät, lukittavat, varastotilat. Rakennettavaa rakennusta voidaan käyttää varastointitarkoitukseen. Pääurakoitsija vastaa myös kaikkien työmaa-alueella tarvittavien teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta.
2.3 Työnaikaiset asennukset. Rakennuskohteen sähkö-, vesijohto ja viemäriverkkoa sekä huonetiloja voidaan käyttää rakennustyön ajanilman eri korvausta. Mahdolliset väliaikaiset asennukset hankkii pääurakoitsija. Näin ollen pääurakoitsija huolehtii: työmaa-alueen ja -rakennusten sekä työkohteiden valaistuksesta rakennusaikana tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin, hitsaus- yms. töitä ja laitteita varten sekä siitä, että pistorasioita on kohtuullisella (n. 20 m) etäisyydellä ei urakoitsijoiden työkohteista em. toimituksiin liittyvistä johtotöistä liitäntämaksuineen ja teknillisine töineen. 2.4 Rakennusvälineet Urakoitsijan tulee suorittaa omille tai käyttöönsä hankkimilleen koneille, laitteille, telineille jne. määräysten mukaiset käyttöönotto-, kunnossapito- ja määräaikaistarkastukset. Samoin urakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisesta käyttökoulutuksesta ja käytönopastuksesta. 2.5 Telineet ja suojarakenteet 2.6 Mittaukset 2.7 Nostot ja siirrot Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävien suojarakenteiden teosta ja kunnossapidosta työmaalla. Pääurakoitsija hankkii kaikki työ- ja nostotelineet, jotka on tarkoitettu urakoitsijoiden käyttöön. Kukin urakoitsija hankkii kuitenkin alle 2 metriä korkeat siirrettävät telineet, joita urakoitsija tarvitsee pelkästään omaa työsuoritustaan varten silloin, kun pääurakoitsijan yhteiskäyttöön hankkimat telineet eivät ole käytettävissä. Pääurakoitsija merkitsee urakkaansa kuuluvien rakennusosien paikat sekä linjat ja korkeudet. Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja mittalinjat asennuspaikan lähelle. Kukin urakoitsija vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä. Pääurakoitsija on velvollinen antamaan tarvittaessa muiden urakoitsijoiden käyttää työmaalla hallinnassaan olevia nosto- ja siirtolaitteita raskaiden esineiden nostoihin ja siirtoihin. Mikäli laitteiden em. käytöstä aiheutuu pääurakoitsijalle ylimääräisiä kustannuksia, on pääurakoitsija oikeutettu veloittamaan käytöstä omakustannushinnan palvelun saajalta. 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto 2.9 Työmaahuolto Kukin urakoitsija vastaa omien laitteidensa ja materiaalin vastaanotosta sekä siitä, että varastointi on suoritettu asiallisesti. Pääurakoitsija vastaa työnaikaisten asennusten (ks. kohta 2.3) käyttökustannuksista. Kaikkien tilapäisten rakennusten tulee olla asiallisia ja siistejä. 3 Pääurakoitsija huolehtii myös muiden urakoitsijoiden pakkausjätteiden poiskuljettamisesta rakennuspaikalta erikseen sovittavista paikoista eteenpäin. Jätevedet voidaan laskea kunnan jätevesiviemäriin. 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta Pääurakoitsija huolehtii rakennustyömaan aluevartioinnista. Liikkumisesta työmaalla on määrätty urakkaohjelmassa. Työmaalla tarvittavat työmaakohtaiset henkilötunnisteet hankkii ja niistä pitää kirjaa pääurakoitsija.
2.11 Rakennusaikainen käyttö Rakennusaikaisista käytöistä vastaa pääurakoitsija, jonka tulee noudattaa rakennusaikaisessa käytössä ao. erikoisselityksiä, rakennuttajan ja ao. urakoitsijan ohjeita. Pääurakoitsija saa käyttää rakennukseen asennettuja lämmityslaitteita kustannuksellaan ja vastuullaan edellyttäen, että: - laitteiden sähköasennukset ja myös säätö- ja hälytyslaitteet ovat lopulliset tai muutoin rakennuttajan hyväksymät - laitteiden jatkuvaa hoitoa varten asetetaan LVI-urakoitsijan hyväksymä ammattitaitoinen henkilö. Lisäksi pääurakoitsijan tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: - patterilämmitys voidaan ottaa käyttöön asennustöiden edistymisen mukaan - ilmanvaihtolaitosta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennuksen eri osien pölyä aiheuttavat työvaiheet on loppuun suoritettu sekä kanavat ja konehuoneet puhdistettu - ilmastointisuodattimien uusiminen ja kojeiden puhdistaminen rakennusaikaisen käytön jälkeen kuuluu pääurakoitsijalle - lopullisten valaisinten rakennusaikainen käyttö edellyttäen, että rakennusta vastaanotettaessa on kaikkien lamppujen oltava toimintakuntoisia ja valaisinten puhdistettuja - mikäli pääurakoitsija ottaa, saatuaan siihen rakennuttajalta luvan, oman ja/tai muiden urakoitsijoiden käyttöön valmistuvia huonetiloja ja niissä olevia varusteita tms. tulee hänen saattaa nämä ennen luovutusta uuden veroiseen kuntoon, tarvittaessa uusia vioittuneet pintakäsittelyt, verhoukset, päällysteet, varusteet, kojeet ja asennukset. Muiden lopullisiksi jäävien koneiden, laitteiden, asennusten ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajan kirjallinen lupa. 3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT 4 3.1 Rakennuskohteen kuvaus Liikerakennus on yksikerroksinen. Hanke käsittää kevyiden väliseinien, ikkunoiden päällysteiden purkutöitä.sisätyilopjen muutoksia esiintyy n. 300 m2 alueella. 3.1.1 Rakennuksen runko Työ sisältää uuden sisääntulokatoksen, Räystäiltä on putoamisvaara. 3.1.2 Rakennuksen ulkovaippa Ikkunoiden uusimista, yksikerroksinen rakennus. 3.1.3 Rakennuksen sisävalmistumisvaihe Huonekorkeus ennen alakattotöitä on max. 4000 mm. 3.2 Rakennuspaikkaa koskevat turvallisuustiedot Alueella suoritetaan salaojatöitä joten ajoittain kaivot ja kaivannot ovat auki. Kaivuutöihin ryhdyttäessä on alueen johtojen sijainti aina erikseen tarkistettava. 3.3 Korjattavan rakennuksen rakenteet ja materiaalit 3.4 Uudisrakennuksen rakenteet ja materiaalit 3.5 Rakennusympäristöstä johtuvat vaarat rakentamistoiminnalle Erityisiä vaaratekijöitä ei ole.
5 3.6 Olosuhteet rakennustyömaalla 3.7 Rakennustoiminnasta johtuvat vaarat työmaalla ja lähiympäristössä 3.8 Ympäristöturvallisuus 3.9 Palosuojelu Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan työkohteessaan niin, että vaaraa ei synny ja noudattamaan työmaalle laadittavia tulityöohjeita. Tulitöitä tekevillä työntekijöillä on oltava tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi tulityökortti. Pääurakoitsija huolehtii työnaikaisesta palosuojauksesta, paloturvallisuudesta ja työmaan yleispalovartioinnista. Työsuhdekohtaisesta tulityöpalovartioinnin ja vähintään 4 tuntia työskentelyn päättymisestä jatkuvan jälkivartioinnin hoitaa kukin urakoitsija. 3.10 Pölyn leviämisen estäminen Rakennustyössä syntyy määrätyissä työvaiheissa runsaasti pölyä. Em. työvaiheissa tulee IV-järjestelmä sulkea ja käyttää kohdepoistolla varustettuja laitteita. Erityisesti on huolehdittava, että pölyä ei pääse IV-kanavistoon ja viereisen lääkärikeskuksen tiloihin. Pääurakoitsija huolehtii riittävästä, asianmukaisin välinein tehdystä päivittäisestä siivouksesta. Harjasiivous on työmaalla kielletty 4 TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 4.1 Työmaan laatusuunnitelma Työmaan laatusuunnitelma on hankekohtainen asiakirja. Urakoitsijat laativat suunnitelman oman ympäristöjärjestelmänsä mukaisesti. Laatusuunnitelmassa esitetään, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan, ohjataan, dokumentoidaan ja valvotaan. 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma 5 VASTAANOTTO Työmaan ympäristösuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäistään negatiivisten ympäristövaikutusten toteutuminen ja ohjataan työmaan toimintoja ympäristöystävälliseen suuntaan. 5.1 Yleistä Vastaanotto- ja osatarkastustilaisuuksissa tulee kaikkien rakennus-, putki-, ilmanvaihto- ja sähköurakoitsijoiden edustajien olla laitteet täysin tuntevia henkilöitä. Rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle on varattava mahdollisuus osallistua kaikkiin osatarkastustilaisuuksiin. Pääurakoitsija laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa lopullisen koekäyttöohjelman rakennuttajan hyväksyttäväksi. Rakennuttajan edustaja valvoo vastaanottoa ja osallistuu suunnittelijoiden kanssa siihen liittyviin tehtäviin. 5.2 Vastaanoton dokumentointi 5.3 Vastaanoton kuvaus Urakoitsijoiden tulee laatia viivytyksettä kaikista vastaanottomenettelyyn sisältyvistä tarkastuksistaan, mittauksistaan, koestuksistaan ja kokeistaan pöytäkirjat ja toimittaa niistä kopiot muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle. Laitteiden ja materiaalin ennakkohyväksyntä Urakoitsijoiden on ennakkohyväksytettävä rakennuttajalla kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat, joita ei ole yksilöity tuotteina suunnitelma-asiakirjoissa. Materiaalien hyväksyminen esitetään suunnitelma-aikataulussa.
6 5.4 Toimintakokeet Rakenne-, laite- ja asennustapatarkastukset Rakennusaikana rakennuttaja suorittaa valvontaa ja tarkastuksia, joissa todetaan, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, työmenetelmät, kojeet ja laitteet ovat asiakirjojen tai ennakkohyväksynnän mukaisia. Tarkastukset koskevat erityisesti peittyviä rakenteita kuten lämmöneristyksiä, ääneneristyksiä ja paloteknisiä eristyksiä putkistoja ja putkikanavia ennen niiden peittämistä alakattojen yläpuolisia asennuksia ja rakenteiden läpäisyjä ruoste- ja muita syöpymissuojauksia. Rakenteita ei saa peittää ennen tarkastusten suorittamista. Kojeiden ja laitteiden rakennetarkastuksissa edellytetään, että laiteryhmä on valmiina, säiliöt, tuntoelimet yms. varusteet kytkettyinä. Viranomaisten tarkastukset Työn suorittajan on oma-aloitteisesti hoidettava yhteys viranomaisiin ja hyväksytettävä käyttämänsä laitteet. Kukin urakoitsija vastaa omalta osaltaan viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. Koekäytössä tutkitaan laitteiden kokonaistoimintaa eri olosuhteissa. Urakoitsijoiden tulee pyytää koekäytön suorittamista saatuaan laitteiden asennustyöt valmiiksi sekä toimintakokeen jälkeiset säätö- ja viritystoimenpiteet suoritetuiksi. Seuraavat laitokset koeajetaan: - ilmastointikojeet vyöhykkeineen ja jälkilämmityksineen - käyttövesijärjestelmät (lämpötilat, kiertopiirit jne.) - säätö- ja valvontajärjestelmät Koekäyttöohjelmasta sovitaan rakennuttajan kanssa, jolloin määritellään eri osapuolten velvoitteet ja koekäytön tekniset suoritustapavaatimukset. Mittaukset suorittaa rakennuttaja urakoitsijoiden toimittamilla mittareilla. Osa em. toimenpiteistä voidaan erikseen sopia suoritettaviksi takuuaikana, jolloin ainakin suoritetaan toimintakokeet vaihtuvissa olosuhteissa (kesä/talvikäyttö). Koekäyttämättömien laitteiden osalta tarkastetaan urakoitsijoiden suorittama säätö ja viritys tekemällä pistokokeittain tarkastusmittauksia. Mittaukset on voitava aloittaa viimeistään kaksi työpäivää ennen vastaanottotarkastusta. Toimintakokeiden edellytykset Toimintakokeiden edellytyksenä on, että seuraavat toimenpiteet on suoritettu: Rakennustyöt - konehuoneet, sähkökeskukset ja valvomotilat valmiit ja alustavasti siivottu - rakennuksen muut tilat sellaisessa kunnossa, että toimintakoe ja sen jälkeen säätö- ja viritystyöt voidaan aloittaa ts. seinät, ovet, ikkunat yms. rakennusosat oltava asennettu. Putkityöt - verkosto ja laitteet asennettu lopullisesti - verkosto huuhdeltu ja esisäädetty - eristystyöt pääosin tehty - mittarit asennettu Ilmanvaihtotyöt - kaikki koneet ja laitteet asennettu - puhaltimet ja kanavat puhdistettu - venttiilit ja säleiköt asennettu - urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset tehty
7 Sähkötyöt - kaikki sähkökeskukset ja johdotukset asennettu niin, että virta tulee koneille ja säätölaitteille lopullista kytkentää myöten - konehuoneiden valaistus toimii - moottoreiden lämpösuojat viritetty - hälytykset kokeiltu ja alustavasti merkitty - pyörimissuunnat tarkastettu - pakkokytkennät tarkastettu Säätölaitetyöt - säätö- ja valvontalaitteet lopullisesti asennettu - automatiikka kytketty, esiviritetty ja asetusarvot asetettu - ohjaukset ja pakkokytkennät tarkastettu Turvajärjestelmät laitteet kytketty laitteet kokeiltu käyttäjien arvio suoritettu Toimintakokeiden suoritus Rakennuttaja tarkastaa urakoitsijan edustajien läsnäollessa, että laitteet on asennettu oikein paikoilleen ja että sähköllä toimivat laitteet saavat virtansa lopullisia virtayhteyksiä pitkin. Moottoreiden, peltien ja automatiikkalaitteiden liikesuuntien on oltava oikeat. Samoin pakkokytkentöjen käynnistyshidastusten ja hälytysten on oltava oikein kytketyt. Tarkastukset kohdistuvat mm. seuraaviin seikkoihin: Instrumentointi ja merkinnät - säätimet, toimilaitteet ja anturit merkintöineen - mittarit ohje- ja raja-arvoineen - pumppujen ja puhaltimien laitekilvet - kanavien, putkistojen ja säätöventtiilien merkinnät Pyörimissuunnat - pumput, puhaltimet, LTO-laitteet Hälytykset ja varolaitteet - jäätymis- ja palovaaratermostaatit - lämpötila-, paine- ja paine-erohälytykset - ylivirtasuojat Ohjaukset ja pakkokytkennät - käsi-, kello- ja ulkotermostaattiohjaukset - laitteiden väliset pakkokytkennät Säätötoiminnot - lämmityspatterien säätä - sarjasäätö moottoriventtiili-kiertoilma-pelti/lto-laite - paluuvesisäätö seisonta-aikana Erikoisjärjestelmien, koneiden ja laitteiden toimintakokeet suoritetaan erikseen laadittujen toimintakoeohjeiden mukaan. LVI- ja rakennusautomaatio- sekä sähköjärjestelmien yhteiskoekäyttö Yhteiskäytössä kokoillaan kaikkien LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toiminta yhtäaikaisesti eri käyttötilanteissa. Niille sähkökäyttöisille laitteille, jotka eivät liity LVI-laitokseen ja eri sähköjärjestelmille, suoritetaan toimintakokeet ennen vastaanottoa. Kokeet järjestää se urakoitsija tai erillishankkija, jonka urakkalaajuuteen toimitus on sisältynyt. Näiden kokeiden aikatarpeen ja urakkarajojen suhteen noudatetaan soveltuvin osin samaa, mitä edellä on sanottu LVIlaitteiden toimintakokeista.
Säätö ja mittaukset Kukin urakoitsija suorittaa asentamansa laitoksen säädöt ja mittaukset. Laitoksen säädön ja mittauksen alkaessa tulee kokeiltavissa tiloissa muiden rakennustöiden olla niin suoritetut, että tarvittavat toimenpiteet voidaan asianmukaisesti suorittaa ja tulostaa. Laitoksen säädössä ja mittauksessa suoritettavat toimenpiteet on esitetty työselityksissä. Kaikista mittauksista ao. urakoitsija laatii pöytäkirjan, jonka mittauksen valvoja varmentaa. 5.5 Vastaanoton aikataulu Rakennusteknisten töiden osalta pitävät rakennuttajan edustajat ennakkotarkastuksen. Ennakkotarkastus pidetään viikko ennen vastaanottotarkastusta. Vastaanottotarkastuksen aikatauluraamit on kirjattu urakkaohjelmaan. Tarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet tulee korjata mahdollisimman pian, jotta rakennuskohde voidaan ottaa käyttöön vastaanottotarkastuksessa. Vastaanottotarkastusta edeltäen suoritetaan LVIS-töiden osalta: - laite- ja asennustapatarkastukset viikko ennen toimintakokeiden aloittamista - laitteiden toimintakokeet, joiden tulee olla hyväksytysti suoritettu viikko ennen vastaanottotarkastusta - laitoksen säätö ja mittaukset tulee tehdä niin, että pöytäkirjat ovat käytettävissä lopputarkastuksessa - koekäyttö, joka on voitava aloittaa 5 vuorokautta ennen vastaanottotarkastusta - tarkastusmittaukset. Erikoistöiden osatarkastuksen aikatarve riippuu olennaisesti laitteiden valmiusasteesta kussakin osatarkastuksessa. Eri vaiheille on varattava seuraavan pituiset aikamäärät edellyttäen, ettei suurempia korjattavia puutteita laitoksen toiminnassa ilmaannu: - laitoksen toimintakokeet 1 viikko - laitoksen säätö ja mittaukset 2 viikkoa - yhteiskoekäytöt 1 viikko - siivous- ja korjausaika 1 viikko Kukin urakoitsija tekee osatarkastuksen edellyttämät mittaukset hankkimillaan mittalaitteilla. Automatiikan toiminta tarkastetaan monipistepiirtureilla ja tulokset taltioidaan. 5.6 Laitetarkastusten urakkarajat Vastaanottomenettelyssä noudatetaan seuraavia urakkarajoja: - rakennuttajan kustannuksella toimitetaan kylmävesiliittymä ja kaukolämpöliittymä mittareineen - lämmityskustannuksista vastaa pääurakoitsija - veden ja sähkön toimittaa pääurakoitsija - sähköurakoitsija varaa sähköliitoskohdat lämmitysvastuksille ottaen huomioon, että kaapelien pituus on enintään 40 m ja suorittaa sähkökytkennät (tämä tarvittaessa) - kukin urakoitsija suorittaa laitteidensa säädön ja mittaukset sekä tarpeelliset korjaukset - takuuajan koekäytöt kustantaa rakennuttaja, elleivät ne aiheudu todetusta urakkaan kuuluvan laitteen virheellisyydestä tai säätämättömyydestä, jolloin kustannukset kuuluvat laitteen toimittaneelle urakoitsijalle - rakennusurakoitsija hankkii ja asentaa erikoistilojen koekäytössä tarvittavat tilapäiset lämpökuormat ja vastaa myös niiden aiheuttamista energiakustannuksista. Kuormien suuruus määräytyy tilan lopullisen lämpökuorman perusteella. Mikäli vastaanottotarkastuksessa todetaan niin paljon puutteita, ettei rakennuttaja ota vastaan laitosta, suoritetaan urakoitsijan kustannuksella uusi vastaanottotarkastus sovittavana ajankohtana. 8
9 6 KÄYTTÖÖNOTTO 6.1 Luovutusasiakirjat Urakoitsijat luovuttavat ennen vastaanottotarkastusta rakennuttajalle seuraavat asiakirjat: - valvojan merkinnällä varustetut tarkepiirustukset ja lopullisia asennuksia vastaavat asennuspiirustukset - viranomaisten leimoilla varustetut lupapiirustukset ja niihin liittyvät luvat - viranomaisten tarkastuspöytäkirjat - käyttö- ja huolto-ohjeet sekä takuutodistukset - erikoistyöselityksessä mainitut käyttökaaviot ym. Käyttö- ja huolto-ohjeet 6.2 Käytön opastus Rakennuksesta tullaan tekemään käyttö- ja huoltosuunnitelma rakennuttajan ohjeiden mukaisesti. Suunnitelmien kokoamisesta vastaavat urakoitsijat. LVIS-urakoitsijoiden tulee 2 viikkoa ennen vastaanottoa toimittaa käyttösuunnitelmakansioihin suomenkieliset käyttö-, huolto- ja hoito-ohjeet sekä näihin liittyvät yksityiskohtaiset piirustukset, jotka on tarkemmin määritelty LVI- sekä sähkötyöselityksessä. Lisäksi kaikki ne urakoitsijat, joiden urakkasuoritukseen sisältyy koneita ja laitteita, luovuttavat rakennuttajalle näitä koskevat takuusitoumukset sekä suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Rakennuttajalle on luovutettava myös tarvittavat huolto- ja hoito-ohjeet kaikista erikoista huoltoa vaativista rakennusosista ja materiaaleista kuten - erikoisverhouksista - lattiapäällysteistä - erikoisikkunoista ja -ovista - istutuksista. Urakoitsijat ja laitetoimittajat järjestävät käyttäjän kanssa sovittavana ajankohtana käyttöhenkilökunnalle eri järjestelmien ja laitteiden käyttöä koskevan koulutustilaisuuden. Koulutus pyritään järjestämään aina kunkin järjestelmän tai laitteiston vastaanottokokeiden yhteydessä. Annetun opastuksen määrä on kunkin laitetoimittajan osalta noin yksi työpäivä, ellei ko. työselityksessä ole muuta mainittu. 6.3 Takuuajan toimenpiteet Kuhunkin urakkaan kuuluvat takuuajan huoltotoimenpiteet on mainittu ao. erikoistyöselityksessä. Suoritetuista toimenpiteistä on saatava käyttöhenkilökunnan hyväksyntä kirjallisesti. 7 URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET 7.1 Varaukset 7.1.1 Reiät ja syvennykset Ellei jäljempänä jonkin urakan kohdalla muottien osalta muuta määrätä, rakennusurakoitsija hankkii syvennys- ja läpäisymuotit ja suorittaa niiden sovituksen ja asennuksen. Tämä koskee sekä heti käyttöön tulevia että ns. varareikiä. Ontelolaattoihin tulevia sähköasennuksia varten tekee sähköurakoitsija itse onteloihin ulottuvat reiät rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan. 7.1.2 Asennus- ja kuljetusaukot Rakennusurakoitsija jättää rakenteisiin itsensä ja muiden tarvitsemat asennus- ja kuljetusaukot. Muiden urakoitsijoiden tulee esittää tarpeensa varaussuunnitelmissa. Kukin urakoitsija vastaa siitä, että hän käyttää asennuksiinsa hänelle varattuja tiloja ja varauksia. Rakennusurakoitsija valvoo, että varaussuunnitelmaa noudatetaan.
7.1.3 Läpivientien sovituskappaleet Läpäisykohdan veden- ja kosteudeneristys kuuluu rakennusurakkaan. Rakennusurakoitsija sijoittaa putkia, johtoja, kanavia yms. varten pohjien, seinien tai seinässä olevien palkkien läpimenokohtiin ruostesuojatut holkit tai näitä varten jätetään jälkivalu ja jälkimuurausaukot. Holkkien hankinta sekä putkien, kanavien tai kaapeleiden holkkien välisen tilan tiivistäminen kuuluu ao. urakoitsijalle. Rakennusurakoitsija suorittaa läpäisykohdan viimeistelyn ja asentaa ao. urakoitsijan toimittamat peitelevyt. 7.1.4 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet Ellei jäljempänä jonkin urakan kohdalla muuta määrätä noudatetaan tartuntojen, kiinnikkeiden ja kannakkeiden urakkarajoina seuraavaa: - rakennesuunnitelmissa esitettyjen tartuntojen ja varauspiirustuksissa osoitettujen betoniterästartuntojen hankinta ja asennus muotteihin tai jälkivalukoteloihin kuuluu rakennusurakkaan - muiden tartuntojen sekä laitteiden, kojeiden, varusteiden ja asennusten kiinnikkeiden ja kannakkeiden hankinta kuuluu niitä tarvitsevalle urakoitsijalle - milloin urakoitsijat käyttävät ns. yhteiskannatusjärjestelmää, laativat urakoitsijat näiden toteutussuunnitelman rakennuttajan hyväksyttäväksi. Mikäli kiinnikkeitä ja kannakkeita on sijoitettava muotteihin, muuraukseen tai muihin rakennusosiin, suorittaa asennuksen rakennusurakoitsija niitä tarvitsevan urakoitsijan ohjeiden mukaan. Näkyviin jäävät kannatinjärjestelmät on esitettävä arkkitehdin hyväksyttäväksi. Jälkikiinnityksessä noudatetaan seuraavaa: 7.2 Jälkipaikkaus Rakennusosiin saavat eri urakoitsijat omalla kustannuksellaan kiinnittää porapultteja, kiinnitystulppia, kiinnityspaloja, side- ja tukirautoja yms. edellyttäen, että ne eivät muuta terästen asentoa tai suojaetäisyyksiä, lisää merkittävästi kuormitusta, huononna rakennusosan muita ominaisuuksia tai vahingoita niissä jo olevia asennuksia. Mittausapu ja valvonta kuuluu näiltäkin osin rakennusurakoitsijalle. Kunkin urakoitsijan velvollisuuksiin kuuluu ottaa selko kiinnitysalustan rakenteesta ja siihen soveltuvista kiinnitystarvikkeista sekä vastata kiinnitystarvikkeiden lujuudesta, tarvittaessa lujuuslaskelmia käyttäen. Rakennusurakoitsija valvoo ja ohjaa muiden urakoitsijoiden kiinnitystöitä siten, että kiinnikkeet eivät vahingoita rakenteita, huononna rakennusosan ominaisuuksia tai lisää merkittävästi kuormitusta. Jälkipaikkauksen suorittaa rakenteen tehnyt urakoitsija. Jos jälkipaikkaus ei johdu normaalista työsuorituksesta, vaan aiheutuu toisen urakoitsijan viaksi luettavasta syystä, suoritetaan jälkipaikkaus aiheuttajan kustannuksella. 7.3 LVIS-laitteiden merkinnät Kaikki LVIS-laitteet, riippumatta siitä, kenen toimitukseen ne kuuluvat, on merkittävä yhtenevää merkintätapaa käyttäen. Tarkemmat merkintäohjeet on esitetty ao. suunnitelmissa. Merkinnästä vastaa aina laitteen toimittanut urakoitsija. 7.4 Rakennusurakoitsijan työt ja velvoitteet muista urakoista 10 7.4.1 Yleiset velvoitteet Rakennustyöt tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisessa laajuudessa: - maalaustyöt, jotka aiheutuvat maahan upotettavista laitteista ja asennuksista - lisätukien, koolausten tms. tekeminen rakenteisiin asennusten, kalusteiden ja varusteiden kiinnitystarpeen mukaan - luukkujen ja helposti avattavien osien tekeminen alakattoihin, vesikattoon, hormeihin yms. peiterakenteisiin puhdistus- ja tarkastusluukkujen, venttiilien, palopeltien, tuntoelimien yms. kohdalla - muiden urakoitsijoiden toimittamien luukkujen, kehysten, säleikköjen yms. kiinnittäminen rakenteisiin piirustusten ja ao. urakoitsijoiden ohjeiden mukaan näistä aiheutuvien rakenteiden vahvistuksineen
11 - kaapelihyllyjen, prosessiputkien ja LVI-putkien yhteiskannattimien teko erikoissuunnitelmien osoittamassa laajuudessa - rakenteiden suojaaminen kastumiselta ja jäätymiseltä - koneiden, laitteiden tms. teräsbetoni- ja puualustojen teko ao. urakoitsijan, erillisurakoitsijan tai -hankkijan ohjeiden ja piirustusten mukaan. Jos näihin liittyy tärinänvaimentimia, niiden hankinta kuuluu ao. urakkaan. Teräsrakenteisten alustojen teko kuuluu laitteen toimittajalle, ellei toisin mainita. Aputyöt - antaa rakennustyömaalla urakoitsijan sitä halutessa omakustannushinnan mukaan laskettua korvausta vastaan apua raskaiden ja suurikokoisten esineiden siirtämisessä asennuspaikalle. Kuitenkin sähköliedet ja jääkaapit sekä urakka-asiakirjoissa esiintyvät yli 70 kg painavat esineet siirretään korvauksetta - asennettujen laitteiden, kalusteiden, kaapeleiden ja sähkökojeiden, kanavien sekä putkistojen suojaaminen työnaikaisilta vaurioilta tarvittaessa kiinteillä suojauksilla erikoistöiden urakoitsijan tai valvojan kanssa sovitulla tavalla - yli 3 m:n korkuisten kiinteiden tai siirrettävien telineiden hankinta, pystytys ja siirrot urakoitsijan käyttöön. Erikoistöiden urakoitsijalle kuuluu kuitenkin kahdella miehellä siirrettävien telineiden vaakasiirrot ja maalausurakoitsijalle ulkomaalauksen telineet. 7.4.2 Putkiurakastta aiheutuvat työt ja velvoittee Edellä lueteltujen yleisten velvoitteiden lisäksi pääurakoitsija - tekee kiinteiden putkien koteloinnit ja suojaukset - liittää putkiurakoitsijan toimittamat holkit, lattiakaivot, sadevesikaivot yms. kosteus- ja vesieristyksiin suunnitelmien mukaisesti niin, että vuotoja ei pääse syntymään, ks. rakennetyypit - asentaa tarkastusluukut putkitiloihin suunnitelmien mukaisesti - tekee LV-kalusteiden tarvitsemat lisätukirakenteet sekä putkien tarvitsemat reiät kevyisiin väliseiniin ja niiden rankoihin - tasaa alustat lattiaan tai seinään kiinnitettäviä kalusteita varten - suorittaa putkieristyksien, pattereiden ja putkien maalaustyöt maalaustyöselityksen mukaisesti niiltä osin kuin ne eivät valmiiksi maalattuna sisälly LVI-urakoitsijan hankintaan - kiinnittää palonsammutuslaitteiden merkkikilvet - 7.4.3 Ilmanvaihtourakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet ( työt sisältyvät putkiurakkaan ) Edellä lueteltujen yleisten velvoitteiden lisäksi rakennusurakoitsija - kiinnittää IV-urakoitsijan toimittamat palopellit osastoiviin seiniin - tekee oviraot ja kiinnittää IV-urakoitsijan toimittamat säleiköt ovirakenteisiin - maalaa ilmanvaihtokanavat - puhdistaa konehuoneet ja kanavat ulkopuolelta - 7.4.4 Sähköurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet Edellä lueteltujen yleisten velvoitteiden lisäksi rakennusurakoitsija - asentaa sähköurakoitsijan toimittamat suojakourut - asentaa sähköurakkaan kuuluvat valaisin- ja pistorasiapylväiden valmisperustukset tai kiinnitysalustat - tekee johtoteiden vaatimat lävistykset ja tukkii ne ao. seinärakennetta palo- ja ääniteknisiltä ominaisuuksiltaan vastaavasti - tekee toimittamiinsa kalusteisiin tarpeelliset aukotukset, kiinnitysalustat ja johtotiet sähköasennuksia varten erikoispiirustusten ja sähköurakoitsijan antamien ohjeiden mukaisesti - kiinnittää sähköurakoitsijan toimittamat kilvet oviin - varustaa sähkö- ja puhelintilojen ovet ko. laitosten hyväksymillä lukitusjärjestelmillä - puhdistaa valaisimet ym. sähkölaitteet ulkopuolelta ennen vastaanottotarkastusta
12 - hankkii ja asentaa ulko- ja välioviin tulevat moottorilukot oheislaitteineen ja johtosarjoineen - tekee alakattoihin tulevien pintavalaisinten pohjat ja täyttää vanhat reijät niiltä osin kuin se on uusien valaisinten kiinnityksessä tarpeellista - avaa ja sulkee kaikki olevat rakenteet ja alakatot sähköurakoitsijan osoittamista paikoista - tekee rei itykset, roilotukset, kiinnitykset, eristykset yms., jotka tarvitaan asennuksia varten vanhoissakin rakenteissa - puhdistaa valaisimet ym. sähkölaitteet (myös vanhat) ulkopuolelta ennen vastaantotarkastusta 7.4.5 Rakennuttajan erillisurakoista ja hankinnoista aiheutuvat työt ja velvoitteet Ei esiinny. 7.5 Muiden urakoitsijoiden väliset velvoitteet 7.5.1 Putki- ja ilmanvaihtourakoitsijoiden työt ja velvoitteet Sähkötöistä LVI-urakoitsija (putki- ja ilmanvaihtourakoitsija) - toimittaa kaikki LVI-laitteisiinsa liittyvät sähkömoottorit. Moottoreiden vaatimukset esitetty työselityksessä - toimittaa koneiden sekä niihin liittyvien käyttö-, ohjaus-, säätö- ja hälytysjärjestelmien johdotus- ja kytkentäpiirustukset sähköurakoitsijalle ja -suunnittelijalle sekä rakennuttajalle - sijoituspiirustukset sähköurakoitsijalle, mikäli koneen sijoitus poikkeaa LVIsuunnitelmista - laatii ja luovuttaa sähköurakoitsijalle luettelot kaikista hankkimistaan sähköllä toimivista laitteista ja moottoreista, joiden sähköasennukset sisältyvät sähköurakkaan. Luetteloista tulee käydä selville kojeen teho (kw), nimellisvirta (A), ja jännite (V), tyyppinumero ja kytkentälaji - kytkee kaikki säätölaitejohdot, joiden jännite on pienempi kuin 220 V - hankkii ja kiinnittää paikoilleen säätö-, hälytys- ja mittauskeskukset sekä säätöjä, ohjausta ja hälytyksiä varten tarvittavat ohjauselimet (kuten säätimet, sähkömoottorit, moottoriventtiilit, mittausanturit, hälyttimet, rajakytkimet, termostaatit). Erilliset ohjauskytkimet kuuluvat sähkötyöhön. Rakennuttajan hankinnoista ja Rakennusurakasta LVI-urakoitsija - puhdistaa ja pohjamaalaa tai sinkitsee urakkaansa kuuluvat teräsrakenteiset kiinnikkeet ja kannakkeet - toimittaa muut kojeensa ja laitteensa valmiiksimaalattuina. - suorittaa keittiön kalusteiden ja laitteiden putkiasennukset 7.5.2 Sähköurakoitsijan työt ja velvoitteet LVI-töistä Sähköurakoitsija - tarkistaa laitteiden lopulliset paikat ja tehot ennen asennustöiden alkua ao. urakoitsijalta sekä edellisten pohjalta tarkistaa ryhmäjohtojen mitoituksen ja määrän - osallistuu LVI-, säätö- ja valvontaurakoiden tarkastuksiin silloin, kun tarkastuksen kohteina ovat laitteiden toimintakokeet, kauko-ohjauksien, säätölaitteiden tai hälytyksien kokeilu tai näiden urakoiden vastaanotto - suorittaa hankkimiinsa ryhmäkeskuksiin liittyvien LVI-laitteiden moottorikojeiden lämpöreleiden ja -aikojen mittauksen. Säätö- ja asetusarvot sekä mittaustulokset taulukoidaan ja taulukot varmennetaan urakoitsijan ja rakennuttajan edustajien allekirjoituksella - varustaa kytkimet, käynnistimet, aikakellot tms. sekä vastaavat koneet ja laitteet LVIsuunnitelman mukaisin numeroin ja merkein merkintäohjeen mukaisesti.
LVI-urakoiden säätölaitetöistä Sähköurakoitsija - hankkii ja asentaa kaikki hälytys- ja automatiikkalaitteiden vaatimat sähköjohdotukset ja niiden putkitukset laitekaappien riviliittimille saakka. Kaappien sisäiset johdotukset kuuluvat säätölaitetöihin -- suorittaa ryhmä- ja ohjausjohtojen asennuksen kojeille ja kojeiden välille, kuorii johtojen päät ja asentaa kojeiden holkkitiivisteiden läpi. Välirasiat kytketään valmiiksi, samoin 220 V ryhmäjohdot. Säätömoottorien sähköjohdot riittävän pitkinä siten, että moottoria voidaan kääntää johtimia irrottamatta - merkitsee asentamansa kaapelit ja johtimet sähkötyöselityksen mukaisesti. 13 Rakennuttajan hankinnoista ja Rakennusurakasta Sähköurakoitsija - toimittaa sähköurakkaan sisältyvät kojeet ja laitteet mukaan luettuna valaisinkiskot ja kaapelihyllyt tarvikkeineen valmiiksi maalattuna, mikäli niiden materiaali vaatii maalauskäsittelyn - toimittaa sähköurakkaan sisältyvät suojaputket pohjamaalattuina niissä kohdin, missä niiden asennuspaikka maalataan. - kytkee rakennuttajan tai muiden urakoitsijoiden toimittamat verkkojännitteiset koneet ja laitteet rakennus ARKKITEHDIT Oy Tuomisalo & Co