Päätös UUDELY/11779/2016 6.3.2019 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Kiinteistö Oy Ahertajantie 3 c/o Merimieseläkekassa PL 327 00121 Helsinki Sijainti Espoo, Tapiola Ahertajantie 3 Kiinteistötunnukset 49-12-91-1 ja 49-12-91-2 Omistaja Kiinteistö Oy Ahertajantie 3 Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus Naapurikiinteistöllä todettiin vuonna 2016 klooratuilla alifaattisilla hiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta. Pilaantuman alkuperästä tai ajankohdasta ei ole tietoa. Alueella tehtiin kunnostustoimenpiteitä vuonna 2016, jolloin kiinteistöjen rajalle jäi voimakkaasti klooratuilla alifaattisilla hiilivedyillä pilaantunutta maa-aineista. Kunnostettu alue rajattiin eristerakenteella. Kiinteistöjen 49-12-91-1 ja 49-12-91-2 alueella tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuonna 2018 ja maaperässä todettiin korkeita haitta-ainepitoisuuksia. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELY-keskukselle 12.2.2019. Toimintahistoria sekä nykyinen ja tuleva käyttö Kiinteistöllä 49-12-91-2 on vähäisellä käytöllä oleva rakennus, joka on ollut aikaisemmin toimistokäytössä. Kiinteistöllä on myös pienialainen pysäköintialue. Kiinteistöllä 49-12-91-1 sijaitsee rakennus, jossa toimii toistaiseksi mm. autokoulu. Rakennukset puretaan vuoden 2019 aikana. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/11779/2016 2/16 Kiinteistöjen piha-alueet ovat asfaltoituja lukuun ottamatta länsiosan istutus- ja nurmialueita sekä kiinteistöllä 49-12-91-1 olevaa laatoitettua aluetta. Alueelle tullaan rakentamaan asuinkerrostalo, Kulttuurimajakka, jossa on seitsemän asuinkerrosta ja yksikerroksinen korkeampi jalustaosa, johon voidaan sijoittaa esimerkiksi näyttely- ja toimintatiloja. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Tapiolassa osoitteessa Ahertajantie 3. Alueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla. Kohde sijaitsee asemakaavoitella alueella. Sen länsipuolella on Näyttelykeskus WeeGee, jossa toimii mm. Etelä-Tapiolan lukio, Espoon kuvataidekoulu EMMA sekä useita museoita. Kohteen pohjoispuolella on pysäköintialue ja idässä Ahertajankuja sekä asuinkerrostaloja. Kohteen eteläpuolella kulkee Ahertajantie. Ahertajantien varrella kohteen läheisyydessä on Tapiolan terveysasema, lämpökeskus ja teollisuusrakennus. Kiinteistöt on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Espoon kaupungin karttapalvelun maaperäkartan perusteella tutkimusalueen maaperä on hiekkaa. Alueen lähiympäristössä on moreenia ja kallioisia alueita. Pilaantuneisuustutkimusten perusteella alueen luonnonmaa on silttiä, joka oli havaittavissa vaihtelevasti 1 3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pintamaa muodostuu hiekasta ja sorasta sekä paikoin turpeesta. Kallionpinta esiintyi tutkimusten mukaan 2 3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Puolarmetsä (0104902V, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue), sijaitsee lännessä noin 4,8 km etäisyydellä kohteesta. Tutkimuksissa yhdessä tutkimuspisteessä havaittiin vettä 2 3 metrin syvyydellä. Lähin pintavesi, Laajalahti, sijaitsee lännessä noin 2 km etäisyydellä kohteesta. Hulevedet johdetaan sadevesiviemäreihin. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - KOy Ahertajantie 3 / Merimieseläkekassa, Ahertajantie 3, Espoo, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma, Sitowise Oy, 12.2.2019 - Merimieseläkekassa, Ahertajankuja 4, Espoo, Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Sitowise Oy, 12.12.2018
UUDELY/11779/2016 3/16 Alueella tehdyt maaperätutkimukset Kiinteistöille on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus 20.11.2018. Tutkimuspisteiden sijainti esitetty liitteen 2 kartalla. Tutkimus tehtiin keskiraskaalla porakonekairalla 12 tutkimuspisteestä. Tutkimukset ulotettiin 1 3 metrin syvyyteen. Näytteet otettiin metrin paksuisina maakerroksina. Kaikista näytteistä mitattiin haihtuvien yhdisteiden suhteellinen pitoisuus PID kenttämittarilla. Lisäksi XRF-kenttämittarilla mitattiin arseenin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuudet. Laboratoriossa analysoitiin näytteenoton aikaisten havaintojen ja kenttämittausten perusteella klooratut alifaattiset yhdisteet sekä haihtuvat hiilivedyt C 5 C 10 (14 analyysiä) ja öljyhiilivedyt C 10 C 40 (2 analyysiä). Kaikkien näytteiden XRF-kenttäanalysaattorilla mitatut metalli- ja puolimetallipitoisuudet olivat matalia. PID-mittarilla havaittiin yksi kohonnut pitoisuus (95,6 ppm) tutkimuspisteessä P6. Dikloorieteenejä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus (7,12 mg/kg) todettiin näytteessä P6/0,0 1,0 m. Trikloorieteeniä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus (3,8 mg/kg) todettiin näytteessä P6/0,0 1,0 m ja kynnysarvon ylittävä pitoisuus (0,2 mg/kg) näytteessä P8/0,0 1,0 m. Tetrakloorieteeniä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus todettiin näytteissä P5/0,0 1,0 m (2,4 mg/kg), P6/0,0 1,0 m (71 mg/kg) ja P8/0,0 1,0 m (4,8 mg/kg). Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus (0,86 mg/kg) näytteessä P2/0,0 1,0 m ja kynnysarvon ylittävä pitoisuus näytteissä P3/0,0 1,0 m (0,07 mg/kg), P5/1,0 2,0 m (0,05 mg/kg), P5/2,0 3,0 m (0,03 mg/kg), P7/1,0 2,0 m (0,1 mg/kg), P9/0,0 1,0 m (0,03 mg/kg) ja P13/1,0 2,0 m (0,1 mg/kg). Öljyhiilivetyjakeiden C 10 C 40 summapitoisuus (380 mg/kg) ylitti kynnysarvon näytteessä P6/0,0 1,0 m. Kahdessa tutkimuspisteessä (P9, P13) havaittiin tiiltä. Tutkimuspisteen P6 kairaus jouduttiin keskeyttämään metrin syvyyteen, sillä tällä syvyydellä esiintyi puuta, jota näytteenotin ei läpäissyt. Pisteissä P3 ja P4 havaittiin styroxia ja betonia, joita ei läpäisty. Haitta-aineiden ja pilaantuneiden maa-ainesten kokonaismäärä Maaperän pilaantuneisuustutkimushavaintojen ja -tulosten perusteella haitta-ainepitoisia maa-aineksia arvioidaan olevan noin 400 m 2 suuruisella alueella. Rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu, joten haittaainepitoisen alueen pinta-ala on todennäköisesti arvioitua laajuutta suurempi. Pitoisuudet ovat korkeampia alueen keski- ja länsiosassa. Itäosas-
UUDELY/11779/2016 4/16 sa pitoisuudet ovat matalampia. Korkeimmat pitoisuudet todettiin pintamaassa syvyydellä 0 1 m. Korkeimmillaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan noin 175 m 2 suuruisella alueella noin metrin kerrospaksuudella noin 175 m 3. Korkeimmillaan alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan noin 25 m 2 suuruisella alueella noin metrin kerrospaksuudella noin 25 m 3. Kynnysarvojen ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan korkeimmillaan noin 400 m 2 suuruisella alueella noin 1,5 metrin kerrospaksuudella noin 600 m 3. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on tarkasteltu haitta-aineiden aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja alueen tulevassa käytössä. Ainoastaan sisäilmaan kulkeutuminen on arvioitu merkittäväksi kulkeutumisreitiksi ja sisäilman välityksellä tapahtuva altistuminen merkittäväksi altistumisreitiksi. Näiden perusteella kohteella on terveysriskiperusteinen kunnostustarve. Alueella on maankäytön muuttumiseen perustuva maaperän kunnostustarve. Alueelle rakennetaan asuinkerrostalo, joten maaperätutkimuksissa todetut, haihtuvat ja toksiset haitta-aineet voivat aiheuttaa terveysriskin. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja, joita käytetään yleisesti asuinkäyttöön kaavoitetuilla alueilla. Ohjearvojen määrityksessä ei ole otettu huomioon haitta-aineiden kulkeutumista, vaan ainoastaan ihmisten ja eliöiden altistuminen. Kulkeutuminen on arvioitu vähäiseksi, joten kohteella ei arvioida olevan tarvetta alempia ohjearvoja tiukemmille kunnostustavoitteille kulkeutumisen vuoksi. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella, joten myöskään pohjaveden vuoksi ei ole tarvetta tiukemmille kunnostustavoitteille. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Kunnostustavoitteena on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Pilaantuneen maa-alueen kunnostus aloitetaan alustavan aikataulun mukaan keväällä 2019 ja kunnostuksen arvioitu kesto on noin yhden kuukauden. Ennen varsinaista maaperän kunnostustyötä alueelta tullaan purkamaan vanhat rakennukset. Rakennusten purun jälkeen tai heti kunnostuksen alussa tehdään maaperän pilaantuneisuustutkimus rakennusten alapuoliselle maaperälle.
UUDELY/11779/2016 5/16 Kaivutöitä valvoo ympäristötekninen valvoja, joka on paikalla aina, kun kohteelle rajatulla pilaantuneiden maiden alueella tehdään kaivutöitä. Alueen maaperän kunnostus päättyy, kun kunnostustavoitteet ylittävät haitta-ainepitoiset maa-ainekset on saatu poistettua alueelta. Kunnostuksen jälkeen kaivanto täytetään pilaantumattomilla, tulevaan käyttötarkoitukseen sopivalla, maa-aineksella. Mikäli kohteen maaperä kunnostetaan suunnitelman mukaisesti, ei tarvetta jälkiseurannalle ole. Työn aikainen näytteenotto Ympäristötekninen valvoja suorittaa näytteenotot ja kenttämittaukset. Kaivumassoista ja kaivupohjasta otetuista näytteistä tutkitaan haihtuvat yhdisteet PID kenttämittarilla ja tarpeen mukaan myös öljyhiilivedyt PetroFlag kenttämittarilla. Pääosa kaivua ohjaavista näytteistä analysoidaan laboratoriossa. Laboratoriossa näytteitä tutkitaan vähintään yksi näyte jokaista 100 m 3 kaivumassaerää kohti. Kunnostuksen lopputulos varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, joita otetaan kaivannon pohjalta vähintään 20 x 20 m alalta edustavina kokoomanäytteinä. Kaivannon luiskista/seinämistä otetaan jokaiselta 20 m matkalta edustava kokoomanäyte niiltä osin, kun kaivannossa on selkeä luiska/seinämä. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Näytteistä tutkitaan vähintään kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuudet ja alueilta, joilla on todettu öljyhiilivetyjä C 10 C 40, öljyhiilivetyjen C 10 C 40 pitoisuudet. Mikäli kunnostustyön aikana maaperässä havaitaan muita haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina (yli kynnysarvot), analysoidaan niiden pitoisuudet jäännöspitoisuusnäytteissä niiltä alueilta, joissa haitta-aineita on havaittu. Haitta-ainepitoisesta hyödynnettävästä materiaalista otetaan edustavia kokoomanäytteitä vähintään 1/200 m 3 ja näytteistä tutkitaan vähintään kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet sekä alueilta, joilla on todettu öljyhiilivetyjä C 10 C 40, öljyhiilivetyjen C 10 C 40 pitoisuudet. Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan haitta-aineita, joita alueella ei ole aikaisemmin havaittu, ollaan yhteydessä tilaajaan ja valvovaan viranomaiseen. Maa-ainesten ja jätteiden käsittely Maa-ainekset ja jätteet erotellaan kaivuvaiheessa ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti vähintään pilaantumattomiin maa-aineksiin (pitoisuus alle kynnysarvon), kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviin maa-ainekseen (pitoisuus alle alemman ohjearvon), alemman ohjearvon ylittävä maa-aines ja ylemmän ohjearvon ylittävä maa-aines. Kaivetut, pilaantumattomat maa-ainekset, mikäli niitä esiintyy, hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan täyttötöissä.
UUDELY/11779/2016 6/16 Kaivettuja materiaaleja ei lähtökohtaisesti välivarastoida kohteessa pitkiä aikoja, vaan ne kuljetetaan mahdollisuuksien mukaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan tai käytetään kohteessa. Välivarastointia voidaan kuitenkin joutua tekemään esimerkiksi laboratoriomääritysten ajaksi. Kunnostustavoitteet ylittävien maa-ainesten välivarastointiajaksi arvioidaan enintään 1 viikko. Välivarastointi toteutetaan pääsääntöisesti pilaantuneella, kunnostamattomalla alueella tai jos välivarastointia tehdään pilaantumattomalla alueella, varmistetaan maaperän puhtaus näytteenotolla välivarastoinnin jälkeen. Pois kuljettavat massat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä materiaalia. Kaivutöiden aikana esiin tulevat jätteet toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa ko. materiaaleja vastaan. Kuormat varustetaan asianmukaisella siirtoasiakirjalla. Pilaantuneen veden käsittely Mikäli kunnostusvaiheessa kunnostuskaivantoon kertyy vettä, tutkitaan vedestä vähintään klooratut hiilivedyt ja tarvittaessa öljyhiilivedyt (mikäli havaitaan öljykalvoa tai öljyn hajua) akkreditoidussa laboratoriossa. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä vesi poistetaan kaivannosta imuautolla tai pumppaamalla vesi viemäriin Espoon kaupungin veden luvalla tai maastoon ympäristöviranomaisen luvalla (Uudenmaan ELY-keskus). Vedet käsitellään tarvittaessa ympäristölle haitattomiksi ennen maastoon johtamista. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Työmaa-alue aidataan ulkopuolisten pääsyn estämiseksi. Työmaa-aitaan kiinnitetään varoituskyltit, joissa ilmoitetaan työmaa-alueesta ja pilaantuneen maa-alueen kunnostamisesta. Työssä noudatetaan työskentelystä annettuja työsuojeluohjeita ja lakeja. Kaivutyössä kiinnitetään huomioita henkilökohtaiseen hygieniaan. Kädet pestään aina ennen lounas- ja kahvitaukoja. Työjalkineet pestään tai vaihdetaan poistuttaessa kaivualueelta. Kunnostusalueella syödään vain sosiaalitiloissa. Työntekijöiden henkilökohtaiset suojavarusteet ovat turvaliivit/heijastava suojavaatetus, kypärä, työkäsineet, turvakengät, hengityssuojaimet (tarvittaessa) ja suojalasit (tarvittaessa). Kohteessa käytetään PIDkenttämittaria haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuuden toteamiseksi. Mikäli kokonaispitoisuus työskentelyalueen ilmassa nousee yli 20 ppm:n käytetään kohteeseen soveltuvaa hengityssuojainta (klooratut alifaattiset hiilivedyt, CF22 A2-P3). Näytteitä ei haistella, sillä kohteessa esiintyvät
UUDELY/11779/2016 7/16 haitta-aineet aiheuttavat mm. hermosto-oireita ja pahoinvointia sekä ovat syöpävaarallisia. Kunnostuksen aikana tarkkaillaan pölyämistä ja tarvittaessa aluetta esim. kastellaan pölyämisen estämiseksi. Tarvittaessa kasalla olevia maaaineksia kastellaan tai pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi. Sääolosuhteet, kuten voimakas tuuli ja voimakas sade huomioidaan kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään. Alueilla, joilla välivarastoidaan pilaantuneita maa-aineksia ja jätteitä, huolehditaan siitä, ettei pilaantumaton maaperä pilaannu varastoinnin seurauksena. Avoinna olevan kaivannon pinta-ala tulee pitää mahdollisimman pienenä ja kunnostuskaivantoa täytetään mahdollisimman pian kunnostustavoitteet täyttävien jäännöspitoisuusnäytetulosten saamisen jälkeen. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Mikäli kunnostussuunnitelmassa, kunnostuksen toteuttamisessa tai laajuudessa esiintyy kunnostuksenaikana muutostarvetta, valvoja ottaa välittömästi yhteyttä lupaviranomaisiin ja kunnostuksesta vastaavaan. Mikäli massamäärä kasvaa huomattavasti oletetusta, ilmoitetaan ylityksestä kunnostuksesta vastaavalle. Käsittelylaitosten tai sijoituspaikkojen kapasiteetti varmistetaan etukäteen massamäärien ylitysten varalta. Kunnostus voi kestää arvioitua kauemmin, jolloin työhön osallistuvat ovat kauemmin sidotut tähän projektiin. Mikäli alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, ilmoitetaan havainnoista kunnostuksesta vastaavalle ja Uudenmaan ELY-keskukseen. Kunnostusta jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Mikäli alueen ulkopuolisia vesiä valuu kaivantoon, hallitaan vesitilannetta erilaisin kuivatusjärjestelyin ja ojituksin. Tarvittaessa tiivistetään kaivannon reunoja esimerkiksi ponttiseinin. Mikäli maaperässä havaitaan mahdollisesti erittäin voimakkaita haittaainepitoisuuksia sisältäviä massoja tai kemikaalitynnyreitä, otetaan massoista ylimääräinen edustava kokoomanäyte ja toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Havainnoista ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle ja viranomaiselle. Ylimääräinen kunnostustarve ja massamäärä arvioidaan ja massat toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan. Mikäli kunnostustavoitetta ei syystä tai toisesta saavuteta, selvitetään haitta-ainepitoisuudet, niiden esiintyminen (vesi, kaasu, maa-aines) ja esiintymislaajuus ja -syvyys. Neuvotellaan jatkotoimenpiteistä (mm. kunnostuksen jatkaminen eri menetelmillä, eristysratkaisut, riskinarviointi) kunnostuksesta vastaavan ja viranomaisen kanssa.
UUDELY/11779/2016 8/16 Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostustöiden aloittamisajankohta ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen töiden alkua. Työmaan ympäristötekninen valvoja pitää kunnostustyön aikana kirjaa kaikista työmaalta pois kuljetettavista massoista sekä massojen määrästä, alkuperästä, pitoisuuksista, sijoituspaikoista sekä ajankohdasta. Työmaan valvoja kirjaa näytteenottohavainnot vähintään maalaji/materiaali, haju, väri, näytteenottoajankohta, mittaustulokset sekä dokumentoi näytteenottopisteet karttapohjalle. Erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamista kirjataan ylös. Yhteenveto kirjanpidosta liitetään kohteen loppuraporttiin. Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen, jos työn aika ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita. Kunnostustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan raporttiin, joka toimitetaan hyväksyttäväksi valvovalle ympäristöviranomaiselle sekä tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa noudatetaan soveltuvin osin Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöopasta 2010 (Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti). Loppuraportti sisältää mm. tunnistetiedot, tiedot työn vastuuhenkilöistä ja muista kunnostushankkeeseen osallistuneista tahoista, laadunvarmistusmenetelmistä, käsitellyistä massoista (määrä, laatu, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), kohteeseen jäävien massojen laadusta ja sijainnista, kunnostuksen toteutuksesta, kunnostuksen aikataulusta, maa-ainesten ja jätteiden käsittelytiedoista, hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista, mahdollisesta vesien käsittelystä ja johtamisesta, käyttörajoituksista, tavoitteiden toteutumista, asiakirjojen säilytyksestä, työskentelyolosuhteista sekä erikoisista havainnoista ja suunnitelmapoikkeamista ja niiden mahdollisista syistä. Myös jälkiseurantatarve arvioidaan kunnostuksen loppuraportissa. Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Kiinteistö Oy Ahertajantie 3:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Espoon Tapiolassa osoitteessa Ahertajantie 3 sijaitsevien kiinteistöjen 49-12-91-1 ja 4912-91-2 alueella, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostettavilta kiinteistöiltä on poistettava maa-ainekset, joiden dikloorieteenien, trikloorieteenin, tetrakloorieteenin, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.
UUDELY/11779/2016 9/16 Tämän lisäksi kiinteistöiltä on poistettava haitta-aineille haisevat maa-ainekset. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta esim. kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
UUDELY/11779/2016 10/16 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen sekä mahdollisen välivarastoinnin aikana. Välivarastointi 4. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia ja kunnostuksen vuoksi kaivettuja hyötykäytettäviä maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kunnostusalueella kunnostuksen aikana. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Välivarastoidut maa-ainekset on peitettävä koko välivarastoinnin ajaksi. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja kallioon päättymättömistä pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten ja jätteiden käsittely 7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan hyödyntää
UUDELY/11779/2016 11/16 kunnostuskaivantojen täytöissä. Haitta-aineille haisevia maa-aineksia ei kuitenkaan saa hyödyntää. Hyödynnettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysitu-
UUDELY/11779/2016 12/16 Päätöksen perustelut loksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöillä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia dikloorieteenejä, trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä sekä öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
UUDELY/11779/2016 13/16 Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Dikloorieteenit 0,01 0,05 0,2 Trikloorieteeni 0,01 1 5 Tetrakloorieteeni 0,01 0,5 2 Kevyet öljyjakeet (>C 10 - C 21 ) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 40 ) 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 - C 40 ) 300 Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteiksi valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot. Tämän lisäksi on edellytetty poistettavaksi haitta-aineille haisevat maa-ainekset, jottei niistä aiheudu kiinteistöjen tulevassa asuinkäytössä terveys- ja/tai viihtyvyyshaittaa. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.) Kunnostettava alue on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-
UUDELY/11779/2016 14/16 aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen pilaantuneiden ja kunnostuksen vuoksi kaivettujen hyötykäytettävien maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maaperään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 7.1.) Päätöksessä on hyväksytty kunnostusalueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempine ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kaivantojen täytöissä. Haitta-aineille haisevia maa-aineksia ei kuitenkaan saa hyötykäyttää terveys- ja viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi. (Määräys 7.2.) Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maaainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.)
UUDELY/11779/2016 15/16 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Valvonnan maksullisuus Päätöksestä tiedottaminen Päätös Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 880. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 :n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Kiinteistö Oy Ahertajantie 3 (sähköisesti)
UUDELY/11779/2016 16/16 Tiedoksi Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Sitowise Oy, Minna Vesterinen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen(sähköisesti) Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Elina Kerko ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/11779/2016 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/11779/2016 har godkänts elektroniskt Esittelijä Kerko Elina 06.03.2019 08:04 Ratkaisija Valkeapää Hanna 06.03.2019 08:36
4-maalis-2019 1: 14 823 0,7 0 0,37 0,7 km ETRS-TM35FIN
VALITUSOSOITUS Liite 3 Valitusviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Valituksen voi tehdä myös hallintohttps://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15