JYVÄSKYLÄN SEUTU MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI 20X0 JULKILAUSUMA 18.9.2009 Sisällysluettelo JYVÄSKYLÄN SEUDUN KUNNAT
1. Johdanto...3 2. Rakennemallin lähtökohdat...3 2.1. Kuvaus alueesta... 3 2.2. Rakennemallin päätavoitteet... 5 2.3. Rakennemallin menestyksen avaimet... 7 2.4. Rakennemallin toteuttamisen reunaehdot ja mahdollisuudet... 8 2.4.1. Megatrendit...8 2.4.2. Paikallisen tason muutostekijät...8 3. Jyväskylän seudun maankäytön visio ja yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteet...10 3.1. Jyväskylän seudun maankäytön visio...10 3.2. Rakennemallin mukaisen yhdyskuntarakenteen periaate...11 3.3. Kehittämisvyöhykkeet...12 3.3.1. SHOW tapahtumat, vetovoima, palvelut...13 3.3.2. KNOW tieto, osaaminen, työpaikat...15 3.3.3. FLOW asuminen, joukkoliikenne...17 3.3.4. GROW palvelukeskukset, logistiset yhteydet...19 3.3.5. SLOW elävät kylät...21 3.4. Arvioinnin kriteerit ja indikaattorit...22 2
1. Johdanto Julkilausumaraportti on osa Jyväskylän seudun 20X0 rakennemallityötä, jossa kuvataan Jyväskylän, Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten muodostaman seudun tuleva yhdyskuntarakenne. Julkilausuma sisältää Jyväskylän seudun maankäytön vision tulevasta, keskeiset tavoitteet ja periaatteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Julkilausuman sisältö on muodostettu kevään 2009 aikana. Mukana työssä on ollut seudun kuntien edustajista sekä Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen edustajista koostuva ohjausryhmä sekä pääasiassa kuntien kaavoittajista ja JYSELI:n eli seudun liikennejärjestelmän suunnittelun yhteyshenkilöstä koostuva projektiryhmä. Hankeen pääkonsulttina toimii AI- RIX Ympäristö Oy. Konsultin asiantuntijaryhmässä ovat edustettuina myös YTK, VTT ja liikennesuunnittelukonsultti Liidea Oy. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelusta vastaa konsulttina Strafica Oy. Jyväskylän seudun rakennemallityö käynnistettiin kuntien ja muiden sidosryhmien edustajia sitouttavalla Motiiviseminaarilla keväällä 2009. Rakennemallityön alkuvaiheessa koottiin ja analysoitiin myös rakennemallin esiselvitysaineisto ja aineistosta laadittiin lähtötietoraportti. Rakennemallityölle muodostettiin kuntien yhteinen, aluerakennepainotteinen visio, luotiin seudun yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet ja muodostettiin maankäytön periaatteet. Nämä, sekä elämäntapoihin perustuvat vyöhykkeet on esitetty nyt käsillä olevassa julkilausumassa. Julkilausuma muodostaa perustan rakennemallivaihtoehdoille, jotka muodostetaan syksyn 2009 kuluessa. Vaihtoehtoja vertaillaan ja vertailun pohjalta valitaan lopullinen Jyväskylän seudun rakennemalliehdotus keväällä 2010. 2. Rakennemallin lähtökohdat 2.1. Kuvaus alueesta Jyväskylän seutu on kasvualuetta, jolla on hyvät lähtökohdat tulevaisuuden kehittämiselle. Jyväskylän seutu on Suomen kuudenneksi nopeimmin kasvava seutu 1, jolla on positiivinen imago 2. Jyväskylän seutu sijaitsee keskeisellä paikalla Suomessa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Seutu koostuu seitsemästä kunnasta (Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen). 1 Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys 2 Kuntien imagotutkimus, Taloustutkimus 15.12.2008 3
Jyväskylän seudulla oli yhteensä noin 170 000 asukasta vuonna 2008. Heistä valtaosa asuu Jyväskylän kaupungissa. Seudun kokonaisväestönkehitys on ollut vuodesta 1980 lähtien tasaisesti nouseva. Väestö ei ole kuitenkaan jakautunut seudulle tasaisesti, vaan kasvu on suuntautunut Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen keskustoihin ja näitä yhdistävän pääliikenneväylän varrelle. 4
2.2. Rakennemallin päätavoitteet Jyväskylän seudun rakennemallityön päätavoitteena on laatia idearikas, taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen tulevaisuuskuva seudun yhdyskuntarakenteesta. Rakennemallissa painotetaan strategisia ja koko kaupunkiseudun etua koskevia sisältöjä. Rakennemallin tulee lisätä seudun asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Onnistuneen rakennemallin kautta voidaan rakentaa yhdyskuntaa, jossa palvelujen saatavuus on helppoa, virkistäytymismahdollisuudet lähellä, asuinympäristöt viihtyisiä ja liikkuminen onnistuu helposti myös kevyenliikenteen reittejä pitkin ja julkisilla liikennevälineillä. Jyväskylän seudulle pyritään luomaan omaleimainen ja ekologisesti kestävä, keskusten palveluihin painottuva yhdyskuntarakenne, joka pohjautuu erilaisiin elämäntapoihin ja tukee ihmisten välistä vuorovaikutusta. Rakennemallityön päätavoitteiksi valittiin: Uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan KESKUSTEN ja niiden PALVELUJEN kehittymistä Jyväskylän seudulla tarjotaan ASUMISVAIHTOEHTOJA eri elämäntapoihin ja - tilanteisiin kaikille väestöryhmille Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille luodaan uusia, keskeisiä sijaintipaikkoja Jyväskylän vahvaa, sijaintiin perustuvaa logistisen keskuksen asemaa kehitetään Palvelujen saavutettavuutta parannetaan ja liikkumistarvetta vähennetään luomalla KEVYEN LIIKENTEEN ympäristöjä ja sekoittamalla toimintoja Asumista ja työpaikkoja ohjataan kehitettävien JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄ- VIEN yhteyteen Seudulle rakennetaan kattava, seudun asukkaita ja matkailijoita palveleva VIRKIS- TYSALUEIDEN- JA YHTEYKSIEN VERKKO VESISTÖJÄ ja niiden LÄHEISYYTTÄ hyödynnetään monipuolisesti seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä Korkealuokkaisia asuinympäristöjä suunnittelemalla edistetään TURVALLISUUTTA ja YHTEISÖLLISYYTTÄ Jyväskylän seudulle luodaan OMALEIMAINEN, PAIKAN HENKEÄ ja KULTTUURIA kuvaava sekä KOHTAAMISIA mahdollistava yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne on ILMASTONMUUTOSTA torjuva, eheä ja ekologinen Tavoitteissa on vahvoja yhtymäkohtia seudun Liikennepoliittiseen ohjelmaan, jossa todetaan mm., että henkilöautoliikenteen kasvu on pysäytettävä ja henkilöliikenteen painopistettä on siirrettävä ympäristöä vähiten kuormittaviin liikennemuotoihin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkolii- 5
kenteeseen. Liikennepoliittisessa ohjelmassa on korostettu selkeästi myös nykyistä tiiviimpää ja eheämpää yhdyskuntarakennetta. Jyväskylän seudun rakennemallin sisällä on vahva kasvutavoite. Malli toteutuu siinä vaiheessa, kun 200 000 asukkaan väestötavoite on saavutettu. Valtakunnalliset ja maakuntatason tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät seuraavat Jyväskylän seutua koskettavat kokonaisuudet: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Rakennemallin muodostamisessa otetaan huomioon nämä valtakunnalliset tavoitteet. Maakuntakaavassa lähtökohtana on luoda Keski-Suomesta tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Jyväskylän seutu on keskisen Suomen valtakunnallinen keskus, joka toimii kansainvälisesti. Rakennemallityössä otetaan huomioon maakunnalliset kehittämistavoitteet. Keski-Suomen tavoitteellinen rakenne on esitetty oheisessa kartassa. 6
Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seutujen muodostamalle kehittämisvyöhykkeelle on laadittu vuonna 2008 yhteinen kehityskuva. Tavoitteena on ollut muodostaa toiminnallinen vyöhyke, jossa syntyy innovatiivinen, eri toimijoiden välistä yhteistyötä lisäävä aluerakenne. Jyväskylän seudun rakennemalli on osa kehittämisvyöhykkeen konkreettista sisältöä. Jyväskylän seudun rakennemallityöllä on tiivis yhteys samaan aikaan toteutettavaan seudulliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun (JYSELI). Lisäksi rakennemallityöllä on yhtymäkohtia mm. käynnistyneeseen Baltic Climate -hankkeeseen, joka tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja selvittää elinkeinoelämän mahdollisuuksia sopeutua ja jopa hyötyä ilmastonmuutoksesta. 2.3. Rakennemallin menestyksen avaimet Arvopohjan kytkentä rakennemalleihin ja sitä kautta arjen elämään on tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeää. Tavoitteena on ollut etsiä kaikille yhteisiä arvoja, kehityksen ja hyvän elämän edellytyksiä ja sisältöä. Hyvä arki ja sen helppous lienee kaikkien asukkaiden ja toimijoiden tavoitteena. Arvoristiriidat on tunnistettava ja ne tarjoavat usein myös kehittämiseen uusia näkökulmia. Voidaan hakea esimerkiksi samanaikaisesti uusia rakenteita sopeutua muutokseen ja toisaalta pysyvyyttä omasta alueidentiteetistä. Rakennemallityö käynnistettiin Motiiviseminaarilla, jossa olivat laajasti edustettuina Jyväskylän seudun kaikkien kuntien edustajat ja muita sidosryhmätahoja. Motiiviseminaarissa muodostettiin Jyväskylän seudun menestyksen avaimet, joiden kautta toivottu yhteinen tulevaisuus rakennetaan. Menestyksen avainten pohjana ovat yhteiset arvovalinnat ja näkemykset. Seminaarin keskustelujen ja arvovalintojen tuloksena Jyväskylän seudun TOP 5 menestyksen avaimiksi valittiin seuraavat kokonaisuudet: 1. 2. 3. 4. 5. Seudulla tarjotaan monipuolisia asumisen mahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin Keskusta- ja taajama-asumista kehittämällä turvataan hyvä palvelutaso Rakennetaan tehokkaasti toimiva, palveleva ja kannattava joukkoliikenne Työhön ja toimeen kaikin voimin Yrittäjyyden edistäminen ja uusia työpaikkoja Turvallisuus ja yhteisöllisyys takaavat elämän laadun; turvallinen paikka elää ja asua Asumisen monipuolisuus ja palvelutason turvaaminen koettiin ylivoimaisesti tärkeimmäksi. Samalla todettiin tarve painottaa keskusten ja tiiviimmän yhdyskuntarakenteen alueita palvelutarjonnassa. 7
2.4. Rakennemallin toteuttamisen reunaehdot ja mahdollisuudet Kehittämisennusteiden taustalla ovat globaalit muutostekijät, megatrendit, jotka voivat muuttaa yhdyskuntarakenteita hyvinkin pysyvästi. Tulevaan kehitykseen vaikuttavat lisäksi paikallisen tason muutostekijät, joihin voidaan vaikuttaa paremmin alueen omilla päätöksillä ja toimilla. 2.4.1. Megatrendit Megatrendien vaikutuksia Jyväskylän seutuun ja niihin varautumista on arvioitu rakennemallityön projektityöryhmässä. Pitkäkestoisimpina megatrendeinä pidettiin mm. osaavan työvoiman saatavuuden puutetta ja kansainvälisiä muuttovirtoja. vaikeimmin kohdattavat megatrendit liittyvät vastaajien mielestä sosiaalisiin oloihin ja hyvinvointiin (tuloerojen kasvu, turvattomuus, ikääntyminen). Elämäntapojen muutos, muuttovirrat ja teknologinen kehitys sen sijaan nähtiin mahdollisuuksina, joista voitaisiin jopa hyötyä. Useimpiin muutostekijöihin voidaan vastaajien mielestä sopeutua. 2.4.2. Paikallisen tason muutostekijät Paikallisen tason muutostekijät ovat asioita, joihin seudun kuntien omalla päätöksenteolla ja toimenpiteillä voidaan vaikuttaa. Rakennemallityön projektiryhmä arvioi, mihin paikallisiin muutostekijöihin rakennemallityön kautta voidaan parhaiten. Vastausten perusteella rakennemallityön kautta voidaan erityisesti korostaa seudun imagoa, parantaa saavutettavuutta, ottaa huomioon ympäristön merkityksiä ja edistää seudun kilpailukykyä. 8
Rakennemallityön avulla pyritään todettujen kielteisten vaikutusten minimointiin ja muutokseen sopeutumiseen. Positiivisia vaikutuksia sen sijaan pyritään vahvistamaan ja hyödyntämään. 9
3. Jyväskylän seudun maankäytön visio ja yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteet 3.1. Jyväskylän seudun maankäytön visio Vision muodostamisen elementteinä korostuivat Jyväskylän seudun keskeinen sijainti, seudun vahva osaaminen, persoonalliset piirteet, kuten vesistöjen läheisyys ja paikan henki sekä yrittäjyys ja elinvoimaisuus. Kuva 1. Vision muodostamisen elementtejä Vision muodostamisen vahvana perustana oli vyöhykeajattelu, jossa keskipisteenä on ihminen elinympäristöineen ja elämäntapoineen. Jyväskylän seudun tulevaisuus sisältää tapahtumia ja aktiivista toimintaa, korkealuokkaista ja monipuolista osaamista, hyvää asumista ja ekologista liikkumista, kasvun elementtejä kaiken tasoisissa keskuksissa sekä luonnon ja maaseudun rauhaa. Jyväskylän seutu on ihmisten kohtaamispaikka. Jyväskylän seudun visio on: Jyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin: SHOW (tapahtumat, vetovoima ja palvelut), KNOW (tieto, osaaminen ja työpaikat), FLOW (asuminen ja joukkoliikenne), GROW (palvelukeskukset ja logistiset yhteydet) ja SLOW (elävät kylät). 10
3.2. Rakennemallin mukaisen yhdyskuntarakenteen periaate Jyväskylän seudun rakennemallissa on otettu lähtökohdaksi erilaiset elämäntavat ja -tilanteet sekä yksilö toimijana. Arvopohjakeskustelun mukaisesti tarkoitus on ollut luoda vaihtoehtoja ja valinnanmahdollisuuksia, mutta myös konkreettisesti osoittaa miten maankäytön tehokkuus vaikuttaa alueen tarjontaan ja taloudellisiin ja ympäristövaikutuksiin. Toisaalta lähtökohtana on aiemmin laaditun kehityskuvatyön periaate Monikeskuksinen Jyväskylän seutu, jonka perusteella toiminnot ja resurssit painottuvat hyvin saavutettaviin keskuksiin ja solmukohtiin. Elämäntavat linkittyvät maankäytön vyöhykkeisiin, joille kullekin on määritelty omat tavoitteensa. Vyöhykenäkökulmalla saadaan esiin seudun vahvuudet monipuolisesti ja toisaalta seutua voidaan kehittää paremmin kunkin osa-alueen omista lähtökohdista. Vyöhykkeet ovat omine tavoitteineen ja toimintaohjeineen samalla työkalu, jolla suositaan tiivistä yhdyskuntarakennetta ja kestäviä elämäntapoja. Vyöhykkeet noudattavat joustavasti keskusverkkoperiaatetta. Liikenne- ja ekologinen verkko yhdistävät vyöhykkeitä. Yhdyskuntarakenne tiivistyy keskuksia kohden liikennevyöhykkeen tavoin. Luonnollisesti ekologisen vyöhykkeen painoarvo kohti harvaan asuttuja reunoja kasvaa. Tavoitteena on, että yhdyskuntarakenteeltaan tiiviimpien vyöhykkeiden osuus kokonaisuudesta kasvaa. 11
Rakennemallityössä on liikenteen osalta yhtymäkohtia Ympäristökeskuksen ja YTK:n Jyväskylän seudulla jo tehtyyn autoriippuvuustutkimukseen ja siinä hahmoteltuihin liikennevyöhykkeisiin. Tutkimuksessa on hahmoteltu mm. asuintiheyden ja liikenneyhteyksien avulla vyöhykkeitä arjen käytännön valinnanmahdollisuuksista liikennemuotojen välillä. Rakennemallityön julkilausumassa on otettu kantaa myös eri vyöhykkeiden pääasiallisiin liikkumistapoihin. 3.3. Kehittämisvyöhykkeet Vyöhykenäkökulma yhdistää kehittämisteemat, kehittämisen tavoitteet ja fyysisen aluerakenteen. Seudun jakaminen selkeiksi vyöhykkeiksi konkretisoi asukkaille ja muille toimijoille (esim. yrittäjille) vaihtoehtoja. Samalla kun vyöhykejako kuvaa sen, mitä kunnat ja kaupungit vyöhykkeellään tarjoavat asukkaille, määrittelee jako myös toimintaperiaatteet ja asukkaiden velvoitteet elämisen ehdot ja pelisäännöt. Kaikilla vyöhykkeillä tärkeitä ovat keskukset, joiden koko luonnollisesti vaihtelee. Vyöhykkeet eivät ole pysyviä, vaan esimerkiksi keskusten asema voi muuttua tavoitteiden ja kasvun toteutuessa tai vastaavasti keskusten taantuessa. 12
3.3.1. SHOW tapahtumat, vetovoima, palvelut Vyöhyke muodostuu kaupunkikeskustasta, jossa liikkuminen tapahtuu kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen Vyöhykkeellä viihtyy utelias ja aktiivinen ihminen, jolla paljon henkisiä voimavaroja ja vastaanottokykyä, haluaa kokeilla uusia asioita mieluiten ensimmäisenä, haluaa tutustua uusiin ihmisiin. Kerää kokemuksia, harrastaa ja on mukana monissa aktiviteeteissa. Rakastaa kaupunkimaista elämäntapaa. Elää vuorokauden ympäri Vyöhykkeellä on runsaasti tapahtumapaikkoja, jotka ovat aina auki. Toimintaa on kellon ympäri kaikkina viikonpäivinä läpi vuoden. Vyöhykkeellä on monipuolisia ja korkealuokkaisia kauppaja viihdekeskuksia ja vyöhyke muodostaa elävän ja sykkivän keskustan. Vyöhykkeellä on tarjolla erittäin kattavasti palveluita, virikkeitä, nopeata tiedonvälitystä sekä uusimpia trendejä. Innovaatioiden, kokeilunhalun ja elämysten värittämä elämänrytmi on vireä ja vyöhykkeen sisällä muodostuu runsaasti sosiaalisia kontakteja vuorovaikutusta. Vyöhyke tarjoaa sekä ikääntyneille että nuorille erinomaiset palvelut ja runsaasti vapaa-ajan aktiviteetteja. 13
Vyöhykkeellä on tarjolla kaupunkimaista asumista ja rakennettuja puistoja, joiden kautta on kattavat kevyen liikenteen yhteydet muille vyöhykkeille. Vyöhykkeellä eläminen ja toimiminen edellyttää tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen sopeutumista (tilojen suuri kysyntä, yhteiskäyttö) ja uskallusta kohdata erilaisia ihmisiä. Vyöhykkeelle syntyy erilaisia alakulttuureja. Ikääntyneille on rakennettu toimintaympäristöjä ja kohtaamispaikkoja. Asuintiheytensä puolesta SHOW -vyöhykettä vastaa tällä hetkellä Jyväskylän ydinkeskustan kaltainen yhdyskuntarakenne. Vyöhykkeen kehittämistavoitteet ASUMINEN: Rakennetaan laadukas ja korkeatasoinen kaupunkikeskusta, jossa palvelut, harrastukset, työpaikka ja viihde sijaitsevat saman katon alla PALVELUT: Luodaan erikoistuneiden, 24/7 auki olevien, yksityisten ja julkisten palvelujen keskittymä, jossa kansainväliset brändit ovat näkyvästi esillä ELINKEINOELÄMÄ: Rakennetaan toimisto- ja liiketiloja kansainvälisille kauppaketjuille ja yrityksille, jotka haluavat näkyvyyttä. Jyväskylän seudun vahvaa, sijaintiin perustuvaa logistisen keskuksen asemaa kehitetään. LIIKENNE: rakennetaan yhtenäinen, esteetön ja tiivis kävelykeskusta. Alueesta kehitetään toimiva joukkoliikenteen solmukohta VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI: Luodaan monipuoliset, trendikkäät, nuoria ja varttuneempaa väestöä kiinnostavat 24/7 auki olevat viihde- ja vapaa-ajan palvelut. Rakennetaan asuntojen välittömään läheisyyteen kattava ja laadukas hyvinvointipalvelujen maailma sekä kansainvälisesti kiinnostava sisämatkailukeskus 14
3.3.2. KNOW tieto, osaaminen, työpaikat Vyöhyke muodostuu kaupunkikeskustaa ympäröivästä alueesta, jossa määräävä liikkumistapa on kevyt liikenne. Vyöhykkeelle on myös hyvät joukkoliikenneyhteydet. Vyöhykkeellä viihtyy erityisesti opiskelija tai työssäkävijä globaalissa ympäristössä. Hyvin koulutettu maailmankansalainen, jolla on kumppaneita ympäri maailmaa. Vyöhykkeellä toimii monialaosaajia ja aktiivisia yrittäjiä. Palvelut haetaan keskuksista ja asunto on hankittu keskuksen liepeiltä, järven rannasta. Vyöhykkeen hektinen elämä rauhoittuu työajan ulkopuolella Vyöhyke sopii globaalissa ympäristössä viihtyvälle osaajalle. Asunnot, palvelut ja nopeat kansainväliset yhteydet ovat tarjolla lähellä työ- tai opiskelupaikkaa. Asuminen on linkitetty työ- ja opiskelupaikkoihin ja palveluihin. Asuntotarjonta on monipuolista ja rakenne tiivistä. Työssäkäyvien ja opiskelijoiden lisäksi vyöhykkeellä asuu, työskentelee ja opiskelee myös eläkeikäistä väestöä, joka on aktiivisesti toiminnassa mukana. Työpaikkojen osalta tarjolla on uuden ajan osaamistyöpaikkoja, ja palvelutyöpaikkoja. Asiantuntijoiden myötä vyöhyke tarjoaa myös kattavat yrityspalvelut. Toiminnot painottuvat tutkimus- ja kehitysympäristöihin, innovaatiopajoihin ja -keskuksiin sekä media- ja verkkoyrityksiin. Vyöhykkeelle on tavoitteena sijoittua tutkimus- ja kehitysympäristöjä, innovaatiopajoja ja -keskuksia sekä media- ja verkkoyrityksiä. Se vastaa tyypillistä yliopistokampusaluetta tai muuta osaamisympäristöä. 15
Kattavat päivittäistavarakauppa- ja yrityspalvelut ovat tarjolla pyöräilymatkan päässä. Vyöhykkeellä määräävä liikkumistapa on kevytliikenne. Lisäksi vyöhykkeeltä on rakennettu nopeat julkisen liikenteen yhteydet kuntakeskuksiin ja lehtokentälle. Tiheytensä ja toimintojensa puolesta KNOW -vyöhykettä vastaa yliopistokampuksen, työpaikka ja kaupallisten keskusten kaltaista yhdyskuntarakennetta jollainen on esimerkiksi Jyväsjärven rantaan rakennettu teknologia- ja tutkimustoiminnan alue ympäröivine asuinalueineen. KNOWvyöhykkeen väestöpohja voi Jyväskylän seudulla olla yli 50 000 asukasta. Vyöhykkeen kehittämistavoitteet ASUMINEN: Luodaan oppilaitosten ja työpaikkojen läheisyyteen monipuolista kaupunkimaista asumista, jossa ekologisia ja innovatiivisia asumisen ratkaisuja PALVELUT: Kehitetään huippuyrityksiä kattavasti palveleva, monipuolisten palveluyritysten alue ELINKEINOELÄMÄ: Tarjotaan kansainvälisiin yhteyksiin panostava kasvuympäristö tiede- ja tutkimustoimintaa hyödyntäville palvelu- ja teknologiayrityksille LIIKENNE: Kevytliikenne on alueen pääliikkumismuoto, jossa ympäristö on kevytliikenteen käytölle houkuttelevaa. Alueen saavutettavuus on joukkoliikenteellä erinomainen VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI: Luodaan kohtaamisympäristöjä eri alojen osaajille ja yrityksille. Yhdistetään luovasti asuminen, vapaa-aika ja työnteko 16
3.3.3. FLOW asuminen, joukkoliikenne Vyöhyke muodostuu kaupunkikeskustaa lähellä olevista alueista, jonne on rakennettu hyvät joukkoliikenneyhteydet. Alueilla on omat kävelykeskustat ja niistä on kevyen liikenteen yhteydet kaupunkikeskustaan. Vyöhyke sopii erityisesti kotiin ja perhe-elämään keskittyvät ihmiset, jotka omaksuvat uusia asioita, mutta vauhti ja uudet virikkeet eivät ole pääasia, eikä työura ole intohimo. Paikalleen asettuneet, korkealuokkaista ympäristöä arvostavat ihmiset. Sosiaaliset kontaktit löytyvät naapurustosta ja lasten harrastusten kautta. Vihreät liikkujat Vyöhykkeen roolina on tarjota yhdyskuntarakenteellisesti tehokas rauhoittumis- ja asuinpaikka keskusten tuntumassa. Vyöhykkeellä on tarjolla korkealuokkaista asumista sekä helposti saavutettavat lähipalvelut ja lähivirkistysalueet, joilla on ohjattua virkistystoimintaa. Vyöhykkeellä on mahdollisuus omaan pihaan. Alueella on paljon asukkaita aktivoivaa harrastus- toimintaa, joka luo uutta sosiaalisuutta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja paikallishenkeä. Vyöhykettä leimaa vahva paikallishenki. Vyöhykkeellä asuu paljon lapsi- ja muita perheitä, mutta se tarjoaa viihtyisän, sosiaalisen ja pientalomaisen asuinympäristön myös vanhemmalle väestönosalle ja toisaalta opiskelijoille. Toimintaa on tarjolla aamusta myöhäiseen iltaan. 17
Vyöhykkeellä on tarjolla monipuoliset lähipalvelut ja osa palveluista voidaan tarjota myös kotiin kuljetettuina. Hyvän palveluvarustuksen turvaaminen edellyttää melko tiivistä yhdyskuntarakennetta. Joukkoliikenteen lisäksi vyöhykkeellä tarjolla kattavat ja pyöräilemään houkuttelevat kevyen liikenteen yhteydet. Henkilöautolla liikkuminen on hoidettu suurelta osin kimppakyydein ja autojen yhteisomistuksin. Asukkaat ovat vihreitä liikkujia. Vyöhyke on leimallisesti kaupungin ja haja-asutuksen välistä vaihettumisvyöhykettä, jossa yhdyskuntarakenne on tiivis ja eheä. Asuintiheytensä puolesta FLOW -vyöhykettä vastaisi tällä hetkellä esim. osa Jyväskylän pientalovaltaisista alueista sekä Muuramen ja Laukaan keskustojen kaltaista yhdyskuntarakennetta. Vyöhykkeen kehittämistavoitteet ASUMINEN: Suunnitellaan tiiviitä, ekologisen elämäntavan mahdollistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia asuinympäristöjä, joissa on erikokoisia asuntoja ja etätyökeskuksia PALVELUT: Luodaan alueiden keskuksiin monipuoliset kauppa-, päivähoito-, koulu- ja hyvinvointipalvelut, joista osa tarjotaan asukkaille kotiin kuljetettuna ELINKEINOELÄMÄ: Alueella on tiloja palvelualan pk-yrityksille ja uuden ajan etätyöskentelyn tarpeisiin LIIKENNE: Asuminen sijaitsee joukkoliikenneyhteyksien varrella, kevytliikenneväylät ovat liikkumiseen houkuttelevia ja turvallisia. Alueella on kävelykeskustoja VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI: Asuntojen yhteyteen suunnitellaan harrastustiloja ja viljelyspalstoja. Naapurustojen käyttöön rakennetaan yhteisiä kohtaamis- ja oleskelupaikkoja 18
3.3.4. GROW palvelukeskukset, logistiset yhteydet Vyöhyke muodostuu pääliikenneväylien varrelle sijoittuvista palvelukeskuksista, joista osa on joukkoliikenteen saavutettavissa. Suuri osa liikenteestä hoidetaan henkilöautoilla. Vyöhyke sopii pysyvyyttä kaipaavalle, mielellään käsillään tekevällä, sosiaaliselle ihmiselle, jolle fyysinen tekeminen ja sosiaaliset kontaktit ja niiden pysyvyys merkitsevät enemmän kuin erikoispalvelujen saatavuus. Vyöhykkeellä toimivat kehittyvien taajamien palveluyrittäjät sekä hyviä yhteyksiä ja väljää asuinympäristöä arvostavat aktiivit. Vyöhyke tarjoaa rauhallisia ja luonnonläheisiä elinympäristöjä ja tukea yhteisöllisyyden syntymiselle. Vyöhykkeellä asuvat ovat kuitenkin tiiviissä vuorovaikutuksessa muihin vyöhykkeisiin. Vyöhykkeen työpaikat perustuvat monipuolisten palvelukeskusten toimintaan ja hyviin logistisiin yhteyksiin sekä liikenne- ja matkailupalveluihin. Lähipalvelut pyritään säilyttäminen elinvoimaisina keskittämällä uutta asumista palvelujen läheisyyteen. Palvelut sijaitsevat keskuksissa monipalveluina. Vyöhykkeen elinvoimaisuuden taustalla on tiivis vuorovaikutus ja toiminnot, joihin eri-ikäiset asukkaat osallistuvat yhdessä. Vyöhykkeellä kokeillaan innovatiivisesti erilaisia asumisen, työskentelyn ja liikkumisen toimintatapoja. Aktiivisen toiminnan aikaa on suuria keskuksia vähemmän, mutta palvelujen tuotannossa ollaan innovatiivisia. 19
Vyöhykkeen roolina on tarjota mahdollisimman ekotehokkaita ja elinvoimaisia asuinympäristöjä. GROW-vyöhyke muodostuu palvelukeskuksista pääliikenneväylien varrella. Liikkumista pyritään vähentämään moni- ja kuljetuspalveluina. Vyöhykkeen keskuksista on joukkoliikenneyhteydet kuntakeskuksiin mikäli keskusten väestöpohja on riittävä. Asuintiheytensä puolesta GROW -vyöhykettä vastaisi tällä hetkellä hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevista palvelukeskuksista esim. Vihtavuori. Vyöhykkeen kehittämistavoitteet ASUMINEN: Tuetaan asuntorakentamisella aktiivisia ja elinvoimaisia palvelukeskuksia. Edistetään matalaenergiarakentamista ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä PALVELUT: Palvelukeskuksiin rakentamalla tuetaan palvelujen säilymistä ja uusien hyvinvointipalvelujen syntymistä ELINKEINOELÄMÄ: Mahdollistetaan omaehtoinen yritystoiminta rakentamalle palvelukeskuksiin yhteisiä tiloja eri alojen yrityksille LIIKENNE: Joukkoliikenneyhteydet muodostetaan keskuksiin, joissa väestöpohja ja käyttäjämäärä on riittävä VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI: Kehitetään harrastustoiminnan yhteistiloja. Luodaan kattavat virkistysyhteydet ja niiden tukipalvelut asukkaiden ja matkailijoiden käyttöön 20
3.3.5. SLOW elävät kylät Vyöhyke muodostuu kyläkeskuksista ja muusta hajaasutusalueesta. Liikennöinti hoidetaan henkilöautoilla. Nyky-yhteiskunnan normeihin ja aikatauluista irtautunut ihminen, eläkeläinen tai puolieläkeläinen, joka haluaa elää sisäisen kellonsa mukaan ja kurkistaa yhteiskunnan suoltamaan tietotulvaan vain halutessaan. Oman elämänsä seppä, joka omatoimisuudessaan ja omavaraisuudessaan vastaa vapaan elämänsä velvollisuuksista Vyöhykkeellä on tarjolla luonnonläheisyyttä, hiljaisuutta ja vapautta. Alue on maaseutu-aluetta, jossa toiminnan keskuksia ovat elinvoimaiset, aktiiviset kylät. Vyöhykettä kuvastaa vuoden kierron mukainen rytmi. Asumisessa painottuu ekologinen elämäntapa, itsenäisyys, omatoimisuus ja kellottomuus. Vähäinen asuminen yhdistyy teknologian ja kiireen vasta-aaltoon. Vyöhykkeen roolina on tarjota muulle seudulle monipuolisesti luonto-, maatalous- ja matkailupalveluita. Toiminta vyöhykkeellä edellyttää huolehtimista omasta elämästään ilman keskusten palveluja ja huoltoa. Liikkuminen tapahtuu tilaus- tai henkilöliikenteen keinoin. Osa asukkaista on minimoinut liikkumistarpeensa ja suuri osa kontakteista hoidetaan paikallisissa kyläkeskuksissa tai tietoverkkojen välityksellä. 21
Asuintiheytensä puolesta SLOW -vyöhykettä vastaavat suuri osa Jyväskylän seudun elinvoimaisista kylistä. Vyöhykkeen kehittämistavoitteet ASUMINEN: Tuetaan ekologisia asumismuotoja. Asukkaat huolehtivat vesi- ja jätehuollostaan sekä tarvittavista kuljetuksista PALVELUT: Tarjotaan palveluja monipuolisesti ja yhdistellen monipalvelupisteistä, kuljetettuina palveluina ja verkon kautta tarjottuina palveluina ELINKEINOELÄMÄ: Tarjotaan tilaa ja mahdollisuuksia kehittää luontoon pohjautuvaa matkailua ja jalostustoimintaa. Edistetään uutta, työllistävää energiantuotantoa ja erikoistunutta viljelyä LIIKENNE: Pidetään perustieverkko kunnossa. Rakennetaan kattavat, langattomat tieto- ja palveluyhteydet VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI: Tuetaan omaehtoista harrastustoimintaa ja rakennetaan palveluja kyläkeskustoihin ja matkailuyritysten yhteyteen 3.4. Arvioinnin kriteerit ja indikaattorit Rakennemallivaihtoehtojen arviointia varten on tavoitevaiheessa määritetty merkittävimmät kriteerit ja niitä mittaavat indikaattorit. Kriteerejä käytetään vertailtaessa rakennemallivaihtoehtoja toisiinsa ja selvitettäessä valitun rakennemallin vaikutuksia. Rakennemallien vertailussa käytettäviä kriteerejä ovat mm. tontti- ja asuntotarjonnan riittävyys suhteessa kysyntään asumisen ja työpaikkojen saavutettavuus julkisen liikenteen avulla liikkumistarpeen väheneminen energiatehokkuus joukkoliikenteen toimivuus yritysten toimintaedellytykset yritysten ja investointien määrä palveluiden ja muiden toimintojen etäisyys 22
muuttotase ja muuttajien ikärakenne Jyväskylän seudun imago Arvioinnissa käytettävät kriteerit pohjautuvat motiiviseminaarissa valittuihin TOP 5 arvoihin ja menestyksen avaimiin sekä rakennemallin päätavoitteisiin. Malleja vertaillaan toisiinsa sekä laadullisesti että määrällistä arviointia käyttäen. Vaihtoehdoista valitaan arvioinnin ja käytyjen keskustelujen pohjalta optimaalisin yhdyskuntarakenne. Valitun rakennemallin toteutumista seurataan muutamilla keskeisillä, mitattavilla ja yksiselitteisillä indikaattoreilla. Osa seurannassa käytettävistä indikaattoreista on määrällisiä (esim. kaavaja tonttivaranto, perustettujen yritysten määrä, energiankulutus ja matkasuoritteet) ja osa laadullisia (esim. asumistyytyväisyys ja turvattomuuden kokeminen). Vertailussa ja myöhemmin seurannassa käytettäviä menetelmiä ovat mm. erilaiset teemakarttatarkastelut, tilastot, yhdyskuntarakenteen arviointimenetelmät, kyselyt ja haastattelut. 23