1 Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja opiskelijoista on voimassa, mitä yliopistolaissa (558/2009), laissa yliopistolain voimaapanosta (559/2009) ja seuraavissa asetuksissa ja laissa niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen on säädetty ja niiden nojalla määrätty: valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004, jäljempänä tutkintoasetus), asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) sekä Vaasan yliopiston tutkintosääntö. Nämä määräykset tarkentavat edellä mainittuja säädöksiä jatkotutkintoja koskevin osin. Määräykset hyväksyy kauppatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto. Kauppatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto tai dekaani voi antaa tutkintojen suorittamista koskevia tarkentavia määräyksiä ja ohjeita. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija (Tutkintoasetus 21 ): perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Liiketoimintaosaamisen sekä teknillisten tieteiden tohtoriohjelmasta valmistuu kauppatieteiden ja filosofian tohtoreita vaativiin asiantuntija, tutkimus- ja johtotehtäviin. Tieteellisen jatkokoulutuksen järjestäminen Kauppatieteellisen tiedekunnan tieteellinen jatkokoulutus järjestetään Liiketoimintaosaamisen tohtoriohjelmana. Teknillisen tiedekunnan kauppatieteellisen alan jatkokoulutus järjestetään osana Teknillisten tieteiden tohtorikoulutusohjelmaa. Jatkotutkinnot voidaan suorittaa seuraavissa pääaineissa: Kauppatieteellinen tiedekunta: 1) liiketaloustiede: johtaminen ja organisaatiot, 2) liiketaloustiede: laskentatoimi ja rahoitus, 3) liiketaloustiede: markkinointi, 4) taloustiede, 5) talousoikeus. Teknillinen tiedekunta: 1) tietotekniikka, 2) tuotantotalous,
2 3) talousmatematiikka, 4) tilastotiede. Jatkotutkintoja koskevat opetussuunnitelmat Tutkintoon johtava koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tohtorin tutkinnon päätoimisesti opiskellen neljässä (4) vuodessa ja lisensiaatin tutkinnon kahdessa ja puolessa (2,5) vuodessa. Jatkotutkintojen opetussuunnitelmat vahvistetaan pääsääntöisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Henkilökohtainen opintosuunnitelma Hyväksytyn opiskelijan tulee tehdä ohjaajansa kanssa jatko-opintosuunnitelma sekä sopia ohjauksen periaatteista kirjallisesti. Opintosuunnitelma tulee päivittää vuosittain ja sen avulla opintojen etenemistä seurataan säännöllisesti pääaineen yksikön, tiedekunnan opintohallinnon sekä Tutkijakoulun toimesta. Päätoimiset ja sivutoimiset opiskelijat Kaikki aktiiviset jatko-opiskelijat kuuluvat tutkijakouluun. HOPS voidaan laatia joko 4 vuodeksi (päätoimiset jatko-opiskelijat) tai 6 vuodeksi (sivutoimiset jatko-opiskelijat). Yliopiston puolesta tapahtuva ohjaus ja muu resurssointi kohdistetaan ensisijaisesti päätoimisiin jatko-opiskelijoihin. Opiskelijaa ei katsota aktiiviseksi jatko-opiskelijaksi, mikäli hänellä ei ole kahden vuoden sisällä opintosuorituksia, julkaisutoimintaa tai omaa alustusta tutkimusseminaarissa, tutoriaalissa tai konferenssissa. Jatko-opinto-oikeus Jatko-opiskelijaksi hyväksytyt saavat opiskeluoikeuden ensisijaisesti kauppatieteiden tohtorin tutkintoon. Jatkokoulutukseen hyväksytty voi suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut tiedekunnan määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Lisensiaatintutkimus kuuluu osana lisensiaatin tutkintoon. Tiedekunnassa voi suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinnon. Filosofian tohtorin tutkinnossa ei vaadita suoritettavaksi kauppatieteellisiä yleisopintoja. Filosofian tohtorin tutkintoon otettu opiskelija ei voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. Opiskelijavalinta Opiskelijat valitaan Liiketoimintaosaamisen tai teknillisten tieteiden tohtoriohjelmaan ja he kuuluvat samanaikaisesti Vaasan yliopiston Tutkijakouluun.
3 Jatko-opiskelijat valitaan kaksi kertaa lukuvuodessa Tutkijakoulun hakumenettelyn mukaisesti. Jatko-opintokelpoisuus Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. (YliopistoL 558/2009 37 ). Mikäli täydentävien opintojen määrä ylittäisi 30 ECTS pistettä jatko-opintokelpoisuutta arvioitaessa, ei aiemmin suoritettua tutkintoa katsota soveltuvaksi haettaessa kauppatieteiden tohtorin tutkintoon. Valintakriteerit Tohtoriopiskelijaksi hakevalla tulee olla riittävät perustiedot ja tutkimusvalmiudet tieteenalalta, jolta väitöskirjatyö tehdään. Hakijalta edellytetään vähintään hyvää opintomenestystä perustutkinnon syventävien opintojen osalta sekä vähintään hyvää arvosanaa syventäviin opintoihin sisältyvästä opinnäytteestä (hyvä, 3/5, cum laude approbatur tai muu vastaavantasoinen arvolause). Erityistapauksissa voidaan hyväksyä arvolausetta täydentävät lisäopinnot tai muut tasokkuutta osoittavat suoritukset. Hakijalla tulee olla tutkinnon suorittamisen kannalta riittävä kielitaito. todennetaan hakemukseen liitettävällä kielitodistuksella. Kielitaito Valinnassa otetaan lisäksi huomioon hakijan opinto- ja tutkimussuunnitelma sekä yksikön resurssien riittävyys ohjaukseen ja jatko-opintojen järjestämiseen. Hakijan tutkimuksen aiheen tulee olla soveltuva Liiketoimintaosaamisen tai teknillisten tieteiden tohtoriohjelman tutkimusryhmien aihealueisiin. Mikäli jatko-opintokelpoisuuden osoittavaa tutkintoa ei ole myönnetty hakuajan päättymiseen mennessä, voidaan tapauskohtaisesti harkita hakijan hyväksymistä ehdollisena. Tutkintotodistus tulee tällöin toimittaa yliopistoon ennen opinto-oikeuden alkamista. Jatkotutkintoa suorittamaan otettavat opiskelijat hyväksyy dekaani tohtoriohjelman johtoryhmää kuultuaan. Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää, että hakija täyttää edellä esitetyt valintakriteerit, oppiaineen yksikkö puoltaa jatko-opinto-oikeuden myöntämistä sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman ja henkilökohtaisen jatkoopintosuunnitelman.
4 Tohtorikoulutukseen hyväksymisen yhteydessä vahvistetaan opiskelijan vastuullinen ohjaaja ja mahdolliset muut ohjaajat. Ainakin toisen ohjaajan tulee olla professori tai omata professorin tai dosentin pätevyys. Tohtorin tutkinnon laajuus ja rakenne Tohtorin tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi neljässä vuodessa päätoimisesti opiskellen. Tohtorin tutkinto rakentuu yleistieteellisistä ja metodiopinnoista, tieteenalan opinnoista (pääaineen opinnot) ja tutkimusalan opinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä väitöskirjasta. Tohtorin tutkintoon kuuluvien opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista määrätään tarkemmin jatkotutkintoja koskevissa opetussuunnitelmissa. Opintojen arvostelu Opintosuoritukset arvostellaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Hyväksytty opintosuoritus voidaan lisäksi arvostella viisiportaisella asteikolla käyttäen arvolauseena asteikkoa 1-5 siten, että arvosana 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = erittäin hyvä ja 5 = erinomainen. Väitöskirjan ja lisensiaatin työn arvostelusta määrätään jäljempänä. Opiskelija voi pyytää opintosuorituksensa tai opinnäytteensä arvostelun oikaisua. Oikaisusta määrätään tarkemmin Vaasan yliopiston tutkintosäännössä. Todistukset Dekaani myöntää anomuksesta opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta todistuksen. Tutkintotodistuksen yhteydessä annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite (Diploma Supplement). Lisensiaatin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan lisensiaatintutkimuksen nimi sekä pääaineen opintojen arvosana ja mahdollisten muiden opintojen arvosana. Tohtorin tutkintotodistuksessa mainitaan väitöskirjan nimi ja siitä annettu arvolause sekä tieteenala. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan englanninkielinen tutkintonimike asetuksen 794/2004 liitteen mukaisesti. Tohtorin tutkinnon suorittaneelle, jonka väitöskirja on englanninkielinen ja jonka väitöstilaisuus on pidetty englanniksi, annetaan pyynnöstä suomenkielisen tutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Jatkotutkintojen suorittaminen
5 Tohtorin tutkinto Valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tieteenalaansa ja tutkimusalaansa sekä osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä tieteellistä ajattelua, sekä saavuttaa kyvyn tuottaa itsenäistä uutta tieteellistä tietoa. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot sekä laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Väitöskirja Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan muodot ja niille asetetut vaatimukset Liiketoimintaosaamisen tohtoriohjelmassa Liiketoimintaosaamisen tohtoriohjelmassa sekä kauppatieteiden tohtorin että filosofian tohtorin tutkintoon sisältyvän väitöskirjan voi laatia monografian lisäksi ns. kokoomaväitöskirjana. Kokoomaväitöskirja voi olla artikkeli- tai esseemuotoinen. Artikkeliväitöskirja Artikkeliväitöskirja on julkaisu, joka muodostuu johdantoluvusta sekä vähintään kolmesta (3) jo julkaistuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä itsenäisistä artikkeleista, jotka käsittelevät lyhyesti yhteistä tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta. Artikkeleiden tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi vähintään valtakunnallisen julkaisufoorumin luokituksen tason yksi (1) julkaisussa. Väitöskirjaksi aiotun julkaisun tulee sisältää väittelijän laatima artikkelit yhteen kokoava osuus, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät, aineistot, tulokset sekä työn asemointi ja kontribuutio aihealueen tutkimuskentässä. Artikkeleista vähintään yhden (1) tulee olla väittelijän yksin laatima. Artikkeliväitöskirjaan voi myös kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Mikäli artikkeliväitöskirjassa on yhteisjulkaisuja, tulee tutkimuksen tekijän antaa erillinen kirjallinen selvitys itsenäisestä osuudestaan jätettäessä väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus esitarkastukseen. Selvityksessä tulee olla muiden tekijöiden hyväksyntä. Yhtä samaa artikkelia voidaan käyttää myös toisen väitöskirjan osana perustelluista syistä. Esseeväitöskirja
6 Esseeväitöskirja on julkaisu, joka muodostuu johdantoluvusta sekä vähintään neljästä tieteellisestä käsikirjoituksesta, jotka käsittelevät yhteistä tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta. Käsikirjoitusten tulee olla julkaisukelpoisia itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka ovat valmiita lähetettäväksi arvostettuun referoituun julkaisuun. Esseiden tulee olla esitelty alan konferensseissa tai alan workshopeissa. Väitöskirjaksi aiotun julkaisun tulee sisältää väittelijän laatima esseet yhteen kokoava osuus, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät, aineistot, tulokset sekä työn asemointi ja kontribuutio aihealueen tutkimuskentässä. Esseeväitöskirjassa tulee olla vähintään yksi väittelijän itsenäisesti kirjoittama osuus. Esseeväitöskirjaan voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Mikäli esseeväitöskirjassa on yhteisjulkaisuja, tulee tutkimuksen tekijän antaa erillinen kirjallinen selvitys itsenäisestä osuudestaan jätettäessä väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus esitarkastukseen. Selvityksessä tulee olla muiden tekijöiden hyväksyntä. Yhtä samaa esseetä voidaan käyttää myös toisen väitöskirjan osana perustelluista syistä. Väitöskirjan arviointi tehdään väitöskirjatyypistä riippumatta aina koko väitöskirjan perusteella. Väitöskirjan jättäminen tarkastukseen Väitöskirja voidaan jättää esitarkastukseen, kun väitöskirjan nimetty ohjaaja/ohjaajat puoltavat esitarkastuksen käynnistämistä. Esitarkastukseen jätetyn väitöskirjakäsikirjoituksen tulee olla viimeistelty ja kieliasultaan moitteeton. Opintosuunnitelman mukaisten jatko-opintojen tulee olla pääsääntöisesti rekisteröitynä ennen esitarkastuksen käynnistymistä. Väitöskirjan esitarkastus ja väittelylupa Väitöskirjaksi tarkoitettua teosta jätetään kolme täydellistä kappaletta tiedekunnalle. Tutkimuksen nimetty ohjaaja/ohjaajat tekevät tiedekunnalle perustellun ehdotuksen esitarkastajiksi. Tiedekuntaneuvosto määrää yksikköä kuultuaan tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Esitarkastajien tulee olla yliopiston ulkopuolelta eikä heillä saa olla ohjauksellista suhdetta tarkastettavaan työhön. Esitarkastajilla tulee olla joko professorin tai dosentin pätevyys tai tohtorin tutkinto sekä erityisasiantuntemusta väitöskirjan alalta. Väitöskirjan esitarkastajien esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään (434/2003, 27 28). Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausua esitarkastajien mahdollisesta esteellisyydestä ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä asiasta. Tiedekuntaneuvoston myöntämä julkaisulupa on voimassa kuusi (6) kuukautta. Esitarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa siitä, katsovatko he tutkimuksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että väittelylupaa voidaan puoltaa. Esitarkastajien lausunto julkaisuluvan myöntämisestä ei voi olla ehdollinen. Esitarkastajien lausuntojen tulee valmistua kolmen (3) kuukauden kuluessa.
7 Artikkeliväitöskirjan ja esseeväitöskirjan esitarkastuslausunnossa tulee arvioida, muodostavatko artikkelit ja niistä laadittu yhteenveto sellaisen kokonaisuuden, jota voidaan puoltaa väitöskirjana. Artikkelit tulee arvioida myös sisällöllisesti, vaikka ne olisivat aikaisemmin ilmestyneet arviointimenettelyä noudattavassa tieteellisessä julkaisussa. Mikäli esitarkastusmenettely raukeaa tai tiedekuntaneuvosto ei myönnä julkaisulupaa, väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta sen jälkeen, kun väitöskirjaan on tehty hylkäävässä lausunnossa tarkoitettuja korjausehdotuksia tai muita muutoksia ja työn ohjaaja puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä. Esitarkastajien lausunnot toimitetaan väitöskirjan tekijälle. Tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Vastaväittäjän ja kustoksen määrääminen Väitöstilaisuus tulee järjestää kuuden kuukauden kuluessa julkaisuluvan myöntämisestä. Kun julkaisulupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan ja jonkun Vaasan yliopiston professorin tai dosentin kustokseksi väitöstilaisuuteen. Vastaväittäjällä on oltava professorin tai dosentin pätevyys tai vastaavat todennetut tieteelliset ansiot. Vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään (434/2003, 27 28). Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausua vastaväittäjän mahdollisesta esteellisyydestä ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä asiasta. Väitöskirjan julkaiseminen, painatus ja jakelu Ennen julkista tarkastusta väittelijän on luovutettava yliopiston käyttöön 50 kappaletta väitöskirjaansa toimitettuna yliopiston infopisteeseen. Väitöskirjan on oltava saatavilla verkossa pdf-muotoisena siitä päivästä alkaen, kun se asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Jos väitöskirjaa ei julkaista sähköisesti, noudatetaan yliopiston julkaisutoimikunnan ohjeistusta. Erillisistä julkaisuista koostuvan väitöskirjan osalta tiedekuntaneuvosto voi määrää erikseen, kuinka monta kappaletta täydellistä kaikki julkaisut sisältävää väitöskirjaa on tiedekunnalle annettava. Väitöskirjaa on pidettävä saatavana yliopiston infossa vähintään 10 päivän ajan ennen tarkastusta. Vastaväittäjän lausunto Julkisen tarkastuksen tapahduttua on tiedekuntaneuvoston määräämän vastaväittäjän 30 päivän kuluessa annettava kirjallinen lausuntonsa, jonka tulee sisältää perusteltu arvostelu väitöskirjan tieteellisestä arvosta ja siitä, vastaako se tarkoitustaan, sekä myös puolustuksesta. Lausunnossa tulee olla myös ehdotus arvosanasta. Väitöskirjan tekijälle varataan mahdollisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta. Arvosanalautakunta
8 Tiedekuntaneuvosto asettaa väitöskirjan hyväksymistä ja arvosanaehdotusta varten arvosanalautakunnan. Arvosanalautakunnasta määrätään tarkemmin Vaasan yliopiston johtosäännön 13 :ssä. Väittelijälle varataan tilaisuus lausua arvosanalautakunnan kokoonpanosta. Kustos kutsuu lautakunnan koolle ja lautakunta valitsee äänivaltaisten jäsenten keskuudesta itselleen puheenjohtajan. Työn ohjaajalla on oikeus osallistua lautakunnan kokoukseen puhevaltaisena jäsenenä. Arvosanalautakunta tekee esityksen väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta. Esitys on annettava 30 päivän kuluessa väitöstilaisuudesta. Arvosanalautakunnan työskentelystä on annettu erillinen ohjeistus. Väitöskirjojen arviointiasteikko ja sen soveltaminen Väitöskirjat arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. Kiittäen hyväksytty Työllä on merkittävä kontribuutioarvo. Väittelijä on osoittanut sekä väitöskirjassaan että väitöstilaisuudessa syvällistä perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttanut valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Hyväksytty Työllä on väitöskirjalta vaadittava kontribuutioarvo. Väittelijä on osoittanut sekä väitöskirjassaan että väitöstilaisuudessa hyvää perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttanut valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Hylätty Työssä on selkeitä puutteita useammilla seuraavista osa-alueista: tavoitteen asettelu ja rajaukset ovat epäselvät; työllä ei ole selvää kontribuutiota; työn sekä teoreettisessa viitekehyksessä että empiriaosuudessa on vakavia puutteita/ongelmia; laatijan kriittinen analyysi puuttuu tai erittäin vähäistä; työn keskeisten käsitteiden määrittelyissä ja/tai työn keskeisten valintojen perustelut joko puuttuvat tai niissä esiintyy suuria puutteita ja/tai ongelmia.
9 Väitöskirjan arviointi tehdään väitöskirjan muodosta riippumatta aina koko väitöskirjan perusteella. Väitöskirjan hyväksyminen Dekaani vahvistaa väitöskirjan arvosanan. Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot ja laatinut lisensiaatintutkimuksen. Jatkotutkintoja koskevissa opetussuunnitelmissa annetaan tarkemmat määräykset tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista. Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Lisensiaatintutkimus voi olla monografia tai kokoomatyö. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä vähintään kaksi (2) tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Käsikirjoitusten tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi vähintään valtakunnallisen julkaisufoorumin luokituksen tason yksi (1) julkaisussa. Julkaisuista vähintään yhden (1) tulee olla lisensiaatin tutkimuksen tekijän yksin laatima. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos lisensiaatin työn tekijän osuus on niissä selvästi osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän tulee antaa kirjallinen selvitys itsenäisestä osuudestaan yhteisjulkaisuista jätettäessä käsikirjoitus tarkastettavaksi. Selvityksessä tulee olla muiden tekijöiden hyväksyntä. Lisensiaatintutkimuksen arviointi tehdään muodosta riippumatta aina koko lisensiaatintutkimuksen perusteella. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja arvostelu Lisensiaatintutkimukseksi aiottu työ jätetään tiedekuntien ohjeistamalla tavalla. Tiedekunnan dekaani määrää lisensiaattityön ohjaajan esityksestä ja yksikkövastaavaa kuultuaan lisensiaattityölle vähintään kaksi tarkastajaa, joista ainakin toisen tarkastajan tulee olla yliopiston ulkopuolelta. Tarkastajalla tulee olla tohtorin tutkinto tai vastaava tieteellinen pätevyys sekä erityisasiantuntemusta lisensiaatintutkimuksen alalta. Lisensiaatin työn ohjaaja ei voi toimia työn tarkastajana. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään (434/2003, 27 30). Tarkastajien määräämisen jälkeen työn ohjaaja sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastukseen liittyvistä käytännön seikoista.
10 Tutkimus tarkastetaan julkisessa tilaisuudessa. Tutkimusta jätetään tiedekunnalle yleistä jakelua varten 20 kappaletta. Julkista tarkastusta varten lisensiaatintutkimusta on pidettävä saatavilla 10 päivän ajan ennen tarkastusta. Tutkimus tallennetaan pdf-muodossa Tritonian tietokantaan. Tarkastajien tulee antaa tiedekunnalle lisensiaatintutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausunto 30 päivän kuluessa julkisesta tarkastuksesta. Tarkastajat ehdottavat lausunnossaan tutkimuksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Päätöksen lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä tekee dekaani tarkastajien kirjallisen lausunnon perusteella. Ennen päätöksentekoa varataan tutkimuksen tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Lisensiaatintutkimuksen tekijä voi tehdä yliopiston tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön lisensiaatintutkimuksensa hylkäämisestä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lisensiaattitutkimuksen arviointiasteikko Lisensiaattitutkimukset arvostellaan asteikolla hyväksytty tai hylätty. Arvostelun oikaisu Tutkimuksen tekijä voi tehdä arvostelusta oikaisupyynnön yliopiston tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Dekaani määrää tarkemmin väitösprosessiin liittyvistä tiedekuntakohtaisista yksityiskohdista, kuten esimerkiksi väitöstilaisuuden ajankohdasta ja väitöstilaisuudessa käytettävästä kielestä. Opintojen vanheneminen Opintojen vanhenemisesta päätetään opetussuunnitelmissa. Määräysten voimaantulo ja siirtymäsäännöt Tiedekuntaneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita näiden määräysten soveltamisesta. Tutkintomääräykset tulevat voimaan 1.8.2013 lukien ja ne kumoavat aikaisemmat tiedekunnan tutkintomääräykset jatkotutkintojen osalta (hyväksytty 1.10.2010). Ennen 1.8.2013 jatko-opintonsa aloittaneet voivat noudattaa aikaisempia tutkintomääräyksiä 31.7.2014 saakka kuitenkin niin, että arvosana-asteikko otetaan kaikkien jatkoopiskelijoiden osalta käyttöön 1.8.2013.