Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan... 2 Saapuneet ikäryhmittäin... 3 Saapuneiden matkaseura... 3 Oleskelun kesto... 3 Majoitusmuotojen käyttö... 4 Yöpymisten määrä... 4 Rahan käyttö matkan tarkoituksen... 5 Rahan käyttö kulutuskohteen... 5 Matkailutulo... 5 Rekisteröidyt yöpymiset... 6 Yhteenveto... 6 MEK E:47 2004
Rajahaastattelututkimukset KESÄ 2000-2003 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen Suomeen kesällä saapuneiden ulkomaisten matkailijoiden määrä nousi kesästä 2000 (1.847.000) kesään 2002 (2.230.000) yli 20 %:lla, mutta kääntyi kesällä 2003 jälleen laskuun (2.092.000). Lähes puolet kesämatkailijoista on vapaaajan (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) matkailijoita. Määrät kasvoivat 2000-2002, mutta laskivat kesällä 2003 jonkin verran edelliskesästä. Työmatkalla olevien lukumäärät ovat neljän kesän ajan pysyneet ennallaan eli runsaassa 400.000:ssa matkailijassa. Myös tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden määrissä (noin 200.000 / kesä) ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Muulla matkalla olleiden määrät olivat kahden kesän ajan (2000-2001) suunnilleen samalla tasolla, mutta kesällä 2002 määrä kasvoi selvästi pienentyen jälleen kesällä 2003. Monta syytä matkalleen ilmoittaneiden lukumäärä on pysytellyt tarkastelujakson ajan keskimäärin hieman alle 200.000:ssa matkailijassa. Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen Jos tarkastellaan erikseen vain vapaa-ajan matkailijoiden saapumismääriä, niin nähdään ostosten teon (venäläiset matkailijat) matkan syynä kasvaneen tasaisesti kolmen kesän ajan. Kesällä 2003 kasvu kuitenkin pysähtyi. Luokittelussa tehdyt muutokset vaikeuttavat jonkin verran muuta vertailua. Kesällä 2000 ja 2001 vastausvaihtoehtoja oli enemmän (asiointi, huvipuistot, juuret Suomessa). Ne sisältyvät viereisessä graafissa muihin matkoihin ja ovat osaltaan pienentäneet muiden vapaa-ajan matkojen määrää, jotka tämäkin huomioon ottaen ovat kuitenkin lisääntyneet. Myös monen maan kierto näyttävät olleen kesään 2002 saakka kasvussa. Saapuneet asuinmaan Kesällä 2000 Suomeen saapui eniten Ruotsissa asuvia matkailijoita. Näiden määrä on kuitenkin tasaisesti laskenut ja venäläisten määrässä samaan aikaan tapahtunut voimakas kasvu on nostanut itänaapuristamme tulleet ykkössijalle. Kesällä 2003 venäläisten määrä kääntyi lievään laskuun Ruotsista tulleiden luvun kasvaessa. Ahvenanmaa ei tosin sisälly rajahaastattelututkimukseen eli lukuihin sisältyvät vain Manner- Suomeen tehdyt. Venäläisten ohella myös matkailu Saksasta kasvoi 2000-2002. Kesällä 2003 sieltäkin tulleiden määrä laski. Virosta ja Iso-Britanniasta tulleiden määrät ovat pysyneet ennallaan. Saavutettu kasvu onkin siksi Venäjän ja Saksan ohella muiden pienempien markkina-alueiden ansiota. Monta syytä Matkan syy (1000) 0 200 400 600 800 1000 1200 Terveys Kulttuuritapahtumat Urheilutapahtumat Ulkoilma-aktiviteetit Ristely M uu vapaa-ajan matka M onen maan kiertomatka Venäjä Ruotsi Viro Iso-B ritannia Saksa M uut maat Muu matka Vapaa-ajan m atkan syy (1000) 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Saapuneet asuinm aittain (1000) 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900
Rajahaastattelututkimukset KESÄ 2000 - KESÄ 2003 3 Saapuneet ikäryhmittäin Eläkeiässä (65- vuotta) olevia lukuun ottamatta saapuneiden määrä on kasvanut kesästä 2000 kesään 2002 lähes kaikissa ikäryhmissä. Tosin kasvu kohdistui suurimmaksi osaksi kesään 2002. Kesällä 2003 ainoastaan 35-44- vuotiai-den määrä jatkoi kasvuaan. Saapuneiden keski-ikä oli kesällä 2000-2001 noin 41 vuotta ja sen jälkeen kesällä 2002-2003 42 vuotta. Saapuneiden matkaseura Saapuneiden matkaseuraa ei kysytty kesällä 2003. Perheen tai sukulaisten kanssa saapuneiden määrä on selvästi suurin ja lähenteli kesällä 2001 ja 2002 jo miljoonan matkailijan rajaa. Yksin matkustavien määrä laski kesällä 2002 selvästi. Ystävien tai tuttavien sekä toisaalta työtovereiden kanssa saapuneiden määrissä tapahtuneet muutokset ovat pienempiä. Lasten kanssa saapuneiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa ja ylitti kesällä 2002 jo 400.000:n rajan. Oleskelun kesto Matkailijoiden viipymä Suomessa on tarkastelujakson ajan vaihdellut 4,8-5,0 yön välillä. Työmatkalla olleiden viipymä pysyi ensin ennallaan, mutta piteni kesällä 2002 (3,9 yötä) lasken taas kesällä 2003 kesien 2000-2001 tasolle. Kauimmin Suomessa viipyvät tuttavatai sukulaisvierailulla olleet. Myös heidän viipymänsä piteni 2000-2001 runsaan viikon tasosta yli kahdeksaan vuorokauteen kesällä 2002, mutta kääntyi sen jälkeen taas laskuun. Muiden vapaa-ajan matkailijoiden oleskelun kesto on ollut noin viiden yön tasolla, mutta nousi kesällä 2003 lähemmäksi kuutta yötä. Muulla matkalla olleiden viipymä on vaihdellut melko paljon laskien kesällä 2002-2003 runsaan 2,5 yön tasolle. Tämä johtuu etupäässä siitä, että kauttakulkumatkalla ja Suomessa yöpymättömien määrä kasvoi voimakkaasti. Enimmäkseen on kyse venäläisistä matkailijoista. Alemmasta graafista näkyy myös, että yöpymättömien määrä on kasvanut selvästi kesien 2000-2001 tasosta. Toisaalta myös pitkään viipyneiden lukumäärä on kasvanut, mikä on pitänyt keskiviipymän suunnilleen ennallaan. Oleskelun kestoa matkan tarkoituksen on tarkasteltu seuraavan sivun graafeissa. Työmatkalla olleista suurin osa joko ei yövy Suomessa lainkaan tai he viipyvät vain yhden yön. Viipymä on vaihdellut tarkastelujakson aikana 3,2 yön (kesä 2000) ja 3,9 yön (kesä 2002) välillä. Tuttava- tai sukulaisvierailulle tulleista monet viipyvät Suomessa 1-2 viikkoa. Viipymän vaihteluväli on 7,6-8,3 yötä. Muulla vapaa-ajan matkalla olleiden viipymä lyheni aluksi, mutta kääntyi venäläisten ostosmatkailun tasaantumisen johdosta kesällä 2003 jälleen nousuun viipymän vaihteluvälin ollessa 5,0-5,6 yötä. Muulla matkalla (sis. mm. kauttakulkumatkailijat) olleista suurin osa ei yövy Suomessa. Viipymän vaihteluväli on 2,5-5,1 yötä. 0-14 vuotta 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-44 vuotta 45-54 vuotta 55-64 vuotta 65-74 vuotta Vähintään 75 vuotta Yksin Perhe, sukulaiset Ystävät, tuttavat Työtoverit M uu matkaseura Useita edellisistä LAPSIA MUKANA Saapuneet ikäryhmittäin (1000) 0 100 200 300 400 500 600 Saapuneiden (1000) matkaseura 0 200 400 600 800 1 000 Viipym ä (vrk) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Saapuneiden m äärä (1000) ja oleskelun kesto 0 100 200 300 400 500 600 700 800
Rajahaastattelututkimukset KESÄ 2000 - KESÄ 2003 4 Saapuneiden työm atkalla olleiden m äärä (1000) ja oleskelun kesto 0 50 100 150 Saapuneiden tuttava- tai sukulaisvierailijoiden m äärä (1000) ja oleskelun kesto 0 10 20 30 40 50 60 Saapuneiden vapaa-ajan matkailijoiden määrä (1000) ja oleskelun kesto 0 50 100 150 200 250 300 350 Saapuneiden m uulla m atkalla olleiden m äärä (1000) ja oleskelun kesto 0 50 100 150 200 250 300 Majoitusmuotojen käyttö Hotellia käyttäneiden määrä on tarkastelujakson aikana vaihdellut 600-700.000:n välillä sen ollessa kesällä 2003 alhaisimmillaan. Leirintäalueita käyttää runsaat 100.000 ulkomailta tullutta matkailijaa. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden määrä (noin 350.000) on pysynyt koko ajan suunnilleen samalla tasolla. Sama pätee omaa asuntoa tai mökkiä käyttäneisiin. Yöpymisten määrä Kesämatkailijoiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2000 8,81 miljoonaa. Sekä kesällä 2001 (9,88 milj.) että 2002 (10,75 milj.) yöpymiset lisääntyivät noin miljoonalla, mutta kääntyivät loivaan laskuun kesällä 2003 (10,42 milj.). Työmatkalla olleiden yöpymisissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden yöpymisluku on ollut koko tarkastelujakson loivassa laskussa. Muiden vapaa-ajan matkailijoiden yöpymiset ovat sen sijaan kasvaneet joka kesä. Vaikka vapaa-ajan matkailijoiden määrä pieneni kesällä 2003, niin pidentyneen viipymän johdosta yöpymiset nousivat yli aiempien kesien tason. Muulla matkalla olleiden yöpymismäärät ovat olleet kesästä 2001 lähtien laskussa. Hotelli, motelli Retkeilymaja Leirintäalue M aaseutumajoitus Tuttavat, sukulaiset Oma asunto / mökki Työnantajan asunto M uu majoitus M onta majoitusta Majoitusmuotojen käyttö (1000) 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Yöpymisten määrä (1000) matkan tarkoituksen 0 1000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Muut
Rajahaastattelututkimukset KESÄ 2000 - KESÄ 2003 5 Rahan käyttö matkan tarkoituksen Matkaa kohti laskettu rahan käyttö on laskenut koko tarkastelujakson ajan. Kesällä 2000 se oli vielä 349, mutta on sen jälkeen tasaisesti laskenut ollen kesällä 2003 261. Päivää kohti lasketussa kulutuksessa näkyy sama kehitys: 57,90 kesällä 2000 > 43,90 kesällä 2003. Työmatkalla olleet käyttivät tarkastelujakson aikana eniten rahaa sekä matkaa että päivää kohti. Kulutus on kuitenkin laskenut voimakkaasti. Tuttavatai sukulaisvierailulla olleiden kulutus oli laskusuunnassa kesään 2002 saakka. Myös muiden vapaa-ajan matkailijoiden kulutus laski matkaa kohti matkojen lyhentymisen johdosta, mutta pysyi päivää kohti laskettuna samana kesien 2000-2002 ajan. Matkojen jälleen pidentyessä kesällä 2003 päiväkohtainen kulutus laski. Muulla matkalla olleiden kulutus on myös ollut laskussa. Rahan käyttö kulutuskohteen Kulutuskohteen tarkasteltuna kesämatkailijat käyttävät sekä matkaa että päivää kohti laskettuna eniten rahaa majoitukseen ja ravintoloihin. Trendi on kuitenkin ollut laskeva erityisesti matkaa kohti laskettuna. Myös ostosten tekoon käytetty rahamäärä on laskenut kesien 2002-2003 aikana. Lasku on ollut kuitenkin lievempää ja tästä syystä majoitukseen ja ravintoloihin ja toisaalta ostoksiin käytetty rahamäärä olivat kesällä 2003 jo melko lähellä toisiaan. Rahan käyttö (EUR) m atkaa kohti m atkan tarkoituksen m ukaan 0,00 100,00 200,00 300,00 400,00 500,00 600,00 Muut Rahan käyttö (EUR) päivää kohti matkan tarkoituksen Ennakkomaksut 0,00 20,00 40,00 60,00 80,00 100,00 120,00 140,00 Rahan käyttö (EUR) matkaa kohti kulutuskohteen 0,00 20,00 40,00 60,00 80,00 100,00 120,00 140,00 160,00 Matkailutulo Kesällä 2000 kertyi Suomeen saapuneilta ulkomaalaisilta matkailutuloa 617 milj.. Summa pieneni kesällä 2001 (590 milj. ) nousten jälleen seuraavana kesänä (623 milj. ). Kesällä matkailutulo kääntyi jälleen laskuun (546 milj. ). Matkailutuloa kertyi (kts. seuraavan sivun graafi) kesällä 2000 työmatkalla olleilta lähes yhtä paljon kuin vapaaajan matkailijoilta (pl. tuttava- ja sukulaisvierailijat). Sen jälkeen työmatkalaisten kulutus on tasaisesti laskenut vapaa-ajan matkailijoilta saadun matkailutulon trendin ollessa nouseva. Tuttava- tai sukulaisvierailulla tai muulla matkalla olleilta on jäänyt kesien mittaan lähes aina hieman vähemmän rahaa Suomeen. Matkailutulosta majoitus ja ravintolat saavat eniten, vaikka määrä kääntyikin kesällä 2003 selvään laskuun. Myös ostoksien teko jätti Suomeen kesällä 2003 vähemmän rahaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. M ajoitus, ravintolat Muu kulutus Ennakkomaksut M ajoitus, ravintolat Muu kulutus Rahan käyttö (EUR) päivää kohti kulutuskohteen 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00
Rajahaastattelututkimukset KESÄ 2000 - KESÄ 2003 6 Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 M atkailutulo (m ilj. EUR) kulutuskohteen 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Ennakkomaksut M ajo itus, ravintolat Muu kulutus Rekisteröidyt yöpymiset Rekisteröidyt yöpym iset asuinm aittain (1000) Rajahaastattelututkimuksen tuloksia voidaan verrata Tilastokeskuksen rekisteröityihin majoitusvuorokausiin. Niissä Ruotsista tulleet ovat suurin ryhmä, sillä venäläisistä merkittävä osa ei lainkaan yövy Suomessa. Ruotsalaisyöpymisten määräkin tosin on ollut laskussa saksalaisyöpymisten lievästi kasvaessa. Brittiyöpymiset ovat hieman nousseet venäläisyöpymisten kääntyessä kesällä 2003 laskuun. Muista maista erityisesti hollantilaisten yöpymismäärät ovat kasvaneet. Jos tarkastellaan ulkomaisia rekisteröityjä yöpymisiä matkan tarkoituksen, niin nähdään tulosten olevan samansuuntaisia rajahaastattelututkimusten tulosten kanssa. Vapaa-ajan matkojen yöpymiset ovat olleet kasvussa, kun taas ammattiin liittyvät yöpymiset olivat kesällä 2003 suunnilleen samalla tasolla kuin kolme vuotta aiemmin eli kesällä 2000. YHTEENVETO Kesämatkailu ulkomailta Suomeen on kehittynyt melko myönteisesti neljän viime vuoden aikana. Tosin kesä 2003 oli jonkinasteinen pettymys. Talvimatkailuun verrattuna kesän kehitys on ollut kuitenkin selvästi hitaampaa. Kun kesällä 2000 Suomeen saapui 46 % enemmän matkailijoita kuin talvella 1999-2000, niin kesän 2003 vastaava luku ylitti enää 10 %:lla talvella 2002--03 saapuneiden määrän. Toisaalta myönteistä on se, että kesämatkailussakin kasvu on ollut vapaa-ajan matkailun lisääntymisen ansiota. Toivottavasti kesän 2003 lievä taantuma ei ole kuitenkaan merkki uudesta kehityssuunnasta. Ruotsi Saksa Iso-B ritannia Venäjä Norja A lankomaat Yhdysvallat Muut maat Vapaa-ajan A mmattiin liittyvät 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 Ulkomaalaisten rekisteröidyt yöpymiset matkan tarkoituksen 0 400 000 800 000 1 200 000 1 600 000 2 000 000 Kansikuva: Comma Pictures ISBN 952-5079-57-0 ISSN 0782-4432 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS PL 625, Töölönkatu 11, 00101 Helsinki Puhelin (09) 417 6911, Telefax: (09) 4176 9333 E-mail: mek@mek.fi Internet: www.mek.fi CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE PB 625, Tölögatan 11, 00101 Helsingfors Telefon (09) 417 6911, Telefax: (09) 4176 9333 E-mail: mek@mek.fi Internet: www.finland-tourism.com FINNISH TOURIST BOARD P.O.Box 625, Töölönkatu 11, 00101 Helsinki Tel. +358 (0)9 417 6911, Telefax: +358 (0)9 4176 9333 E-mail: mek@mek.fi, Internet: www.finland-tourism.com