Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079 Franz Liszt: Kehdosta hautaan, sinfoninen runo 15 min VÄLIAIKA 20 min Tapani Länsiö: Elämän lauluja, ke. (YLEn tilaus) 45 min 1. Olenko syntynyt maailmaan pitämään hauskaa? 2. Oli kerran hiiri 3. Kesä niin lyhyt 4. Olen nähnyt miesten juoksevan 5. La donna è mobile 6. Minä tahtoisin sinulle sydämeni laulun 7. Hehku, hehku, hehku 8. Kuvittele että tämä Adagio 9. Ei tänään 10. Vääjäämättä yhä edemmäs 11. Kun sinä vihdoin pysähdyt katsomaan 12. Totu siihen että joudut luopumaan 13. Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön 15. Hyvää yötä Väliaika n. klo 19.35. Konsertti päättyy noin klo 21.00. Suora lähetys YLE Radio 1:ssä ja internetissä (www.yle.fi/rso). 1
J. S. Bach (1685 1750) A. Webern (1883 1945): Ricercare Tämän illan sinfoniakonsertin juonne on pikemminkin rapsodinen kuin sinfoninen. Iltamme kaarrokset ja purkaukset eivät tavoittele klassisromanttisen tradition jylhintä uljautta vaan kenties sen eeppistä, pieniä tarinoita kertovaa perinnettä. J.S. Bachin Ricercaren tarinan juuret juontavat vuoden 1747 kesään. Tuomaskanttori lähti tapaamaan poikaansa Carl Philipp Emanuelia tämän työpaikalle Preussin hoviin. Myös musiikillisista harrastuksistaan tunnettu kuningas Fredrik II halusi esitellä isälle huomattavaa kosketinsoitinkokoelmaansa ja siinä samalla mittailla tämän tunnettuja taitoja, mitä improvisointiin tulee. Kerrotaan, että Fredrik olisi tarjoillut kehittelemäänsä, kuninkaallisena teemana, tunnettua sävelikköä juureksi monenlaiselle leikittelylle polyfonisten muotojen parissa. Teema on kuitenkin siinä määrin kippurainen, että aikansa soiteltuaan Bach pyysi saada perehtyä siihen kotosalla. Sittemmin Bach lähetti kuninkaalle teoksen Musiikillinen uhrilahja, yhdeksän osaa leikittelyä teeman tiimoilta. Teoksen viides osa on 6-ääninen ricercare, miksipä ei fuuga. Sen kudos kiehtoi Anton Weberniä ennen kaikkea siksi, että hän ei ollut kuullut siitä tulkintaa, joka vastaisi hänen näkemystään polyfonisten linjojen kirkkaudesta ja musiikillisten itujen selkeydestä. Kuninkaallisen teeman outous on oma haasteensa, samoin kudoksen 6-äänisyyteen kasvava kerrostuminen. Webernin ystävä Arnold Schönberg tohti epäillä tämän pyrkimyksiä säilyttää sekä laulavat, pitkäjänteiset linjat, että kirkastaa orkestroimalla pienten melodisten itujen hienot syyt. Iloksemme Schönberg erehtyi. Tämä ricercare esitetään usein uruilla, joskus jollain muulla kosketinsoittimella, tosi harvoin jollain yhtyeellä. Webernin pieni orkesteri poimii kudoksesta intervalleja, melodisia ilmeitä ja luo tuokioille värejä, jotka helposti jäävät pimentoon orkesteria vähempiulotteisella instrumentilla. Teoksen muoto voi hahmottua vaikkapa näin: ensin teemaa ja sen aiheita rekisteristä ja soittimesta toiseen kuljetellen kerrostetaan kudos 6-ääniseksi. Kun tämän kaiken kadensoi sooloviulun purkama pidätys, seikkailu voi alkaa. Nyt leikitellään ennen kaikkea teeman laskettelevalla, puoliaskelisella toisella parilla, kolmisointu-aiheen pistäytyessä vain harvoin muistuttamaan itsestään. Webernin kudos korostaa kadensseja, jotka kuitenkin vain innostavat uuteen virtailuun. Tiedämme teoksen päättyväksi, kun sitä julistaa koko orkesteri, tutti, vain tämän ainoan kerran teoksen aikana. En epäröi todeta Webernin yhä kirkastaneen Bachin etevyyttä. Franz Liszt (1811 1886): Kehdosta hautaan, sinfoninen runo Vaelleltuaan aikansa häikäisevänä pianistina, 37-vuotias Franz Liszt asettui Weimarin hoviin lähes viideksitoista vuodeksi kehittelemään paikallista orkesteria sekä ajatuksiaan musiikista. Lisztille valkeni, että musiikilla on tapana kuvata jotain, yleensä lopulta kuitenkin tunteita, tavoitella tunteita yhdessä sanan ja kuvan kanssa. Näin Liszt alkoi kirkastaa jo Beethovenin aikana virinneitä ajatuksia siitä, että musiikki on aina kuvailevaa. Ajan tapana oli huvittavuuteen asti kehiä kertomuksia vaikkapa Beethovenin sinfonioiden ja sonaattien ympärille. Tämä huumori ei ole kaikille vieläkään auennut huumorina. Weimarissa Liszt toteutti näkemyksiään kehittelemänsä teostyypin syövereissä, sinfonisessa runossa. Näitä hän sävelsi Weimarissa kaksitoista. Ne ovat yksiosaisia ja niiden inspi- 2
raatio palautuu usein johonkin romaaniin, kirjalliseen sankariin kuten Orpheus, Prometheus tai Mazeppa. Sinfoniset runot eivät, vaikka Lisztin viholliset toista väittävätkin, niinkään kuvaile romaanien henkilöitä tai tapahtumia vaan pikemminkin opastavat kuulijaa ojentautumaan tunnelmaan. Romantiikan ajalle tyypillinen musiikin kuorruttaminen monenlaisella harsolla ja höttösellä, tekijöiden kuvaileminen milloin riipaisevina, milloin sankarillisina voidaan usein palauttaa Lisztiin ja kertomuksiin hänestä. Vanhenevan Lisztin musiikki on helppo tunnistaa vaikkapa siitä, että äänet ja meuhka alkavat antaa tilaa kuuntelemiselle ja intervallien jännitteille. Arveltuaan tehneensä viimeisen sinfonisen runonsa Weimarissa vuonna 1858, (Ideale, Schillerin romaania jäljitellen) hän kuitenkin palasi lajityyppiin vielä neljännesvuosisadan kuluttua, 70-vuotiaana, viitisen vuotta ennen kuolemaansa. Tähän innosti Mihály Zichyn Lisztille lähettämä maalaus. Näen maalauksena tällaisena: vasemmassa alanurkassa istuu nainen pieni lapsi sylissään, oikealla alhaalla lienee hauta ja sen ääreen kumartuneena tumma hahmo. Taulun keskiötä hallitsee pitkäkutrinen henkilö nojaamassa pinoon kirjoja, toisessa kädessään lyyra. Ylhäällä kirkastelee enkelten joukko. Lisztin viimeinen sinfoninen runo, Kehdosta hautaan, on yllättäen kolmiosainen. Aloittava, suloinen kehtolaulu, on intiimiä jousisointista keinuntaa, harpun ja huilujen helähtäessä joskus. Toisen osan tunnelma on täytynyt hakea taulun ulkopuolelta, kenties omasta elämästä. Elämän taistelu on lyhyehkö, parin yrityksen turvin voittoisan huippukohdan tavoittava kaarros, joka kuitenkin nopeasti hiipuu pois, patarumpujen kumahdellessa. Teoksen viimeinen osa on otsikoitu: Hautaan: Tulevan elämän kehtoon. Musiikki alkaa tummin lauluin mutta kirkastuu. Aiheet tuntuvat heijastelevan jo aiemmissa osissa kuultua musiikkia. Ylempien sellojen, ikään kuin kesken jäävä melodinen kaarros, hiipuu teoksen lopettavaksi tunnelmaksi. Tapani Länsiö (1953 ): Elämän lauluja, ke. (YLEn tilaus) Laulusarjani Elämän lauluja voisi olla nimeltään myös Tavallisen miehen pitkän elämän onnellisia lauluja. Sen suurmuoto jakautuu selkeästi kolmia: ensin kahdeksan laulua, sitten laaja orkesteriadagio, sitten taas kahdeksan laulua. Aloitellessani tätä teosta olin juuri tainnut soljahtaa kahdeksannen laulun tunnelmaan: Kuvittele että... Soikoon adagion musiikki sitä sitä. Juuri nyt haluan edetä yhdeksännen laulun, vastikään edesmenneen ystäväni Paavo Haavikon säkeiden siivin: Ei tänään.... Syntymisestä ja elämän tarkoituksesta on ihan hyvä aloittaa. Lapsuus ja nuoruus olivat ja menivät, pettymyksineen ja kiihkoineen, sitten valkeni tietoisuus elämän rajallisuudesta, vanhenemisesta; sen kanssa matka jatkuu. Joskus kuolemakin on mitä luonnollisin tapahtuma, ystävä, kuin siirtyminen takaisin mysteeriin ennen syntymää. Joskus se on kuitenkin elämän vihollinen. Tästäkin lauletaan. Vaikka nämä laulut ovat kovin usein soivaa pohdiskelua itsekseen, ovat ne myös ilmaisua mieheltä naiselle, hänelle, lähes viimeiseen asti, toivottavasti. Musiikissa on hyvin tietoisesti paljon tuttua. Olen jatkanut klassis-romanttisen tradition ja 1900-luvun musiikin ilmettä pariinkin suuntaan; joskus olen myös parittanut runoja ja musiikkia, jotka eivät ensi näkemältä pariksi luontuisi. Tunnelmasta toiseen pujahdetaan joskus nopeasti, joskus hillitymmin. Adagion jälkeen musiikki on seesteisempää kuin ennen sitä. Vaikkei ihan aina... Orkesterilaulujen säveltämisen kaksi suurta haastetta ovat orkesteri ja laulaja. Suuren ja upean instrumentin ei soisi vain säestävän mutta laulajan soisi myös kuuluvan hyvin; runoineen, vivahteineen, sävyineen. Noudatin 3
pari kertaa säveltäjien perimätietona kulkevaa salaisuutta: saa sen laulajan orkesteri pari kertaa peittää. Adagio ratkaisi osaltaan intohimoani orkesteriin ja musiikkiin ilman sanoja. Baritonaalinen, uljaan herkkä miesääni, päilyi mielessäni usein. Tapani Länsiö Elämän lauluja 1. Olenko syntynyt maailmaan pitämään hauskaa? Olenko syntynyt maailmaan huvittelemaan? Kun kuulen leikkivien lasten ääniä, tunnen vavahtavani päästä varpaisiin. Vanhaa japanilaista runoutta, suom. Kai Nieminen 2. Oli kerran hiiri, jonka nimi oli Siiri. Oli myöskin kissa, jonka nimi oli Sissa. Sissa aina Siiriä jahtasi ja itsensä purkkiruokaa täyteen ahtasi, niin että paino nousi sataan. Varo Sissa, ettet noin pulleana joudu pataan. Siiri pääsi aina pakoon, jonnekin pienenpieneen rakoon. Sissa ei päässyt sinne, se oli todella harmi sille. Maria Varanki 11.v 3. Kesä niin lyhyt, nuoruus lyhyt niin kuin sota ettei kannata ottaa kiveä kengästä. 4. Olen nähnyt miesten juoksevan jonkun notkoselän perässä kunnes ovat saaneet sen tasaista vasten. Notkoselkä, kuin taitekatto, kuin tietynlaisten talojen korkeat ullakot, niitten katot. Se on asia jossa minä en pysty kilpailemaan. Sanonkin heti lempeästi että joka haluaa että yö on kuin katonharjalla pysyttelemistä, kiivetköön sinne. 5. Voi kuinka häilyvä onkaan tuo nainen, mieli ja kieli muuttelevainen. Ain on hän herttainen, hilpeä katseinen, nauraa tai hymyää, valhe ain lymyää. Vaikka hän vannois henkensä sulle hetkenpä tullen jättää hän sun Jos vannoiskin, niin, jättää hän sun. 6. Minä tahtoisin sinulle sydämeni laulun minun sydämeni laulu sinut sinua se on se on minun sydämeni laulu sinua minä tahdoin sinut sydämeni laulu minä tahdon sydämeni sinulle F.M. Piave G.Fröding, suom. Tuomas Anhava 4
7. Hehku, hehku, hehku kaipuun hehku tainnun puoleesi kuin elämän nektariin kietoudu minuun pitkin jaloin rinnoin, kapein lantein tunne ihoni silkki hermostunein sormin suudelmasi eivät minua pelasta ne myrkyttävät haluan sinusta kaiken, vain kaiken Etkö näe kuinka himoni sinuun hehkuu. 8. Kuvittele että tämä jonain päivänä tämä jonain kauniina päivänä kuvittele että jonain päivänä jonain kauniina päivänä tämä loppuu kuvittele Rimma Dalos, suom.t.l. Samuel Beckett, suom. Caj Westerberg 9. Ei tänään jonain toisena päivänä, mikä helvetin kiire kuolemalla on. Ei kukaan näytä, ei aio, muukaan aikovan lähteä täältä. 10. Vääjäämättä yhä edemmäs eteneviä asioita: laiva täysissä purjeissa, ihmisen ikävuodet, kevät, kesä, syksy, talvi. Sei Shonagon, suom. Kai Nieminen 11. Kun sinä vihdoin pysähdyt katsomaan kaunista puuta, et sinä enää ole entisesi 12. Totu siihen että joudut luopumaan, totu viimeisiin hetkiin, niiden kipuun, totu siihen että se mistä olet luopunut sittenkin hetkeksi palaa. Totu siihen että vain hetkeksi. Totu siihen. Pentti Saaritsa 5
13. Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön Vanhuuden pitää roihuta ja riehua kun päivä päättyy Raivoa, valon sammumista vastaan raivoa Joskin viisaat miehet lopun tullen tietävät että pimeys on oikeassa koska sanansa eivät haarukoineet salamoita he eivät sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön Hyvät miehet, jotka viimeisen aallon vyörytessä huutavat kuinka kirkkaina hauraat tekonsa nyt tanssivat vihreällä lahdella raivoavat, valon sammumista vastaan raivoavat 14. Elämä haihtuu niinkuin kaste aamuun. Vaanvaikka vanhenen, olen nuori taas, rakkain kun odotan sinua. Vanhaa japanilaista runoutta, suom. Kai Nieminen 15. Hyvää yötä. Niin, paljon pimeyttä. Hurjat miehet, jotka ylistäen pyydystivät pakenevan auringon ja liian myöhään ymmärtävät kiusanneensa sitä kesken matkan eivät sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön Totiset miehet, jotka lähellä kuolemaa sokaistuen näkevät että sokeat silmät voisivat ilosta loimuta kuin meteorit raivoavat, valon sammumista vastaan raivoavat. Ja sinä isäni, siellä korkealla murheessasi: kiroa, siunaa minut nyt tulisin kyynelin Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön Raivoa, valon sammumista vastaan raivoa. Dylan Thomas, suom. Marja-Leena Mikkola 6
Sakari Oramo Sakari Oramon kausi Radion sinfoniaorkesterin (RSO) ylikapellimestarina alkoi elokuussa 2003. Viulistina uransa aloittanut Oramo toimi vuodesta 1991 RSO:n vuorottelevana konserttimestarina. Orkesterinjohdon diplomin hän suoritti Jorma Panulan kapellimestariluokalla. Tammikuussa 1993 Oramo johti lyhyellä varoitusajalla RSO:n sinfoniakonsertin, joka oli todellinen menestys: hänet kiinnitettiin orkesterin kapellimestariksi syksystä 1994 alkaen. Sakari Oramo päätti kymmenvuotisen kautensa Birminghamin sinfoniaorkesterin (CBSO) musiikillisena johtajana keväällä 2008, mutta jatkaa edelleen orkesterin päävierailijana. Syksystä 2008 hän aloittaa Tukholman filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina. Oramo on myös Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin päävierailija ja Kokkolan oopperan kapellimestari. Sakari Oramo on johtanut mm. Berliinin, New Yorkin, Los Angelesin, Chicagon ja Oslon filharmonikkoja, Concertgebouw n, Pariisin, Clevelandin ja Minnesotan orkestereita sekä Pohjois-Saksan radion ja Frankfurtin radion sinfoniaorkestereita. Lähivuosina Oramo vierailee mm. Berliinin filharmonikkojen, Dresdenin valtionorkesterin, Wienin sinfonikkojen ja San Franciscon sinfoniaorkesterin kapellimestarina. Oramo ja RSO ovat vierailleet mm. Wienissä ja Prahassa, Saksassa ja Sveitsissä, Kanariansaarten, Edinburghin ja Bergenin musiikkijuhlilla sekä Proms-festivaalilla Lontoossa. Japaniin Oramo ja RSO ovat tehneet kaksi menestyksekästä kiertuetta lokakuussa 2005 ja helmikuussa 2007. RSO:n kanssa Oramo on levyttänyt Ondinelle mm. Hakolaa, Klamia, Mielckiä, Pingoud ta ja Kaipaista sekä Launiksen Aslak Hetta -oopperan ensilevytyksen. Levytys Magnus Lindbergin teoksista samoin kuin Warner Classicsin julkaisema Bartók-levytys ovat saaneet näyttävää kansainvälistä huomiota. Nordgrenin 3. ja 5. sinfoniasta julkaistu levytys (Ondine) on saanut ranskalaisen Académie Charles Cros n palkinnon. Lindberg-levytys palkittiin BBC Music Magazinen palkinnolla maaliskuussa 2006. Tuorein palkinto on MIDEM Classical Award, joka myönnettiin 2008 RSO:n, Oramon ja Lisa Batiashvilin levytykselle Lindbergin ja Sibeliuksen viulukonsertoista (Sony BMG). Sakari Oramo sai Birminghamin yliopiston kunniatohtorin arvon kesällä 2004. Kesällä 2008 hänet palkittiin arvostetulla Elgar-mitalilla ansioistaan Edward Elgarin musiikin tulkitsijana. Gabriel Suovanen Baritoni Gabriel Suovanen voitti Timo Mustakallio -kilpailun 1998. Mirjam Helin -laulukilpailussa 1999 hän tuli miesten sarjassa kolmanneksi ja palkittiin parhaasta modernin teoksen esityksestä. Vuonna 2000 hänelle myönnettiin Karita Mattila -palkinto. Tukholmassa syntynyt Suovanen opiskeli Sibelius- Akatemiassa 1993 94 ja suoritti loppututkintonsa Tukholman oopperakoulussa 1998 Erik Sedénin oppilaana. Vuonna 1996 Gabriel Suovanen lauloi Sidin osan Brittenin Albert Herring -oopperassa Kööpenhaminan kuninkaallisessa oopperassa ja Così fan tutten Guglielmona Rheinsbergin linnan kamarioopperassa. Tukholman kuninkaallisessa oopperassa hän on laulanut niin Boris Godunovissa, Sevillan parturin Fiorillona kuin Pajatson Silviona. Vuonna 1999 Suovanen debytoi Savonlinnan oopperajuhlilla Faustin Valentinen roolissa ja Suomen Kansallisoopperassa Guglielmona. Samana vuonna hän lauloi Brysselin La Monnaie -oopperassa Carmenin Moralesina. Kansallisoopperassa hän on laulanut mm. La Bohèmen Marcellona sekä Puccinin Lännen tytössä ja Rautavaaran Rasputin -oopperassa. Elokuussa 2000 hän esiintyi Tuomas Kantelisen säveltämän Paavo Nurmi -oopperan nimiroo- 7
lissa Helsingin Olympiastadionilla. Lisäksi hän on laulanut mm. Oneginin roolin Tampereen oopperassa sekä Brittenin Billy Budd -oopperassa Donaldin roolin ja Schaunardin roolin La Bohèmessa Barcelonan Liceussa. Berliinin Koominen ooppera on esitellyt Suovasen Don Fernandona, Papagenona, Don Giovannina ja Jevgeni Oneginina. Oneginia hän esitti myös kuluvan vuoden huhtikuussa Göteborgissa ja Tukholman kuninkaallisessa oopperassa Suovanen nähtiin hiljattain myös Jumalten tuhossa. Tulevia kiinnityksiä Suovasella on mm. Bilbaossa sekä Antwerpenin oopperassa. Oopperalavojen lisäksi Gabriel Suovanen laulaa myös liedejä ja esiintyy orkesterien solistina. Hän on laulanut mm. Esa-Pekka Salosen johdolla Tukholmassa ja Vladimir Ashkenazyn johdolla San Franciscossa. Ralf Gothonin kanssa Suovanen on esittänyt Schubertin Winterreisen. Gabriel Suovanen on levyttänyt pitkään mm. Ondine -levy-yhtiölle. Hänen viimeisin levytyksensä sisältää Leif Segerstamin ja Helsingin kaupunginorkesterin kanssa nauhoitettuja Einojuhani Rautavaaran lauluja sekä Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -oopperan orkesterilauluja. Tällä hetkellä Suovanen levyttää Sibeliuksen lauluja BIS-levymerkille. RADION SINFONIAORKESTERI Radion sinfoniaorkesteri (RSO) on Yleisradion orkesteri, joka syksyllä 2007 juhli 80 vuottaan. Orkesterin ylikapellimestari on Sakari Oramo, joka aloitti kautensa syksyllä 2003. Radio-orkesteri perustettiin vuonna 1927 kymmenen muusikon voimin ja sinfoniaorkesterin mittoihin se kasvoi 1960-luvulla. RSO:n ylikapellimestareita ovat olleet Toivo Haapanen, Nils- Eric Fougstedt, Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam ja Jukka-Pekka Saraste. RSO:n ohjelmistossa on tärkeällä sijalla uusin suomalainen musiikki ja orkesteri kantaesittää vuosittain useita Yleisradion tilausteoksia. Yhteensä RSO on kantaesittänyt yli 500 teosta. Kaudella 2008 2009 on ohjelmassa seitsemän kantaesitystä sekä useita Suomen ensiesityksiä. Levytyksiä on tehty tähän mennessä yli sata. Historiallinen helmi tallennettiin Helsingin konservatorion (nyk. Sibelius-Akatemia) salissa uudenvuodenpäivänä 1939, kun Jean Sibelius johti oman Andante festivonsa radiotervehdyksessä amerikkalaisille. Nauhoitus jäi ainoaksi dokumentiksi Sibeliuksesta kapellimestarina. Sakari Oramon kanssa RSO on levyttänyt mm. Bartókin, Hakolan, Lindbergin, Kaipaisen ja Kokkosen teoksia sekä Launiksen Aslak Hetta -oopperan ensilevytyksen. RSO:n levytykset on palkittu monilla merkittävillä palkinnoilla, kuten Gramophone-, ja BBC Music Magazine Awards -palkinnoilla. Tuorein tunnustus, MIDEM Classical Awards -palkinto myönnettiin 2008 RSO:n ja Lisa Batiashvilin levytykselle Lindbergin ja Sibeliuksen viulukonsertoista (Sony BMG). RSO levyttää myös mm. Ondinelle ja DG:lle. Vierailu Leningradiin 1963 oli orkesterin ensimmäinen ulkomaan vierailu. Sittemmin RSO on soittanut ulkomailla lähes 300 konserttia. Japanissa orkesteri on vieraillut neljä kertaa. Syksyllä 2008 RSO esiintyy Itämerifestivaalilla Tukholmassa, Edinburghin ja Santanderin musiikkijuhlilla sekä tekee Espanjan ja Portugalin kiertueen. Kevätkaudella 2009 orkesteri vierailee Saksassa, Wienissä ja Ateenassa. RSO:n kotikanava on YLE Radio 1, joka lähettää orkesterin kaikki konsertit yleensä suorina lähetyksinä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Konsertteja voi kuunnella myös ympäri maailmaa RSO:n verkkosivujen kautta (www.yle.fi/rso). 8