h Elinkeino-, liikenne- ja Lausunto t ympäristökeskus KESELY/821/2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Kirjaamo VNte: Lausuntopyyntö TEM/529/OO.04.01/201 4 Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto Keski-Suomen ELY-keskus toteaa lausuntonaan seuraavaa. Lausunnon pohjaksi on kuultu Keski-Suomen TE-toimistoa (ml. TYP). Pitkäaikaistyöttämien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden työllistymistä edistävien palveluiden vahvistaminen ja valtakunnallinen yhdenmu kaistaminen lailla on merkittävä uudistus. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutoksella vahvistetaan kuntien roolia työllisty mistä edistävien palveluiden tuottajana. Palvelujen varhaisempi kohdentaminen en naltaehkäisee pitkäaikaistyöttömyyden syventymistä. Haasteena ovat kuntien erilai set palvelutarpeet ja odotukset uutta palvelumallia kohtaan. Keski-Suomen ELY-keskuksen ja TE-toimiston arvion mukaan heikossa työmarkkina asemassa olevien työnhakijoiden palvelun valtakunnallinen yhdenmukaistuminen edellyttää toiminnan ohjaamista vahvasti siihen suuntaan, että kullakin TE-toimiston alueella on yksi organisatorinen TYP. Kohta 3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Työvoiman palvelukeskus ei jatkossakaan ole itsenäinen organisaatio. Lailla säädet täisiin ensisijaisesti työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntien yhteistyöstä. Kansaneläke laitos osallistuisi moniammatilliseen yhteispalveluun työ- ja elinkeinotoimiston ja kun nan kanssa tekemän sopimuksen perusteella. Haasteena on se, miten yhdenmukai sena Kelan tuottama palvelu ja sen tarjoamat mahdollisuudet näkyvät eri puolilla maata. Kohta 4 Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tuleva viiden miljoonan euron lisämää räraha mahdollistaa n. 70 uuden työntekijän palkkaamisen valtakunnallisesti. Ehdotetun lain ei arvioida lisäävän kuntien menoja, koska kyseessä on nykyisten pal veluiden järjestämisen uudelleenorganisointi. Alueellisesti ja paikallisesti haasteeksi on muodostumassa keskustelu toimintaan osoitettavan henkilöstön tasapuolisesta resursoinnista. Työllisyyden hoitamiseen panostavien kuntien odotukset TE-toimiston tarjoamun TYP-palvelua koskeviin henkilöresursseihin ovat suuret. TE-toimiston huo lena on, riittävätkö sen henkilöresurssit tilanteessa, jossa kunnat vahvistaisivat henki lövahvuuttaan työvoiman palvelukeskuksessa. Pienemmille kunnille tarjotaan mah dollisuutta ostaa TYP-palvelua, miten turvataan tasapuolinen henkilöresursointi? Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus Puh. 0295 024 500 Cygnaeuksenkatu 1 PL 250 Sähkäposti.ely-keskus.fi/keski-suonii 40100 Jyväskylä 40101 Jyväskylä kirjaanio.keski-suomi~eiy-keskus.fi etunimi.sukunim i@ei y-keskus.fi
Työmarkkinatuen rahoitusmuutoksen vaikutuksen julkiseen talouteen On tärkeää pitää jatkossakin esillä, että uusi rahoitusmalli palkitsee niitä kuntia, jotka joko itse tai yhdessä muiden kanssa pystyvät ennaltaehkäisevästi vähentämään pit käaikaistyöttömyyttä ja edistämään pitkään työttömänä olleiden työllistymistä. Samoin on tärkeää muistuttaa työttömyysturvalain puolella toimeenpannuista muu toksista, joilla on helpotettu työssäoloehdon täyttymistä. Osa kunnista ei vieläkään tunnu tietävän näistä muutoksista eikä niiden vaikutuksista työmarkkinakustannuk sun. Vaikutukset viranomaisen toimintaan TE-toimiston lausunnossa nousee esille huoli palveluun ohjautuvasta asiakasmääräs tä ja toive suosituksesta virkailijakohtaisesta asiakasmäärästä. Oletus on, että asi akkuuskriteerin täyttävien, moniammatillista yhteispalvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa nykyisestään ja samaan aikaan palvelulta edellytetään tehokkaampaa työllistymisen edistämistä. Moniammatillisella palvelulla ei jatkossa ole enää ennalta määriteltyä kestoa, kuten tällä hetkellä. Lausuntopyynnössä todetaan, että palvelukeskuksen asiakasrakenteen luonteen johdosta suuren asiakasryhmän palveluprosessi ei pääty avoimille työmark kinoille tai työllistymiseen. TE-toimiston roolia julkisten työvoimapalveluiden tarjoaja na on syytä vahvistaa. Tarvitaan myös asiantuntijoiden koulutusta asiakkuuden päät tymistä koskevan nivelvaiheen osalta. Mitkä ovat esim. kuntien mahdollisuudet pal vella asiakasta pitkän moniammatillisen palveluprosessin jälkeen, jos tavoitteena on jokin muu kuin työllistyminen tai sen edistäminen? Yksityiskohtaiset perustelut 3~ Ohjaus moniammatilliseen yhteispalveluun Asiakkuuskriteerien täytyttyä asiakas ohjataan moniammatilliseen yhteispalveluun eikä palveluun ohjaus ole enää vapaaehtoista. Muutos on hyvä ja ohjaa asiakkaan oikeaan palvelupaikkaan silloin, kun hänen palvelutarpeensa edellyttää kunnan, työja elinkeinotoimiston sekä Kansaneläkelaitoksen tarjoamien palveluiden yhteensovit tamista. TE-toimiston toiveena on, että asiakas tulisi voida ohjata palvelukeskukseen heti, jos hänellä on moniammatillisen yhteispalvelun tarve. Toimiston arvion mukaan asiak kaalle tarjottavan oikeanlaisen palvelun saaminen pitkittyy nyt ehdotettujen asiak kuuskriteerien tiukkojen aikaehtojen myötä. TE-toimistossa ei ole resursseja thviiseen verkostoyhteistyötä edellyttävään henkilöpalveluun ja vaarana on, että osa asiakkais ta jää odottamaan yhteispalveluun pääsyä. 7~ Johtaminen Johtoryhmän kokoonpanoon ja voimasuhteishn toivotaan täsmennystä. Johtoryhmän edellytetään kunnittävän huomiota suhen, etteivät asiakkaiden asiointi matkat ja niistä aiheutuvat kustannukset muodostuisi asiakkaille kohtuuttomiksi. Koh tuuton asiointimatka tulisi TE-toimiston arvion mukaan määritellä tarkemmin, koska näkemykset vaihtelevat.
10~ Työvoiman palvelukeskuksen asiakasta koskevien tietojen tallentaminen henkilö rekistereihin TE-toimiston arvion mukaan asiakastietojen kirjaamista koskevia velvoitteita on syytä edelleen täsmentää ja määritellä tarkkaan eri järjestelmnn tehtävät kirjaukset, jotta säästytään päällekkäisiltä, työtä kuormittavilta kirjaustehtäviltä. 1 2~ Voimaantulo Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2015. Tarkoituksena on, että uuden mo niammatillisen yhteispalvelun asiakaskartoitus tehdään 31.5.2015 mennessä ja sa malla arvioidaan, täyttävätkö palvelukeskuksen asiakkaina lain voimaan tullessa ol leet henkilöt ehdotetun lain sisältämät asiakkuusedellytykset. Keskeneräiset asiakas prosessit pitäisi lopettaa niiden asiakkaiden osalta, jotka eivät täyttäisi uuden toimin tamallin mukaisia asiakkuuskriteerejä. Keski-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto eh ciottavat, että em. asiakkuudet voitaisiin hoitaa loppuun erillisen siirtymäajan puitteis sa. Asiakkuuden lopettaminen lain uusiutumisen myötä tuntuu asiakasnäkökulmasta kohtuuttomalta. Keski-Suomen ELY-keskus toteaa, että moniammatillista yhteispalvelua koskeva la kiuudistus parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden yhdenmukaista palvelua, selkeyttää valtio-kuntatyönjakoa ja antaa hyvän pohjan verkosto maisen yhteistyön kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Sirp Lehto Maahanmuuttoasiantuntija San Jokinen LIITTEET Keski-Suomen TE-toimiston kommentit TIEDOKSI Marja Pudas, Tuula Säynätmäki, Leena Kauhanen, Päivi Pöntinen
TE-toimiston ja TYP:ien näkemyksiä ns. TYP-laista /Keski-Suomi, koonneet Päivi & Leena 4.6.2014 - tulisi vahvasti ohjata siihen, että kullakin TE-toimiston alueella on yksi organisatorinen TVP Kohta 3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset - turvaako Kansaneläkelaitoksen sopimuspohjainen mukaantulo (TYP)-toimintaan tasapuolisen tilanteen eri puolilla maata? Kohta 4 Esityksen vaikutukset, taloudelliset vaikutukset - henkilöstön osoittaminen toimintaan 4 onko mahdollista, että kunnat siirtävät runsaasti nykyisiä toimintojaan (kuntouttava työtoiminta, palveluohjaus yms.) työvoiman palvelukeskuksen toiminnaksi ja vaativat TE-hallintoa ohjaamaan saman verran resurssia? Osa kunnista on erittäin aktiivisia ja panostavat työllisyyden hoitoon riittävätkö TE-toimiston resurssit? Kohta 4 / vaikutukset viranomaisten toimintaan - työvoiman palvelukeskuksissa työskentelevien asiakasmäärää ei ole laissa millään tavoin ilmoitettu (edes suosituksena), vaikka nykymuotoisessa toiminnassa asiakasmäärästä on annettu suositus. Jääkö asiakasmäärä /työntekijä neuvoteltavaksi kuntien ja TE-toimiston välillä? Yleinen näkemys on, että kunnissa katsotaan laadukkaan ohjauksen olevan mahdollista hyvin pienillä asiakasmäärillä TE-toimiston asiakasmääriin verrattuna. Olisiko syytä antaa jonkinlainen suositus? Asia voi nousta kiistakapulaksi kuntaneuvotteluissa ja turvaisiko asiakasmääräsuositus tasalaatuisemman asiakaspalvelun läpi maan? Kohta 4/yhteiskunnalliset vaikutukset - 5. 31, esityksessä todetaan, että valtaosalla kohderyhmää asiakkaan palveluprosessi palvelukeskuksessa ei pääty avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Käytännössä asiakas ohjattaisiin (mikäli julkisin työvoimapalveluin autettavissa) takaisin TE-toimiston asiakkuuteen. Tämä tulee huomioida TE-toimiston voimavaroja määritettäessä asiakaskunta tarvitsee usein edelleen yksilöllistä/tiivistä palvelua. Yksityiskohtaiset perustelut - 3, s. 36 positiivista on se, ettei asiakas enää itse voi valita asiakkuuttaan, vaan se perustuu ammatilliseen arvioon. Miten asiakas antaa luvan tietojen vaihtoon viranomaisten kesken? - 3~, s. 36 asiakaskriteerit ovat TE-toimiston näkökulmasta liian tiukat. Asiakas tulisi voida ohjata palvelukeskukseen heti, jos on moniammatillisen tuen tarve esityksen mukaisesti edettäessä oikeanlaisen avun saaminen pitkittyy. Nyt esityksessä lähdetään siitä, että näiden asiakkaiden palvelu tulee järjestää TE-toimistossa ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Miten TE toimistojen resurssit tällaiseen tiiviiseen verkostoissa tapahtuvaan yhteistyöhön turvataan? Onko tarkoituksenmukaista rakentaa tietyllä tavalla päällekkäisiä toimintatapoja siitä syystä, että tekniset asiakaskriteerit eivät täyty? - 7~, s. 39 johtaminen ;johtoryhmällä erittäin suuri rooli miten kokoonpano ja voimasuhteet?
- 7, s.39-40; kohtuuton asiointimatka + tulisi määritellä tarkemmin, koska tästä hyvin erilaisia näkemyksiä. - 1O~, s.42 Työ-ja elinkeinohallinnon asiakasrekisterin käyttö TYPPI-järjestelmän ohella 4 tulee määrittää tarkasti mitä tietoja asiakkaista on kirjattava myös URA-järjestelmään. Erityisen tärkeää on minimoida kaksinkertaisten kirjausten tekeminen. - 12~, s.44. Olisiko mahdollista käyttää siirtymäaikaa niiden asiakkaiden osalta, jotka eivät täytä uusia asiakaskriteereitä, mutta joiden prosessi on selkeästi kesken työvoiman palvelukeskuksessa? Asiakasta ajatellen tuntuu kohtuuttomalta keskeyttää prosessi ja siirtää asiakas asioimaan jonnekin toisaalle.