WSP Water Safety Plan

WSP Water Safety Plan Työkalu talousveden turvallisuutta uhkaavien riskien hallintaan KOULUTUSMATERIAALI - 2015

JOHDANTO KOULUTUSMATERIAALIIN Tämä koulutusmateriaali on toteutettu osana valtakunnallista sosiaali- ja terveysministeriön ohjaamaa Talousveden turvallisuussuunnitelma-hanketta Koulutusmateriaalin tavoitteena on tarjota valmiudet ymmärtää, mistä WSP:n laadinnassa ja käyttöönotossa on kyse ja miksi sitä suositellaan vesilaitosten riskienhallinnan työkaluksi Vastaava koulutusmateriaalin on toteutettu WSP:n rinnakkaishankkeelle: SSP Sanitation Safety Plan, Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden ympäristöriskien ja terveyshaittojen hallintasuunnitelma WSP- ja SSP-koulutusmateriaalit toimivat johdantona työkalujen webpohjaiselle ohjelmistolle Ohjelmiston käytöstä ja WSP:n/SSP:n laatimisesta työkalun avulla on erilliset yksityiskohtaiset käyttöohjeet, jotka ovat saatavilla kirjauduttaessa sisään ohjelmistoon.

KOULUTUSMATERIAALIN SISÄLTÖ 1. MIKÄ ON WSP? 2. MIKSI WSP? 3. MITÄ WSP:N LAATIMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO VAATII? 4. MITEN? 5. YHTEENVETO 6. LISÄTIETOA

1. MIKÄ ON WSP?

WATER SAFETY PLAN WSP Vesilaitoksen omaan käyttöön tarkoitettu työkalu talousveden turvallisuutta uhkaavien riskien hallintaan Määritellään koko vedentuotantoketju raakavesilähteeltä kiinteistölle Tunnistetaan veden laatua uhkaavat vaarat ja tuotantoketjun kriittiset kohdat: Missä kohdissa veden laatu on eniten uhattuna? Määritellään mitä täytyy tehdä vaarojen poistamiseksi Ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin Valvotaan, että kaikki toimii jatkossa niin kuin pitää

Palaute, jatkuva kehittyminen TURVALLISEN TALOUSVEDEN EDELLYTYKSET Talousvesiasetuksen (461/2000) mukaiset laatuvaatimukset ja laatusuositukset Talousvesi on kaikissa olosuhteissa terveellistä ja turvallista Water safety plan Vedentuotantoketjun riskien arviointi ja hallinta Seuranta ja käyttötarkkailu Sidosryhmien välinen yhteistyö Viranomaistarkkailu Kuva: WHO, muokattu alkuperäisestä

WSP:N ROOLI SUHTEESSA MUIHIN VESIHUOLLON SUUNNITELMIIN (1/3) TYÖKALU KUKA VASTAA WSP:N ROOLI Water Safety Plan: Normaaliolojen ennaltaehkäisevä riskienhallinta Vapaaehtoinen WSP Laatujärjestelmä / Toimintajärjestelmä: Edistää organisaation prosessimaista toimintamallia ja varmistaa toiminnan tasalaatuisuutta WSP ja asiakastyytyväisyyttä. Vapaaehtoinen Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos Laitoksen oma työkalu normaalioloissa aiheutuvien riskien hallintaan ja terveellisen talousveden tuottamiseen. Laatujärjestelmä on WSP:tä tukeva järjestelmä. WSP:n edellyttämät dokumentit ja toimintaohjeet voidaan sisällyttää laadunhallintajärjestelmään. Pohjavesialueen suojelusuunnitelma: Kunta voi laatia pohjavesialueen suojelusuunnitelman kunnan alueella sijaitsevalle pohjavesialueelle, johon kohdistuu pohjaveden tilaan merkittävästi vaikuttavaa toimintaa tai jossa lain mukaiset ympäristötavoitteet sitä edellyttävät. Vapaaehtoinen Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1263/2014 Kunnat Pohjaveden suojelusuunnitelma tukee WSP:n laatimista pohjaveden muodostumisen ja raakavedenoton osalta tarjoamalla lähtötietoja ja mahdollisesti valmiita riskiarvioita.

WSP:N ROOLI SUHTEESSA MUIHIN VESIHUOLLON SUUNNITELMIIN (2/3) TYÖKALU KUKA VASTAA WSP:N ROOLI Häiriötilannesuunnitelma (varautumissuunnitelma, vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma) Vesihuoltolaitos laatii ja pitää ajan tasalla suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhtyy suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Laitos toimittaa suunnitelman valvontaviranomaisille, pelastusviranomaiselle ja kunnalle. Lakisääteinen: Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014 Erityistilannesuunnitelma: Ohjeistus erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi Lakisääteinen: Terveydensuojelulaki 763/1994, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Vesihuoltolaitos Kunnan terveydensuojeluviranomainen WSP kattaa häiriötilannesuunnittelun edellyttämän talousveden laadullisten riskien arvioinnin ja niiden ehkäisemisen hallintakeinoin. WSP:n avulla voidaan tunnistaa häiriötilanteet, joihin tulee varautua. WSP kattaa erityistilannesuunnitelman edellyttämän talousveden laadullisten riskien arvioinnin ja niiden ehkäisemisen hallintakeinoin.

WSP:N ROOLI SUHTEESSA MUIHIN VESIHUOLLON SUUNNITELMIIN (3/3) TYÖKALU KUKA VASTAA WSP:N ROOLI Valmiussuunnitelma: Suunnitelma, jossa selvitetään erityistilanteiden, häiriötilojen ja poikkeusolojen vaikutukset organisaation tehtäviin ja toimintaan, toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja toimenpiteet normaalioloihin palaamiseksi. Lakisääteinen: Valmiuslaki 1552/2011 Kunta ja vesihuoltolaitos yhdessä Valmiussuunnitelmassa kuvataan toiminta tilanteissa, joissa talousveden laatu on vaarantunut WSP:n ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta sekä poikkeusoloissa. WSP:n mukaisen riskienarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää valmiussuunnittelussa. HUOVI-portaali: Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämä turvallinen verkkoportaali. Portaalin sisältö tukee huoltovarmuuskriittisiä toimijoita vakaviin häiriöihin varautumisessa. Portaalin kautta tarjotaan toimijoille mm. Työkaluja, ohjeita ja koulutusta jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen. Vapaaehtoinen Huoltovarmuuskriittiset vesihuoltolaitokset Riskienhallinnan eri toimintojen (vaarojen tunnistus, riskinarviointi ja riskienhallinta) käyttö vesihuollon eri prosesseissa on huomioitu kypsyysanalyysin kysymyksissä. WSP:n toteuttaminen parantaa jatkuvuudenhallinnan tasoa ja tukee kypsyysanalyysin tekoa.

WSP JA LAINSÄÄDÄNTÖ WSP Talousveden laadun riskienhallintajärjestelmä Riskien arviointi, kriittisten toimintojen ja häiriötilanteiden tunnistaminen, riskien ennaltaehkäisy talousveden laadun turvaamiseksi (Vesihuoltolaki 119/2001: 15, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000) Vesihuoltolaitos Lista häiriötilanteista Terveydensuojeluviranomainen Vesihuoltolaitoksen häiriötilannesuunnitelma (Vesihuoltolaki 119/2001 15a ) Erityistilannesuunnitelma (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000: 11a, 11b ) Yhtenevät toimintakortit häiriötilanteita varten: Toimenpiteet, yhteyshenkilöt, viestintä, vastuut, harjoittelu

2. MIKSI WSP?

ONNETTOMUUS, JOKA ODOTTAA TAPAHTUMISTAAN..??

VALVONTANÄYTTEET PUHTAASTA VEDESTÄ KERTOVAT SEURAUKSEN, MUTTA EIVÄT SYYTÄ Vesijohtovedestä löydettiin ulosteperäistä saastumista indikoivia bakteereja Vesinäytteet Vettä käytetään Veden saastuminen tapahtuu Analyysitulokset Kuva: WHO WSP: Hanasta tulevan veden laadun seurannasta koko vedentuotantoketjun aikaiseen veden laadun hallintaan Lopputuotteen testaaminen edelleen tärkeää: Varmistetaan, että WSP on toiminut niin kuin pitää

MIKSI LÄHTEÄ TEKEMÄÄN WSP:TÄ VESILAITOS HYÖTYY ASIAKAS HYÖTYY VIRANOMAINEN HYÖTYY Tunnistetaan toiminnan kriittiset kohdat ja saadaan tietoa häiriötilanteisiin varautumista, täytetään Vesihuoltolain edellyttämä selvilläolovelvoite (Vesihuoltolaki 119/2001: 15a ) Auttaa priorisoimaan ja kohdistamaan käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti Apuväline päätöksentekoon Talousveden turvallisuus terveydelle varmistettu Luottamuksen lisääntyminen talousveden toimittajaan Riskinarviointiin perustuva lista mahdollisista häiriötilanteista mm. erityistilannesuunnittelun pohjaksi Osallistuminen WSP-työryhmiin lisää tietoisuutta mahdollista vaaran aiheuttajista alueella ja antaa valmiudet tiedon jakamiseen ja yhteistyöhön Apuväline Terveydensuojelulain mukaiseen vesilaitostarkastukseen Lisää tietoa kansallisella tasolla, apuväline tulevaan lainsäädäntöön

3. MITÄ WSP:N LAATIMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO VAATII?

MITÄ WSP:N LAATIMINEN JA KÄYTTÖÖN OTTO VAATII 1. YHTEISTYÖTÄ VESILAITOS / USEAMPI ALUEEN VESILAITOS YHDESSÄ Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunnan terveydensuojeluviranomainen Alueen ELY-keskus Kunnan rakennusvalvontaviranomainen Kunnan kaavoituksesta vastaava Pelastusviranomainen Merkittävät alueen toimijat, esim. teollisuuslaitokset, elintarviketeollisuus

MITÄ WSP:N LAATIMINEN JA KÄYTTÖÖN OTTO VAATII 2. SITOUTUMISTA Kenen? Vesilaitoksen johto Vesilaitoksen henkilökunta Valvova viranomainen Mihin? Riskien tunnistaminen: Oman toiminnan karikot! Riskien hallintaan saattaminen: Sanoista teoiksi! Hyvän riskien hallinnan tason ylläpitäminen: Päivittäminen vuodesta toiseen!, Omista ja toisten onnistumista ja virheistä oppiminen!

MITÄ WSP:N LAATIMINEN JA KÄYTTÖÖN OTTO VAATII 3. RESURSSEJA HENKILÖT: Koordinaattori Sopiva, riittävästi asiantuntemusta omaava WSP-työryhmä Riskien hallinta-toimenpiteistä vastaavat henkilöt AIKA: WSP:n laatimiseen käytetty aika Riskien hallintaan saattaminen Ylläpito RAHA: Henkilötyötunnit Investoinnit riskien hallinnan tason parantamiseksi Toimenpideohjelma toimii myös työkaluna investointien priorisointiin ja päätöksentekoon

4. MITEN?

9. WSP:N TOIMIVUUDEN ARVIOINTI WSP:N OSA-ALUEET 1. TYÖRYHMÄN MUODOSTAMINEN 2. LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN 3. VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI 4. HALLINTAKEINOJEN MÄÄRITTÄMINEN 5. TOIMENPIDE-OHJELMA Hallintakeinojen käyttöönottamiseksi 6. HALLINTAKEINOJEN SEURANTAMENETELMIEN VALINTA 7. SEURANTAMENETELMIEN TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN 8. POIKKEAMIEN HALLINTA Toiminnan palauttaminen takaisin turvalliselle tasolle, jatkuva kehittyminen

TYÖRYHMÄ 1. TYÖRYHMÄN MUODOSTAMINEN Vesilaitos kokoaa oman toiminnan tarpeisiin soveltuvan työryhmän ja valitsee ryhmän vetäjän/koordinaattorin, koordinaattori voi olla myös esim. konsultti, mutta laitoksen tulee itse vastata työn sisällöstä ja suunnitelman teosta Oman laitoksen edustajat eri toiminnoista ja organisaation eri tasoilta Työryhmässä tarvittaessa mukana tai tiedonkulku muuten varmistettu: Viranomaiset: terveydensuojelu, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta Alueen ELY-keskus Sidosryhmien edustajia Merkittävät alueen toimijat, esim. teollisuuslaitokset Työryhmän koko ja kokoonpano voi vaihdella käsiteltävän asian ja laajuuden mukaisesti

LÄHTÖTIEDOT 1. TYÖRYHMÄN MUODOSTAMINEN 2. LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN Lähtötiedot Ohjelmisto sisältää listan vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin suositeltavista lähtötiedoista, esim. Oiva-palvelu, pohjavesialueen suojelusuunnitelma Tiedot eivät ole pakollisia, mutta tietojen hakeminen ennen vaarojen tunnistamisen aloittamista helpottaa huomattavasti työtä Mahdollisuus lisätä muita työssä käytettyjä lähtötietoja ja linkkejä omiin tietolähteisiin

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI 1. TYÖRYHMÄN MUODOSTAMINEN 2. LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN 3. VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI 1. VEDENTUOTANTOKETJUN KUVAAMINEN PROSESSIKAAVION AVULLA 2. PROSESSIVAIHE KERRALLAAN VAAROJEN TUNNISTAMINEN RISKIEN ARVIOINTI

Mikä on vedentuotantoketju?

Oman laitoksen vedentuotantoketjun/-ketjujen kuvaaminen prosessikaavion/-kaavioiden avulla Siirry riskinarviointiin

Vaarojen tunnistaminen prosessivaihe kerrallaan PROSESSIVAIHE AIHEPIIRIN OTSIKKO KYSYMYS VAARAN AIHEUTTAJA TERVEYSVAARA LISÄÄ OMA VAARA JA/TAI VAARANAIHEUTTAJA VAARAN AIHEUTTAJA = Mahdollisen haitallisen tapahtuman lähde. Vaaran uhka. VAARA = Tekijä tai tilanne, joka voi aiheuttaa haitallisen tapahtuman. Tässä aineistoissa usein kemiallinen yhdiste, mikrobi, patogeeni. RISKI = Tapahtuman seurausten ja vaaran toteutumisen todennäköisyyden yhdistelmä.

Riski = vaaran aiheutumisen todennäköisyys x vaaran seuraukset

Seurauksen ja todennäköisyyden arvioinnin apuna seuraavat lisämääritelmät.. Ei vaikutusta (1): Tähän kategoriaan luokitellaan vaarat, joilla ei ole terveysvaikutuksia, ja jotka eivät aiheuta merkittävää teknistä tai esteettistä haittaa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi veden lämpötila, kalkki ja ilma. Tähän kategoriaan kuuluvat veden laatuun liittyvät tekijät ovat asiakkaiden hyväksyttävissä. Vähäinen (2): Tähän kategoriaan kuuluvat vaarat voivat aiheuttaa talousvesiasetuksen 461/2000 kemiallisen tai aistinvaraisen laatusuosituksen ylittymisen. Suositukset on annettu ph-arvolle, sähkönjohtavuudelle, sameudelle, värille, hajulle, maulle, orgaaniselle kokonaishiilelle (TOC), radioaktiivisuudelle, alumiinille, ammoniumille, ammoniumtypelle, kloridille, mangaanille, raudalle, sulfaatille, natriumille ja hapettuvuudelle. Varsinaiset terveyshaitat ovat vähäisiä, mutta veden laadun muuttuminen voi aiheuttaa teknistä tai esteettistä haittaa. Merkittävä (3): Tähän kategoriaan kuuluvat vaarat voivat aiheuttaa talousvesiasetuksen 461/2000 mukaisen mikrobiologisen laatusuosituksen ylittymisen. Mikrobiologiset laatusuositukset on annettu Clostridium perfringensille (pintavesilaitokset), koliformisille bakteereille ja pesäkkeiden kokonaislukumäärälle (22 C). Vakava (4): Tähän kategoriaan luokitellaan vaarat, joiden seurauksena ylitetään talousvesiasetuksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset, kaikki patogeenit, virukset ja alkueläimet sekä aineet ja yhdisteet, jotka ovat välittömästi myrkyllisiä tai joille pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa terveyshaitan (esimerkiksi karsinogeeniset aineet ja yhdisteet).

Sekä vaarakohtaiset lisätiedot niiden terveysvaikutuksista ja yleisyydestä. Lisäksi kohdassa Dokumentit kattavat, ladattavat aputiedostot: -Kemialliset terveysvaikutukset -Mikrobiologiset terveysvaikutukset

Riskinarviointi on kaksivaiheinen Ensimmäisessä vaiheessa riskin suuruus määritetään ilman hallintakeinoa (myös tilanteissa, joissa riski on jo hallinnassa) Seuraavassa vaiheessa suuruudeltaan vähintään keskitasoisiksi arvioiduille riskeille määritellään hallintakeino ja arvioidaan uudelleen riskin suuruus samaa riskimatriisia käyttäen Arvioidaan hallintakeinon sopivuus, toimivuus ja riittävyys Varmistetaan, että myös entuudestaan käytössä olleet hallintakeinot ovat edelleen tehokkaita ja toimivia

HALLINTAKEINOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TOISEN VAIHEEN RISKIEN ARVIOINTI 4. HALLINTAKEINOJEN MÄÄRITTÄMINEN Hallintakeino on käytössä ja se on riittävä Nykyinen hallintakeino ei ole riittävä Hallintakeino puuttuu 5. TOIMENPIDE- OHJELMA Uusien hallintakeinojen käyttöönottamiseksi Määritetään uudestaan riskin suuruus siten, että hallintakeinon vaikutus huomioidaan: Onko riskin suuruus pienentynyt hyväksyttävälle tasolle? KYLLÄ: Riski hallinnassa EI: Riskin hallintaan saattaminen vaatii ulkopuolista apua / hallinta vaatii eritystilanne-/valmiussuunnittelua / Riski hyväksytään

TOIMENPIDEOHJELMA Kaivon kannen korjaaminen, betonialtaan saneeraus, rinnakkaisen ph-mittarin hankinta ja asentaminen.. Kirjataan ylös toimenpiteet, jotka vaaditaan riskin hallintaan saattamiseksi: Mitä täytyy tehdä? Kuka tekee? Koska pitää olla valmista? Kuka tarkistaa, että on tehty? Tulostettavat/tallennettavat raportit

HALLINTAKEINOJEN SEURANTAMENETELMIEN VALINTA 4. HALLINTAKEINOJEN MÄÄRITTÄMINEN 6. HALLINTAKEINOJEN SEURANTAMENETELMIEN VALINTA 7. SEURANTAMENETELMIEN TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN Hallintakeinon toimivuutta tulee seurata, jotta voidaan varmistua hallintakeinon toimivuudesta: RISKI ON HALLINNASSA, JOS SEURANTA NIIN OSOITTAA Näytteenotto ja laboratorioanalyysit Seurantakeinoja: jatkuvatoimiset mittaukset, kenttäkäynnit, vesitornien ja puhdasvesialtaiden säännölliset tarkastukset OSAKSI LAITOKSEN KÄYTTÖTARKKAILUA

POIKKEAMIEN HALLINTA Poikkeaman raportointi 8. POIKKEAMIEN HALLINTA Toiminnan palauttaminen takaisin turvalliselle tasolle, jatkuva kehittyminen Laitoksen riskien hallinnan tason kehittämiseksi suositellaan poikkeamaraportin tekemistä kaikista tilanteista, joissa seurantaohjelman mukainen korjaava toimenpide on otettu käyttöön. Myös läheltä piti-tilanteet suositellaan raportoitaviksi. Lisäksi suositellaan laatimaan laitoskohtaiset toimintatavat raporttien läpikäymiseen henkilökunnan kanssa. Raportin otsikko Raportointipäivämäärä Raportin laatija Organisaatio Tapahtuman ajankohta Kuvaus tapahtuneesta POIKKEAMARAPORTIT Poikkeaman aiheuttaja Toimintamallien luominen läheltä piti-tilanteiden ja todellisten poikkeamien käsittelyyn! Toimenpiteet, joihin tilanteessa ryhdyttiin tilanteen korjaamiseksi Nykyinen riskien hallinnan taso riittävä (kyllä/ei) Raportti käyty läpi henkilökunnan kanssa (päivämäärä) Nykyinen riskien hallinnan taso ei ole riittävä/ Hallintakeino ei ole toimiva: WSP Riskin uudelleen arviointi Hallintakeinon päivittäminen Toimenpideohjelman päivittäminen Seurantaohjelman päivittäminen, ml. Korjaavan toimenpiteen riittävyyden arviointi ja tarvittaessa päivittäminen Kesken Valmis Ei tarvetta, miksi

9. WSP:N TOIMIVUUDEN ARVIOINTI WSP:N TOIMIVUUDEN ARVIOINTI 1. TYÖRYHMÄN MUODOSTAMINEN 2. LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN AUDITOINTI-TYÖKALU: Tarkistetaan, että WSP on laadittu ja 3. VAAROJEN kattava TUNNISTAMINEN JA Myöhemmässä RISKIEN ARVIOINTI vaiheessa tarkistetaan, että WSP on ajan tasalla, toimenpideohjelmat on saatettu eteenpäin, riskit ovat hallinnassa Soveltuu sekä sisäiseen, että ulkoiseen auditointiin Auditointi vapaaehtoista 4. HALLINTAKEINOJEN MÄÄRITTÄMINEN 6. HALLINTAKEINOJEN SEURANTAMENETELMIEN VALINTA 5. TOIMENPIDE-OHJELMA 7. SEURANTAMENETELMIEN TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN 8. POIKKEAMIEN HALLINTA

YHTEENVETO Water Safety Plan (WSP) on talousveden turvallisuutta uhkaavien riskien hallintajärjestelmä WSP:ssä arvioidaan vesilaitoksen koko vedentuotantoketjuun liittyvät terveydelliset vaarat ja luodaan niille hallintakeinot Water Safety Planin tarkoituksena on varmistaa turvallisen talousveden jatkuva saatavuus. Rinnakkainen SSP Sanitation Safety Plan: Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden ympäristöriskien ja terveyshaittojen hallintasuunnitelma työkalulle WSP:n ja SSP:n laadintaan ja käyttöönottoon laadittu web-pohjainen ohjelmisto, joka saatavissa: http:// Koulutusalusta: http//

LISÄTIETOJA Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 ja sen muutos 442/2014 Vesihuoltolaki 119/2001 ja sen muutos 681/2014 Talousvesiasetuksen soveltamisopas, Valvira päivitettävänä, valmis 2015 Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa opas, Valvira http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydensuojelu/talousvesi erityistilanneohje (päivitettävänä) Oiva-palvelu www.ymparisto.fi/oiva http://www.stm.fi/talousveden-toimenpideohjelma-water-safety-plan