Maatalous Lapualla 2013

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Lomakyytien aikataulut 2015

ETELÄ-POHJANMAAN MAATALOUS. Etelä-Pohjanmaan agronomit ry:n julkaisu nro 49

Maaseutuohjelma Etelä-Pohjanmaa Hanke- ja yritystuet. Tilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hanna Mäkimantila kehittämispäällikkö

ETELÄ-POHJANMAAN MAATALOUS. Etelä-Pohjanmaan agronomit ry:n julkaisu nro 46

Lomakyytien aikataulut 2017

ETELÄ-POHJANMAAN MAATALOUS. Etelä-Pohjanmaan agronomit ry:n julkaisu nro 47

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLISTARO. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SUUPOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Fysioterapeuttien suoravastaanotto - kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta ja Tampereen kaupungilta

ISOJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

JALASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

HÄRMÄNMAAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TLP -kliinikoiden luento- ja Mervi Kuparinen Hilkka RäisR Veli-Matti Saarinen

ETELÄISTEN SEINÄNAAPURIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Tutkimusmäärät SeKS:n radiologian vastuuyksikössä

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

PALVELUKULTTUURI JA ALUSTATALOUS LIIKETOIMINNAN UUDISTAJINA TEOLLISISSA YRITYKSISSÄ PAALUT. Kilpailukykyä tekoälyllä ja alustataloudella 25.3.

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012

Lapuan elinkeinostrategia

Asialista/ Pöytäkirja. Hotelli/Ravintola Alma, Näyttämökabinetti. Pykälä Asia Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokousmuistio 10.5.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2012

MAATALOUSTUOTTAJAIN YHDISTYKSILLE

MAATILARAKENTAMISEN PÄIVÄ KUNTIEN RAKENNUSTARKASTAJILLE JA MAATILARAKENNUSTEN SUUNNITTELIJOILLE

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 10/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/2012

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita

Eepos -kirjastojen aineistokuljetukset kahden vuoden optio

Kivinen, Nevaranta, Puntari, Rinne, Siponen & Smal / 2018

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle?

Leader Aisapari. ALAJÄRVI Aaltoa & Aarioita -festivaali, monipuolinen kulttuuritapahtuma

Asialista/ Pöytäkirja. Kokouspaikka Frami D1, Kokoustila Mega, Tiedekatu 2. Pykälä Asia Sivu. 1 Kokouksen avaus 3

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

Terveyskeskusten tilanne. Matti Rekiaro

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

Kuva: SOSTE/Anne Knaapia mukaillen

Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset ry TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Ikäihmisten asiakasohjauksen palvelukokonaisuus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 8/2012

OSASTO Puheejohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Taloudenhoitaja KV-asiamies

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014

Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

Lihavuus terveyden. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Dehkon 2D-hanke Eeva Korpi-Hy Kuntakierros 2007

Asialista/ Pöytäkirja. Kokouspaikka Frami D, Kokoustila Mega, Tiedekatu 2. Pykälä Asia Sivu. 1 Kokouksen avaus 3

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 5/2015

Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen

Etelä-Pohjanmaan Suunnistus ry. Toimintakertomus 2009

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 2/2015

Kaikki yhden katon alla

LÄHIENERGIA Innovaa/oleiri. Seinäjoki Pekka Peura

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Page 1

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 11/2014

Mitä kuuluu, maanviljelysseuran perilliset? Tervetuloa järjestöiltaan!

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN. Sote työvaliokunta

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 7/2014

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma

SOTE/ KUNTAJOHTAJAFOORUM. Aika: klo Hotelli-Ravintola Alma, Ruukintie 4 Seinäjoki, Parvikabinetti

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 4/2013

Laajakaistat markkinalähtöisesti

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /

Isokyrö. Kuntaraportti

Vanhojen potilas- ja asiakastietojen arkistointi

Teuva. Kuntaraportti

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 9/2014

Kauhava. Kuntaraportti

Kurikka. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti

ILMOITUSPAIKAT JA MODUULIT

ILMOITUSPAIKAT JA MODUULIT

Vimpeli. Kuntaraportti

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kristiinankaupunki. Kuntaraportti

ILMOITUSPAIKAT JA MODUULIT

Hyvinvointi. Harri Jokiranta

ILMOITUSPAIKAT JA MODUULIT

ILMOITUSPAIKAT JA MODUULIT

ILMOITUSPAIKAT JA MODUULIT

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2014

ETELÄ-POHJANMAAN KAVERIKOIRAT TOIMINTASUUNNITELMA 2018

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

1. PERUSKOULUJEN JA LUKIOIDEN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA PIRKANMAA Suomenkielinen koulutoimi. Lähde: kuntien ilmoitukset toukokuussa 2018

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Suupohja Study tour. Nikkarikeskus, Äystö, Myrkky, Ystävän apu ry, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry, Nummijärvi

Transkriptio:

Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen YTA-alueet Tilojen 2012 2012 Sähk. 2013 väh 12-13 Sähk. hak. Sähk. Sähk. kasvu Tilat 1995 Väh % Tiloja sähk % tiloja % kpl % %-yksikköä 1995-13 ALAJÄRVI 434 179 41,2 426-1,8 261 61,3 20,0 709-39,9 VIMPELI 108 48 44,4 106-1,5 59 55,5 11,0 195-45,4 SOINI 129 32 24,8 129 0,0 65 50,4 25,6 206-37,4 Yht. 671 259 38,6 661-1,4 385 58,2 19,6 1110-40,4 ALAVUS 522 180 34,5 507-2,9 241 47,5 13,1 771-34,2 ÄHTÄRI 136 60 44,1 135-0,7 83 61,5 17,4 228-40,8 yht. 658 240 36,5 642-2,4 324 50,5 14,0 999-35,7 JALASJÄRVI 454 305 67,2 440-3,1 337 76,6 9,4 821-46,4 KURIKKA 467 326 69,8 456-2,4 338 74,1 4,3 846-46,1 Yht 921 631 68,5 896-2,7 675 75,3 6,8 1667-46,3 KAUHAJOKI 545 291 53,4 523-4,0 327 62,5 9,1 967-45,9 KARIJOKI 92 46 50,0 90-2,2 46 51,1 1,1 179-49,7 TEUVA 239 133 55,6 229-4,2 156 68,1 12,5 463-50,5 ISOJOKI 174 101 58,0 169-2,9 129 76,3 18,3 304-44,4 Yht 1050 571 54,4 1011-3,7 658 65,1 10,7 1913-47,2 SEINÄJOKI 800 339 42,4 777-2,9 420 54,1 11,7 1329-41,5 ILMAJOKI 425 227 53,4 412-3,1 258 62,6 9,2 774-46,8 Isokyrö 312 145 46,5 302-3,2 180 59,6 13,1 518-41,7 LAPUA 557 289 51,9 536-3,8 382 71,3 19,4 890-39,8 KUORTANE 230 185 80,4 219-4,8 197 90,0 9,5 386-43,3 Yht 2324 1185 51,0 2246-3,4 1437 64,0 13,0 3897-42,4 KAUHAVA 976 445 45,6 946-3,1 574 60,7 15,1 1612-41,3 LAPPAJÄRVI 174 73 42,0 177 1,7 96 54,2 12,3 342-48,2 EVIJÄRVI 152 63 41,4 147-3,3 71 48,3 6,9 244-39,8 Yht 1302 581 44,6 1270-2,5 741 58,3 13,7 2198-42,2 ELY (- Isokyrö) 6614 3322 50,2 6424-2,9 4040 62,9 12,7 0 11266-43,0

Tilojen keskimääräinen peltopinta-ala on tällä hetkellä jo likellä 39 hehtaaria. Tilat ovat kuitenkin hieman pienempiä kuin E-P:llä keskimäärin. Kasvu painottuu tällä hetkellä yli 50 peltohehtaarin tiloihin ja suurimpien tilojen viljelypinta-ala ylittää jo 200 ha. Selitystä tilakoon hitaahkolle kasvulle ja tilasta luopumiselle on haettu lähialueen hyvästä varsinkin miehille tarjolla olevasta työpaikkatarjonnasta, tila pystytään hoitamaan sivutoimisesti. Päätoimisia maatalousyrittäjiä on enää alle puolella tiloista. Peltoa Lapualla on viljelyssä hieman vajaat 21000 ha. Pellon keskimääräinen markkinahinta Lapualla lisämaakaupoissa on noussut n. 11000 euroon. ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS, MAASEUTUYKSIKKÖ PELTOHEHTAARIN KESKIHINTA ETELÄ-POHJANMAALLA KUNNITTAIN 2008-2012 OTTEET KIINTEISTÖJEN KAUPPAHINTAREKISTERISTÄ (PELTOA KOSKEVISTA KAUPOISTA) SULUISSA PELTOKAUPPOJEN LUKUMÄÄRÄ 2008 2009 2010 2011 2012 /ha /ha /ha /ha /ha Alahärmä 8693 (5) Alajärvi 5773 (5) 3906 (4) 5397 (6) Alajärvi 6257 (3) 5250 (1) Alavus 7198 (3) 6292 (9) 6401 (5) Alavus 8490 (1) Evijärvi 4500 (1) Evijärvi Ilmajoki 10470 (10) 9920 (5) 12318(16) Ilmajoki 10956 (14) 18175 (4) Isojoki 7251 (1) 5645 (1) Isojoki 4656 (1) 7020 (2) Jalasjärvi 9675 (16) 8874 (4) 11727 (9) Jalasjärvi 10079 (5) 13735 (11) Jurva Karijoki 8195 (1) 9277 (2) 8299 (4) Karijoki 7294 (2) Kauhajoki 8938 (14) 9392 (8) 10431(11) Kauhajoki 8631 (14) 9692 (13) Kauhava 10002 (5) 7829 (5) 8774 (26) Kauhava 10083 (26) 10962 (10) Kortesjärvi Kuortane 6877 (5) 3282 (2) 10384 (1) Kuortane 9636 (3) 9245 (1) Kurikka 9731 (8) 9482 (4) 9818 (8) Kurikka 9163 (9) 9987 (7) Lappajärvi 5151 (6) 6333 (2) 4474 (5) Lappajärvi 8734 (2) 4790 (1) Lapua 8515 (7) 9432 (1) 8679 (7) Lapua 9973 (11) 10953 (8) Lehtimäki 7262 (1) Nurmo 11369 (5) Peräseinäjoki Seinäjoki 9178 (8) 8899 (13) 8078 (9) Seinäjoki 9526 (21) 11933 (8) Soini 3703 (1) Soini Teuva 7487 (3) 7315 (4) 9239 (19) Teuva 8389 (8) 8760 (10) Töysä Töysä 8000 (1) Vimpeli 5933 (5) 3806 (3) 8908 (1) Vimpeli 3924 (4) 4682 (1) Ylihärmä 8747 (3) Ylistaro 10938 (5) Ähtäri Ähtäri Alueemme keskihinta kuntakohtaisella kauppojen lukumäärällä painotettuna 8783(115) 7012(67) 9124(130) 9344(122) 10757 (80)

Valtaosalla tiloista päätuotantosuuntana on kasvinviljely ja erityisesti rehuviljojen viljely. Leipäviljojen osalta viljelyalat ovat vakiintuneen rukiin vajaaseen 200 hehtaariin ja kevätvehnän noin 1600 hehtaariin. Vehnän osalta viljelyn rajoittavana epävarmuus tekijänä on kasvukauden lämpösumman riittävyys. Rukiin osalta lähinnä siitä saatava hinta määrää viljelyhalukkuuden.

Erikoiskasveista Rypsin viljelyssä on ollut suuria vuosittaisia heittoja viljelypinta-aloissa. Hehtaarisadot ovat viime vuosina jääneet pienehköiksi mikä on vaikuttanut viljelyhalukkuuteen. Perunan osalta viljely on tasaisen voimakkaasti vähentynyt ja sitä viljellään enää vajaalla 300 hehtaarilla. Viljelyn kannattavuus muihin viljelykasveihin nähden on selvästi heikentynyt mikä on vaikuttanut viljelyhalukkuuteen

Enää vain vajaalla joka neljännellä maatilalla on kotieläimiä.

Kuvassa kotieläinyksikköjen (v. 2008 tilanne) sijainti Lapuan kaupungin alueella (lähde: Seinäjoen kaupunkiseudun rakennemalli, tavoitevuosi 2040). Kuvassa erivärisillä ympyröillä on kuvattu kotieläinyksiköitten sijaintia ja kokoa. Mitä isompi ympyrä sen suurempi yksikkö. (Punainen: siat, Keltainen: siipikarja, Vihreä: naudat, Sininen: hevoset ja lampaat) Violetilla värillä on kuvattu mahdolliset potentiaaliset suuryksikköjen tulevat sijaintipaikat.

Kotieläintiloista voimakkaimman rakennemuutoksen EU-aikana ovat kokeneet maidontuotantotilat. Maitotilojen lukumäärä Lapualla on tipahtanut 57 tilaan ja tuotettu kokonaismaitomäärä laskenut alle 11 milj.litraan vuositasolla (voimassa oleva maitokiintiömäärä 11.3 milj.ltr.). Vuosien kuluessa merkittävä määrä tilojen maitokiintiöistä on myyty kaupungin ulkopuolelle, erityisesti Keski- ja Pohjois-pohjanmaalle. Maidon hankinnasta vastaa alueella täysin Osk Maitosuomi. Lapualla keskimääräinen lehmälukumäärä jää alle kolmenkymmenen.

Lapualainen maatalousyrittäjä on tällä hetkellä lähes 50 vuotias. Uusia viljelijöitä (sukupolvenvaihdokset) on aloittanut tilapidon vuosittain n. 10 15 kpl. Lapuan maaseututoimen kautta on maksettu erilaisia tukia vuositasolla n. 16 milj. euroa. Tuet ovat jakautuneen eri tukimuotoihin yllä olevan kuvan mukaiseti. Tämän lisäksi ELY-keskuksen kautta on vuosittain maksettu n. 350.000 euroa erityistukia.

ELY-keskuksen maatalouden erilaisiin investointeihin myöntämä rahoitus ajalla 2002 2012. ELY-keskuksen maatalouden erilaisiin investointeihin tehdyt rahoituspäätökset kpl ajalla 2002 2012.