1 Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä ja yrityksessä (Laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä 30.3.2007/335 ja 15.6.2011 voimaan tulleet muutokset) Tavoite (1 ) Yhteistoimintamenettelyillä varmistetaan yhteisönlaajuisen yritysryhmän ja siihen kuuluvien yritysten johdon ja henkilöstön välinen näkemysten vaihto ja vuoropuhelu parannetaan työntekijöiden oikeuksia saada tietoja ja tulla kuulluiksi yritysten ja yritysryhmien toiminnasta ja niiden kehitysnäkymistä ja erityisesti asioista, joista tehtävät päätökset vaikuttavat työntekijöiden asemaan ja työllisyyteen edistetään yritysten ja yritysryhmien työntekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta Yhteisönlaajuinen yritysryhmä ja yritys (4 ja 13 ) Yritysryhmässä on määräysvaltaa käyttävä yritys ja sen määräysvallassa olevat yritykset Yhteisönlaajuisen yritysryhmäyhteistoiminnan piirissä ovat taloudellista toimintaa harjoittavat yksityiset tai julkiset yritysryhmät ja yritykset, joilla on Euroopan talousalueella (ETA) yhteensä vähintään 1 000 työntekijää, kun: 1) yhteisönlaajuisen yritysryhmän vähintään kahdessa ETA-jäsenvaltiossa sijaitsevassa yrityksessä on kummassakin erikseen vähintään 150 työntekijää; tai 2) yhteisönlaajuisella yrityksellä on vähintään kahdessa ETA-jäsenvaltiossa kussakin vähintään 150 työntekijää Sovellettavan lain valinta (16 ) Määräysvaltaa käyttävää yritystä määritettäessä sovellettava laki on yritysryhmän kuhunkin yritykseen sovellettava ETA-jäsenvaltion laki Jos yritykseen ei sovelleta jäsenvaltion lakia, sovelletaan sen jäsenvaltion lakia, jossa yrityksen osoittama edustaja sijaitsee tai, jos edustajaa ei ole, jossa yritysryhmän työntekijämäärältään suurin yritys sijaitsee (16 ) Keskushallinto (17 ) Yhteisönlaajuisen yritysryhmäyhteistoiminnan velvoitteet koskevat keskushallintoa, joka on yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä määräysvaltaa käyttävä, Suomessa rekisteröity yritys tai Suomessa rekisteröity yhteisönlaajuinen yritys 1
2 Jos keskushallinto sijaitsee ETA:n ulkopuolella, yhteisönlaajuisen yritysryhmäyhteistoiminnan velvoitteet koskevat Suomessa sijaitsevaa yhteisönlaajuisen yritysryhmän määräysvaltayritystä tai yhteisönlaajuisen yrityksen toimintayksikköä. Edellytys: yritysryhmän tai yhteisönlaajuisen yrityksen keskushallinnon osoitus. Jos ETA:n ulkopuolella sijaitsevan yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yhteisönlaajuisen yrityksen keskushallinto ei ole osoittanut, mikä sen määräysvallassa olevista ETA:n piirissä olevista yrityksistä tai toimintayksiköistä vastaa yhteisönlaajuisen yritysryhmätoiminnan velvoitteista, vastuu on suomalaisella määräysvallassa olevalla yrityksellä tai toimintayksiköllä, mikäli se on työntekijämäärältään suurin yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen ETA-alueella sijaitsevista määräysvallassa olevista yrityksistä tai toimintayksiköistä. Ylikansallisen asian määritelmä (13a ) / voimaan 15.6.2011 Ylikansallinen on asia, joka koskee koko yhteisönlaajuista yritysryhmää tai yritystä tai vähintään kahta yritysryhmän yritystä tai yhteisönlaajuisen yrityksen toimintayksikköä, jotka sijaitsevat ETA:n eri jäsenvaltioissa sekä asiaa, jolla jäsenvaltioiden määrästä riippumatta on merkittävä vaikutus työntekijöiden asemaan (esim. yritysjärjestely, joka koskee yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevaa yritysryhmän yritystä tai toimintayksikköä, jos järjestelyllä merkittäviä vaikutuksia henkilöstön asemaan) tai johon liittyy toimintojen siirtoja jäsenvaltioiden välillä Työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluiksi (13b-c ) / voimaan 15.6.2011 Yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä ja yrityksessä työntekijöille on tiedotettava ylikansallisesta asiasta ja heitä on kuultava ylikansallisessa asiassa asianmukaisella johdon ja edustuksen tasolla. Tiedottaminen on toteutettava ajankohdan, tavan ja sisällön puolesta seuraavasti: työntekijöiden edustajille annetaan asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot he voivat riittävästi perehtyä asiaan ja valmistautua kuulemiseen yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän toimivaltaisen elimen kanssa Kuulemisen toteuttaminen ja tavoite: käydään vuoropuhelu työntekijöiden edustajien ja keskushallinnon tai muun asianmukaisen yritysjohdon tason välillä on ajankohdaltaan, tavaltaan ja sisällöltään asianmukaisesti toteutettu tavoitteena on antaa työntekijöiden edustajille mahdollisuus kohtuullisessa ajassa laatia päätöksentekomenettelyn kannalta merkityksellinen lausunto: työntekijöiden edustajien on voitava saamiensa tietojen perusteella antaa kuulemisen kohteena 2
3 olevista toimenpiteistä lausunto, joka voidaan ottaa huomioon asiaa yhteisönlaajuisessa yrityksessä tai yritysryhmässä ratkaistaessa Eurooppalaisen yritysneuvoston tai vastaavan tiedottamis- tai kuulemismenettelyn perustaminen Valmistelevat toimenpiteet (18 ) / voimaan 15.6.2011 Keskushallinnon on oltava aloitteellinen yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa eurooppalaisen yritysneuvoston perustamiseksi tai vastaavan tiedottamis- ja kuulemismenettelyn ottamiseksi käyttöön. Keskushallinnolla sekä Suomessa sijaitsevan yhteisönlaajuisen yritysryhmän yrityksen ja yhteisönlaajuisen yrityksen toimintayksikön johdolla on velvollisuus huolehtia, että tiedottamisen ja kuulemisen käyttöönottoa valmistelevat osapuolet saavat käyttöön tiedot, jotka ovat välttämättömiä yhteistoiminnan järjestämistä koskevien neuvottelujen aloittamiseksi. Esimerkiksi onko yritys tai yritysryhmä yhteisönlaajuinen, ja tarvittavien yhteyksien luomiseksi neuvottelujen käynnistämistä varten. Em. tietoja ovat erityisesti: yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen rakenne, työvoima ja soveltamisedellytyksenä olevat työntekijöiden lukumäärätiedot Työntekijöiden neuvotteluryhmän perustaminen (19 ) Työntekijöiden tulee valita neuvotteluryhmä: 1) kun yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen keskushallinto ehdottaa neuvotteluja perustaa eurooppalainen yritysneuvosto tai vastaavan tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta; tai 2) kun yhteensä vähintään 100 työntekijää tai heidän edustajansa vähintään kahdesta yrityksestä tai toimintayksiköstä, jotka sijaitsevat vähintään kahdessa ETA-jäsenvaltiossa, pyytävät tällaisten neuvottelujen aloittamista Neuvotteluryhmän kokoonpano ja asiantuntijat (20 ) / voimaan 15.6.2011 Työntekijöiden neuvotteluryhmän jäsenet valitaan suhteessa kussakin jäsenvaltiossa yhteisönlaajuisessa yrityksessä tai yritysryhmässä työskentelevien työntekijöiden määrään. Kutakin jäsenvaltiota kohden on yksi edustaja sellaista jäsenvaltiossa työskentelevää työntekijämäärää kohti, joka vastaa alkavaa kymmentä prosenttia kaikissa jäsenvaltioissa työskentelevien työntekijöiden lukumäärästä. Neuvotteluryhmä ilmoittaa kokoonpanonsa keskushallinnolle yhteisönlaajuisen yritysryhmän määräysvallassa olevien yritysten tai yhteisönlaajuisen yrityksen toimintayksiköiden johdoille toimivaltaisille eurooppatason työntekijä- ja työnantajajärjestöille Neuvotteluryhmällä on oikeus pyytää neuvotteluja varten apua valitsemiltaan asiantuntijoilta, joihin voi kuulua toimivaltaisten eurooppatasoisten työntekijäjärjestöjen 3
4 edustajia. Asiantuntijoilla on oikeus osallistua neuvotteluryhmän pyynnöstä neuvonantajina neuvottelukokouksiin. Neuvotteluryhmän jäsenten valinta Suomesta (21 ) Yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen Suomessa sijaitsevien yritysten tai toimintayksiköiden työntekijöiden edustajat valitaan neuvotteluryhmään sopimalla tai vaalilla. Jos työntekijät eivät sovi valintamenettelystä, yritysten tai toimintayksiköiden kahta suurinta henkilöstöryhmää edustavat työsuojeluvaltuutetut järjestävät yhdessä vaalin tai valintamenettelyn, kaikilla työntekijöillä on oikeus osallistua. Muissa ETA-valtioissa sijaitsevien yritysten tai toimintayksiköiden työntekijäedustajat valitaan kunkin valtion kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaan Työntekijöiden neuvotteluryhmän on ilmoitettava kokoonpanonsa yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen keskushallinnolle ja yritysryhmän määräysvallassa olevien yritysten tai yhteisönlaajuisen yrityksen toimintayksiköiden johdoille. Neuvottelut yhteistoiminnan järjestämisestä (22-23 ) Keskushallinnon ja neuvotteluryhmän neuvottelut tulee toteuttaa yhteistoiminnan hengessä. Tavoitteena on sopimus eurooppalaisesta yritysneuvostosta tai vastaavasta tiedottamis- ja kuulemismenettelystä Keskushallinto kutsuu työntekijöiden neuvotteluryhmän kokoukseen sopimusneuvottelujen aloittamista varten sekä ilmoittaa neuvottelukutsusta yhteisönlaajuisen yritysryhmän muiden yritysten johdolle tai yhteisönlaajuisen yrityksen toimintayksiköiden johdoille ja (voimaan 15.6.2011:) toimivaltaisille eurooppatason työntekijä- ja työnantajajärjestöille Neuvotteluryhmällä on oikeus kokoontua kaikkia viestinnän keinoja käyttäen ennen keskushallinnon kanssa järjestettäviä kokouksia ja niiden jälkeen, ilman keskushallinnon edustajien läsnäoloa (voimaan 15.6.2011). Keskushallinto vastaa kohtuullisista kustannuksista, jotka johtuvat: työntekijöiden neuvotteluryhmän jäsenten valinnasta, sen käyttämistä asiantuntijoista ja sopimusneuvotteluista Neuvotteluryhmän pidättäytyminen sopimusneuvotteluista (24 ) Työntekijöiden neuvotteluryhmällä on vähintään 2/3 enemmistöllä oikeus päättää olla aloittamatta neuvotteluja tai keskeyttää ne. Neuvottelujen käynnistämiseksi uudelleen työntekijöiden neuvotteluryhmä on kutsuttavissa koolle aikaisintaan kahden vuoden kuluttua päätöksestä, jolleivät keskushallinto ja neuvotteluryhmä ole sopineet tai sovi lyhyemmästä määräajasta. 4
5 Jos työntekijöiden neuvotteluryhmä on päättänyt luopua neuvotteluista, yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä tai yrityksessä ei sovelleta ns. toissijaisia säännöksiä yhteistoimintamenettelystä, mitkä koskevat sopimusta eurooppalaisesta yritysneuvostosta tai vastaavasta tiedottamis- ja kuulemismenettelystä. Yhteistoimintasopimusta koskeva päätös neuvotteluryhmässä (25 ) Työntekijöiden neuvotteluryhmä voi tehdä keskushallinnon kanssa sopimuksen yhdestä tai useammasta eurooppalaisesta yritysneuvostosta tai muusta tiedottamis- ja kuulemismenettelystä. Edellytyksenä on enemmän kuin puolen neuvotteluryhmän jäsenistä kannatus Sopimus eurooppalaisesta yritysneuvostosta tai muusta tiedottamis- ja kuulemismenettelystä (26 ) Eurooppalaista yritysneuvostoa koskeva sopimus, jollei muusta sovita tai määrätä (voimaan 15.6.2011), on kirjallinen, ja siinä todetaan: yritykset tai toimintayksiköt, jotka ovat sopimuksen piirissä yritysneuvoston kokoonpano, jäsenten lukumäärä ja paikkojen jakautuminen, jossa mahdollisuuksien mukaan huomioidaan työntekijöiden edustuksen tasapuolinen jakautuminen eri toimintojen, työntekijäryhmien ja sukupuolten välillä toimikauden pituus tehtävät ja tiedottamis- ja kuulemismenettely ja tämän suhde vastaavaan kansallisen tason menettelyyn kokoontumispaikka tai paikat, kokoontumistiheys ja kokousten kestoaika työvaliokunnan kokoonpano, nimittäminen, tehtävät ja menettelysäännöt neuvostolle osoitettavat taloudelliset ja muut aineelliset voimavarat sekä sopimuksen voimaantuloaika, kesto ja menettelyt sopimuksen muuttamiseksi, irtisanomiseksi ja uudelleen neuvottelemiseksi sekä yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän rakenteen muuttuessa Muu tiedottamis- ja kuulemismenettely Keskushallinto ja työntekijöiden neuvotteluryhmä voivat sopia tästä kirjallisesti eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisen sijasta, kattaa yhden tai useamman tiedottamis- ja kuulemismenettelyn sopimuksen sisältö: asiat, joista työntekijöiden edustajilla on oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi. Tällaisia ovat erityisesti: yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen ylikansalliset asiat, joilla on huomattava vaikutus työntekijöiden asemaan yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan työntekijöiden edustajilla on oikeus kokoontua keskustelemaan saamistaan tiedoista Sopimus eurooppalaisesta yritysneuvostosta tai muusta tiedottamis- ja kuulemismenettelystä syrjäyttää ns. toissijaiset säännökset yhteistoiminnasta 5
6 yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä ja yrityksessä, jollei sopimuksesta johdu muuta (voimaan 15.6.2011) Tiedottamis- ja kuulemismenettelyn suhde muuhun yhteistoimintalainsäädäntöön (26a ) / voimaan 15.6.2011 ja sopimisoikeus (42 ) Jos yritysneuvostosopimuksessa määriteltyjä tiedottamisen ja kuulemisen toimintatapoja ei ole nivelletty kansalliseen yhteistoimintamenettelyyn, tiedottaminen ja kuuleminen on toteutettava sekä eurooppalaisessa yritysneuvostossa että kansallisen yhteistoimintalainsäädännön menettelyissä, kun suunnitellaan päätöksiä, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia työjärjestelyihin tai sopimussuhteisiin Yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen keskushallinto ja tämän yrityksen suomalaiset työntekijöiden edustajat saavat yhdessä sopia kirjallisesti kansallisen ja yhteisönlaajuisen yritysryhmäyhteistoimintamenettelyn sisällön ja menettelyn yhdistämisestä (42 ). Tiedottamis- ja kuulemismenettelyn mukauttaminen (26b ) / voimaan 15.6.2011 Jos yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän rakenne muuttuu merkittävästi (perusteena esim. sulautuminen, jakautuminen, yritysosto) ja tästä ei ole sopimusmääräyksiä tai ne ovat keskenään ristiriitaisia: keskushallinnon on aloitettava neuvottelut yhteistoiminnan järjestämisestä omasta aloitteestaan tai vähintään kahden, eri jäsenvaltioissa sijaitsevan yrityksen tai toimintayksikön vähintään 100 työntekijän tai heidän edustajiensa kirjallisesta pyynnöstä neuvotteluissa vähintään 3 kunkin eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenistä on työntekijöiden neuvotteluryhmän jäseniä niiden jäsenten lisäksi, jotka on valittu neuvotteluryhmän kokoonpanoa koskevan sääntelyn mukaisesti (katso 20 ) Eurooppalaiset yritysneuvostot jatkavat toimintaansa neuvottelujen ajan niiden järjestelyjen mukaisesti, joita on mahdollisesti mukautettu eurooppalaisen yritysneuvoston tai yritysneuvostojen jäsenten ja keskushallinnon välisillä sopimuksilla Toissijaiset säännökset yhteistoiminnasta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä ja yrityksessä (27 ) Ns. toissijaisia säännöksiä (28-38 ) eurooppalaisesta yritysneuvostosta sovelletaan seuraavissa tilanteissa: keskushallinto ja työntekijöiden neuvotteluryhmä sopivat keskushallinto ei ole aloittanut neuvotteluja työntekijöiden neuvotteluryhmän kanssa 6 kuukauden kuluessa työntekijöiden tai heidän edustajiensa neuvottelupyynnöstä; tai keskushallinto ja työntekijöiden neuvotteluryhmä eivät ole päässeet sopimukseen yhteistoiminnasta 3 vuoden kuluessa siitä, kun keskushallinto on ehdottanut neuvotteluja tai kun työntekijät tai heidän edustajansa ovat pyytäneet neuvotteluja (19 :n mukaisesti) paitsi, jos tämä on johtunut työntekijöiden neuvotteluryhmän päätöksestä pidättäytyä sopimusneuvotteluista (voimaan 15.6.2011) 6
7 Jos yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä on useampi kuin yksi määräysvaltaa käyttävä yritys, eurooppalainen yritysneuvosto perustetaan vain ylintä määräysvaltaa käyttävän yrityksen tasolle, jollei eurooppalaista yritysneuvostoa tai muuta tiedottamis- ja kuulemismenettelyä koskevasta sopimuksesta johdu muuta Eurooppalaisen yritysneuvoston kokoonpano (28 ) / voimaan 15.6.2011 Yritysneuvoston jäsenet valitaan suhteessa kussakin jäsenvaltiossa yhteisönlaajuisessa yrityksessä tai yritysryhmässä työskentelevien työntekijöiden määrään seuraavasti: kutakin jäsenvaltiota kohden on yksi edustaja sellaista jäsenvaltiossa työskentelevää työntekijämäärää kohden, joka vastaa alkavaa kymmentä prosenttia kaikissa jäsenvaltioissa työskentelevien työntekijöiden lukumäärästä Jäsenten valinta (29 ) Yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen Suomessa sijaitsevien yritysten tai toimintayksiköiden työntekijät valitsevat keskuudestaan eurooppalaisen yritysneuvoston heitä edustavat jäsenet sopimalla tai vaalilla. Jos henkilöstö ei sovi valintamenettelystä, yritysten tai toimintayksiköiden kahden suurimman henkilöstöryhmän työsuojeluvaltuutetut järjestävät yhdessä vaalin tai muun valintamenettelyn, johon kaikilla henkilöstöön kuuluvilla on oikeus osallistua. Muissa ETA-jäsenvaltioissa sijaitsevien yritysten tai toimintayksiköiden työntekijöiden edustajat valitaan kunkin valtion kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaan. Ilmoitus kokoonpanosta (30 ) Yritysneuvosto ilmoittaa kokoonpanostaan ja sen muutoksista keskushallinnolle tai tämän osoittamalle yritysryhmän tai yrityksen muulle asianmukaiselle johdolle Työjärjestys ja työvaliokunta (31 ) Yritysneuvosto vahvistaa itselleen työjärjestyksen sekä valitsee keskuudestaan enintään 5-jäsenisen työvaliokunnan, joka vahvistaa työjärjestyksensä; sillä on oltava mahdollisuus toimia säännöllisesti (voimaan 15.6.2011). Oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi (32 ) Eurooppalaisella yritysneuvostolla ja sen työvaliokunnalla on oikeus saada tietoja ja tulla kuulluiksi asioista, jotka koskevat koko yhteisönlaajuista yritysryhmää tai yritystä tai vähintään kahta yritysryhmän yritystä tai yhteisönlaajuisen yrityksen toimintayksikköä, jotka sijaitsevat Euroopan talousalueen eri jäsenvaltioissa. Yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä ja yrityksissä käsitellään vain asioita, jotka koskevat joko kaikkia ETA-alueella sijaitsevia yrityksiä tai toimintayksiköitä tai vähintään kahta yritystä tai toimintayksikköä, jotka sijaitsevat ETA:n eri jäsenvaltioissa. 7
8 Säännölliset kokoukset asioineen (33 ) Tavoitteena on tiedottamisen ja kuulemisen toteutuminen niin, että eurooppalainen yritysneuvosto voi arvioida yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän toiminnan vaikutuksia työntekijöiden asemaan. Eurooppalaisella yritysneuvostolla on oikeus kokoontua vähintään kerran vuodessa yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen suomalaisen keskushallinnon edustajien kanssa. Keskushallinnolta tulee ennen kokousta saada kirjallinen selvitys kokouksessa käsiteltävistä asioista. Keskushallinnon tulee tiedottaa kokouksesta yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen muiden yritysten tai toimintayksiköiden johdolle. Tiedottaminen ja kuuleminen (voimaan 15.6.2011) tiedotettava erityisesti yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän rakenteesta, talous- ja rahoitustilanteesta sekä toiminnan, tuotannon ja myynnin kehitysnäkymistä (voimaan 15.6.2011) tiedottaminen ja myös kuuleminen erityisesti: työvoimatilanne ja sen kehitysnäkymät, investoinnit, merkittävät organisaatiomuutokset, uusien työ- ja tuotantomenetelmien käyttöönotto, tuotannon siirrot, sulautumiset, yritysten, toimintayksiköiden tai niiden merkittävien osien tuotannon supistaminen tai lakkauttaminen sekä, ryhmän kunkin yrityksen tai yrityksen toimintayksikön sijaintimaan kansallisen lain mukaan, joukkovähentämisdirektiivissä tarkoitetut työntekijöiden vähentämiset (Suomessa vähintään 10 työntekijän irtisanominen taloudellis-tuotannollisesta syystä) Kuulemisen toteuttaminen: työntekijöiden edustajat voivat kokoontua keskushallinnon kanssa ja saada perustellun vastauksen kaikkiin esittämiinsä lausuntoihin (voimaan 15.6.2011). Ennen säännöllistä kokousta yritysneuvoston jäsenillä on oikeus keskinäiseen kokoontumiseen. Ylimääräiset kokoukset poikkeuksellisissa tilanteissa (34 ) Keskushallinnon on esitettävä työvaliokunnalle näkemysten vaihdon kannalta oikeaaikaisesti selvitys poikkeuksellisista seikoista tai päätöksistä, jotka vaikuttavat huomattavasti työntekijöiden asemaan, kuten toiminnan uudelleensijoittaminen, yrityksen tai toimintayksikön lopettaminen ja joukkovähentämisdirektiivissä tarkoitetut työntekijöiden vähentämiset (Suomessa vähintään 10 työntekijän irtisanominen taloudellis-tuotannollisesta syystä) Työntekijöiden salassapitovelvollisuuteen tässä yhteydessä sovelletaan 43 :ää, katso alla. (em. voimaan 15.6.2011) Työvaliokunnan pyynnöstä keskushallinnon tai muun yritysjohdon, jolla on käsiteltävien asioiden päätösvalta, on järjestettävä kokous, jossa se tiedottaa em. asioista ja vaihtaa näistä näkemyksiä työvaliokunnan kanssa. 8
9 Niillä eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenillä, jotka eivät kuulu työvaliokuntaan, mutta joiden edustamia työntekijöitä em. asiat koskevat välittömästi, on oikeus osallistua kokoukseen. Ylimääräinen kokous on järjestettävä mahdollisimman pian selvityksen antamisen jälkeen. Kokousta varten yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen päätösvaltainen johto laatii kertomuksen, josta työvaliokunta voi antaa lausunnon kokouksen päättyessä tai kohtuullisessa määräajassa sen päättymisestä Työvaliokunnalla, tarvittaessa täydennettynä niillä yritysneuvon jäsenillä, jotka eivät kuulu työvaliokuntaan, mutta joiden edustamia työntekijöitä käsiteltävät asiat koskevat välittömästi, on oikeus kokoontua yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen johdon olematta läsnä Edellä työvaliokunnasta lausuttua sovelletaan eurooppalaiseen yritysneuvostoon, jos se ei ole valinnut keskuudestaan työvaliokuntaa. Oikeus käyttää asiantuntijoita (35 ) Eurooppalaisella yritysneuvostolla ja sen työvaliokunnalla on oikeus, siinä määrin kuin on tarpeellista, käyttää valitsemiaan asiantuntijoita valmistautuessaan säännöllisiin kokouksiin ja ylimääräisiin kokouksiin poikkeuksellisissa tilanteissa. Yritysneuvoston ja työvaliokunnan jäsenten tiedottamisvelvollisuus (36 ja 40 a ) / voimaan 15.6.2011 Jäsenillä on velvollisuus tiedottaa yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen työntekijöiden muille edustajille tai, jollei heitä ole valittu, suoraan työntekijöille, tiedottamis- ja kuulemismenettelyn sisällöstä ja tuloksista, jollei salassapitovelvollisuudesta muuta johdu. Vastuu yhteistoiminnan kustannuksista (37 ) Keskushallinto vastaa yritysneuvoston ja sen työvaliokunnan toiminnan kustannuksista, joita ovat ainakin kokousten järjestely- ja tulkkauskustannukset sekä yritysneuvoston ja työvaliokunnan jäsenten matka- ja majoituskustannukset, jollei muusta ole sovittu. Keskushallinto osoittaa yritysneuvoston ja sen työvaliokunnan jäsenille tarpeelliset taloudelliset ja muut aineelliset voimavarat tehtävien asianmukaista hoitamista varten vastaa yhden sellaisen asiantuntijan matka- ja majoituskustannuksista, jota yritysneuvosto ja sen työvaliokunta käyttää säännöllisessä kokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessa poikkeustilanteessa, jollei toisin sovita Eurooppalaisen yritysneuvoston arvio sopimisneuvotteluista (38 ) Yritysneuvosto arvioi viimeistään 4 vuoden kuluttua perustamisestaan, olisiko keskushallinnon kanssa käynnistettävä neuvottelut eurooppalaista yritysneuvostoa tai 9
10 vastaavaa tiedottamis- tai kuulemismenettelyä koskevan sopimuksen uudelleenneuvottelemisesta. Jos yritysneuvosto päättää yksinkertaisella enemmistöllä esittää keskushallinnolle neuvotteluja, yritysneuvosto käy neuvottelut työntekijöiden neuvotteluryhmän sijasta. Neuvotteluissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä sopimukseen perustuvan eurooppalaisen yritysneuvoston tai vastaavan tiedottamis- tai kuulemismenettelyn perustamisesta on säädetty. Työntekijämäärän vähentymisen vaikutus (39 ) Vaikka yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen työntekijämäärä vähenee yhteisönlaajuisia yritysryhmiä koskevan yhteistoimintalainsäädännön soveltamisrajan alle, [katso edellä 13 ] on Suomessa tehtyä sopimusta eurooppalaisesta yritysneuvostosta tai muusta tiedottamis- ja kuulemismenettelystä sovellettava vielä kuuden kuukauden ajan siitä, kun yritysryhmän tai yrityksen työntekijämäärä ei enää täytä säädettyjä määriä, jollei sopimuksesta johdu muuta. Vastaavasti työntekijöiden neuvotteluryhmä ja toissijaisten säännösten nojalla perustettu eurooppalainen yritysneuvosto säilyttävät asemansa ja tehtävänsä kuusi kuukautta siitä, kun yritysryhmän tai yrityksen työntekijämäärä on vähentynyt alle säädetyn henkilömäärän. Erinäiset säännökset Työntekijöiden edustajien oikeudet (40 ) / voimaan 15.6.2011 Eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenillä on oltava tarvittavat keinot käyttää laista johtuvia oikeuksiaan, jotta he voivat edustaa yhdessä yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän työntekijöiden etuja. Työntekijöiden neuvotteluryhmän ja eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenille on annettava koulutusta siinä määrin kuin se on tarpeen heidän edustustehtävänsä hoitamiseksi kansainvälisessä ympäristössä (esimerkiksi kielikoulutusta). Työntekijöiden edustajilla on oikeus: saada riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä hoitamiseen ja koulutusta varten. Työnantajan on korvattava tästä johtuva ansionmenetys. muusta vapautuksesta työstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta on sovittava erikseen tapauskohtaisesti asianomaisen työntekijöiden edustajan ja työnantajan välillä Jos työntekijöiden edustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella yhteisönlaajuista yritysryhmätoimintaa koskevaan yhteistoimintamenettelyyn tai suorittaa muun työnantajan kanssa sovitun tehtävän, työnantajan on suoritettava hänelle tehtävään käytetyltä ajalta korvaus, joka vastaa edustajan säännöllisen työajan palkkaa Työntekijöiden edustajien tiedottamisvelvollisuus (40a ) / voimaan 15.6.2011 10
11 Työntekijöiden edustajilla on tiedottamisvelvollisuus yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen muille työntekijäedustajille tai jollei heitä ole valittu, suoraan työntekijöille, jollei salassapitovelvollisuudesta muuta johdu. Työntekijöiden edustajien irtisanomissuoja (41 ) Työntekijöiden edustajien irtisanomissuoja on sama kuin luottamusmiehillä ja luottamusvaltuutetuilla, siitä on säädetty työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 10 :ssä. Muussa ETA-jäsenvaltiossa valitun työntekijöiden edustajan irtisanomissuoja määräytyy tämän valtion lain mukaan Salassapitovelvollisuus (43 ) Työntekijän, joka on työntekijöiden neuvotteluryhmän jäsen, yhteistoimintamenettelyyn osallistuvan työntekijöiden edustajan sekä työntekijöiden edustajia avustavan asiantuntijan on pidettävä salassa yhteistoimintamenettelyn yhteydessä saadut yritysryhmän tai yrityksen seuraavat tiedot: 1) liike- ja ammattisalaisuutta koskevat tiedot; 2) taloudellista tilaa koskevat tiedot, jotka eivät ole muun lainsäädännön mukaan julkisia ja joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yritysryhmää tai yritystä taikka niiden liikeja sopimuskumppania; sekä 3) yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yritysryhmää tai yritystä taikka niiden liike- ja sopimuskumppania. Salassapitovelvollisuus ei estä salassapitovelvollista, kun hän on ilmoittanut tietojen salassapitovelvollisuudesta, ilmaisemasta salassa pidettäviä tietoja muille edellä määritellyille työntekijöille tai työntekijöiden edustajille tai heitä avustaville asiantuntijoille, jos se on tarpeellista yhteistoimintatehtävien hoitamisen kannalta. Salassapitovelvollisuuden edellytykset: yritysryhmän tai yrityksen johto on 1) osoittanut salassapitovelvollisille liike- ja ammattisalaisuuden piirissä olevat tiedot; 2) ilmoittanut edellä määritellyille salassapitovelvollisille salassa pidettävät taloudelliset ja yritysturvallisuutta koskevat tiedot ja 3) salassapitovelvollinen on ilmoittanut salassapitovelvollisuudesta muille salassapitovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille tai työntekijöiden edustajille taikka heitä avustaville asiantuntijoille. Salassapitovelvollisuus jatkuu salassapitovelvollisen työntekijän ja hänen edustajansa työsuhteen voimassaoloajan ja asiantuntijalla myös asiantuntijatehtävän päättymisen jälkeen. 11
12 Poikkeukset tietojenantovelvollisuudesta (44 ) Yritysryhmän johdolla ja keskushallinnolla ei ole velvollisuutta antaa työntekijöille ja heidän edustajilleen tietoja, joiden luovuttamisesta aiheutuisi puolueettomasti arvioiden merkittävää haittaa tai vahinkoa yritysryhmälle, yritykselle tai sen toiminnalle Määräysvaltaa käyttävän yrityksen tiedottamisvelvollisuus (45 ) Mikäli yritysryhmässä määräysvaltaa käyttävä yritys tai yhteisönlaajuinen yritys valmistelee taloudellisia tai tuotannollisia päätöksiä, joiden johdosta määräysvaltayrityksessä tai yksikössä on todennäköisesti harkittava työvoiman käytön vähentämistä joukkovähentämisdirektiivissä tarkoitetulla tavalla, sen on annettava tällaiselle yritykselle tai toimintayksikölle riittävät tiedot valmisteilla olevista ratkaisuista ja niiden vaihtoehdoista siten, että tämä yritys tai toimintayksikkö voi täyttää yhteistoimintavelvoitteensa asianmukaisesti. Rangaistussäännökset (46 ) Sakkorangaistus on säädetty seuraamukseksi seuraavissa tilanteissa/yritysryhmän yhteistoimintavelvoitteen rikkominen/ voimaan 15.6.2011:: Keskushallinnon, määräysvallassa olevan yrityksen tai yhteisönlaajuisen yrityksen tai tällaisen yrityksen toimintayksikön edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta tai rikkoo seuraavia säännöksiä: tai tiedottamisen ja kuulemisen toteuttaminen 13 c tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottoa valmistelevien osapuolten oikeus tietojen saantiin 18 :n 2 momentti, keskushallinnon kutsumis- ja ilmoitusvelvollisuus 22 :n 2 momentti oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi, säännölliset ja ylimääräiset kokoukset ja oikeus käyttää asiantuntijoita 32 35 työntekijämäärän vähentymisen vaikutus 39 työntekijöiden edustajien oikeudet 40, lukuun ottamatta, mitä työnantajan maksuvelvollisuudesta on säädetty lain nähtävänä pito 47 olennaisesti laiminlyö noudattaa eurooppalaista yritysneuvostoa tai muuta tiedottamis- ja kuulemismenettelyä koskevaa sopimusta (26 ) Salassapitovelvollisuuden rikkominen on sakkorangaistuksen alaista. 12
13 Siirtymäsäännös (50 ) Säännöksiä ei sovelleta Niihin yrityksiin tai yritysryhmiin, joissa on 15.6.2011 voimaan tullutta lakia vastaavassa aiemmin voimassa olleessa yritysryhmien yhteistoimintalaissa tarkoitettu sopimus kansallisesta tai kansainvälisestä konserniyhteistyöstä tai Joissa on ennen 22.9.1996 tehty koko henkilöstöä koskeva sopimus rajat ylittävästä konsernin johdon ja henkilöstön välisestä vuorovaikutuksesta, jonka irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos muusta ei ole sovittu, minkä jälkeen tulevat noudatettaviksi 15.6.2011 voimaan tulleen lain velvoitteet 15.6.2011 voimaan tulleita säännöksiä ei sovelleta, lukuun ottamatta tiedottamisja kuulemismenettelyn mukauttamista koskevaa 26b :ää, yhteisönlaajuisiin yrityksiin ja yritysryhmiin, joissa on direktiivin 94/45/EY 13 artiklan 1 kohdan ja 97/74/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehty yksi tai useampi koko henkilöstöä koskeva sopimus tiedottamisesta ja kuulemisesta ylikansallisesti tai joissa tällaisia sopimuksia tarkistetaan yrityksen tai yritysryhmän rakenteen muuttumisen vuoksi Yhteisönlaajuisiin yrityksiin ja yritysryhmiin, joissa on 5.6.2009-5.6.2011 välisenä aikana eurooppalaista yritysneuvostoa tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottoa yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä koskevan direktiivin 94/45/EY 6 artiklan mukaisesti allekirjoitettu sopimus tai tarkistettu aiempaa sopimusta, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa 15.6.2011 voimassa olleita säännöksiä sekä tiedottamis- ja kuulemismenettelyn mukauttamista koskevaa 26 b :ää. Edellä 3 ja 4-kohdissa tarkoitetun sopimuksen voimassaolon päättyessä osapuolet voivat sopia sopimuksen jatkamisesta sellaisenaan tai tarkistettuna, jolloin sopimukseen sovelletaan edelleen 3-4-kohdissa todettuja säännöksiä. Jollei muusta ole sovittu, 3- kohdassa tarkoitettu direktiivien 94/45/EY13 artiklan 1 kohdan ja 97/74/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti allekirjoitettu tai tarkistettu sopimus voidaan irtisanoa päättymään kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta 13