Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä, yhteensä 117 278 kg kg 4 35 3 25 2 15 1 5 onki ja pilkki viehe katiska ja rysä harvat verkot muikkuverkko Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 28
KUVAILULEHTI Laatija: Aika: Pohjois-Savon kalatalouskeskus Huhti 28 Tekijät: Ari Pyykkönen, Linda Korhonen ja Jarmo Mononen Nimi: Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26-huhtikuu 27 Laji: Raportti Toimeksiantaja: Pohjois-Savon TE-keskus ja Etelä-Kallaveden kalastusalue Tiivistelmä: Kalastuskyselyssä käytettyjä tietoja käytetään pohjatietona suunniteltaessa Etelä-Kallaveden kalastusta ja kalavesien hoitoa seuraavan 1 vuoden ajan (käyttö- ja hoitosuunnitelman vaihe III). Kyselyn osoitetiedot kerättiin suurimpien osakaskuntien, Kuopion kaupungin ja kalastusalueen myymien viehekalastuslupien kuittijäljennöksistä. Kalastusalueen vesipinta-ala on 21 618 ha, josta kyselyn osoitetiedot kattoivat 12 962 ha. Kysely lähetettiin joka toiselle luvan lunastaneelle, yhteensä 659 kyselyä. Uusintakyselyjä ei lähetetty. Vastauksia saatiin 226 ruokakunnalta, joissa kalasti 34 henkilöä. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 47,2. Ammattikalastajille tehtiin erillinen kysely. Kysely lähetettiin 11 kalastajalle, joista vastasi kahdeksan henkilöä, yksi henkilö ei ollut kalastanut ja kaksi oli lopettanut kalastuksen kokonaan. Pyydysten limoittuminen paikoitellen tiettyinä aikoina ja vähäarvoisen kalan suuri määrä (pieni lahna) haittasivat kalastusta selvästi. Kuha oli selvästi eniten tavoiteltu kalalaji. Ahven ja järvitaimen olivat seuraavilla sijoilla. Sen sijaan kiinnostus kalastaa muikkua ja siikaa oli vähentynyt. Myöskään haukea ei varsinaisesti tavoiteltu kovin paljoa vaikka saaliskalana se oli yleinen. Kuha, lahna, hauki, ahven ja särki olivat runsastuneet viime vuosina. Made ja järvitaimen olivat pysyneet ennallaan. Muikku ja siika olivat vähentyneet. Kalastuksen valvonta oli aktiivista Etelä-Kallavedellä, koska 117 kalastajaa 222 vastanneesta ilmoitti tavanneensa kalastuslupien tarkastajan. Vapaa-ajan kalastajien koko vuoden saalis omistajan luvilla oli yhteensä 117 278 kg. Vuosisaaliista saatiin selvästi eniten harvoilla verkoilla. Lajikohtaisesti eniten saalista antoivat hauki, ahven, kuha ja muikku. Kuha saalis oli runsastutut, muttei vielä ohittanut ahventa ja haukea. Kuukausisaalis runsastui selvästi kesälomakaudella. Pyyntiponnistus (koentakerrat x pyydyksiä kpl/koentakerta) oli suurin verkoilla, joista erityisesti kesäverkoilla. Muita paljon käytettyjä pyydyksiä olivat viehe, onki, pilkki ja katiska. 2
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 2. Aineisto ja menetelmät... 4 2.1 Etelä- Kallaveden kalastustiedustelun kehys... 5 3. Taulukot ja kuvat... 6 4. Tulosten tarkastelu... 18 4.1 Kalastusta haittaavia tekijöitä... 18 4.2 Verkon pienin sallittu nykyinen solmuväli... 18 4.3 Mitä kalalajeja vapaa-ajan kalastajat ovat tavoitelleet tietoisesti?... 18 4.4 Vapaa-ajan kalastajien mielestä saaliissa tapahtuneet muutokset viime vuosina... 18 4.5 Kalastuksen valvonta... 18 4.6 Saalis ja käytetyimmät pyydykset... 18 4.6.1 Vapaa-ajan kalastus... 18 4.6.2 Ammattikalastus... 19 LIITE 1. Kyselylomake... 21 3
1. Johdanto Edellinen Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu tehtiin 15 vuotta sitten. Nyt päätettiin tehdä uusi kalastustiedustelu Etelä-Kallavedellä kesällä 26 ja/tai talvella 27 kalastaneille. Tiedustelun teki Etelä- Kallaveden kalastusalue yhteistyössä Pohjois-Savon TE-keskuksen kanssa. Etelä-Kallaveteen on istutettu viimeisten 1 vuoden aikana vuosittain noin 2. kpl 1- kesäistä kuhanpoikasta, noin 1. kpl 1-kesäistä siianpoikasta ja noin 6. kpl 3-kesäistä järvitaimenta. Taloudellinen panostus on siten ollut huomattava. Tarvittiin tietoa istutusten tuloksista (= saadusta saaliista), jotta jatkossakin voidaan suunnitella ja tehdä entistä paremmin kannattavia istutuksia, hoitotoimenpiteitä ja kalastusta koskevia ohjeita. Tärkeää oli saada tietoa myös muikun, ahvenen, hauen ja muiden lajien kalastuksesta ja saaliista. Kalastuskyselystä saatuja tietoja käytetään pohjatietona suunniteltaessa Etelä-Kallaveden kalastusta ja kalavesienhoitoa seuraavan 1 vuoden ajan (käyttö - ja hoitosuunnitelma III). 2. Aineisto ja menetelmät Kyselyn osoitetiedot kerättiin pääasiassa osakaskuntien, Kuopion kaupungin ja kalastusalueen myymien kalastuslupien kuittijäljennöksistä. Kalastusalueen vesipinta-ala on 12 962 ha, josta kyselyn osoitetiedot kattoivat 12 618 ha. Kysely lähetettiin joka toiselle luvan lunastaneelle, yhteensä 659 kyselyä. Uusintakyselyjä ei lähetetty. Kuopion kaupungin myymissä luvissa oli mukana myös 77 Pohjois-Kallavedellä kalastanutta, jotka poistettiin vastauksista. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 47,2. Kalastaneita ruokakuntia vastasi 226, joissa kalasti noin 34 henkilöä. Vastaukset laajennettiin kalastusalueen koko vesipinta-alalle olettamalla, että muut kuin kyselyyn vastanneet ovat kalastaneet samalla tavalla kuin vastanneet ja muulla kuin kyselyn alueella kalastetaan samalla tavalla. Aluksi kysyttiin kalastusta haittaavia tekijöitä, mielipidettä nykyisestä pienimmästä sallitusta solmuvälistä, kalastaessa eniten tavoiteltuja kalalajeja, muutoksia kalalajien saaliissa ja kuinka usein valvoja on tarkastanut kalastusluvat. Sitten vastaajia pyydettiin yksilöimään erikseen kesä ja talvikalastuksessa ruokakunnan koentakertojen lukumäärä, pyydysten määrä/koentakerta ja saalis lajeittain sekä pyydyksittäin. Etukäteen arvioiden eniten tavoiteltujen lajien osalta kysyttiin saalis kuukausittain. Ammattikalastajille tehtiin erillinen kysely. He vastasivat vain kysymyksiin 1, 1 ja 11. Lisäksi saalislajeihin oli kysymyksessä 11. (kuukausisaalis) lisätty made ja muikku. Kysely lähetettiin 11 kalastajalle, joista vastasi kahdeksan henkilöä, yksi henkilö ei ollut kalastanut ja kaksi oli lopettanut kalastuksen. Muutamat seikat vaikeuttivat saaliin arviointia. Jokamiehen onginta ja pilkintäoikeudella, ikään perustuvalla viehekalastusoikeudella ja läänikohtaisella viehekalastusoikeudella kalastaneiden tiedot puuttuvat. Vastauksia käsiteltäessä ei myöskään huomioitu miten kalastaneen ruokakunnan vastaamattomuus vaikutti saaliiseen. Toisin sanoen vastaaja ilmoitti kalastaneensa, muttei ilmoittanut arviota saamastaan saaliista. Vapaa-ajan kalastajien saalis saattoi todellisuudessa olla näistä epävarmuustekijöistä johtuen jonkin verran esitettyä suurempi. Ammattikalastajien ilmoittama saalis sen sijaan perustui kalastuskirjanpitoon ja oli tosi, mutta kalastusolosuhteet haittasivat heidänkin kalastustaan. Talvikalastuskausi oli tavallista noin 1-1½ kuukautta normaalia lyhyempi, koska joulu- tammikuussa oli pitkä kelirikkokausi ja jäät lähtivät jo huhtikuussa. Tämä vaikutti varsinkin kuhasaaliiseen. 4
2.1 Etelä- Kallaveden kalastustiedustelun kehys Kalastustiedustelu tehtiin omistajan luvalla Etelä-Kallavedellä kalastaneille vapaa-ajan kalastajille. Kalastuskautta 26-27 koskeva kysely lähetettiin joka toiselle kalastusluvan lunastaneelle. Kaksoiskappaleet (kalastanut useilla kyselyn piirissä olevilla luvilla) poistettiin ennen postitusta. Vastausten kohdennus tehtiin luvan myyjittäin, joita olivat Kaupungin pyydysluvat, osakaskuntien pyydysluvat ja Etelä-Kallaveden kalastusalueen viehelupa. Kohdennus jouduttiin tekemään, koska Kuopion kaupungin myymissä luvissa oli mukana henkilöitä, jotka olivat kalastaneet pelkästään Pohjois-Kallavedellä, joka ei kuulunut tiedustelualueeseen. Lisäksi Etelä-Kallaveden kalastusalueen viehelupa on selkeä erillinen lupa-alue. Kuopion Viehelupa Osakaskunnat Kaikki yhteensä kaupunki Tiedusteluja lähetetty kpl 49 157 123 689 - Os. tuntematon kpl -19-6 -5-3 Tiedustelut yhteensä 39 151 118 659 Vastauksia kpl 186 64 61 311 Vastauksia % tiedusteluista 47,7 42,4 51,7 47,2 Kalastaneita ruokakuntia kpl 19 61 56 226 joissa kalastaneita henkilöitä kpl 164 86 9 34 1,5 hlöä/ruokakunta Kalastaneita ruokakuntia % vastauksista 59 95 92 73 Ei kalastaneita ruokakuntia kpl (P- Kallavesi) 77 3 5 85 Laajennus Kalastaneita % X tiedustelut yhteensä kpl = Jos oletetaan vastaamattomien kalastaneen samassa suhteessa olisi kalastaneiden ruokakuntien määrä kpl 229 144 18 481 Jos oletetaan osoite tuntematon kalastaneen samassa suhteessa olisi kalastaneiden ruokakuntien määrä kpl + Kalastaneita % X Os. tuntematon 11 6 5 22 kpl Kalastaneita yhteensä kpl = 24 15 113 53 2 x kalastaneiden määrä yhteensä 479 299 226 15 kpl = Luvan lunastaneiden kalastajien määrä kpl Tätä laajennusta käytettiin kohdennetuissa taulukoissa käsiteltäessä eri pyydyksillä ja kuukausittain saatua saalista. Kyselyn ala; 5 968 (okt)+ 6 994 (kaupunki) =12 962 ha Jos oletetaan kalastuksen tapahtuneen samassa suhteessa kyselyn ulkopuolisella Etelä- Kallavedellä olisi kalastaneiden ruokakuntien määrä kpl Kokonaisala 21618 ha/kyselyn ala 12 962 ha X (luvan lunastaneiden määrä kpl okt + kaupunki) + vieheluvalla kal. kpl= 1 475 ruokakuntaa 2 212 hlöä Tätä laajennusta käytettiin taulukoissa käsiteltäessä eri pyydyksillä ja kuukausittain saatua kokonaissaalista kohdistettujen taulukoiden yhdistämisien jälkeen. 5
3. Taulukot ja kuvat 2 KUVA 1. Kalastusta haittaavia tekijöitä Etelä-Kallavedellä vastauksia kpl 18 16 14 12 1 ei haittaa kpl haittaa vähän kpl haittaa paljon kpl en osaa sanoa 8 6 4 2 pyyntirajoitukset (n=29) k-lupien vaikea saanti (n= 214) pyydysten limoittuminen (n= 22) kalojen makuvirheet (n= 21) vähäarv. kalan suuri määrä (n=214) muu (n= 26), tärkein siian loiset KUVA 2. Millainen oli verkkokalastuksessa käytetty pienin sallittu solmuväli vapaa-ajan kalastajien mielestä vuonna 27? vastauksia %, n= 218 kpl liian pieni sopiva liian suuri poistettava kokonaan en osaa sanoa 18 % 11 % 3 % 7 % 61 % 6
KUVA 3. Mitä kalalajeja vapaa-ajan kalastajat tavoittelivat tietoisesti kalastuskaudella 26-27? vastauksia kpl, n= 677 kpl en mitään erityisesti; 8 muu, (hauki ja made); 66 siika; 87 ahven; 127 kuha; 182 muikku; 88 järvitaimen; 119 KUVA 4. Kalalajien saaliissa vapaa-ajan kalastajien mielestä viime vuosina tapahtuneet muutokset Etelä-Kallavedellä vastauksia kpl runsastunut vähentynyt en osaa sanoa 53 94 91 11 113 55 1 27 21 7 1 95 83 78 78 94 129 57 17 52 46 17 13 151 58 71 17 28 21 18 151 17 2 41 7
KUVA 5. Oletko tavannut kalastuslupien tarkastajaa Etelä-Kallavedellä? vastauksia kpl, n= 222 poliisi; 34 en koskaan; 144 kalastuksen valvoja; 83 TAULUKKO 1. Vapaa-ajan kalastajien saalis 1.5.26-3.4.27. Saalin arvo on laskettu vuoden 26 tuottajahinnoilla /kg ilman alv. (RKTL 28). Saalis (kg) yhteensä kg/pyydys pyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut muikkuverkko 139,2 23,2 59,8 113,7 35,5, 59,8 17313,2 47,9 48,4 35,5 3,2 1886,5 ke 27-44 mm 1173,3 253,6 492,5 854,4 214,7 3,7 238,7, 592,8 115,4,, 3966,1 ke 45-54 mm 1147,9 3652,9 3593,7 14,8 865, 44,1 1535,6, 1345, 52,3 5,9 17,8 12851,5 6 ke 55-64 mm 492,4 2386,3 4552,2 12,9 129,5 25, 1565, 25,8 332,8 516,9,, 1938,7 ke > 64 mm, 383, 112,1, 258,9 59,2 7,5, 11,8 46,5,, 2742,1 luokkirysä, 592,3,, 296,2,,,,,,, 888,5 katiska 9836,6 995,5 29,6 864, 363,5 12,9 1949,,,6,, 59,2 14111, onki 2169,2,, 1174, 137, 36,1,, 2,9,, 416, 3935,4 3 vetouistin 717,1 169,2 3739,2,,, 64,5, 38,2 137,1, 36, 1634,2 heittouistin 866,6 3794,4 147,3 36,, 7,2,,, 24,2,, 4875,7 iskukoukku 365,9 365,9 ta 27-44 mm 26,5 93,3 25,8,, 12,9 122,, 28,7,,, 39,2 ta 45-54 mm 123,3 1211,5 1396,1 3,6 192,7 12,9 1313,7, 1,3 123,3,, 4477,3 ta 55-64 mm 136,3 2934,2 5231,1 12,9 661,5 12,9 2753,3 29,6 98,8 192,6, 322,5 12385,6 ta > 64 mm, 226,1 285,9, 894,4, 66,2,,,,, 1472,6 pilkki 827,5 254,5 21,6 123,,, 182,8, 76,9 7,2,, 9837,2 7 yhteensä 2598,9 27442,8 19687, 4236, 6748,8 253,8 9921, 17368,6 2677, 2947,1 41,5 854,7 117277,5 kg/laji 2 2 a' hinta 1,21 1,3 3,39,16,4,16 3,13 1,78 3,31 3,54 2,43,16 yhteensä 337 28266 66739 678 27 41 3153 3916 8862 1433 11 137 21 293 8
6 5 KUVA 6. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin 49143 4 kg 3 2 1886 15 291 13773 yhteensä kg/pyydys 1 KUVA 7. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain yhteensä 117 278 kg 3 25 2599 27443 2 19687 kg 15 17369 1 9921 5 6749 4236 254 2677 2947 41 855 ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut 9
KUVA 8. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain yhteensä 117 278 kg 4 35 3 kg 25 2 15 1 onki ja pilkki viehe katiska ja rysä harvat verkot muikkuverkko 5 ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut KUVA 9. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin kesäkalastuksessa 2 18 16 14 1886 12852 14111 1634 12 1939 kg 1 8 yhteensä kg/pyydys 6 4 3966 2742 3935 4876 2 888 366 1
25 KUVA 1. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain kesäkalastuksessa yhteensä 86 846 kg 2 22723 15 16542 17339 kg 1 12727 5 5 3196 3534 215 2373 2624 41 532 ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut 14 12 KUVA 11. Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin talvikalastuksessa 12386 1 9837 8 6 4 4477 yhteensä kg/pyydys 2 1473 1949 39 ta 27-44 mm ta 45-54 mm ta 55-64 mm ta > 64 mm katiska pilkki 11
KUVA 12. Vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain talvikalastuksessa yhteensä 3 431 kg 9 8 8557 7 6 696 6387 kg 5 4 472 3 2 1 1749 14 39 3 35 323 322 ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut 8 KUVA 13. Vapaa-ajan kalastajien arvioima kuukausisaalis 7 6 kg 5 4 Kelirikko kuha siika 3 taimen hauki 2 ahven 1 12
TAULUKKO 2. Vapaa-ajan kalastajien omistajan luvalla eri pyydyksillä saama yksikkösaalis Etelä-Kallavedellä 1.5.26-3.4.27 Saalis (g) yhteensä /koentakerta/pyydys pyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut kg/pyyd ys muikkuverkko 5,1 8,5 2,2 4,2 1,3, 2,2 638,5 1,8 1,8 1,3,1 667, ke 27-44 mm 136,4 29,5 57,2 99,3 24,9 3,6 27,7, 68,9 13,4,, 46,9 ke 45-54 mm 52,7 167,8 165, 6,5 39,7 2, 7,5, 61,8 23,1,3,8 59,2 ke 55-64 mm 25,1 121,4 231,6,7 52,4 1,3 79,6 1,3 16,9 26,3,, 556,5 ke > 64 mm, 11,1 32,2, 592,1 17, 2,3, 3,4 13,4,, 788,5 luokkirysä, 253,8,, 126,9,,,,,,, 38,7 katiska 819,1 82,9 2,5 71,9 3,3 1,1 162,3,,1,, 4,9 1175,1 onki 158,9,, 86, 1, 2,6,,,2,, 3,5 288,3 vetouistin 26,2 368,4 136,8,,, 2,4, 1,4 5,1, 1,3 586,7 heittouistin 94,1 412, 16, 3,9,,8,,, 2,6,, 529,4 iskukoukku, 192,3,,,,,,,,,, 192,3 ta 27-44 mm 198,1 696,3 192,6,, 96,3 911,1, 214,1,,, 238,5 ta 45-54 mm 26,4 259,1 298,6,8 41,2 2,8 281,, 21,4 26,4,, 957,7 ta 55-64 mm 6,8 146,6 261,4,6 33,1,6 137,6 1,5 4,9 9,6, 16,1 618,9 ta > 64 mm, 451,7 571,1, 1786,6, 132,3,,,,, 2941,6 pilkki 13,3 31,7 2,7 127,5,, 22,8, 9,6,9,, 1225,5 18 16 14 KUVA 14. Tavoiteltujen saalislajien yksikkösaalis (g/koentakerta/pyydys) vapaa-ajan kalastuksessa g 12 1 8 6 4 2 ahven hauki kuha siika taimen made ke 45-64 mm ta 45-64 mm katiska viehe onki ja pilkki 13
KUVA 15. Eri pyydyksillä omistajan luvalla kalastaneet vapaaajankalastajat Etelä-Kallavedellä 1.5.26-3.4.27 1 9 8 7 kalastajia kpl 6 5 4 3 2 1 KUVA 16. Eri pyydyksillä omistajan luvalla kalastaneet vapaa-ajan kalastajat Etelä-Kallavedellä 1.5.26-3.4.27 kalastajia kpl 16 14 12 1 8 6 4 74 65 133 65 1433 172 2 muikkuverkko katiska kesäverkko 27->64 mm talviverkko 27->64 mm viehe kalaveden omistajan luvalla onki ja pilkki omistajan luvan ohessa 14
koentakerrat x py kpl/koentakerta 6 5 4 3 2 1 KUVA 17. Vapaa-ajan kalastajien pyyntiponnistus omistajan luvalla pyydyksittäin omistajan luvalla Etelä-Kallavedellä 1.5.26-3.4.27 muikkuverkko katiska kesäverkko 27->64 mm talviverkko 27->64 mm viehe kalaveden omistajan luvalla onki ja pilkki omistajan luvan ohessa 3 KUVA 18. Kalastusrasitus kalastuspäivinä Etelä-Kallavedellä vuonna 25 (RKTL 26) pyyntipäiviä kpl 25 2 15 1 5 onki ja pilkki viehe läänikohtaisella luvalla viehe ikään perustuen viehe kalaveden omistajan luvalla muu kalastus omistajan luvalla kalastuspäivät 12 24 19 31 25 % 24 6 4 7 59 TAULUKKO 3. Ammattikalastajien saalis 1.5.26-3.4.27. Saalin arvo on laskettu vuoden 26 tuottajahinnoilla /kg ilman alv. (RKTL 28) Saalis kuore (kg) pyydys ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut yhteensä kg/pyydys muikkuverkko,,,,,,, 35,,,,, 35, 27-44 mm 4,, 3,,,,, 34,,,, 14, 45-54 mm 3, 93, 2256,, 16,, 456,, 65, 35,,, 395, 55-64 mm, 514, 844,, 18,, 235,, 5, 15,,, 1793, >64 mm,,,, 3,,,,,,,, 3, isorysä 12, 18, 11, 757, 1, 25, 3, 36, 7, 35,, 8, 15457, merta ja rysä, 25,, 2,,, 11,,,,,, 1235, katiska 864,,, 2,,, 395,,,,,, 1459, trooli 15 3,5 4,5 3 74 3 38761 2 29,5 4 4439 yhteensä kg 2284 1923 4511 8237 1444 28 2126 45411 194 115 12 67472 a' hinta 1,21 1,3 3,39,16,4,16 3,13 1,78 3,31 3,54 2,43,16 yhteensä 2764 198 15291 1318 578 4 6654 8832 642 45 192 11 66 15
45 4 KUVA 19. Ammattikalastajien saalis pyydyksittäin 4439 35 3 25 2 15 15457 yhteensä kg/pyydys 1 5 35 14 395 1793 3 1235 1459 5 45 KUVA 2. Ammattikalastajien saalis lajeittain yhteensä 67 742 kg 45411 4 35 3 kg 25 2 15 1 5 8237 4511 2284 1923 1444 2126 28 194 115 12 ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen harjus muut 16
kg KUVA 21. Ammattikalastajien arvioima suomukalojen kuukausisaalis 1 9 8 7 6 Kelirikko 5 4 3 2 1 kuha siika made taimen hauki ahven 12 KUVA 22. Ammattikalastajien arvioima muikun kuukausisaalis 1 8 6 4 muikku 2 17
4. Tulosten tarkastelu 4.1 Kalastusta haittaavia tekijöitä Pyyntirajoitukset, kalastuslupien saanti ja kalojen makuvirheet eivät haittaa kalastusta. Kalastusta haittasi selvästi tietyissä paikoissa ajoittain pyydysten limoittuminen ja vähäarvoisen kalan suuri määrä(kuva 1). Jotkut siikaa kalastaneet ilmoittivat loisien haittaavan kalastusta. Annetuissa lisätiedoissa pyydettiin verkkojen selvempää merkintää ja vesiliikenteen valvonnan lisäämistä. Pieni lahna oli lisääntynyt selvästi verkoissa. 4.2 Verkon pienin sallittu nykyinen solmuväli Solmuväliltään 5 mm verkkojen käyttö on ollut kielletty yli viiden metrin syvyisessä vedessä. Poikkeus: 15.6. - 31.7 välisenä aikana solmuväliä ei ole rajoitettu lainkaan. Rajoitus ei ole koskenut muikun verkkopyyntiä. Rajoitusta on perusteltu pienikokoisten kuhien suojaamisella verkkopyynniltä ja samalla on ollut mahdollista hyödyntää siikakantoja. Enemmistö (61 %) vastasi, että nykyiset verkon solmuväliä koskevat määräykset ovat olleet sopivia (kuva 2). 4.3 Mitä kalalajeja vapaa-ajan kalastajat ovat tavoitelleet tietoisesti? Kuha oli selvästi eniten tavoiteltu kalalaji. Ahven ja järvitaimen olivat seuraavilla sijoilla. Sen sijaan kiinnostus kalastaa muikkua ja siikaa oli vähentynyt. Tämä kertoo joko kalastuskulttuurin muuttumisesta tai lajien kalastettavien kantojen heikentymisestä. Myöskään haukea ei varsinaisesti tavoiteltu kovin paljoa vaikka saaliskalana se on ollut yleinen (kuva 3). 4.4 Vapaa-ajan kalastajien mielestä saaliissa tapahtuneet muutokset viime vuosina Kuha, lahna, hauki, ahven ja särki olivat runsastuneet. Made ja järvitaimen ovat pysyneet ennallaan. Muikku ja siika olivat vähentyneet. Säyneen ja järviharjuksen osalta ei osattu sanoa muutosta. Ne olivat harvinaisia saalislajeja (kuva 4). 4.5 Kalastuksen valvonta Kalastuksen valvonta oli aktiivista Etelä-Kallavedellä, koska 117 kalastajaa 222 vastanneesta ilmoitti tavanneensa kalastuslupien tarkastajan. Kaupungin vesillä ja viehelupa-alueella valvonta oli ammattimaista ja myös poliisi oli suorittanut valvontaa (kuva 5). 4.6 Saalis ja käytetyimmät pyydykset 4.6.1 Vapaa-ajan kalastus Vapaa-ajan kalastajien koko vuoden saalis omistajan luvilla oli yhteensä 117 278 kg. Vuosisaaliista saatiin selvästi eniten harvoilla verkoilla. Viehekalastuksen - sekä onginnan ja pilkinnän saalis oli toiseksi suurin. Kalastusalueella on suosittu viehekalastusalue, joka luo hyvät edellytykset hauen, kuhan ja taimenen viehekalastukselle. Jos otettaisiin huomioon yleiskalastusoikeuksilla kalastavien saalis, se olisi hyvin lähellä harvojen verkkojen saalista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksen Kuinka Suomi kalasti 25 mukaan kalastuspäivistä 34 % käytettiin ongintaan, pilkintään, ikään perustuvaan - ja läänikohtaisella viehekortilla kalastukseen. Kuha oli selvästi arvokkain saalislaji vapaa-ajan kalastuksessa. Ahven, hauki, made ja muikku olivat tasapäisesti seuraavaksi tärkeimmät saalislajit (Taulukko 1, kuvat 6 ja 18). Suurta ahventa (>1 g) esiintyi hyvin kyselykaudella, mikä varmaan lisäsi kiinnostusta ahvenen kalastukseen. Lajikohtaisesti eniten saalista antoivat hauki, ahven, kuha ja muikku (kuva 7). Kuhasaalis oli runsastunut, muttei vielä ohittanut ahventa ja haukea. Haukisaalis saatiin harvoilla verkoilla ja vieheellä. Ahvensaalis 18
saatiin ongella, pilkillä ja katiskalla. Selvästi eniten kuhasaalista saatiin harvoilla verkoilla. Taimensaalis jakaantui puoliksi harvojen verkkojen ja vieheen kesken (kuva 8). Kesäkalastuksessa saalista saatiin eniten harvoilla verkoilla, toiseksi eniten vieheellä, kolmanneksi eniten muikkuverkoilla ja myös katiskasaalis oli huomattava (kuva 9). Kesäkalastuksen saalis oli yhteensä 86 846 kg. Saaliin mukaan lajien järjestys oli seuraava: Hauki, muikku, ahven, kuha, lahna jne. Istutuslajit olivat sijoilla 7 ja 8 (kuva 1). Talvikalastuksessa suurin saalis tuli 55-64 mm verkoilla ja pilkillä. Koska 55-64 mm verkoilla saadaan selvästi suurempi saalis kuin 45-54 mm verkoilla voidaan pienintä sallittua verkon solmuväliä nostaa 5 mm:stä 55 mm:n (kuva 11). Talvikalastuksen saalis oli 3 431 kg. Kuha ja made nousivat saaliissa hauen ohi ja pilkillä saatiin runsaasti ahvenia (kuva 12). Kesälomakausi näkyi selvänä saaliin runsastumisena kuukausisaaliissa. Kuhalla oli kaksi saalishuippua kesä ja edellistä runsaampi talviverkkokalastuskausi. Vuonna 26 oli tavallista pitempi kelirikkokausi. Tavallisesti talviverkkokausi alkaa Etelä-Kallavedellä joulukuun puolivälissä ja nyt vasta tammikuun puolivälin jälkeen. Kausi lyheni myös loppupäästä jäiden lähdettyä normaalin toukokuun alun sijaan jo huhtikuun puolivälin jälkeen. Yli kuukausi parasta kalastuskautta jäi pois. Ainakin kuhasaalis jäi varmasti pienemmäksi kuin se normaalissa jäätilanteessa olisi ollut. Haukea ja ahventa saadaan runsaasti kevään kutuaikana ja alkukesän kalastuksessa. Myös pilkkikausi nostaa jonkin verran ahvenen saalista. Taimenta ja siikaa saatiin vähän. Saalishuippu oli heinäkuussa ja syys-lokakuussa (kuva 13). Hauen, kuhan ja mateen yksikkösaaliit (g/koentakerta/pyydys) olivat suurimmat harvoilla verkoilla. Hauen yksikkösaalis vieheellä oli myös korkea. Ahvenen suurin yksikkösaalis saatiin ongella, pilkillä ja katiskalla (Taulukko 2 ja kuva 14). Vapaa-ajan kalastajien käytetyimmät pyydykset olivat viehe, kesäverkko, onki ja pilkki. Verkot ovat kuitenkin edelleen käytetympiä kuin vapavälineet (kuvat 15 ja 16). Pyyntiponnistus (koentakerrat x pyydyksiä kpl/koentakerta) oli suurin verkoilla, joista erityisesti kesäverkoilla (kuva 17). Muuta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti raportissaan Kuinka Suomi kalastaa 25 kalastusrasitusta Etelä-Kallavedellä (kuva 18). Huomattava osa pyyntipäivistä käytettiin jokamiehen oikeudella tapahtuvaan pilkintään ja ongintaan ja läänikohtaisella viehekortilla - sekä ikään perustuvalla viehekalastusoikeudella kalastukseen. Kuinka Suomi kalastaa 21 raportissa oli selvitetty myös saaliin jakautumista kalastusmuodoittain. Tuolloin saaliista saatiin noin 3 % em. yleiskalastusoikeuksilla ja 7 % omistajan luvalla. Näin ollen voitaisiin arvioida tämän selvityksen todellisia tuloksia korjaamalla esimerkiksi saalis kertoimella 1,3. Näin ei kuitenkaan ole tehty, koska selvitysten aikaväli on jo liian pitkä ja aineisto ja otanta erilaiset. Vastauksia käsiteltäessä ei myöskään huomioitu miten kalastaneen ruokakunnan vastaamattomuus vaikutti saaliiseen. Toisin sanoen vastaaja ilmoitti kalastaneensa, muttei ilmoittanut arviota saamastaan saaliista. Vapaa-ajan kalastajien saalis saattoi todellisuudessa olla näistä epävarmuustekijöistä johtuen jonkin verran esitettyä suurempi. 4.6.2 Ammattikalastus Ammattikalastajien ilmoittama saalis sen sijaan perustui kalastuskirjanpitoon ja oli tosi, mutta kalastusolosuhteet haittasivat heidänkin kalastustaan. Ammattikalastajien saalis poikkesi selvästi vapaaajankalastuksen saalista. Muikku oli tärkein saalislaji ja sen pääasiassa troolilla saatu saalis oli selvästi 19
suurempi kuin vapaa-ajan kalastuksessa. Muikkukannan vähennyttyä oli talvinuottaus lopetettu ja yksi kalastaja oli siirtynyt troolaamaan muille vesille. Isorysä (n=5 kpl) oli merkittävä pyydys Etelä- Kallavedellä, sillä saatiin merkittävä osa ammattikalastajien ahven- ja kuhasaaliista. Isorysällä saatu muikkusaalis oli suurempi kuin muikkuverkoilla ja se on särki- ja muun kalan (kuore) hoitokalastajana hyvä pyydys. Muikku oli kannan notkahduksesta huolimatta Etelä-Kallaveden arvokkain kalalaji. Ottamalla huomioon myös vapaa-ajan kalastajien saaman saaliin arvo tuli muikkusaaliin arvoksi noin 111 (taulukko 1 ja taulukko 3). Kuhasaaliin arvo nousi jo lähelle ja oli noin 82. Kuhalla oli myös ammattikalastuksen kannattavuudelle merkitystä (taulukko 3, kuvat 19 ja 2). Hyvän muikkukannan vallitessa olisi ammattikalastuksen saalis oletettavasti kaksi- kolminkertainen. Ammattikalastajien osuus muusta kuin muikkusaaliista ei ollut yhtä suuri. Esimerkiksi kokonaiskuhasaaliista ammattikalastajat saivat noin 2 %. Ammattikalastajien suomukalasaaliit olivat suurimmillaan touko-heinäkuussa, loka-marraskuussa ja talvikalastuskaudella (kuva 21). Troolisaalis oli suurimmillaan kesä-heinäkuussa, jonka jälkeen saaliit vähenivät vähitellen ennen talvea (kuva 22). 2
LIITE 1. Kyselylomake LUOTTAMUKSELLINEN KALASTUS ETELÄ-KALLAVEDELLÄ 26-27 Nimi: Kotiosoite: Postinumero ja postitoimipaikka: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: @ Voitte vastata myös nimettömänä!! ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 1. Kalastiko joku ruokakuntasi jäsenistä Etelä-Kallavedellä avovesikaudella 26 (toukokuu 26 tammikuu 27) tai talvikalastuskaudella 27 (tammikuu 27 huhtikuu 27)? Kartta kyselyalueesta on lähetekirjeen takana. KALASTI ja sai saalista KALASTI, mutta ei saanut saalista EI KALASTANUT. Tässä tapauksessa teidän ei tarvitse jatkaa vastaamista, mutta palauttakaa kuitenkin lomake alkuosaltaan täytettynä! 2. Kyselyn ajankohtana ruokakuntaanne kuului henkilöä, joista kalastukseen osallistui henkilöä. 3. Kenen omistamilla vesialueilla harjoititte kalastusta kyselyajankohtana (jos useampia, mainitkaa kaikki)? Kuopion kaupungin vesialueella osakaskunnan vesialueella 4. Arvioi kalastusta Etelä-Kallavedellä haittaavia tekijöitä. Ei haittaa Haittaa Haittaa En osaa vähän paljon sanoa Pyyntirajoitukset Kalastuslupien vaikea saanti Pyydysten limoittuminen Kalojen makuvirheet Vähäarvoisten kalojen suuri määrä Muu (loiset ym.), mikä 5. Onko verkkokalastuksessa nykyisin pienin sallittu solmuväli mielestäsi ollut Liian pieni Sopiva Liian suuri Poistettava En osaa kokonaan sanoa 21
6. Mitä seuraavista kalalajeista olet kalastaessasi tietoisesti tavoitellut? Siika Kuha Järvitaimen Muikku Ahven Muu, mikä? En mitään erityisesti 7. Onko seuraavien kalalajien saaliissa mielestäsi tapahtunut muutoksia viime vuosina? Runsastunut Runsastunut En osaa Vähentynyt Vähentynyt Kalalaji selvästi vähän sanoa vähän selvästi Järvitaimen Järviharjus Muikku Kuha Siika Ahven Hauki Made Särki Lahna Säyne 8. Oletko koskaan tavannut Etelä-Kallavedellä kalastuslupien tarkastajaa? Kyllä kertaa, tarkastaja oli poliisi kalastuksen valvoja. En koskaan 9. Lisätietoja vastauksista, muita huomioita tai mielipiteitä selvitysalueen kalataloudesta (Esim. havaintoja kalansaaliista, toivomuksia kalastuksen järjestämisestä, mielipiteitä hoitotoimenpiteistä.) 22
1. Merkitkää taulukkoon Etelä-Kallavedeltä ruokakuntanne eri pyydyksillä saama saalis kg. Merkitkää myös koentakertojen lukumäärä/seisovat pyydykset (esim. verkko, rysä, katiska) = kuinka monta kertaa olette kokeneet kyseistä pyydystä kysyttynä aikana (verkot kesä ja talvi erikseen, muut koko vuosi) koentakertojen lukumäärä/vapakalastusvälineet (onki, pilkki, heitto- ja vetouistelu) = kuinka monena päivänä olette kalastaneet kyseisellä pyydyksellä pyydysten määrä/koentakerta = kuinka monta pyydystä oli koentakerroilla keskimäärin käytössä eritelkää verkkopyynnin osalta avovesikaudella (toukokuu 26 tammikuu 27) ja talvikalastuksessa (tammikuu 27 huhtikuu 27) käyttämänne eri solmuvälin verkot, koentakertojen lukumäärä, pyydysten määrä/pyyntipäivä ja saatu saalis, muiden pyydysten osalta koko kyselykaudelta Saalisilmoitus perustuu Arvioon Saaliskirjanpitoon Pyydys- Koenta- Pyydysten Ruokakuntanne saama saalis (kg) toukokuu 26 huhtikuu 27 tyyppi kertojen määrä/ lukumäärä koentakerta Ahven Hauki Kuha Särki Lahna Säyne Made Muikku Siika Taimen Harjus Muut Avovesipyynti toukokuu 26 tammikuu 27 Muikkuverkko Verkko 27-44 mm Verkko 45-54 mm Verkko 55-64 mm Verkko 65 mm tai yli Talvipyynti tammikuu 27 huhtikuu 27 Verkko 27-44 mm Verkko 45-54 mm Verkko 55-64 mm Verkko 65 mm tai yli jatkuu seuraavalla sivulla!!
Pyydys- Koenta- Pyydysten Ruokakuntanne saama saalis (kg) toukokuu 26 huhtikuu 27 tyyppi kertojen määrä/ lukumäärä koentakerta Ahven Hauki Kuha Särki Lahna Säyne Made Muikku Siika Taimen Harjus Muut Muut pyydykset toukokuu 26 huhtikuu 27 Nuotta Isorysä/ paunetti Luokkirysä Katiska Onki Pilkkivapa Vetouistin Heittouistin Iskukoukku Muu, mikä 11. Merkitkää alla olevaan taulukkoon saamanne kuha-, siika, taimen-, hauki- ja ahven saalis (kg) kuukausittain kunkin lajin osalta Kalalaji Toukokuu 26 Kesäkuu 26 Heinäkuu 26 Elokuu 26 Syyskuu 26 Lokakuu 26 Marraskuu 26 Joulukuu 26 Tammikuu 27 Helmikuu 27 Maaliskuu 27 Huhtikuu 27 Kuha Siika Taimen Hauki Ahven KIITOKSET YHTEISTYÖSTÄ!!