arkanon tutkimusaseman alkuvaiheilta Matti Mäkitalo P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 157
Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Toiminta alkoi vuonna 1961 Karvian varavankilan lopettamisen jälkeen Parkanon tutkimusaseman toiminta käynnistyi vuonna 1961 Karvian Alkkiassa. Johtajana toimi silloinen maisteri Eero Paavialinen. Alueella oli useita etuja tarjottavana toiminnan käynnistämiseksi. Sellaisina voidaan mainita rakennukset, jotka jäivät alueelle ja siirtyivät hallintaamme, veto-ojien melko riittävä verkosto sekä alueen tiet. Ensimmäiset kokeet Työn ja toiminnan alkaessa ei tutkimustehtäviin ja muihinkaan työsuoritteisiin ollut budjetoituja varoja. Tästä johtuen ei voitu hankkia kuin osaksi tarvittavia työvälineitä. Ensimmäisiin kokeisiin mm. fosforilannoitteiden lajikokeeseen saatiin lannoitteet lahjoituksena. Eero naputteli raportteja vanhalla Continentalilla ja välillä pyöritteli Beunsvica-laskukonetta, jota kutsuimme lempinimellä Sarvijaakko. Ensimmäisten kokeiden joukossa oli myös vesityskoekentän perustaminen, pohjavesien mittaukset sekä ensimmäisen talvikauden aikana kasvualustan jäädytyskokeet ja juuristojen määritykset. Alueen puustot olivat yksipuolisen rakennuspuutavaran hakkuiden johdosta vajaatuottoisia ja osin kehityskelvottomia sekä yli-ikäisiä. Näiden uudistaminen oli ensisijaisia tehtäviä. Alkuajan hankaluuksia Puhelinyhteydet eivät yleensä toimineet, ruosteiset rautalangat ja lahot paalut olivat ainaisena harmina. Myös sähkön saanti syyskaudella, vähänkään kovemman tuulen jälkeen, oli sattuman varaista. Lämmön saannissa hankaluuksia Ensimmäinen talvikausi oli ankea, koska alueen luovutuksessa emme saaneet polttopuuta, vaan kaikki valmiiksi hankitut kuivat halot siirtyivät naapurissamme toimivalle Karvian Erityistyölaitokselle. Siinä asiaa miettiessämme totesimme, että meidän alueellamme on soiden raivauksen yhteydessä kertyneitä kantoja ja juurakoita. Ryhdyimme polttamaan niitä laboratori- 158
Parkanon tutkimusaseman alkuvaiheilta oksi kunnostetuissa tiloissa ja toimistorakennuksessa. Myös asuntojen ja yöpymistilojen lämmitykseen ne saivat kelvata. Liikkuessamme maastossa lämmitys jäi useasti hoitamatta ja toimiston lämpötila oli miten sattui, tein kerran mittauskokeen ja aamulla oli -2 astetta ja koko päivän polttaessani juurakoita sain illalla klo 18.00 mittarin osoittamaan 14 astetta ja olo tuntuikin jo oikein mukavalta. Eero oli ehkä alttiimpi vilustumiselle, hänellä oli poikkeuksetta kaulaliina kaulassa, useasti karvalakki päässä sekä jatkuvasti hienoinen nuha. Matti ja Volkkari Paavilainen poltteli ahkerasti Norttia ja vaihtoi sitä välillä piippuun todeten, että menee sama määrä savukkeita kuin ennenkin. Joitakin päiviä myöhemmin olin eräänä iltana käymässä Eeron asunnolla ja rouva totesi Eero on mielestäni vähentänyt savukkeiden polttoa siirryttyään piippuun. Erikoisolosuhteet Alkkia on 150-160 m merenpinnan yläpuolella. Olen useasti todennut, että alueelle on ominaista, että lumi alkaa liikkua silloin, kun lämpötila laskee talvikaudella 10 asteesta nollaasteeseen. Tällä hetkellä toki varttuneet taimikot ovat vaimentamassa tätä ja sitovat lunta. Helmikuussa v. 1962 vilkaisin eräänä iltana ilmapuntaria ja hämmästyin, kun neula osoitti lukua 714. Arvelin, että laite on jotenkin epäkunnossa, mutta en löytänyt mitään vikaa. Laite osoitti, mitä oli tulossa. Puhkesi raju lumimyrsky ja lunta tuli ja meni. Aamulla kaikki tiet olivat ummessa ja lumi oli tiivistynyt ja piiskautunut miestä kantavaksi. Silloisella aurauskalustolla ei teitä saatu avatuksi, vaan olimme joitakin päiviä motissa, kunnes Caterpillarilla saatiin tiet auki ja päästiin kulkemaan. Sivulta päin postiautoa seuratessa sen katto meni joskus näkymättömiin, ikään kuin se olisi ajanut tunneliin. Keväällä lumen sulaessa oli sitten toinen malli, lumi suli päivällä ja sulamisvesi jäätyi yöllä, eivätkä ojat huoltaneet vettä. Raju lumimyrsky 159
Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Luudan kanssa peremmälle Jyrsijöitä Joskus sattui hauskoja pikku kommelluksia. Olimme olleet eräänä päivänä mittaamassa vesikankaiden koealoja ja kun tulime kotiin Eero ehdotti, että keittäisimme kahvit hänen asunnollaan. Mennessämme hän mainitsi, että pirtissä on pirusti hiiriä, viime yönäkin ne tulivat peiton päälle ja pitivät peliään ja hän heräsi siihen. Jää sinä valokatkaisijan luo niin minä menen luudan kanssa peremmälle. Suunnitelma tuntui hyvältä, sanoin, että nyt väännän valon ja samassa kymmenpäinen parvi hajaantui sinne tänne, yksi oli hivenen myöhässä ja se hyppäsi sängystä ja vilisti johonkin nurkkaan. Emme saaneet ainuttakaan, vaikka Eero huiteli luudalla puoleen ja toiseen. Toiminnan muotoja Toimintamme alkoi jo toisen vuoden kevätkaudella ripeämmissä merkeissä. Saimme rahavaroja ja erilaiset viljely-, lannoitus ja kasvukoealat tulivat toiminta-ja työohjelmaamme. Työntekijöiden määrä kohosi ajoittain 15 henkilöön, jotka olivat lähiympäristön pikkutilallisia ja nuorisoa. Metsäammattilaiset tutustumassa Vako-Viskan työskentelyyn Alkkiassa vuonna 1965 Lähimenneisyyttä ajatellen muutos on ollut valtaisa, silloin työntekijät kulkivat työmatkansa polkupyörillä. Mopedeita oli kaksi kappaletta, autoa ei ollut kenelläkään. Palkanlaskenta ja työohjelma Tein palkanlaskentaa palkan maksua ja tilitystä varten. Olimme saaneet vahvan nipun ohjeita ja totesimme, että laskentamenetelmät ja maksu poikkeavat monelta osin entisestä. Sain tilit kuntoon ja palkat maksettiin. Lähetin listat aluemetsänhoitaja Jouttimäelle. Hän tuli muutaman päivän kuluttua käymään ja tilitykset olivat hänellä mukanaan. Hän totesi Ei tämä menetelmä sovellu tällä tavalla. Jos työnimike olisi harjoittelija niin tämän voisi hyväksyä. Eero totesi tähän Kyllä ne oikeastaan ovatkin harjoittelijoita kaikki, ai pahus Nikola taitaa olla liian iäkäs. Nikola oli tuolloin 57-vuotias ja mukana oli lisäksi kaksi yli 40-vuotiasta työtekijää. 160
Parkanon tutkimusaseman alkuvaiheilta Teimme v.1963 mielestämme erittäin seikkaperäisen ja kattavan työohjelman, jossa esitimme ne tavoitteet ja tarpeet, joihin tulee paneutua. Elimme ja odotimme toiveikkaana, että ohjelma tullaan hyväksymään lähes sellaisenaan. Asiasta ei kuulunut mitään tiedonantoa ja Eero totesi, että kun hän joutuu asioimaan Parkanossa niin hän soittaa sieltä käsin, Alkkiasta kun ei kannata yrittää. Eräänä päivänä hän oli käynytkin soittamassa ja totesi Kyllä se nyt hyvältä näyttää, se on nyt jo Vilosen pöydällä ja etenee omalla painollaan. Työohjelman tultua takaisin hyväksyttynä se oli melko tavalla supistunut ja monet ehdotukset olivat jääneet pois. Tähän Jouttimäki totesi Pelataan pienemmillä erillä. Ympäristö Saimme alkuvuosina osaksemme ympäristön myötämieltä ja kiitostakin. Silloisen Karvian Erityistyölaitoksen rinnalla esiinnyimme seudun eräänä työnantajana, jonka paikallinen työvoimatoimisto myös totesi ja huomioi. Koekentillemme suuntautui runsaasti retkeilijöitä ja osanottajat olivat kiinnostuneita ja tiedonhaluisia, koska monet asiat olivat uusia ja toiveita herättäviä. Satakunnan piirimetsälautakunnan retkeillessä kohteillamme, Erik Berg totesi, että hän on yllättynyt, että teillä on näin paljon erilaisia koealoja, ottaen huomioon, että olette vasta vähän aikaa täällä toimineet. Tämä oli erittäin mieltä kohottava toteamus käytännön suunnalta ja jälkeen päin ajatellen se oli aikaa, jolloin metsäntutkimus vietti nousukauttaan, johtuen siitä, että tieto oli tulossa lähelle kenttää ja puuntuottajaa. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Metlan sisäisessä PIHKAPOSTISSA 3/1988. Kokeiden perustaminen vaati ensimmäisinä vuosina suuren työpanoksen Matti Mäkitalo Välisalossa 17.11.1966 P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 161