Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus 28.1.2015
Suomi innovaatiokeskittymänä Bloomberg on arvioinut maailman innovatiivisimmat maat ja Suomi on sijoittunut vertailussa kokonaisarviolta neljänneksi. Viime vuonna Suomen sijoitus oli yhdeksäs. Kärkisijaa vertailussa pitää tänä vuonna Etelä-Korea ja toiseksi sijoittui Japani ja kolmanneksi Saksa. Vertailussa arvioitiin yli 200 maata. Listauksessa maat laitettiin järjestykseen kuudessa eri kategoriassa: 1) Maan teollinen tuotanto (High-value manufacturing) 12. 2) Kouluttautuneen työvoiman määrä (Postsecundary education) 3. 3) Tutkimuksen ja kehityksen suhde bruttokansantuotteeseen (R&D intesity) 3. 4) Teknologiayritykset (High tech enterprises) 25. 5) Patenttien määrä (Patent activity) 13. 6) Tutkijoiden lukumäärä suhteutettuna miljoonaan asukkaaseen (Research personnel) 1.
Älykkään kaupungin ja uudistuvan teollisuuden viitekehys INKAssa Älykäs liikenne Älykäs, sujuva, turvallinen ja vähäpäästöinen liikenne Tulevaisuuden talot ja tilat Kestävät elinkaariratkaisut rakennetussa ympäristössä Älykäs kaupunki Miten suomalaiset innovaatiot ratkaisevat kestävästi modernien kaupunkien haasteet? Resurssiviisas kaupunki Materiaalien ja energian käytön optimointi Uudistuva teollisuus Miten suomalaisen teollisuuden kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla lisääntyy? Valmistavan teollisuuden innovaatioalustat Avoimet innovaatioalustat ja toimintamallit Teollinen internet Digitalisaatio teollisuudessa Muotoilu Muotoilu palvelu- ja tuotekehityksessä
Kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö Malmö, Lund 1) Yhteiset tarpeet PKS,Turku, Oulu,Lahti Tuotteistaminen Brändäys Markkinointi ja viestintä Tampere Innovaatiot aluetasolla Kehitysympäristöt 4) Investoinnit ja hankinnat Katuratikka Hankintojen kehittäminen 5) Esikaupalliset hankinnat 4) Kaupunkikehitysalustat Aseman seutu 6) Yksittäisiä ja ryhmähankkeita 3) Vahva verkosto ja vuoropuhelu Yritysklusterit ja -alustat Tampark ITS Factory Veturit Yritysklusterien muodostaminen 2) Painopisteet Liikenne Roadmap Rotterdam Bremen Trondheim Rahoitus (myös EU) Kansainvälistyminen Design, palvelumuotoilu Projektinhallinta Muut palvelut Avoimet innovaatioalustat Kampusalustat Uusi Tehdas 7) P A L V E L U T Yliopistot Liiketoiminnan kehitysalustat ja T&K
Pilotointi täydentää innovatiivisia hankintoja Innovatiivisen ratkaisun hankinta (PPI) Valmistelu: vuoropuhelu, vaatimusmäärittely Kilpailutus Sopimus Esikaupallinen vaihe Kaupallinen vaihe Parhaimmillaan vähittäiskehitystä, ei enää tilaa radikaalisti uusille ratkaisuille Esikaupallinen t&k-hankinta (PCP) Valmistelu: Tarpeen määrittely Konsepti Proto Pilotointi Valmistelu Kilpailutus Kaupallinen vaihe Raskas ja pitkäkestoinen prosessi; ei usein johda kaupalliseen hankintaan. Pilotointiohjelma Konsepti Konsepti Proto Pilotointi Sopimus Valmistelu : Tarpeen määrittely Pilotointi Pilotointi Valmistelu Kilpailutus Sopimus Esikaupallinen vaihe Pilotointi Kaupallinen vaihe Tavoitteena kevytliikkeinen prosessi jo kehitettyjen ratkaisujen nopeaan esikaupalliseen kokeiluun. Lähde: Valovirta 2014. 29.1.2015 5
Vuores kokonainen kaupunginosa kehitysalustana Jätteen putkikeräys LED-valoja ja ympäristötaidetta Uutta palveluajattelua Suomen suurin puukerrostaloalue Uutta energiateknologiaa
Reaaliaikainen tilannekuva Liikenteen reaaliaikainen tilannekuva kertoo kaupungissa liikkujille esim: onko oma bussi aikataulussa ja paljonko aikaa bussin tuloon millainen pyöräilykeli, lämpötila ja väylän pinnan kitka, onko väylä aurattu millainen ilmanlaatu vallitsee kaupungin eri osissa LIIKENTEEN REAALIAIKAISEN TILANNEKUVAN TUOTTAMISEN TOIMINTAMALLI
Minna Kivimäki, LVM / Heureka 8.12.2014
Palvelurakentaminen ja innovaatiot Palvelurakennusten sisätilaolosuhteiden hallinta ja nollaenergiaratkaisut
Case: Karjasillan koulu Hartela-Forum Oy on vahvimmin ehdolla Karjasillan koulun alueen kehittäjäksi. Hartela-Forum lupaa omassa ehdotuksessaan 100 miljoonan euron investointia kahdeksan vuoden kuluessa. (Kaleva 21.1.2015) Kaikkiaan Karjasillan koulun ympäristöön suunnitellaan 40 000 kerrosalaneliömetrin rakentamista. Kuva: http://www.ouka.fi/o ulu/asuminen-jarakentaminen/karjasill an-koulu
Resurssiviisas kaupunki Biohajoavat jätteet ja orgaaniset yhdyskuntajätteet 2016 alusta? Ämmässuo, Kujala, Tarastejärvi
Tampark toimintaympäristönä Aito joustavuus Kehittyneempi innovaatioprosessi Tunnettu brändi Monipuoliset tukitoiminnot Paras toimintakulttuuri Lisätilan saatavuus tilapäiskäyttöön Henkilöstöhallinta, mm. moniosaaminen, raamisopimus varamiespalvelun kanssa, yhteiset henkilöresurssit, henkilöstön liikkuvuus yrityspuiston sisällä Hankintojen hallinta, mm. yhteiset hankinnat ja varastojen hallinta Opastus ja tuki innovaatioprosessiin Yrityspuisto toimii testialustana uusille innovaatioille Aivoriihitoiminta Yhteydet asiantuntijaverkostoihin Yrityspuiston brändi tukee yksittäisen yrityksen brändiä Yrityspuisto mahdollistaa yritykselle laajemman tarjooman, joka parantaa brändiä Markkinointiyhteistyö yritysten välillä Toiminnanohjausjärjestelmä Ravintola- ja kokouspalvelut Taloushallinto- ja logistiikkapalvelut ATK-lähituki MAHDOLLISTAJAT Yrityspuistoon valitaan yritykset huolellisella prosessilla Arvoja: avoimuus, sitoutuminen, luottamus, rehellisyys, osaamisen arvostus, kehittyvä kumppanuus, tavoitteellisuus, ennakkoluulottomuus, vaativat mutta palkitseva
Corporate venture program Ohjelmassa on mukana kolme suuryritystä, Fortum, Kuusakoski ja S- ryhmä. Niistä kukin on valinnut 2-4 ohjelmaan mukaan hakuprosessin kautta hakenutta kasvuyritystä suojateikseen, tavoitteenaan löytää uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen ja mahdollistaa yhteisten tuotekehitysprojektien ja kumppanuuksien syntyminen. Fortum haki ohjelmasta ratkaisuja, joissa resursseja käytetään nykyistä tehokkaammin niin energian tuotannossa, jakelussa kuin asiakkaiden kodeissa. Ratkaisuissa voidaan hyödyntää esimerkiksi joukkoistamisen, digitalisoitumisen tai mobiilisuuden mahdollisuuksia. Kuusakoski etsi tuoreita näkökulmia kierrätysmateriaaleihin ja prosesseihin, esimerkiksi ratkaisuja tiedon hankkimiseen ja hyödyntämiseen materiaalivirtojen ja prosessien hallinnassa sekä niiden kaupallistamiseen. S-ryhmä tavoitteli puolestaan yrityksiä, joilla on uniikkeja ideoita mm. palvelun sujuvoittamisesta eri asiointikanavissa, asiakasymmärrystä ja -vuorovaikutusta parantavista ratkaisuista sekä asiakasomistajia palvelevista tietopohjaisista ratkaisuista.
Teollinen internet kaupunkiympäristössä Huom. vaakunat, yritysten logot ja tuotteet viitteellisiä Rahoittaja Koordinaattori Designer
Palvelua koneen datasta Koneesta kerättävää tietoa jatkojalostetaan palvelemaan asiakasta Mahdollisuus liiketoimintamallien uudistamiseen
Lisätietoja ja ohjelman eteneminen ÄLYKÄS KAUPUNKI Pauli Välimäki Kehityspäällikkö Tampereen kaupunki puh. 050 552 6627 pauli.valimaki@tampere.fi UUDISTUVA TEOLLISUUS Päivi Myllykangas Toimitusjohtaja Tredea Oy puh. 040 743 6417 paivi.myllykangas@tredea.fi Jari Jokinen Tatu Miikkulainen Kehityspäällikkö Johtaja, Teollisuuden palvelut Tredea Oy Tredea Oy puh. 040 806 2519 puh. 040 822 8250 jari.jokinen@tredea.fi tatu.miikkulainen@tredea.fi www.inkatampere.fi
Kiitos!
Yhdessä tekeminen lyhyt oppimäärä 1. Miten yritykset aktivoidaan? Foorumi tms, josta saa yritysten kannalta oleellisen tiedon Yrityssenssit ja muut törmäyttämistoimenpiteet käyttöön Rahoitustilaisuuksia-> yrityksien intressien yhdistäminen ilman eriteltyä teemaa 2. Mitä kautta saataisiin kehityskohteet esiin? Yhteinen tietoympäristö, jossa olisi kehityskohteet ja hankinnat esillä yritysten fasilitoitavaksi Kaupunkien tarjous- ja innovaatiokilpailut Esim. Kotkan seudulla Kantasataman kehitys -> paloitellaan kehityskohteet ymmärrettäviksi ja toteutettaviksi kokonaisuuksiksi 3. Ongelmat yhteisessä kehityksessä? Roadmap eli ideasta liiketoimintaan, innovaatiopolut ja yrityspolut? Projektityön luonne jatkumaton -> omistaja pitää löytyä tiedon jatkojalostamiseen Konsortioiden/yhteisen tekemisen hyödyt yksittäisille yrityksille heikosti näkyvissä Alueellisen yrityskannan potentiaalin kartoittaminen ja jakaminen