Lääkintöneuvos, dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri Mikko Paunio Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Ympäristöterveysryhmä Kirjoittaja on Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtaja Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden terveysvaikutukset aikaisempien ihmisen aiheuttamien ydinsäteilypäästöjen valossa Ympäristöterveyden valmiuden kehittäminen Suomessa tämän kokemuksen pohjalta Tiivistelmä Helmikuun lopulla 2014 kansainvälinen atomienergia (IAEA) järjesti kuudennen Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden seurantakokouksen säteilyn terveysvaikutuksista ja niiden rajoittamisesta ottaen huomioon aiemmat ydinvoimaloiden ja -laitosten ja yhden säteilylähteen (Goiania, Brasilia) aiheuttamat onnettomuudet ja niistä saadut kokemukset. Välittömät terveysvaikutukset ovat näissä onnettomuuksissa jääneet hyvin pieniksi. Tshernobylissä menehtyi 31 henkilöä n. 170 säteilystä akuutisti sairastuneesta pelastustyöntekijästä. Goianiassa menehtyi neljä henkilöä. Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommitusten jälkeen on koko maailmassa vain toista sataa ihmistä menehtynyt ionisoivan säteilyn välittömiin vaikutuksiin. 56 Hiroshimassa ja Nagasakissa heti n. 200 000 menehtyneen joukossa olivat paineaallon ja kuumuuden vaikutukset säteilyn välittömiä vaikutuksia huomattavasti suuremmat. Ihmisen aiheuttamien ydinsäteilypäästöjen pitkäaikaisterveysvaikutuksia on varmuudella kyetty osoittamaan Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommituksista selvinneiden lisäksi ainoastaan Tshernobylin onnettomuuden seurauksena. Siellä väestön informoiminen onnettomuudesta viivästyi toiselle viikolle. Tämän seurauksena lapset altistuivat erittäin korkeille nopeasti puoliintuvan (8 pv) jodi131 annoksille nautittuaan saastunutta lehmänmaitoa, mistä aiheutui tuhansille lapsille ja nuorille kilpirauhassyöpä Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Sairastuneet on 99 %:sti kyetty parantamaan leikkaushoidolla. Noin 100 000 Tshernobylin likvidaattorin eli pelastustyöntekijän Ympäristö ja Terveys-lehti 3 2014, 45. vsk.
ScandinavianStockphoto. sairastamista leukemioista noin 16 % selittynee saaduilla säteilyannoksilla. Heidän joukossaan on havaittu myös lisääntynyt annoksesta riippuva harmaakaihiriski. Jodin puute ruokavaliossa Valko-Venäjällä ja Ukrainassa lisäsi todennäköisesti merkittävästi lapsiväestön alttiutta kilpirauhassyöpäepidemialle, koska se saattoi lisätä merkittävästi lasten kilpirauhasen säteilyannoksia verrattuna esimerkiksi Suomeen, missä jodia lisätään ruokasuolaan. Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa ja välittömästi onnettomuuden jälkeen tehdyissä havainnoissa on kyetty osoittamaan, että oikea-aikainen joditablettien nauttiminen yhdistettynä sisälle suojautumiseen vähensi kilpirauhasannokset murto-osaan verrattuna lasten saamiin kilpirauhasannoksiin Tshernobylin onnettomuuden seurauksena. Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden päästö oli ehkä 10 % Tshernobylin kokonaispäästöön verrattuna. Väestön ja työntekijöiden annokset ovat jääneet niin pieniksi, että epidemiologiset tutkimukset eivät todennäköisesti koskaan kykene osoittamaan onnettomuudesta aiheutuvia kansanterveysvaikutuksia. Ydinvoimaloiden ja ydinlaitosten onnettomuuksien säteilypäästöt jäävät murtoosaan ilmakehän ydinpommikokeiden aiheuttamista päästöistä, mutta ydinreaktoreiden hankalampi isotooppikoostumus ja päästöjen paikallisempi luonne voi johtaa suurempiin väestöannoksiin ydinvoimaloiden ympäristössä asuville kuin mitä stratosfääriin purkautuva ydinpommilaskeuma aiheuttaa keskimäärin väestölle. Lääketieteellisestä diagnostiikasta ja hoidoista Ympäristö ja Terveys-lehti 3 2014, 45. vsk. 57
aiheutuvan kollektiivisen säteilyannoksen osuus on yli 99 % ihmisen aiheuttamasta säteilyaltistuksesta. Globaalisti luonnon ja kosmisen säteilyn merkitys ihmisen saamaan kokonaissäteilyannokseen on paljon suurempi kuin ihmisen eri toimin aiheuttama kollektiivinen säteilyannos. Vuosia, jopa vuosikymmeniä jatkuvassa ydinonnettomuuden jälki-/toipumisvaiheessa kyetään erilaisin terveydensuojelullisin ja ympäristöhygieenisin keinoin tehokkaasti vähentämään väestön altistumista ionisoivalle säteilylle. Nämä toimet kohdennetaan ruoan alkutuotantoon, ruoan ja veden jakelun valvontaan sekä ihmisten ja aivan erityisesti lasten arkiympäristön puhdistamiseen. Akuuttivaiheesta lähtien pelastus- ja ympäristöterveysviranomaisten sekä koko terveydenhuollon keskeisenä haasteena on toteuttaa riittävän monipuolinen ja kattava radioaktiivisuuden osin reaaliaikainen mittausohjelma, joilla suunnataan terveydensuojelullisia toimenpiteitä ja kyetään arviomaan ihmisten saamat säteilyannokset. Väestön evakuointiin ja erityisesti pysyvään pakkosiirtoon riskinhallintakeinona olisi suhtauduttava äärimmäisen pidättyvästi niistä aiheutuvien sosiaalisten ja sosiaalipsykologisten ongelmien sekä näistä muodostuvien tähtitieteellisten kustannusten ja vähäisten hyötyjen vuoksi. Niihin voidaan päätyä kuitenkin pakkotilaluonteisesti erilaisista yhteiskunnallisista syistä. Riskikommunikaatio on internetajan myötä tullut yhä vaativammaksi ja siihen on pyrittävä ennakolta varautumaan mm. perustamalla kysymys/vastauspankkeja. Johdanto Helmikuun lopulla 2014 kansainvälisessä atomienergiajärjestössä järjestettiin kuudes Fukushiman Daiichi-ydinvoimaloiden onnettomuuden seurantakokous. Tässä kokouksessa koottiin yhteen arviot terveysvaikutuksista ja radioaktiivisen säteilyn altistuksen rajoittamisen mahdollisuuksista. Kokouksessa pohdittiin Fukushiman onnettomuuden vaikutuksia ottamalla 58 huomioon aiemmat ihmisen aiheuttamat merkittävät ydinsäteilyn ympäristöpäästöt ydinpommikokeista (1945 1963), Majakin (1947), Khystymin (1957) Windscalen (1957), Harrisburgin (1979), Tshernobylin (1986) ja Goianian (1989) onnettomuuksista. Länsi-Siperiassa sijaitsevien Khystymin ja Majakin sekä Englannin länsirannikolla sijaitsevan Windscalen onnettomuudet ovat aiheutuneet ydinasemateriaalien valmistamiseen tai ydinmateriaalien jälleenkäsittelyyn liittyneiden onnettomuuksien päästöistä. Harrisburgin, Tshernobylin ja Fukushiman kohdalla on ollut kyse voimantuotantoon tarkoitettujen ydinreaktoreiden polttoaineen täydellinen tai osittainen sulaminen ja tätä seuranneet ympäristöpäästöt. Brasilian Goianiassa kyse oli korkea-aktiivisen säteilylähteen joutumisesta vääriin käsiin kaupunkiympäristössä. Goianian tapaus on ympäristöterveyden näkökulmasta merkittävä, koska ymmärtämättömät romun kerääjät kontaminoivat 85 asumusta ja 275 ihmistä sädehoitolaitteen sisältämällä pulverilla, mikä johti massiiviseen puhdistusoperaatioon ja 3000 m 3 saastuneen maa-alueen aumaamiseen kaupungin ulkopuolelle. Neljä ihmistä kuoli tapahtuman seurauksena akuuttiin säteilysairauteen, jota pidettiin vajaan viikon ajan vain harmittomana suolistotulehduksena terveydenhuollossa. Fukushiman Daiichi reaktoreiden vaurioituminen tsunamin seurauksena keväällä 2011 herätti maailmanlaajuisesti laajaa pelkoa erityisesti säteilysuojelullisesti vähämerkityksellisten, mutta suorassa TVlähetyksessä dramaattisilta vaikuttaneiden vetyräjähdysten vuoksi. Yritän tässä kirjoituksessa painottaa ja tuoda esiin niitä tehtäviä, jotka nousisivat paikallisen ympäristöterveysviranomaisen haasteiksi onnettomuuden jälki-/toipumisvaiheessa. Ympäristöterveysviranomaiselle on uudessa sisäministeriön laaja-alaista säteilytilannetta koskevassa oppaassa sälytetty merkittävä rooli säteilyn riskien pienentämiseksi erityisesti jälkivaiheessa. Ulkoisen säteilyn pienentämisessä pääsääntönä on pidettävä sitä, että puhdistus- Ympäristö ja Terveys-lehti 3 2014, 45. vsk.
toimenpiteet on suunnattava sinne, missä ihmiset ja aivan erityisesti lapset viettävät enimmän aikansa. Sisäisen altistumisen pienentämisessä on hengityksen, ruoan ja juomaveden kautta tulevan altistumisen pienentäminen oleellista. Säteilyturvakeskus on keskeinen asiantuntija kaikenlaisissa säteilyvaaratilanteissa ja se antaa suosituksia suojelutoimiksi sekä ohjeita ja neuvoja säteilyaltistuksen pienentämiseksi. Terveyden suojelemiseksi on terveydensuojelulaissa pykälät, joihin nojaten Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) voi antaa määräyksiä kunnille ja muille toimijoille laaja-alaisen säteilytilanteen hallitsemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluu myös säteilylain lain noudattamisen valvonnan ylin johto ja ohjaus asioissa, jotka koskevat säteilyn terveydellisten haittavaikutusten yleistä arviointia ja säteilyaltistusta rajoittavien toimenpiteiden tarpeen arviointia sekä näitä toimenpiteitä koskevien vaatimusten asettamista. Säteilylain 67 mukaan kuitenkin onnettomuustilanteen akuutissa vaiheessa johtovastuu on sisäministeriön alaisella pelastusviranomaisella paikallisesti, mutta sen määräysvalta voi ulottua myös toisen pelastuslaitoksen alueelle. Fukushiman Daiichi-ydinvoimalan onnettomuuden ympäristöpäästöt Ulkoisen säteilyn pienentämisessä pääsääntönä on pidettävä sitä, että puhdistustoimenpiteet on suunnattava sinne, missä ihmiset, ja aivan erityisesti lapset, viettävät enimmän aikansa. Ydinvoimaonnettomuutta edeltäneessä 11.3.2011 tapahtuneessa voimakkaassa maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa kuoli 16 000 ihmistä, 6 000 vammautui ja 3 000 ihmistä on edelleen kateissa. Ydinvoimalaitosonnettomuudesta aiheutuneen säteilyn seurauksena kukaan ei edes yksikään pelastustyöntekijä sairastunut tai vammautunut säteilyn vaikutuksesta. Kahdentoista pelastustyöntekijän arvioitiin saaneen suuren kilpirauhasannoksen, mutta muutoin jopa pelastustyöntekijätkin saivat melko pieniä säteilyannoksia. Eräänä oppina onnettomuudesta Fukushiman pelastuslaitokselle on toimitettu yksinkertainen menetelmä ja opaskirjanen säteilyannosten arvioimiseksi käytännön pelastustyöntekijöillä. Tsunamin myötä sähköt katkesivat Fukushiman Daiichi ydinvoimalaitokselta ja maanjäristyksessä automaattisesti pysäytettyjen reaktoreiden jälkilämmön poisto estyi veden kierron pysähtyessä. Tämä johti kolmen reaktorin polttoaineiden vääjäämättömään sulamiseen ja suodattamattomiin osin hallitsemattomiin ilmakehäpäästöihin. Toisin kuin Tshernobylissä päästöt eivät rajoittuneet ilmakehään. Fukushiman Daiichi ydinvoimalaitoksen alitse valuu yhä edelleen merkittävästi radioaktiivisesti saastuvaa pohjavettä Tyyneen Valtamereen, kenties jopa 800 tonnia päivässä. Saastunutta vettä pyritään varastoimaan alueella. Lopullista ratkaisua ongelmaan etsitään koko ajan. Fukushiman radioaktiivisten aineiden päästöjen suuruus ympäristöön on arvioitu olevan noin 10 % Tshernobylin kokonaispäästöihin verrattuna. Fukushimassa, toisin kuin Tshernobylissä, arviolta noin puolet päästöistä päätyi meriympäristöön. Arviot Fukushiman kokonaispäästöstä saattavat vielä nousta riippuen siitä, kuinka kauan päästöt mereen jatkuvat. Vaikka alueen läpi virtaavan pohjaveden päästöt mereen jatkuvat jopa 800 tonnin vuorokausivauhtia, merivedessä on käytännössä yhtä paljon radioaktiivisuutta, jopa aivan välittömässä veden valumapaikan läheisyydessä kuin ennen onnettomuutta. Aivan ylivoimaisesti tärkein ihmisille säteilyä aiheuttava nuklidi on kesium-137 Ympäristö ja Terveys-lehti 3 2014, 45. vsk. 59
(Cs-137), jonka päästö on ollut Fukushiman onnettomuudesta noin 6 20 peta (10 15 ) becquerelliä. Cs-137:n puoliintumisaika on yli 30 vuotta. Kesium-134:n päästö oli Cs-137:n luokkaa, mutta se aiheuttaa lyhyemmän puoliintumisajan (2 vuotta) vuoksi paljon vähemmän altistusta kuin Cs-137. On arvioitu, että Cs-137 aiheuttaa kokonaisaltistumisesta 73 %, ja Cs-134 26 % muiden nuklidien aiheuttaessa vain yhden prosentin kokonnaissäteilystä. Kesiumin isotoopit aiheuttavat ulkoisen säteilyn lisäksi myös kalium-ionin miimikkoina sisäistä altistumista säteilylle, koska kalium on tärkeä solun sisäinen ioni. Tshernobylin onnettomuudessa pääsi karkuun noin 85 petabecquerelliä Cs-137:ää. Ydinkokeita tehtiin kylmän sodan aikana yhteensä 2 000. Näistä 500 tehtiin ilmakehässä ja niiden seurauksena Cs-137:ää pääsi ilmakehään noin 950 petabecquerelliä. Eli käytännössä yksittäisten ydinpommien ilmakehäpäästöt aiheuttavat pitkäaikaista altistumista ajatellen ydinreaktoreiden potentiaalisiin päästöihin verrattuna pienempiä keskimääräisiä annoksia, etenkin kun ne vielä laimentuvat tehokkaasti stratosfääriin ulottuvan sienipilven myötä. Tämä johtuu siitä, että pommien myötä säteilevät nuklidit syntyvät momentaanisesti, kun ydinreaktoreissa niiden syntyaika on kuukausia tai jopa vuosia. Kahdeksassa päivässä puoliintuvan jodi- 131-päästö oli Fukushimassa noin 100 500 petabecquerelliä, joka oli noin kymmenen 60 Heti onnettomuuden jälkeen ihmisten tiedon nälkä on erityisen suuri, minkä vuoksi säteilytasojen laajat ja kattavat säteilytasojen mittaukset ovat välttämättömiä. kertaa pienempi päästö kuin Tshernobylissä. Monista eri syistä johtuen lasten kilpirauhasannokset jäivät hyvin todennäköisesti kuitenkin Fukushimassa jopa 100 kertaa pienemmiksi verrattuna Tshernobyliin. Eräs tärkeä syy oli se, että vallitseva tuulensuunta oli pääosin koilliseen merelle. Mm. japanilainen dieetti sisältää myös runsaasti jodia sisältävää levää, eli lasten kilpirauhasten jodisaturaatio oli hyvä Japanissa. Säteilytilanteen kartoitus ja kattavat mittaukset ovat tärkeä prioriteetti Säteilytilanteen kartoittamiseksi on käynnistetty suuri määrä erilaisia ympäristöhygieenisiä sekä terveysvaikutusten arviointiin tähtääviä projekteja yhteistyössä Maailman terveysjärjestön (WHO), Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA), Maailman ruokaohjelman (FAO), taloudellisen yhteistyöjärjestön (OECD) ydinvoimaorganisaation (NEA), YK:n ydinsäteilyn riskinarviointikomitean (UNSCEAR), kansainvälisen säteilysuojelukomission (ICRP) kanssa ja USA:n energiaministeriön sekä USA:n puolustushallinnon kanssa. Aivan alkuvaiheessa USA:n energiaministeriön ja puolustushallinnon sekä Japanin hallituksen yhteistyönä tehtiin nopea reaaliaikainen säteilyn kokonaistilannekartoitus ilmasta käsin. Tällä kartoituksella oli suuri merkitys tilannekuvan hahmottamisessa. Wienin kokouksessa korostettiin myös, että entisessä Neuvostoliitossa oli ilmakehän ydinpommikokeiden myötä myös tällainen valmius, jota hyödynnettiin Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Myös Suomessa on valmius toteuttaa Säteilyturvakeskuksen ja ilmavoimien yhteistyönä ilmakartoitus tarvittaessa. Valmius oli käytössä jo Tshernobylin onnettomuuden aikana, ja puolustusvoimat otti näytteitä onnettomuudessa vapautuneesta radioaktiivisesta pilvestä. Japanin hallitus päätyi väestön lopullisiin evakuointeihin ja pakkosiirtoihin annosnopeuksien noustessa sellaisiksi, että ICRP:n vuotuisen 20 millisievertin raja ylittyi: 78 000 henkilöä evakuoitiin alle 20 Ympäristö ja Terveys-lehti 3 2014, 45. vsk.
Ydinonnettomuuden akuutissa ja toipumisvaiheessa luotettavat ja kattavat ympäristöhygieeniset mittaustulokset ovat edellytys kunnollisten annosarviointien teolle. Ilman kunnollisia annosarvioita on lähes mahdotonta tehdä luotettavaa riskinarviota. km:n säteellä ydinvoimalasta ja huhtikuussa 2011 evakuoitiin 10 000 henkilöä lisää vallitsevan tuulen suunnasta, yli 30 km ydinvoimalasta. 20 30 km säteellä 62 000 ihmistä kehotettiin pysymään sisätiloissa. Vallitsevien tuulten myötä pahiten saastui kapeahko käytävä Fukushiman Daiichin ydinvoimalalta luoteeseen, joka siis ulottui osin myös yli 30 km päähän. Alkuvaiheen evakuointi- ja sisällesuojautumispäätökset perustuivat kuitenkin laitosyksiköiden tilanteeseen IAEA:n ohjeiden mukaisesti. Tuolloin tilanne oli äärimmäisen epävarma monessa laitosyksikössä samanaikaisesti. Tilannetietoja oli niukasti johtuen mm. sähköjen menetyksestä jne. Heti onnettomuuden jälkeen ihmisten tiedon nälkä on erityisen suuri, minkä vuoksi säteilytasojen laajat ja kattavat säteilytasojen mittaukset ovat välttämättömiä. Ympäristön säteilytasoja kartoitettiin ja kartoitetaan edelleen viidellä eri projektilla, joissa mittausmäärät ovat olleet massiiviset ihmisten alkuvaiheen kilpirauhasmittauksia lukuun ottamatta. Ympäristömittauksia on tehty mm. autoilla. Myös laitosalueella jouduttiin autoilla tehtyihin ympäristömittauksiin tsunamin tuhottua pysyvät mittauspisteet. Jopa eräs kansalaisjärjestökin (Safecast) organisoi ulkoisen säteilytilannekartoituksen, josta oli lopulta hyötyä myös hallitukselle yleisön menetettyä suuresti luottamustaan viranomaisia kohtaan. Luotettavat ja kattavat ympäristöhygieeniset mittaustulokset eivät ole korkea prioriteetti ydinonnettomuuden akuutissa ja toipumisvaiheessa ainoastaan yleisön tiedonnälän sammuttamiseksi, vaan ne ovat edellytys kunnollisten annosarviointien teolle. Ilman kunnollisia annosarvioita on lähes mahdotonta tehdä luotettavaa riskinarviota. Luonnollisesti sekä veden että ruoan radioaktiivisuutta on valvottu tarkkaan. Osin viranomaistoiminnan ulkopuolella saksalainen TUV-yhtiö tarjosi palveluja evakuointialueiden ulkopuolella mm. elinkeinoelämän ja eri yhteisöjen tarpeisiin. Myös tällä toiminnalla oli tärkeä merkitys epäluottamuksen ollessa suurta viranomaisia kohtaan. Onnettomuuden toipumisvaiheessa on tarpeen määritellä mm. erilaisten kaupallisten tuotteiden, turistikohteiden, autojen, konttien, vientiin menevien tavaroiden ym. pintakontaminaation radioaktiivisuus ja antaa arvio pintakontaminaation mahdollisesta haitallisuudesta IAEA:n turvallisuusstandardin TS-R-1 perusteella. Sen mukaan < 4 Bq/cm² pintakontaminaatio täyttää väestön yhden millisievertin vuotuisen annosrajan vaatimuksen. Yhtiö tarjosi myös tekniikoitaan mm. sisätilojen puhtauden arviointiin. Yhtiö sertifioi onnettomuuden jälkeen säteilyturvallisia turistikohteita ympäri Japania. Säteilyn määrää voidaan tehokkaasti vähentää ja se vähenee fysikaalista puoliintumista nopeammin myös itsestään eri ympäristöissä Radionuklidien poistuma on useissa ympäristöissä nopeampaa kuin niiden fysikaalisesta puoliintumisajasta voidaan päätellä. Erityisen nopeasti Cs-137 määrä puoliintuu merivirtojen edistämän laimenemisen vuoksi meriympäristössä ja maanteillä. Maanteillä radionuklidit kulkeutuvat nopeasti kauemmaksi tien pientareelle. Urbaaneissa ympäristöissä puoliintumista on suuresti nopeuttanut erilaiset koulujen ja päiväkotien pihojen ja puistojen maaperän kuorinta 5 cm syvyydeltä, uima-allasvesien ja uima-altaiden pintojen puhdistaminen sekä kotien siivous. Näissä talkoissa on Fukushiman ympäristössä Ympäristö ja Terveys-lehti 3 2014, 45. vsk. 61
evakuointialueen ulkopuolella saavutettu noin 95 % alenema annosnopeuksissa ja mm. uima-allasveden kohdalla 100 % aktiivisuuden alenema. Kuorittu pintamaa on usein haudattu metrin syvyyteen Fukushimassa. Fukushimassa havaittiin vesipesun, neutraalin pesuainepesun, hiekkapaperihankauksen ja appelsiiniöljyliuotinpoiston olevan 100 % tehokas leikkikenttien metallisten kiipeilypintojen puhdistamisessa. Puisen hiekkalaatikkokehikon pinnan puhdistamisessa tehokkain 99 % tulos saavutettiin tasohiomakoneella. Wienin kokouksessa esiintynyt Date-nimisen kaupungin pormestari esitteli koko kaupungin ja aivan erityisesti päiväkotien ja koulujen puhdistamista. Tämä 60 000 asukkaan kaupunki sijaitsee yli 30 km luoteeseen Fukushima Daiichi ydinvoimalaitoksesta. Kaupunki jaettiin annosnopeuden mukaan kolmeen luokkaan; A yli 20 millisieverttiä/vuosi (2 555 kotia), B 5 20 millisieverttiä/vuosi (3 700 kotia) ja C alle 5 millisieverttiä/vuosi (16 000 kotia). A-alueen kotien puhdistaminen maksoi per koti 45 000 euroa, B-alueen 17 500 euroa ja C-alueen 7 000 euroa per koti. Annosnopeudet kuriin ympäristöterveyden keinoin Annosnopeudet saatiin Datessa päiväkodeissa ja kouluissa putoamaan 4 5 mikrosievertin tuntitasolta alle yhden mikrosievertin tuntitasoon. Lopullinen tavoite 0,23 mikrosieverttiä tunnissa johtaa alle 1 millisievertin vuotuiseen annossitoumaan. Yksikään alle 15-vuotias lapsi ei ole Datessa saanut neljän millisievertin ylittävää vuotuista annosta ja aivan valtaosa lapsiväestöstä saa tavoitteen mukaisen alle yhden millisievertin annoksen ydinvoimalaonnettomuudesta. Vuotuinen yhden millisievertin sädeannos lisää absoluuttista syöpäriskiä 0,005 %, eli hyvin vähän. Suomessa ulkoisen säteilyn annosnopeus on 0,12 mikrosieverttiä tunnissa. 62 Wienin kokouksessa esiintynyt valkovenäläinen luennoitsija kertoi, että painepesu oli ollut tehokas keino rakennusten kattojen ja seinien pesemiseksi. Suomessa olemme pohtineet ydinvoimaonnettomuusharjoitusten yhteydessä mm. julkisten rakennusten ilmastoinnin pysäyttämisen tärkeyttä ennen radioaktiivisen pilven ylikulkua, jotta näiden julkisten rakennuksien sisätilat eivät saastuisi. Harjoituksissa on myös korostettu, että rakennusten pintakontaminaation puhdistamiseen olisi ryhdyttävä mahdollisimman aikaisin, koska kesium kiinnittyy ajan myötä tiukemmin rakennusmateriaaleihin. Fukushimassa tehdään tällä hetkellä yhä tarkempia arvioita urbaanien alueiden ihmisille aiheuttamista säteilyannoksista. Sekä ruoan että juomaveden kautta on kesiumin isotooppien aiheuttama säteilyaltistuminen jäänyt hyvin pieneksi, ja esimerkiksi japanilaisten ruokavalion kannalta tärkeiden merenelävien sisältämä aktiivisuus on jäänyt erittäin pieneksi, jos sitä vaikka verrataan suomalaisten metsäsienien tai norjalaisen poronlihan aktiivisuuteen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Jäkälällä ei ole lainkaan juuria ja se ottaa kaikki tarvitsemansa ravinteet ilmasta, mikä on johtanut lopulta jopa satojen tuhansien becquerellien pitoisuuksiin poronlihassa Norjassa Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Yhden tällaisen poronlihakilon syönti tarkoittaisi noin 2 4 millisievertin annoksen kertymistä. Suomalaisten keskimääräinen annos on noin 3,2 millisieverttiä vuodessa. Urbaaneissa ympäristöissä kesium-137 päätyy harmaiden vesien myötä vedenpuhdistamoille tai suoraan vesistöihin tai mereen. Hitainta Cs-137:n puoliintuminen on metsäekosysteemissä, jossa sillä on taipumus rikastua erityisesti sieniin. Toiseksi hitainta Cs-137 poistuma on kesannoilla olevilla niityillä ja pelloilla sekä koskemattomilla matalan kasvillisuuden peittämillä aukeilla. Cs-137 liikkuu maaperän sisään tietyllä nopeudella ja sitä on käytännössä löytynyt onnettomuuden jälkeen vain 5 cm:n syvyydeltä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 2014, 45. vsk.
Alkutuotannon suojaaminen Fukushiman onnettomuus tapahtui juuri ennen kasvukauden käynnistymistä. Tämä helpotti merkittävästi elintarviketjun pitämistä puhtaana radioaktiivisuudesta. Lehmät eivät laiduntaneet, minkä vuoksi niiden maitoon kertyi vain vähän radioaktiivista jodia. Tästä huolimatta viranomaiset toteuttivat lehmän maidon luovutuskiellon meijereille onnettomuusalueella. Viranomaiset ovat toteuttaneet hyvin kattavan valvontaohjelman, jotta talousvedessä tai elintarvikkeissa ei ole yli 100 becquerelliä radioaktiivisuutta yhtä kilogrammaa kohti. Erilaisia tutkimusohjelmia on paljon ja Wienin kokouksessa esiteltiin tuloksia alueella kasvatettavien sitrushedelmien tai Fukushiman satamaan tuotavien kalojen sisältämistä säteilymääristä. Säteilymäärät tulivat näissä elintarvikkeissa paljon nopeammin alas kuin mikä on radionuklidien puoliintumisaika. Elintarvikeketjusta tai juomavedestä ei aiheudu juurikaan säteilyaltistumista yleisölle. Kansainvälisten järjestöjen avulla Fukushiman prefektuuriin on saatu maatalousasiantuntijoita Euroopasta. Nämä asiantuntijat olivat kerryttäneet kokemusta Ukrainan ja Valko-Venäjän alkutuotannon säteilysuojelun turvaamisesta Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Wienin kokouksessa esiteltiin Valko-Venäjällä tuotetun ruoan säteilyarvoja. Ne olivat laskeneet yli 99 % ensimmäisistä vuosista. Alkutuotannossa on mahdollisuus maaperän kuorimisen (hyvin tehokas, mutta runsas jätemäärä on ongelma) lisäksi taata ruoan puhtaus mm. äestyksellä, ionin vaihtimilla, maaperän ph:ta säätelemällä tai tuomalla sellaista maa-ainesta, joka sitoo kemiallisesti kesiumia itseensä (esim. bentoniitti). Eri keinojen teho, lukuun ottamatta maaperän kuorintaa, on riippuvainen maaperän laadusta. Ionin vaihtimia (Preussin sini) on käytetty myös lehmien rehussa, minkä myötä kesiumin kertyminen lehmän maitoon ja lihaan vähenee. Myös valitsemalla tiettyjä viljelylajikkeita on mahdollisuus ottaa jopa käyttöön saastunutta maa-alaa. Esimerkiksi rapsiöljyyn ei kumuloidu kesiumia. Terveysvaikutustutkimukset ja ihmismittaukset Maailman terveysjärjestö reagoi nopeasti 11.3.2011 Fukushiman onnettomuuteen Japanin terveysministeriön tiedotettua onnettomuudesta kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) mukaisesti. Luonnollisesti päävastuu alkuvaiheen informaation jakamisesta oli kansainvälisellä atomienergiajärjestöllä IAEA:lla sen jäsenmaille. WHO oli nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa riskinarvioon paneutuvana toimijana ja näin se tuki muiden kansainvälisten järjestöjen toimia. WHO julkaisi 2013 riskinarvion eri syöpätyypeille perustuen Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommituksesta selvinneiden seurantatietoon. WHO:n raportissa esitetään ajan myötä graafisesti laskennallinen riskin lisäys, joka aiheutuu Fukushiman päästöjen aiheuttamasta säteilyannoksesta. WHO toteaa kuitenkin, että riskin lisäys on niin pieni, että sitä on käytännössä mahdoton osoittaa tilastollisesti syövän taustailmaantuvuudesta. Väestön saamat annokset ovat aivan valtaosalla alle 2 millisieverttiä ja vain 0,1 %:lla annokset ylittävät 10 millisievertin rajan. Myös YK:n säteilyn riskinarviokomitea (UNSCEAR) laatii oman arvionsa, joka valmistuu 2014 aikana. Raportin alustavan esittelyn perusteella riskinarvio ei juuri poikkea WHO:n tekemästä arviosta. Koko väestölle on tehty tulevaisuudessa toistettava terveyskysely, jonka otos on kaksi miljoonaa. Tämän lisäksi jo 270 000 lapsella ja nuorella on seulottu kilpirauhassyöpää. Tarkoitus on vielä seuloa 120 000 lasta ja nuorta lisää. Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että kilpirauhassyövät olisivat lisääntyneet. Kilpirauhassyövän ilmaantuvuutta tullaan seuraamaan huolellisesti. Huolellisesti tehty uusi saksalaisvetoinen riskiarvio päätyi siihen, että kilpirauhassyövän kumulatiivinen elinikäinen riskin lisäys onnettomuuden seurauksena on 1/1000. Tämä perustuu tosin osittain Ympäristö ja Terveys-lehti 3 2014, 45. vsk. 63
64 puutteelliseen tietoon perustuvaan lasten kilpirauhasannosten arvioon (keskimäärin 20 millisieverttiä). Neuvostoliitossa tehtiin 400 000 kilpirauhastutkimusta, kun vastaava luku Japanista on vain 1 500. Wienin kokouksessa tähdennettiin kilpirauhastutkimusten suurta merkitystä ja toteuttamista mahdollisimman varhain lapsiväestön saaman tarkan kilpirauhasannoksen arvioimiseksi. On arvioitu, että lasten lähinnä hengityksen ja osin ruoan kautta tulleet kilpirauhasannokset korkeimmillaan olivat satoja millisieverttejä, kun Tshernobylissä tehokkaan lehmän maidon kautta tapahtuneen altistumisen myötä annokset olivat jopa 100 kertaa korkeammat. Yli 6 000 Tshernobylin onnettomuudessa altistunutta on leikattu kilpirauhassyövän vuoksi, mutta vain ani harva on menehtynyt tautiin, eli tauti on hoidettavissa leikkauksella. Tshernobylissä ainoastaan pienen välittömästi evakuoidun Pripyat-kylän asukkaille annettiin jodiprofylaksia. Suurimmalle osalle jodiprofylaksia viivästyi viikolla, minkä jälkeen se oli hyödytöntä. Neuvostoliitossa oli 1970-luvulla tehty kokeellinen tutkimus, jossa kyettiin osoittamaan oikeaaikaisen välittömästi ennen altistumista tapahtuvan jodiprofylaksian teho ja sen viivästymisen takia aiheutuva tehon heikkeneminen. Väestön tiedottamisen viivästyminen oli traagista sen vuoksi, että nauttimalla jodia oikea-aikaisesti ja välttämällä lehmän maidon juontia olisivat elinikäiset säteilyannokset Tshernobylin onnettomuudesta olleet Ukrainassa ja Valko-Venäjällä puolet toteutunutta pienemmät. Neuvostoliiton viranomaiset tiedottivat kansalaisiaan laajalti vasta viikon onnettomuuden jälkeen, minkä vuoksi miljoonat lapset saivat hyvin suuria jodi131 annoksia lehmän maidosta. Lasten hyvin suuret jodi131 annokset johtuivat todennäköisesti myös siitä, että he kärsivät ruoan kautta tulevan jodin puutteesta. Tämä johti siihen, että maidon nauttimisen myötä elimistöön joutunut jodi131 hyvin tehokkaasti siirtyi kilpirauhaseen. Suomessa joditablettien saatavuus ydinvoimalaitosten välittömän ympäristön ulkopuolella on periaatteessa omaehtoisen varautumisen varassa, joskin monilla paikkakunnilla sekä päiväkotien että kouluviranomaisten toimesta sitä on tosin epäyhtenäisesti varattu lapsille ja nuorille etukäteen säteilyvaaratilanteita varten. Parhaillaan tutkitaan mahdollisuutta jakaa rutiinisti joditabletit etukäteen neuvoloissa, koska se olisi halpa ja logistisesti ylivertainen tapa varautua säteilyvaaratilanteeseen etukäteen. Välittömästi onnettomuuden jälkeen Fukushiman Daiichi-ydinvoimalan alueella säteilymittauksiin osallistuneille 50:lle työtentekijälle tehtiin koko kehomittaukset, joissa ilmeni sisäinen altistuminen vain vajaan yhden millisievertin annoksille. Kaiken kaikkiaan pelastustyöntekijöiden keskimääräinen altistumistaso on ollut 12 millisieverttiä. Suurehkoille annoksille (yli 100 msv) altistui 170 (0,7 %) työntekijää, joista 12 sai hyvin suuret kilpirauhasannokset (2 12 sieverttiä). Lopuksi Wienin kokouksessa riskikommunikaatio nousi aivan erityisesti esille, koska uuden internetaikakauden myötä väestö saa ennen näkemättömän nopeasti lähes reaaliaikaisesti tietoa ympäri maailman. Wienin kokouksen viesti oli, että riskikommunikaatioon on panostettava huomattavasti jo pelkästään sen vuoksi, että onnettomuustilanteissa väestön luottamus viranomaistoimintaan kärsii vääjäämättä. Ionisoiva säteilyyn liittyvä tiedotus ja tiedonvälitys tapahtuu yhä edelleen ydinpommin pitkän varjon alla. Säteily on hajuttomuudesta, mauttomuudesta ja näkymättömyydestä johtuen yhä pelottava ja tunteita herättävä asia. Wienin kokouksen riskikommunikaatioon perehtyneiden asiantuntijoiden viesti oli, että pelokkaan ja ahdistuneen väestön kyky omaksua monimutkaista tietoa on hyvin rajallinen, mutta samaan aikaan kuitenkin sen tiedon nälkä ryöpsähtää yli äyräiden. Näin esimerkiksi meillä todennäköinen seuraus ydinvoima- Ympäristö ja Terveys-lehti 3 2014, 45. vsk.
Riskikommunikaatioon on panostettava huomattavasti jo pelkästään sen vuoksi, että onnettomuustilanteissa väestön luottamus viranomaistoimintaan kärsii vääjäämättä. Riskitiedottamisessa olisi pyrittävä hyvin yksinkertaisiin sanomiin ja pitkäjänteisyyteen. laonnettomuudesta olisi 112 hätänumeron tukkeutuminen ja hätäkeskustoiminnan vakava häiriintyminen. Riskitiedottamisessa olisi pyrittävä hyvin yksinkertaisiin sanomiin ja pitkäjänteisyyteen. Eräs konkreettinen suositus oli, että säteilyturvaviranomaisilla tulisi olla valmiina kysymys/vastauspankki kysymystulvan hallitsemiseksi. Väestön pysyvät pakkosiirrot ovat olleet tähtitieteellisen kalliita sekä Tshernobylin että Fukushiman onnettomuuksien jälkeen. Ydinvoimayhtiö TEPCO Japanissa joutuu maksamaan kuukaudessa jokaista uudelleen sijoitettua kohti 2000 euroa kuukaudessa niin kauan kuin evakkoretki jatkuu. Japanissa väestön evakuointi, joka mm. sisälsi vanhusten laitosten ja sairaaloiden evakuoinnin, aiheutti jopa kuolemantapauksia. Tshernobylissä väestön yhden kollektiivisen sievertannoksen välttäminen väestön pakkosiirrolla maksoi 130 000 500 000 dollaria, kun se maksoi reilusti alle yhden dollarin sisälle suojautumalla ja jodiprofylaksialla. Japanissa, missä historiallisista syistä säteilyllä on kolkko kaiku, ei väestön pakkosiirroille ollut monilla alueilla reaalisia vaihtoehtoja, koska vapaaehtoiseen evakkoon oli lähtenyt niin suuri joukko aktiivista nuorempaa väestöä, että yhteiskunnan toimivuus (mm. palvelut) oli pahoin kärsinyt väestökadosta. Oma henkilökohtainen mielipiteeni kuitenkin on, että väestön pysyviin pakkosiirtoihin olisi suhtauduttava suurella varauksella siitäkin huolimatta, että päätöksenteon hetkellä ulkoiset annosnopeudet antavat osviittaa, että vuotuinen ICRP:n määrittelemä ja monien maiden lainsäädäntöön kirjattu 20 millisievertin annosraja ylittyisi. Elämmehän me täällä Suomessa ilman paniikkia, vaikka tiedämme, että tuhannet suomalaiset altistuvat jopa sadoille radonin aiheuttamille millisieverteille vuosittain. Tupakointi tosin on tällaisissa oloissa aika hasardia puuhaa. Kirjoittaja kiittää Säteilyturvakeskuksen valmiuspäällikköä Hannele Aaltosta arvokkaista kommenteista. Lähdekirjallisuus Wienin helmikuun 2014 Fukushimakokouksen esitelmät: http://www-pub.iaea.org/iaeameetings/ cn224presentations.aspx Ohje VAL 2/5.10.2012, Suojelutoimet säteilyvaaratilanteen jälkivaiheessa http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/viranomaisohjeet/fi_fi/valmius/ _files/89722804665932953/default/ ohje-val2.pdf Valvirassa valmistellaan myös sisäministeriön ohjeeseen (http://www.intermin.fi/ julkaisu/382012?docid=38160) pohjautuvaa ympäristöterveydenhuollon viranomaisohjetta säteilyvaaratilanteen varalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 2014, 45. vsk. 65