Kulttuuri on kaikkialla! Vantaan kulttuuripalveluiden toimintakertomus 2012
KULTTUURI ON KAIKKIALLA Etsitkö elämyksiä? Oletko kulttuurin suurkuluttaja? Vantaalla kulttuuri on läsnä missä liikutkin. Vantaalla kulttuuri todellakin on kaikkialla! Etsitkö kulttuuria?...3 Muutoksia ja muotoilupääkaupunkijuhlaa...4 Työntekijät ovat tärkein voimavaramme ja pääomamme...5 Lastenkulttuuri näkyy ja kuuluu!...7 Kulttuurituotannot, kaikkialla kaupungissa...10 Vantaan kaupunginmuseo...11 Vantaan taidemuseo...15 Länsi-Vantaan kulttuuritilat...18 Vantaan musiikkiopisto...19 Kuvataidekoulu...21
KULTTUURI ON KAIKKIALLA Etsitkö kulttuuria? Tule Vantaalle! Vantaan kulttuuritarjonta levittäytyy eri puolille laajaa kaupunkia ja tarjoaa monipuolisesti elämyksiä, tapahtumia ja muuta tarjontaa kaiken ikäisille. Vuosi 2012 oli vilkas, kuten tyyliimme kuuluu. Tutustumalla tähän toimintakertomukseen saat kattavan käsityksen Vantaan kulttuuripalveluiden toiminnasta erityisesti vuoden 2012 aikana. Kulttuuri on kaikkialla! Vantaan kulttuuripalvelut mahdollistaa merkityksellisiä kohtaamisia ja elämää rikastuttavia sisältöjä. Alla on esitelty toimintamme lyhyesti. Tarkempaa tietoa yksiköiden ainutlaatuisista sisällöistä löydät toimintakertomuksen lopusta. Lastenkulttuurilla on tarjontaa ympäri kaupunkia. Lasten taidetaloissa Pessissä Tikkurilassa ja Toteemissa Myyrmäessä on mahdollista kokeilla ja kokea kulttuurin koko kirjo. Vantaan musiikkiopisto tarjoaa taiteen perusopetusta kaikissa soittimissa, laulussa ja musiikin perusteissa. Lisäksi opisto tarjoaa monipuolista soitin- ja musiikkivalmennusta, musiikkileikkikoulutoimintaa ja avointa opetusta. Vantaan kuvataidekoulu tarjoaa taiteen perusopetusta 5 20-vuotiaille vantaalaisille lapsille ja nuorille sekä lyhytkursseja lapsille ja perheille. Vantaan kaupunginmuseo on vantaalaisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön hoitaja. Museo sijaitsee Tikkurilassa, 1862 valmistuneella historiallisella rautatie-asemalla. Vantaan taidemuseo järjestää vaihtuvia kotimaisen ja ulkomaisen nykytaiteen näyttelyitä ja vastaa kaupungin laajoista taidekokoelmista. Museo sijaitsee Myyrmäkitalossa. Länsi-Vantaan kulttuuritilat -yksikkö hallinnoi Vantaan kaupungin kulttuuritaloja Myyrmäkitaloa sekä Vantaan konserttitalo Martinusta, jotka tarjoavat monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä kaikenikäisille. Kulttuurituotanto huolehtii siitä, että kulttuurielämyksiä on tarjolla koko kaupungin alueella. Vuotuiset toistuvat tapahtumat, seniorikulttuuritoiminta, ruotsinkieliset palvelut, elokuvasarjat sekä kulttuurin avustukset kuuluvat toimintaamme. Kulttuuri kuuluu kaikille, ja siksi teemme tiivistä yhteistyötä sekä kulttuuripalveluiden sisällä että todella monen muun tahon, kuten Liikuntapalveluiden ja Nuorisopalveluiden, kanssa. Slupsk, kansainvälinen nukketeatterifestivaali 2012. Kuva: Anders Lindholm-Ahlefelt 3
KULTTUURI ON KAIKKIALLA Muutoksia ja muotoilupääkaupunkijuhlaa Vuonna 2012 kulttuuripalveluissa valmistauduttiin muutokseen, jossa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut siirtyivät vuoden 2013 alussa takaisin sivistyspalveluihin. Muutosjohtaminen oli hyvin tärkeässä roolissa. Tavoitteet saavutettiin hyvin. Osa tavoitteista on pitkän tähtäimen tavoitteita mm. kansainväliset ja monikulttuuriset hankkeet, joissa onnistumista arvioidaan pidemmällä aikavälillä. Lasten- ja nuorten kulttuuritoiminnassa ja taiteen perusopetuksessa sekä seniorikulttuurityössä tavoitteet saavutettiin täydellisesti. Kulttuuripalveluiden toimintasuunnitelma 2012 2016 laadittiin yhteistyönä ohjaamaan toimintaa talous- ja velkaohjelman suuntaisesti sisältöjä unohtamatta. Lopputuloksena nousi esiin kuusi keskeistä ja kiinnostavaa kulttuurin painopistealuetta. Vantaa oli vuonna 2012 yhdessä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Lahden kanssa maailman designpääkaupunki. Designpääkaupungin tehtävä on edistää muotoilun käyttöä kaupunkien kehittämisessä. Designvuodessa haluttiin korostaa myös jatkuvaa toimintaa ja pysyviä vaikutuksia. Tässä tehtävässä onnistuttiin kulttuuripalveluissa hyvin. Toteutimme viisi virallista hanketta ja useita oheistapahtumisa, jotka saavuttivat yli tuhansia kävijöitä. Laajin näistä oli Vantaan lastenkulttuurin vetämä kaikkien kaupunkien mainetta ja kunniaa kansainvälisestikin niittänyt yhteishanke Muotoilijan Aarrearkku. WDC kaupunkien kaikki esiopetusikäiset lapset oppivat uuden tavan katsoa ympäristöään sekä huomioimaan rakennetun ympäristönsä ja esineistönsä suunnittelun ja muotoilun näkökulmasta. Muotoilijan aarrearkun ympärille suunnitellun opetuksen ja tekemisen kautta lapsille jäi konkreettinen kokemus muotoilusta. Lapset oivalsivat, että esineitä voi käyttää uudella ja omaperäisellä tavalla, ja tässä heillä itsellään on aktiivinen rooli. Muotoilijan Aarrearkussa toteutui muotoiluvuoden keskeiset tavoitteet, muotoilukasvatus, kansainvälisyys sekä pysyvyys ja muotoilun huomioiminen ympäristössä sekä muotoilun tiedostaminen ja huomioiminen ihmisten ajattelussa ja toiminnassa. Kuva: Mauri Tahvonen 4
KULTTUURI ON KAIKKIALLA Työntekijät ovat tärkein voimavaramme ja pääomamme Vantaan kulttuuripalveluissa voidaan olla ylpeitä tulos- ja kehityskeskusteluiden tuloksista. Niissä onnistuttiin odotusten mukaisesti ja kehityskeskustelut käytiin kaikissa yksiköissä 100 prosenttisesti. Vuonna 2013 painotetaan tuotettavalle palvelulle sopivia mittareita toiminnassa onnistumisen arvioimiseksi. Kulttuuripalveluissa onnistuttiin vähentämään henkilökunnan sairauspoissaoloja, mikä osaltaan viestiin työviihtyyvyydestä. Yhdessä tekeminen on tärkein työmetodi. Siitä syntyy ilo, joskus jopa hurmio! Keitä kulttuuripalveluissa työskentelee? Kaupunginmuseo 10 % Taidemuseo 7 % Länsi-Vantaan yksikkö 6 % Lastenkulttuuriyksikkö 5 % Kulttuurin tuotantoyksikkö 2 % Kulttuuripalveluiden hallinto 4 % Musiikkiopisto 55 % Kuvataidekoulu 11 % Kuva: Sakari Manninen 5
Mikään helppo ei ole haaste Talous- ja velkaohjelman raamit ohjasivat toimintaa ja tehostivat toimintaa kaikissa yksiköissä. Siitä huolimatta toiminnassa onnistuttiin kiitettävästi, hyvää yhteistyötä entisestään parantaen. Kulttuuripalveluiden tulosalueen sitovuustaso pysyi käyttösuunnitelman mukaisena. Kaiken kaikkiaan tulos on hyvä. Talousarvio toteutui taloussuunnitelman mukaisena Kuvataidekoulu 859 280 Kulttuuripalveluiden hallinto 407 727 Avustukset 873 236 Kulttuurin tuotantoyksikkö 300 970 Lastenkulttuuriyksikkö 623 510 Musiikkiopisto 3 600 360 Länsi-Vantaan yksikkö 867 302 Kaupungin museot 2 109 487 Kulttuuripalveluiden toimintakulut 2012 Johtaminen kulttuuripalveluissa Kulttuuripalveluiden johtoryhmä koostui vuonna 2012 lastenkulttuurin, museoiden, kulttuurituotannon, Länsi-Vantaan kulttuuritilojen, Musiikkiopiston sekä Kuvataidekoulun johtajista, sekä Taidemuseon intendentistä asiantuntijajäsenenä. Johtamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota ja johtoryhmä kouluttautui ja kehitti toimintaansa sekä ryhmänä että konsulttien kanssa. Johtamisen kehittämisellä odotetaan saavutettavan henkisesti parempia ja tehokkaampia innovatiivisia tulosyksiköitä. Hyvä johtaminen edesauttaa yksiköiden toiminnan onnistumista ja yhteistyön toteutumista. Tietysti työntekijöilläkin on oleellinen rooli hyvän työyhteisön toteutumisessa. 6
KULTTUURI ON KAIKKIALLA L Lastenkulttuuri näkyy ja kuuluu! Lastenkulttuuri tuottaa ja kehittää lastenkulttuuripalveluita, vastaa Lasten taidetalo Pessin ja Toteemin toiminnasta, lastenkulttuurifestivaaleista, lastenelokuvatoiminnasta, lastenkulttuurin tiedottamisesta sekä Taikalampputoiminnasta. Lastenkulttuuri järjestää korkeatasoisia ja monipuolisia taide- ja kulttuuritoimintoja, elämyksiä ja kokemuksia vantaalaisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen tavoitteenaan lasten ja nuorten kasvun tukeminen taide- ja kulttuurikasvatuksen keinoin. Lastenkulttuuripalveluita tarjotaan Lasten taidetalojen Pessin (Tikkurila) ja Toteemin (Myyrmäki) lisäksi mm. Konserttitalo Martinuksessa Martinlaaksossa, Monitoimikeskus Lumossa Korsossa, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Vernissassa sekä päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotiloissa, neuvoloissa, perhekeskuksissa ja kirjastoissa. Lastenkulttuurin tulosyksikkö järjesti vuonna 2012 yhteensä 1275 ryhmää / tapahtumaa ja kävijöitä oli yhteensä lähes 50 000. Lisäksi lastenkulttuuriyksikkö oli osatoteuttajina useissa valtakunnallisissa tapahtumissa ja seminaareissa. Taidekasvatusta lapsilähtöisesti Lastenkulttuuri toteutti vuoden 2012 aikana lapsilähtöisesti taide- ja kulttuurikasvatusta. Tämä tarkoittaa taiteeseen ja kulttuuriin kasvamista, oman ympäristön ja minuuden tutkimista sekä osallistumista ja vaikuttamista taiteen keinoin ja taiteen avulla. Taidekasvatuksella tuettiin lapsen taiteellista toimijuutta. Silloinkin, kun kohderyhmänä olivat aikuiset, tavoitteena oli lasten kulttuuristen oikeuksien edistäminen. Esimerkiksi koulujen ja päivähoidon henkilöstöä kouluttamalla on mahdollista tavoittaa lapset tehokkaasti. Lastenkulttuuriyksikkö tarjosi muun muassa teatteri-, tanssi- ja sirkusesityksiä ja konsertteja sekä esityksiä syventäviä työpajoja. Lisäksi järjestettiin näyttelytoimintaa päiväkodeille ja kouluille oheisohjelmistoineen sekä teema-, viikonloppu- ja loma-aikojen kursseja. Suosittuja olivat myös Pienten taideaamut, jotka on suunnattu alle kouluikäisille yhdessä aikuisen kanssa sekä Koulukinoviikko, Sirkusviikko ja erilaiset perhetapahtumat. Luovuutta ja kulttuuria koulupäivän aikana Tavoitteena on tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet lapsille ja nuorille osallistua oman kaupungin taide- ja kulttuurielämään asuinalueesta riippumatta. Tätä tavoitetta lastenkulttuuriyksikkö toteutti yhteistyössä kaupungin eri toimialojen, kulttuurilaitosten- ja yhteisöjen, taiteilijoiden ja taidekasvattajien kanssa Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelman 2011 2014 puitteissa. Sirkus Magenta. Kuva: Niklas Meltio 7
Kulttuurikasvatussuunnitelma on hyväksytty Vantaalla työ- ja opetussuunnitelmien liitteeksi. Siinä taiteen eri alat kuten tanssi, teatteri, sanataide, muotoilu, kuvataide, valokuvaus, sirkus, käsityö, musiikki ja arkkitehtuuri nivoutuvat osaksi koulupäivää edistämään lasten välistä tasa-arvoa, elämyksellistä oppimista ja hyvinvointia eri luokka-asteiden mukaisesti. Näin myös lisätään koulujen ja päiväkotien tietoisuutta Vantaan kulttuuritarjonnasta sekä edistetään suvaitsevaisuutta sekä kansallisten, eettisten, moraalisten ja esteettisten arvojen siirtämistä uusille sukupolville. Kansainvälistä ja kotikansainvälistä lastenkulttuuria Kansainvälisyys lisääntyi lastenkulttuuriyksikön toiminnassa. Vuoden 2012 World Design Capital kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti toteuttivat yhdessä Muotoilijan aarrearkku -hankkeen, jossa kaupunkien esiopetukseen osallistuvat lapset saavat kokemuksen muotoilusta. Hankkeesta vastasi lastenkulttuuriyksikkö. Hanke tavoitti vuonna 2012 yli 11 000 lasta. Vantaalla tuhannet lapset saivat kokemuksen muotoilusta ja päivähoidon henkilökuntaa koulutettiin aarrearkun käyttöön. Muotoilijan aarrearkku vietiin myös Moskovan ja Pietarin suomalaisiin kouluihin. Muita kansainvälisiä toiminnan muotoja olivat mm. Bravo! - Kansainvälinen lasten ja nuorten teatterifestivaali, Taikaloikka4 tanssitaideseminaari sekä Pietari yhteistyön käynnistäminen. Kotikansainvälisyys ja monikulttuurisuuden huomioiminen on lastenkulttuurissa arkipäivää. Koko koulu tanssii ja sirkus vaikuttaa Koko koulu tanssii -hankkeessa tavoitteena on tuoda tanssi jokaisen koulun oppilaan kokemusmaailmaan. Hankkeella halutaan edistää lapsen ja nuoren fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä luoda edellytyksiä ja tilaa itseilmaisulle sekä luovuudelle. Hanketta toteutettiin Kartanonkosken koululla, missä jokainen koulun oppilas sai säännöllistä, pitkäjänteistä ja korkeatasoista tanssin opetusta päätoimisen tanssinopettajan johdolla. Tuloksia on mahdollista hyödyntää kaupunkitasoisesti Tanssien läpi lukkarin menetelmäoppaan avulla. Opas kertoo miten tanssin avulla voi oppia muun muassa kieliä, biologiaa, matematiikkaa, historiaa ja maantietoa hauskasti, helposti ja luovasti. Opas on tarkoitettu kaikille opetus- ja kasvatusalalla työskenteleville. Harjoitukset soveltuvat esi- ja erityisopetusryhmille, perusopetukseen sekä koulujen kerhotoimintaan. vantaa.fi/kulttuuri > Lasten ja nuorten kulttuuri > Taikalamppu Vaikuttava sirkus -hankkeen soveltavassa ja sosiaalisessa sirkuksessa sirkustaidetta käytetään osallisuuden, yhteisöllisyyden ja arjen toimintojen edistäjänä, osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä työhyvinvoinnin tukemisessa. Vantaalla Vaikuttava sirkus-hankkeessa tehtiin yhteistyötä nuorisopalveluiden ja Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen kanssa ja hankkeen osatoteuttajasirkuksena toimi Sirkus Magenta. 8
Kulttuurinen nuorisotyö Lastenkulttuurin tulosyksikkö oli vahvasti mukana toteuttamassa kulttuurista nuorisotyötä, jolla edistetään nuorten osallisuutta ja sosiaalista vahvistamista kulttuurin avulla ja tuetaan nuorten itseilmaisua sekä nuorten omien aloitteiden ja ideoiden toteutumista. Nuorten osallisuuden tukemisessa pääpaino oli 9.-luokkalaisissa sekä koulupäivien aikana että vapaa-ajalla. Pääkaupunkiseudullisen yhteisön lisäksi tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat nuorisopalveluiden kulttuurisen nuorisotyön työryhmä, Lasten ja nuorten Vantaa hankkeen työryhmä ja kolmannen sektorin toimijat. Valttikortteja ja palveluagentteja Vantaalaisten 9.-luokkalaisten kulttuurikortti Valttikortti jaettiin lukuvuoden alussa kaikille noin 2500 oppilaalle. Valttikortti on edistyksellinen, 9.-luokkalaisten vapaa-ajalla käytettävä henkilökohtainen etukortti, jonka ideana on innostaa ja aktivoida nuoria löytämään itselleen sopivia, hauskoja ja laadukkaita vapaa-ajanviettomahdollisuuksia oman kuntansa kulttuuritarjonnasta (vrt. aikuisten kulttuuriseteli). Korttien jaon yhteydessä kaikki 9. luokkalaiset näkivät Teatteri Taimine -esityksen True love sucks. Nuoret muotoilivat maailmaa WDC-teemavuoden pääkaupunkiseudun yhteishankkeessa. Lisäksi uutena kokeiluna yhteistyössä nuorisopalveluiden ja Lasten ja nuorten Vantaa -hankkeen kanssa aloitettiin Palveluagentit-kokeilu, jossa nuoret pääsivät arvioimaan kulttuuri- ja nuorisopalveluja omasta näkökulmastaan. Toimintaa kehitetään edelleen. Voimauttavia kulttuurisen nuorisotyön taidetyöpajoja ja kerhoja järjestettiin yhteistyössä Taikalampun kanssa. Muun muassa Sirkus Magentan kanssa toteutetiin vastaanottokoteihin sijoitetuille nuorille ja heidän vanhemmilleen yhteiset viikonloppusirkuspajat. 9
KULTTUURI ON KAIKKIALLA Kulttuurituotannot, kaikkialla kaupungissa Kulttuurituotannon yksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita tapahtumia kaikille vantaalaisille. Yksikön toimintaan kuuluu alueellinen kulttuurituotanto, seniorikulttuuritoiminta, ruotsinkielinen kulttuuripalvelu, kansainvälisien asioiden koordinointi sekä kulttuurin avustuksiin liittyvät asiat. Uusia ideoita ja avauksia Kulttuurituotannon yksikön toiminta 2012 on tarkoittanut vakiintuneiden tapahtumien (mm. Taide Elämä Filosofia, Tanssin viikot, Veteraanipäivä, Totta tarua tapahtuma, Kiinan kulttuuriviikot, Lucia-päivä) ja tapahtumasarjojen toteuttaminsen sekä uusien ideoiden mahdollistamisen. Vuoden aikana uusia avauksia on WDC-vuoden toiminnan kautta tuotettu onnistuneesti yhdessä Vantaan taidemuseon kanssa (Käsityksiä Kauneudesta) ja kirjastoyhteistyötä on laajennettu etenkin ystävyyskaupunkitoiminnan kautta (Monikulttuurisuusviikko, Kiinan kulttuuriviikko). Seniorikulttuuritoiminnan puitteissa toteutettu Kulttuuriluotsi-toiminta on käynnistetty ja ensimmäiset Kulttuuriluotsit ovat jalkautuneet Vantaalle, opastamaan etenkin senioreita kulttuurin pariin. Strategiatyön osalta toimintaohjelman mukaiset tavoitteet on sisällytetty kokonaisvaltaisesti yksikön toimintaan, tuloskortteja myöten. Seuraava askel on ollut viestinnän kehittäminen ja kulttuuripalveluiden viestintäryhmä on näin ollen muodostettu, ko. ryhmää johtaa kulttuurituotantopäällikkö. Toukokuun ja joulukuun aikana toteutettu kulttuuripalveluiden yhteinen markkinointiprojekti, Kulttuurikalenteri on myös saavuttanut hyvän vastaanoton. Avustukset värittävät vantaalaista kulttuurielämää Avustustoiminta muodostaa oleellisen osan yksikön vuotuisesta toiminnasta, sisältäen toiminta-avustukset kulttuurialan- ja taiteen perusopetusta antaville laitoksille sekä eläkeläisja veteraanijärjestöille, taiteilija-apurahat ja työhuonetuki sekä 10-vuotisjuhla-apuraha taiteen alan ammattilaisille ja kohdeavustukset värittämään vantaalaista kulttuurielämää. Yhteistyötä lähellä ja kaukana Yhteistyö Vantaan Yrittäjien kanssa on käynnistetty ja yksittäisiä yhteistyökuvioita on myös luotu paikallisyritysten kanssa (PMC Polarteknik, Yucca Oy jne.) Kansainvälistä yhteistyötä on kehitetty ystävyyskaupunkiemme (Jinan, Slupsk, Frankfurt (Oder), Mlada Boleslav, Salgotarján), kansainvälisten verkostojen (Kedja) sekä uusien kumppaneiden (Sisä-Mongolia, Moskova) kanssa. Pääkaupunkiseutuyhteistyö on jatkunut niin ikään ja uusia yhtymäkohtia on etsitty aktiivisesti. Kiinan kulttuuriviikot 2012. Kuva: Anders Lindholm-Ahlefelt 10
KULTTUURI ON KAIKKIALLA V Vantaan kaupunginmuseo Historian kiehtovuutta, nykyajassa kiinni Vantaan kaupunginmuseo on kulttuuriperinnön ja -ympäristön asiantuntija. Museo tutkii ja esittelee toiminta-alueensa historiaa sekä tallentaa kokoelmiinsa siihen liittyvää esineistöä, kuvamateriaalia, asiakirjoja, muistitietoa sekä kirjallisuutta. Museolla on viranomaisasema kulttuuriympäristön hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Museo tuottaa näyttelyitä ja julkaisee tutkimusaiheisiinsa liittyvää kirjallisuutta. Kokoelmat ovat tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden käytössä. Kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhalla asemalla. Monipuolista näyttelytoimintaa Kaupunginmuseon perusnäyttely TARINAMME Helsingestä Vantaaksi jatkui vuoden 2012 loppuun saakka. Näyttely kertoi alueen historiallisen tarinan lähtien kivikaudesta ja vuoteen 1974, jolloin Vantaasta tuli kaupunki. Vuoden 2012 kävijämäärä oli 8197. TARINAMME -näyttelyssä kävi runsaasti koululuokkia tutustumassa kotiseutunsa historiaan. Kaupunginmuseo osallistui World Design Capital Helsinki 2012 -vuoteen kolmella hankkeella: mennyt designia kivikaudesta nykypäivään -näyttely rinnasti uuden ja vanhan muotoilun osoittaen, että design ei ole mikään vasta keksitty asia. Tikkurilan vanhan aseman 150-vuotispäivää juhlistettiin Seuraavana Tikkurila! -näyttelyllä sekä -julkaisulla. Upea Håkansböle -hankkeen pääpaino oli Jugendhelmi Håkansböle -näyttelyssä, joka oli esillä Tikkurilan Designikkunassa sekä Håkansbölen kartanon joulutapahtumassa. Kaupunginmuseo tuotti yhteistyössä kaupungin Taikalamppu-hankkeen ja Lasten taidetalo Pessin ja Toteemin kanssa valokuvanäyttelyn Ystäväni, tuttavani lapsuuden kuvat. Se oli esillä Pessissä ja Toteemissa. Näyttelystä tuotettiin lainattava kiertonäyttely. Näyttelyn valokuvat ovat Vantaan kaupunginmuseon kokoelmista. Museo osallistui myös Hiekkaharjun käsityökeskuksessa avatun Dagny Bäck-strömin säätiön näyttelyn toteuttamiseen. Vantaan konserttitalo Martinuksessa oli Tanssin viikkojen yhteydessä esillä Vantaan lapsibaletista kertova näyttely, joka koottiin museon esinekokoelmista. Näyttelyn suunnittelusta vastasi Tamara Popova-Velcheva. Tapahtumien kirjoa Vantaan kaupunginmuseon toiminta liittyy kiinteästi paikkakunnan kulttuuriperintökasvatukseen ja kotiseutuopetukseen. Sisäänpääsyt ja opastukset näyttelyyn ovat ilmaisia vantaalaisille kouluryhmille. Museo tarjoaa ohjelmaa ja työpajoja kaikille ikäryhmille, esikoululaisista aikuisopiskelijoihin. Museoamanuenssit Mari Immonen ja Anna Kangas Ylen Puoli Seitsemän haastattelussa syksyllä 2012. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo 11
Museossa järjestettiin erilaisia oheisohjelmia 247 ja niihin osallistui vuoden 2012 aikana 4584 kävijää. Varhaiskasvatus- ja esiopetusikäiset olivat selkeästi kasvava kävijäryhmä. Kaupunginmuseo osallistui 2012 Kirjamessuille, Museokauppamessuille Suomen Kansallismuseossa, Laurin elojuhlille Kirkonkylässä ja Vantaan sukututkijoiden järjestämille Kuulutko sukuuni? -sukututkijapäiville. Museo järjesti myös WDC2012 -viikonloppuna mennyt näyttelyyn liittyvän teemapäivän Myyrmannissa, jossa pääsi tutustumaan muinaisiin käsityötekniikoihin. Vantaan kulttuuripalveluiden Designikkunassa järjestämässä sarjassa Taide, elämä, filosofia arkeologit Elina Terävä ja Ulrika Rosendahl keskustelivat filosofi Miika Luodon kanssa aiheesta Kauneus, tarkoitus ja tarkoituksettomuus. Museoviikkoa juhlistettiin toukokuussa teemalla Vietä vartti museossa tai koko päivä. Päivän aikana kuultiin museon henkilökunnan lyhytesitelmiä museotoiminnan eri aloilta. Seuraavana Tikkurila! -hankkeessa tarjottiin asemaelämään ja junailuun liittyviä opastuksia työpajoineen eri ikäisille koululaisille. Aseman 150-vuotissyntymäpäivää juhlittiin aamusta iltaan junarataa rakentaen ja leikkien, luentojen, opastusten ja iltavastaanoton voimin. Designikkunassa järjestettiin erityisluento aseman arkkitehdistä Carl Albert Edelfeltistä, luennoitsijana arkkitehti Pirjo Huvila. Upea Håkansböle -hankkeeseen kuului kartanovierailuja sekä varhaiskasvatusikäisille että yläkoululaisille. Arkkitehtuurikoulu Arkki suunnitteli jugendtyöpajan Hakunilan koulun oppilaille. Designikkunassa esillä olleeseen Jugendhelmi Håkansböle -näyttelyyn liittyi tyyliasiantuntija Kari-Paavo Kokin erityisluento jugendteemasta. Ystäväni, tuttavani - Lapsuuden kuvat -valokuvanäyttelyyn liittyvät opastukset, lorutyöpajat sekä visiittikorttityöpajat toteutettiin yhdessä museon, lastenkulttuurin ja Sanataidekoulun kanssa. Taikalamppuyhteistyönä toteutettiin Kotiseudun historiatunteja kouluilla sekä Kultaisen lohen jäljillä -musiikkidraamaesityksiä. Ohjelmistossa pysyivät edelleen hyvin suositut seniorikäisten 1940 50-lukujen muistojen matkalaukku-näyttelyt päiväkeskuksissa ja vanhainkodeilla. Julkaisut tuovat esille tutkimustyötä Helmikuussa ilmestyi Vår resa i Vandas historia, joka on ruotsinkielinen versio Matkamme Vantaan historiaan -kirjasta. Helsingen Lehti numero 4 ilmestyi toukokuussa yhteistyössä Sanoma Painon kanssa. Lehti keskittyi WDC2012 -vuoden kunniaksi paikalliseen muotoiluun. Lehteä jaettiin ilmaisjakeluna 40 000 kpl. Seuraavana Tikkurila -kirjan uudistettu painos julkaistiin Tikkurilan vanhan aseman 150-vuotisjuhlan yhteydessä. Kirja oli myös osa WDC2012 -hanketta. PAVAMAB EU-projektin pääjulkaisu Padise - Vantaa Keskiajan silta ilmestyi toukokuussa. Ansiokas kirja sai Virolaisten museoiden vuosipalkinnon. 12
Kokoelmat, museotoiminnan kivijalka Vantaan kaupunginmuseon kokoelmia kartutetaan Helsingin pitäjää, Helsingin maalaiskuntaa, Vantaan kauppalaa ja Vantaan kaupunkia koskevalla aineistolla. Painopistealueita ovat teollisuus, kotielämä, kulttuuri, järjestötoiminta, vapaa-aika sekä kunnalliselämä. Kuva-arkistoon tallentuu lisäksi kulttuurimaisemaan ja rakennuskulttuuriin liittyvää aineistoa, henkilökuvia ja Vantaan koulujen kuva-materiaalia. Vuoden 2012 aikana määritettiin Suomen museoiden valtakunnalliset tallennusvastuualueet. Kaupunginmuseo valitsi alueikseen lähiöt ja lähiöasumisen, ostoskeskittymät ja -puistot sekä nuorisobänditoiminnan. Museon kokoelmat karttuvat usein lahjoituksin, mutta museo tekee myös aktiivisesti dokumentointityötä ja tallentaa muistitietoa. Myös kuva-arkistoon tallentuu runsaasti museon itse kuvaamaa materiaalia esimerkiksi tapahtumista tai kulttuuriympäristön muutoksista. Kokoelmien tutkimuksessa keskityttiin vuonna 2012 Håkansbölen kartanoon. Esineitä ja valokuvia luetteloitiin ja kartanon arkisto inventoitiin ja järjestettiin. Kartanoon palautettavaksi suunniteltuja kalusteita kunnostettiin. Ne odottavat museon säilytystiloissa kartanon peruskorjausta, jonka ajankohdasta ei ole tietoa. Kokoelmien osalta loppuvuoden suurin asia oli kokoelmanhallintajärjestelmän uusintaprojektin käynnistyminen. Museon 10 vuotta vanha tietokanta vaihtuu modernimpaan, ontologioita hyödyntävään Profium Senseen. Tämä museon KIRSTIksi nimeämä järjestelmä tulee olemaan todellinen Vantaa-tietopankki, koska sillä hallitaan myös kulttuuriympäristöaineistoja. Rakennustutkimus Rakennustutkijat vastaavat Museoviraston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön suojeluun liittyvistä viranomaistehtävistä Vantaan alueella. Rakennustutkijat ohjasivat museon kanssa yhteistyötä tekevien oppilaitosten rakennus- ja konservointiopiskelijoiden työskentelyä Håkansbölen kartanossa. Muun muassa yksi kartanon uuneista kunnostettiin ja kartanon interiöörien väritutkimusta tarkennettiin. 13
Hankkeita Rock n Vantaasta kirkonkylän kautta Namibiaan Rock n Vantaa Vantaalaista nuorisobänditoimintaan kartoittavassa tutkimushankkeessa keskityttiin aineistonkeruuseen sekä yhteystyöverkostojen solmimiseen. Bändien parissa nuoruutensa viettäneitä ja joitain maailmanmaineeseenkin ponnahtaneita rokkareita haastateltiin heidän kokemuksistaan ja näkemyksistään. Rock n Vantaaseen voi jokainen osallistua Facebookissa, blogissa ja Youtubesssa. Helsingin pitäjän kirkonkylän historiallinen tietopaketti Kaupunginmuseo aloitti Kirkonkylä -projektin syksyllä 2012. Projektissa Helsingin pitäjän kirkonkylässä tehdään arkeologisia, rakennushistoriallisia sekä sosiaali- ja asutushistoriallisia tutkimuksia. Tuloksista julkaistaan kirja sekä verkkonäyttely. Namibia-yhteistyö Vantaan kaupunki osallistuu ulkoministeriön rahoittamaan Etelän ja Pohjoisen kuntien yhteistyöhankkeeseen kumppaninaan Namibian pääkaupunki Windhoek. Vantaan kaupunginmuseon tehtävänä hankkeessa on avustaa Windhoekin kaupunginmuseon perustamisessa, museorakennuksen kunnostuksen ja näyttelyiden suunnittelussa sekä kokoelmien luettelointiohjelman kehittämisessä. Marraskuussa 2012 museonjohtaja osallistui kansainvälisen museokomitea ICOM:n Historiallisten ja arkeologisten museoiden alaosaston ICMAH:n Etelä-Afrikan Kapkaupungissa järjestämään konferenssiin, jossa hän piti luennon aiheenaan Vantaan ja Windhoekin museoyhteistyö. Vantaan kaupungin historiatoimikunta Historiatoimikunta on poliittinen luottamuselin, joka toimii kaupunginhallituksen nimeämänä. Kaupunginmuseo koordinoi Vantaan historiatoimikunnan keskiajan tutkimusprojektia. Padise Vantaa The Middle Ages Bridge PAVAMAB 2010 2012 -projekti oli historiatoimikunnan alaisuudessa, mutta sen käytännön työn organisoi kaupunginmuseo. Projektin puitteissa järjestettiin kaksi kuukautta kestävät arkeologiset kaivaukset, joihin osallistui myös virolaisia arkeologeja. Suomalaiset arkeologit tekivät vastavierailun Padisen luostarin kaivauksille. Padisen luostarissa järjestettiin toukokuussa 2012 kaksipäiväinen kansainvälinen seminaari keskiajasta kiinnostuneille. Seminaarin yhteydessä avattiin kiertonäyttely. 14
KULTTUURI ON KAIKKIALLA Vantaan taidemuseo nykytaidetta Myyrmäen urbaanissa keskuksessa Vantaan taidemuseo sijaitsee Myyrmäen urbaanissa ympäristössä kulttuuri- ja monitoimikeskus Myyrmäkitalossa. Näyttelyt tuovat esille nykytaidetta Suomesta ja ulkomailta. Taidemuseo tarjoaa taidetta ympäri vuorokauden kahdessa galleriassa: Galleria Ikkunassa ja Galleria Paussissa on esillä vaihtuvia näyttelyitä Kuvataideakatemian opiskelijoilta. Näyttelyihin liittyy monipuolinen oheisohjelmisto, josta löytyy tapahtumia kaikenikäisille. Lähes 800 m2 näyttelytila muuntuu monipuolisesti erilaisten näyttelytoteutusten tarpeisiin. Taidemuseoon kuuluu myös mainio Museokioski Myy. Vantaan taidemuseo vastaa kaupungin taidekokoelmien ylläpidosta, hoidosta ja taidehankinnoista. Näitkö julkisessa tilassa taideteoksen? Todennäköisesti se kuuluu taidemuseon kokoelmiin. Karttuvasta taidekokoelmasta merkittävä osa on talletettu virastoihin ja laitoksiin. Usein saatetaan luulla, että taidemuseotyö olisi harmonisen rauhallista ja ihmetellään, mitä ne työntekijät oikein tekevät, kun näyttely päättyy? Vilinää ja hulinaa riittää museotyössäkin ja paljon sellaista työtä tehdään, mikä ei Paalutorin-kävijälle suoraan näy. Taidemuseon vuosi 2012 yhteistyötä, menestysnäyttelyitä ja kokoelmakuhinaa Vantaan taidemuseon kävijämäärä ylitti vuonna 2012 tavoitellun 10 000 rajan. Kävijöitä houkuttelivat kaksi menestysnäyttelyä ja monipuoliset oheisohjelmat. Vantaan World Design Capital Helsinki 2012 -päänäyttely Kauneus 6 näytöstä valtasi taidemuseon. Näyttelyn kuratoinnista ja arkkitehtuurista vastasivat idearikkaat superammattilaiset, sisustusarkkitehti Elina Aalto ja tila- ja kalustesuunnittelija Klaus Aalto. Näyttely rinnasti yllättävällä tavalla kuvataiteen ja muotoilun. Taiteilijat olivat muotoilijat Nathalie Lahdenmäki & Naoto Niidome, graafikot Rami Niemi & Teemu Väätäinen, vaatesuunnittelija Tuula Pöyhönen, kuvanveistäjä Tommi Toija, kuvataiteilija Anna Tuori sekä kuvataiteilija Maaria Wirkkala. Kauneus 6 näytöstä otti tilaa haltuun myös taidemuseon ulkopuolelta: sivunäyttelyt pidettiin Vantaan Designikkunassa Tikkurilassa sekä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Vuoden 2012 toisena päänäyttelynä tajuntaan räjähti suomalaisen pop-taiteen uranuurtajan Risto Vilhusen uutta tuotantoa sekä keräilykokoelmia esittelevä näyttely Leonardo da Vilhun aarteet. Risto Vilhunen (s.1945, Kuopio) eli Leonardo da Vilhu on vantaalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä. Hämähäkkimies -sarjakuvien innoittamilla teoksillaan Vilhunen palasi juurilleen 1960-luvun pop-taiteeseen. Merkittävänä taidekeräilijänä tunnettu Risto Vilhunen oli valinnut näyttelyyn mukaan laajan otannan Kuopion taidemuseolle lahjoittamastaan kokoelmasta. Mukana oli muun muassa Marc Chagallille, Albrecht Dürerille, Francisco Goyalle, Pablo Picassolle sekä Fernand Légerille attribuoituja teoksia sekä painojäljennöksiä. Kauneus 6 näytöstä Vantaan taidemuseossa oli Vantaan kulttuurin WDC-vuoden päänäyttely. Rami Niemen ja Teemu Väätäisen kauneuskäsitys oli unelmien bändi! Kuva: Sakari Manninen, Copyright: Vantaan taidemuseo 15
Lisäksi mukana oli kymmeniä ikoneita taiteilijan Vantaan kaupunginmuseolle lahjoittamista kokoelmista. Näyttelyn teosvalinnoista ja ripustuksesta vastasi Risto Vilhunen yhdessä Vantaan taidemuseon tehokaksikon, näyttelyamanuenssi Maria Maunon ja museomestari Marco Plantingin kanssa. Oheisohjelmat pistävät vipinää kinttuun! Vuosi 2012 oli oheisohjelmapuolella runsas, monipuolinen ja yllätyksellinen. Vantaan taidemuseossa järjestettiin erilaisia oheisohjelmia järjestettiin 137 ja niihin osallistui vuoden 2012 aikana 2 237 kävijää. Yhteistyö on voimaa! Vuoden 2012 aikana muun muassa kulttuurituotannon, Tikkurilan teatterin, Osallisena Suomessa hankkeen ja Vaskivuoren lukion kanssa ideoitiin ja toteutettiin monipuolisesti ohjelmaa eri kohderyhmille. Vuoden ohjeisohjelmiston kohokohtina voisi mainita Kauneus - 6 näytöstä näyttelyyn liittynyt Kurkista kulisseihin! tapahtuma, jossa uteliaat pääsivät näkemään viittä vaille valmiin näyttelyn taidemuseon työntekijöiden opastamina. Valovoimainen Käsityksiä kauneudesta kuuden kerran show järjestettiin yhteistyössä kulttuurituotannon kanssa, idearikkaan kulttuurituotantopäällikkö Anders Lindholm-Ahlefeltin johdolla. Kuusi kertaa, kerran kuussa, kello kuusi konseptilla toimineessa sarjassa nähtiin muun muassa sisustussuunnittelija Teuvo Lohman, näyttelijä Joonas Saartamo ja kilpauimari Emilia Pikkarainen. Leonardo da Vilhun aarteet näyttelyssä arjen harmauden yläpuolelle nosti ainutlaatuinen, suosittu keskustelutilaisuus, jossa pitkäaikaiset ystävykset piispa Arseni ja Risto Vilhunen vetivät taidemuseon tuolit täyteen ja kävivät huumorinkin sävyttämän keskustelun taiteesta, elämästä ja vähän siitä vierestäkin. Taidemuseon oheisohjelmiston vuodesta toiseen toimiva hitti on Värikkäitä ääniä -vauvaja taaperopaja, jossa pienokaiset voivat omassa tahdissaan tutun aikuisen kanssa katsella, kuunnella, tunnustella ja liikkua tunnelmasta toiseen erilaisissa innostavissa ympäristöissä. Värikkäät äänet järjestettiin menestyksekkäästi myös vuonna 2012. Kokoelmat hulinaa, lahjoituksia ja uusia yhteistyökuvioita Vuosi 2012 toi mukanaan suuren ilouutisen. Veikkaus Oy lahjoitti Vantaan taidemuseolle 70 teosta. Lahjoitukseen liittyen taidemuseo toteutti taidehistorian opiskelijan ja hoitoalan ammattilaisen Miia Voutilaisen ja vanhainkoti Myyrinkodin kanssa projektin, jossa suunniteltiin Veikkauksen lahjoituskokoelmasta valittu teoskokonaisuus Myyrinkotiin. Lisäksi vantaalainen pitkän linjan taidemaalari Hannu Sillanpää lahjoitti karttuvaan taidekokoelmaan 10 maalaustaan. 16
Vuosi 2012 toi myös merkittäviä yhteistyötahoja taidemuseolle. Taidemuseo käynnisti yhteistyön lähinaapurissa sijaitsevan kauppakeskus Myyrmannin kanssa. Juha Ojansivun kokoelmaveistos Purkka-paketti (1974) talletettiin kauppakeskus Myyrmannin tiloihin kauppakeskuskävijöitä ilahduttamaan eli toteutettiin täysin uudenlaista kokoelmatoimintaa. Vantaan remontoitu kaupungintalo oli iso ja palkitseva urakka myös taidemuseolle. Tiloihin talletettiin laaja teoskokonaisuus, jota suunniteltiin yhdessä peruskorjauksen arkkitehtien kanssa, lisäksi yhteistyötä tehtiin kaupungintalon henkilökunnan kanssa. Yhteensä yli 80 teosta sijoitettiin kaupungintalon yleisten tilojen lisäksi kaupunginkanslian, taloussuunnittelun, henkilöstökeskuksen ja viestinnän tiloihin. Vantaalaiselta maailmanluokan kuvanveistäjältä Laila Pulliselta hankittiin näyttävä veistos kaupungintalon aulaan. Karttuva taidekokoelma on se kokoelma, josta sijoitetaan teoksia kaupungin eri puolille työhuoneisiin ja julkisia tiloihin. Vuonna 2012 hankittiin 8 teosta Adolfo Veralta, Tommi Toijalta, Pekka Rytköseltä, Outi Heiskaselta & Janne Laineelta sekä Paula Martikaiselta. Yhteensä vuoden aikana teoksia talletettiin ennätykselliset 148 kpl. Yksi merkittävä osa kokoelmia on julkinen taide eli tiettyyn julkiseen tilaan hankittu taide. Julkisen taiteen yksi isoimpia ja näkyvimpiä hankkeita on Leinelän taideasuinalue, jonka taidesuunnitelmasta vastaa Venetsian biennaalissakin nähty Vesa-Pekka Rannikko. Leinelään valmistui teoksia vuoden 2012 aikana Vesa-Pekka Rannikolta ja Hilda Kozarilta. www.leinela.fi/#taide Tikkurilan uudistumiseen liittyvän, kiinnostavan ja laaja koti- ja 1950-lukuteemaan liittyvän taidekonseptin teosten valmistaminen käynnistyi. Tikkurilan julkisen taiteen kokonaisuudesta vastaa taiteilijaryhmä Jaana Brinck, Outi Turpeinen, Merja Ranki ja Riikka Latva- Somppi. 17
KULTTUURI ON KAIKKIALLA Länsi-Vantaan kulttuuritilat laadukkaita elämyksiä Länsi-Vantaan kulttuuritilat tarjoaa Vantaan konserttitalo Martinuksessa elämyksellisiä ja laadukkaita kulttuurin eri osa-alueita valottavia tilaisuuksia. Konserttitalo Martinus on ainut ammattimaisesti toimiva konserttitalo Vantaalla. Toiminnan keskiössä on kumppanuusajattelu, jossa taloon tulevien tuotantojen edustajat ja talon henkilökunta toimivat tiiviisti keskenään. Länsi-Vantaan kulttuuritilat vastaa myös Myyrmäkitalon toiminnan koordinoinnista, hallinnosta, asiakaspalvelusta ja tilojen tarjonnasta. Lännen tarjonta vetää väkeä paikalle Konserttitalossa järjestettiin vuonna 2012 yhteensä 189 tilaisuutta. Yleisömäärä oli 35 151 ja esiintyjien määrä 9956. Asiakaspalaute on myönteistä, pitkäaikaiset asiakkuudet jatkuivat. Uusien asiakkuuksien hyväksi tehty työ alkoi kantaa tulosta. Myyrmäkitalon koulutus- ja kokousasiakkaita oli 33 080, jotka jakautuivat 1 799 erilaiseen tilaisuuteen. Kirjaston, taidemuseon, yhteispalvelun ja yrittäjien toiminnan myötä talon kokonaiskävijämäärä ylitti jälleen 400 000 kävijän rajan. Popista lattareihin - Konserttitalo Martinuksessa tapahtuu läpi vuoden Latinalaisen musiikin tapahtuma Frutas Tropicales, joka jo vuosien ajan on ollut talon oman ohjelmatoiminnan pääprojekti kevätkaudella, järjestettiin 15. kerran. Päävieraana oli brasilialais-amerikkalainen pianisti / laulajatar Eliane Elias trioineen. Tapahtuman toinen ulkomainen vieras oli kuubalainen Vocal Tempo yhtye. Muita talon oman ohjelmatoiminnan järjestämiä tilaisuuksia vuoden aikana olivat muun muassa perinteinen irlantilaismusiikin konsertti, rockyhtye Neljän Ruusun konsertti ja poptähti Laura Närhen konsertti. Myyrmäen aluetoiminnan puitteissa kulttuuripalvelut järjesti Martinuksessa monia lastentilaisuuksia. Muita kulttuuripalvelujen järjestämiä tilaisuuksia olivat muun muassa Bravo! festivaaliin, Tanssin viikkoihin ja Etnosoi-festivaaliin kuuluneet esitykset. Monet tahot vuokrasivat Martinuksen järjestämiään tilaisuuksia varten. Näistä tilaisuuksista huomattavimpia olivat Yhteisvastuu 2012 konsertti Ainalämmin olkapää, jossa esiintyivät Maarit ja Sami Hurmerinta sekä Johanna ja Mikko Iivanainen, lauluyhtye Club For Fiven, Anna Abreun, Kaartin Soittokunnan, Jari Sillanpään ja Cheekin konsertit, sekä Jukka Puotilan ja Ismo Leikolan stand up showt. Suomen Kansallisbaletti vieraili Martinuksessa koko perheen esityksellä Nimeni on Sormiradio sekä Kansallisbaletin tähtihetkiä esityksellä. Lisäksi Vantaan viihdeorkesteri järjesti talossa useita konsertteja. Vantaalaisista taideopetusta antavista tahoista Martinuksessa olivat näkyvästi esillä Vantaan Tanssiopisto, Vaskivuoren lukio, Martinlaakson lukio ja Vantaan musiikkiopisto. Myös Nurmijärven tanssiopisto järjesti talossa tilaisuuksia. Länsi-Vantaan kulttuuritilat Kuva: Konserttitalo Martinus 18
KULTTUURI ON KAIKKIALLA Vantaan musiikkiopisto lapset ja nuoret mukaan musiikkiin Musiikkiopisto antaa musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta soitossa ja laulussa lapsille ja nuorille. Peruskoulutuksen aikana oppilaat saavat käytännön muusikkotaitoja ja esiintymiskokemuksia. Musiikkiopistossa pääinstrumentti voi olla mikä tahansa klassinen tai pop & jazz-soitin tai laulu. Opintoihin kuuluu myös yhteismusisointia, musiikin perusteiden opiskelua sekä esiintymisiä. Koko musiikkiopiston opintojen laskennallinen laajuus on 1300 tuntia/oppilas ja suoritettuaan opintojen edellyttämät tasosuoritukset oppilas saa päättötodistuksen. Uusia kokeiluja ja monenlaista menoa Vantaan musiikkiopiston (VMO) opetustuntimäärä oli 49 987 tuntia. Taiteen perusopetuksen osuus kokonaistuntimäärästä oli 46 246 tuntia ja avoimen osaston tuntimäärä 3022 tuntia. Kokonaisoppilasmäärän keskiarvo oli 1916. Sävellys-sovitus -opetuksen integroimiseksi aloitettiin uusia kokeiluja musiikin perusteiden opetukseen. Yhteistyötä vantaalaisten koulujen kanssa jatkettiin ja kehitettiin edelleen, erityisesti musiikkiluokkakouluilla. Kentän toiveisiin vastattiin lisäämällä musiikkiluokkalaisten opetustarjontaan ryhmäopetuksen rinnalle jälleen yksilöopetus. Lisäksi Simonkallion koulun kanssa aloitettiin pioneerikokeilu musiikkiluokkatestien ja musiikkiopiston valintatestien yhdistämiseksi. Monikulttuurinen lastenorkesteri Tempo jatkoi toimintaansa ja suunnitelmat toiminnan juurruttamiseksi vietiin läpi. Puhallinkerhot aloittivat syksyllä Länsimäen ja Kytöpuiston kouluilla. VMO järjesti noin 150 konserttia ja esiintymistilaisuutta vuodessa. Konsertit kuuluvat luontevana osana kaupungin yleiseen kulttuuri- ja tapahtumatarjontaan. VMO oli mukana Metropolian Musiikki elämään hankkeessa, esimerkiksi Lauriina-kuoro osallistui sävellysworkshopiin, ja syksyllä toteutettiin Composti produktio. Klarinetistit in Summa oli Länsi-Helsingin, Espoon, Luoteis-Helsingin ja Vantaan musiikkiopiston yhteishanke, jossa noin 50 klarinetistia pääsi tutustumaan nimenomaan klarinettikuorolle sävellettyyn materiaaliin. Klarinetistit järjestivät leirin Raaseporissa. Leirin ja harjoitusten tuotokset esitettiin Martinuksessa ja Temppeliaukion kirkossa lokakuussa. Sinfoniaorkesterin matalat jouset. Kuva: Lars Stormbom 19
Sinfoniaorkesteri-, jousi- ja puhallinorkesteritoiminta vahvistuivat. Orkesteria johti Hannu Norjanen. Jousiorkesterien rakennetta uudistettiin: kamariorkesterin toimintaa tavoitteellistettiin ja uutena orkesterimuotona aloitti syksyllä 2012 salonkiorkesteri. Puhallinorkesteritoimintaa niin ikään vahvistettiin erityisesti orkesterivalmennuksen osalta sekä jo olemassa olevien A-puhallinorkesterien Vandare ja Vamos linjoja selkiyttämällä. Kansallisiin musiikkitapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti. Pianisti Daniel King sai tunnustuspalkinnon Oulun Madetoja kilpailussa, Kokkolan ensemble -tapahtumassa Vantaan musiikkiopistoa edusti menestyksekkäästi neljän pojan pianoensemble PiPo sekä Piano- Duo. Kuopion Nuori soittaa -tapahtumaan osallistuttiin usealla kokoonpanolla: Puhallinorkesterit Vamos ja Vandare, sekä pianoensemble PiPo ja PiHaVi-trio. Kiinnostavaa kansainvälisyyttä Tempo-orkesterin kaksi opettajaa ja rehtori osallistuivat Lissabonissa toukokuussa järjestettyyn seminaariin, jossa vaihdettiin kokemuksia monikulttuurisesta lastenorkesteritoiminnasta. Laurus-kuoro teki konserttimatkan Hollannin Arnhemiin 21. 24.6.2012. Viuluryhmä vieraili Norjan Stavangerissa syyskuussa. Musiikkiopisto ottaa kaupungin haltuun lännestä ja itään Opetusta annetaan kahdessa pääopetuspisteessä: idässä Tikkurilan kirjastotalossa ja lännessä Patotie 2, jossa myös ruotsinkielinen yksikkö jatkaa toimintaansa. Lisäksi opetusta on 13 koululla aikuisopiston siivessä, Monitoimikeskus Lumossa, Pointissa, Hakunilan nuorisotilassa, Metsossa, Bygårdissa ja kahdessa päiväkodissa. 20