Ympäristöinnovaatiot. Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus. Kuntamarkkinat 9.9.2009

Samankaltaiset tiedostot
Hiilineutraalit kunnat

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Ihminen on Energiaholisti

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari , Helsinki, Paasitorni TEM

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Julia hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus, Ympäristövaliokunta,

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori

HINKU-hankkeen Mynämäen maalämpöilta

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys PITKO

HIILINEUTRAALI UUSIKAUPUNKI 2020? Novida Reijo Laine Hankkeen projektipäällikkö Senior & Sons Oy. Tässä esityksessä

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) hankeen kokemuksia

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet

Savon ilmasto-ohjelma

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Bio- ja ympäristökysymykset

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Energiatuki Kati Veijonen


Kädenjälki korostaa toiminnan positiivisia kestävyysvaikutuksia

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Ilmastotyö vauhtiin kunnassa! Ii

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Kampanjan tavoitteet

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes Copyright Tekes

Energia- ja ympäristöhaasteet

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Opiskelijan kommenttipuheenvuoro. Marika Vainio Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Lahden ammattikorkeakoulu

Edessä väistämätön muutos

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS

Copyright Tekes. ClimBus. Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Transkriptio:

Ympäristöinnovaatiot Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntamarkkinat 9.9.2009

Esityksen sisältö: Ympäristöinnovaation ulottuvuudet Tulevaisuuden haasteet ja ympäristöinnovaatiot Kokemuksia Hiilineutraalit kunnat -hankkeesta - käytännön esimerkkejä - havaintoja hyvistä käytännöistä

Ympäristöinnovaatio: innovaatio = uudistus, uutuus (Nykysuomen sanakirja) uudistus ja uutuus siten, että ympäristölle hyötyjä - Rogers (2003): innovaatio on idea, käytäntö tai esine, jota yksilöt pitävät uutena Teknis-taloudellinen innovaationäkökulma: - innovaatio tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista (Tekes 2006) - tutkimusprosessi muuttaa rahaa tiedoksi, ja innovaatioprosessi muuttaa tietoa rahaksi Yhteiskunnalliset innovaatiot

Suuret kysymykset, johon ympäristöinnovaatioilla haetaan ratkaisuja - Kehittyvät väkirikkaat maat (Kiina, Intia, Brasilia ) tavoittelevat länsimaista elintasoa - Kehittyneet maat jatkavat entiseen malliin - Kehitysmaat kurjistuvat edelleen - Teknologia ratkaisee? - Miten ihmiset saadaan suuntaamaan kulutustottumukset kestäviin tuotteisiin ja palveluihin? 11.9.2009

Ilmastonmuutos etenee: Trajectory of Global Fossil Fuel Emissions 11.9.2009 CO 2 Emissions (GtC y -1 ) 10 9 8 7 6 5 Actual emissions: CDIAC Actual emissions: EIA 450ppm stabilisation 650ppm stabilisation A1FI A1B A1T A2 B1 B2 1990 1995 2000 2005 2010 Raupach et al. 2007, PNAS 2005 2006 SRES (2000) growth rates in % y -1 for 2000-2010: A1B: 2.42 A1FI: 2.71 A1T: 1.63 A2: 2.13 B1: 1.79 B2: 1.61 Observed 2000-2006 3.3%

Raaka-aineiden käyttö lisääntyy maailmassa, riittääkö kaikille? Kuparin käyttö maailmassa (Int. Copper study group): Maailman hiiliteräksen tuotanto (IISI): 11.9.2009

11.9.2009 Luonnonvarojen käyttö suhteessa luonnon kykyyn uusiutua

Haasteena ympäristöinnovaatioiden kaikkien ulottuvuuksien huomioon ottaminen: Ympäristö: - iimastonmuutos tärkein asia, mutta muita ympäristönäkökohtia (esim. puhdas ja riittävä vesi) ei saa unohtaa Talous: - yksityiset ja yhteiskunnalliset kustannukset, ulkoiset kustannukset 11.9.2009 Sosiaaliset vaikutukset: - esim. työllisyys (suorat, epäsuorat) - esim. työolosuhteet, palkkaus, lapsityövoima

Kaikkia kolmea ulottuvuutta pitää katsoa elinkaarinäkökulmasta! Elinkaariajattelu Jyri seppälä / SYKE 11.9.2009 02.7.2007 Source: Melanen et al. 2000. Metals flows and recycling of scrap in Finland. The Finnish Environment 401. Finnish Environment Institute, Helsinki

Kestämättömiin teknologioihin ja tuotteisiin ei tule sitoutua - kestävyyskriteerien laadinta ja täytääntöpano (vrt. biopolttoaineet ja EU:n ns. RESdirektiivin kestävyyskriteerit) - tutkimuksella erityinen vastuu tuottaa oikeata tietoa oikeaan aikaan (haasteena etenkin teknologiat, jotka eivät vielä käytössä) Kestämättömiin teknologioihin ja tuotteisiin ei tule sitoutua 11.9.2009

Aikajänne ja tulevaisuuden haasteet - EU-sitoutunut 30 prosentin ilmastonmuutoksen hillinnässä päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä, jos kansainvälinen päästövähennyssopimus syntyy joulukuussa onko maapallolla varaa toiseen ratkaisuun? - Teknologia, joka mahdollistaa esimerkiksi 15 prosentin khkpäästövähennykset vuonna 2020, on useimmiten erilainen kuin teknologia, jolla saavutetaan 40 prosentin vähennys vuonna 2020 - lyhytnäköiset ratkaisut kalliita pitkällä tähtäyksellä - Khk-päästövähennysvaatimukset seuraavien muutaman vuosikymmenen aikana niin mittavat, että kyse on yhteiskunnan sopeutumisesta ilmastonmuutoksen hillintään - Suomella erityisenä haasteena saavuttaa uusiutuvien energialähteiden velvoite (38 % vuonna 2020: metsäteollisuuden rakennemuutos, lisäydinvoima) - Päästövähennysten tekemiseen pitäisi ryhtyä nyt tähän tarvitaan teknisiä ja yhteiskunnallisia innovaatioita 11.9.2009

Ilmasto- ja luonnonvarahaasteet ovat niin valtavat, että tarvitaan radikaaleja muutoksia toimintatavoissa ja teknologialäpimurtoja vähittäisiä muutoksia -> mullistavia innovaatioita 11.9.2009

Kokemuksia innovaatiosta viisi kuntaa näyttämään esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillinnässä, HINKUhanke - Uudenlainen yhteistyötapa asian liikkeellelähdössä: kummiyritykset yhteisöllinen rakentajayritys tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot kunta (kansalaiset, yritykset ja julkishallinto) ratkaisuja tuovat ja alueella yritykset valtion julkishallinto - kummikansanedustajat - Miksi kaikki kunnat, joita lähestyttiin asiassa, lähtivät prosessiin mukaan? 11.9.2009 Vastauksia - Kummiyritysten mukanaolo herätti luottamuksen - Ilmastonmuutoksen todellinen uhka ja EU:n vaatimukset (ISO KEHIKKO) pystyttiin tuomaan uskottavasti esiin, ei mikään tilapäinen viherpiipertäjien asia - Keskustelujen kautta syntyi visio siitä, että hillintätyö vahvistaa kuntien tulevaisuuden selviytymisstrategiaa ja luo tarvittavaa yleishyödyllistä osaamista

Toimenpiteitä Biolämpölaitos ja kaukolämpöverkko Hake tai pellettilaitos Etätyöskentelyyn lisääminen Lukion laadukas ja kattava verkko-opetus Videoneuvottelulaitteisto kunnantalolle Vapaa-ajanasuntojen energiatehokkuus ja omavaraisuus Mökkiläispiiri Liikenteen vähentäminen Kunnan sisäiset ja ulkoiset neuvottelut videoyhteyksillä Kimppakyytijärjestelmä Tuulienergia Yksityiset toimijoiden hankealoitteet Kunnan ruokahuollon energiatehokkuuden arviointi Jätteiden lajittelun, kierrätyksen ja käytön tehostamine Omakotitaloasuinalueen (50 omakotit.) lämpöverkko: Maa- ja aurinkölämmän hyödyntäminen Energiansäästö ja energiankäytön tehostaminen

Toimenpiteitä Kunnan kiinteistöjen energiakatselmukset, -tuntimittarointi, seurantajärjestelmän pystyttäminen, toimenpiteet, vaikuttavuuden seuranta säästöt osittain Hinku-hankkeen käyttöön, neuvontaresurssit Plusenergiakerrostalo (1400 m2), suunnittelu käynnistynyt lieriötuulivoimaloita katolle, aurinkokennoja parvekkeelle Viljan kuivaaminen pellettilämpölaitoksella Yrityksen hukkalämmön hyödyntäminen viereisten kiinteistöjen lämmitykseen Maanlämmön voimakas lisääminen eläinlietteen lämmön käyttö maanlämmössä -> 20% parempi hyötysuhde, loppuliete biokaasulaitokseen (sähkö, kierrätysravinteet) omakotitalojen öljykattiloiden korvaaminen, alennusmyynti

Toimenpiteitä Koulujen ym. yhteisöjen aivoriihet Biodieseliä kalanperkuujätteistä Paikallisten yritysten sitouttaminen energiatehokkuuden edistämiseen -- laskentajärjestelmä, jolla voidaan mitata oman tuotteen khkhyötyjä

Avaintekijöitä, joilla edistetään ilmastomyötäisiä ratkaisuja kunnissa Kunnan johdon on nähtävä ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteet mahdollisuutena Kunnat ovat omalla esimerkillään energian säästämisessä ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäjinä viemässä asiaa kaikkien kuntalaisten tietoisuuteen Eri toimijoiden verkottumien avainasemassa uusien innovatiivisten ratkaisujen ja erilaisten tukien löytämisessä

Kunnan ja paikallisten yritysten pelattava yhteen Myönteinen mediajulkisuus hyvien paikallisten esimerkkien nostaminen esille - Kunnassa pitää olla joku tai jotkut, joilla on aikaa ja innostusta viedä asiaa eteenpäin eri kohderyhmiä on tuettava liikkeellelähdössä. - toimistosta maastoon - laskenta-apu - systemaattinen ote