Sastamalan koulutuskuntayhtymä 1 1 TOIMINTAKERTOMUS. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1 Kuntayhtymäjohtajan/rehtorin katsaus vuoteen 2013... 1 1.1.2 Kuntayhtymän toiminta ja talous... 2 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys... 2 1.1.4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 4 1.2 Kuntayhtymän rakenne ja hallinto... 7 1.2.1 Kuntayhtymän jäsenkunnat... 7 1.2.2 Kuntayhtymän hallinto... 8 1.2.3 Kuntayhtymän henkilöstö... 15 1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 18 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 21 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 21 1.4.2 Toiminnan rahoitus... 22 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset... 24 1.6 Kokonaistulot ja -menot... 27 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely... 28 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 29 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen... 29 2.1.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä... 29 2.1.2 Kuntayhtymän hallinto... 30 2.1.3 Vammalan ammattikoulu... 31 2.1.4 Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos... 35 2.1.5 Mäntän seudun koulutuskeskus... 38 2.1.6 Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos... 41 2.1.7 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto... 44 2.1.8 Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus... 49 2.1.9 Kuntayhtymän hallintopalvelut... 51 2.1.10 Kehittämistoiminnat... 52 2.1.11 Käyttötalous yhteensä... 54 2.1.12 Käyttötalousosan toteutuminen yhtymähallituksen tasolla... 55 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 61 2.3 Investointien toteutuminen... 62 2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 66 2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 67 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 68 3.1 Tuloslaskelma... 68 3.2 Rahoituslaskelma... 69 3.3 Tase... 70 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 72 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 72 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 73 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 77 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 77 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 80 4.4 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot... 85 5 PROJEKTIT JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET... 86 6 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 90 7 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 92

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kuntayhtymäjohtajan/rehtorin katsaus vuoteen 2013 Sastamalan koulutuskuntayhtymässä on vuoden 2013 aikana tapahtunut asioita, joiden pohjalta voidaan perustellusti todeta, että meillä on valtakunnallisesti ja paikallisesti erittäin aktiivisesti toimiva kuntayhtymä. Tavoitteeksemme asetimme jo vuonna 2011 olla haluttu yhteistyökumppani sekä laajentaa koulutuskuntayhtymämme rakenteellista pohjaa OKM:n ns. ammattiopistostrategian mukaisesti. Vuoden 2013 aikana saimme neuvoteltua, että Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liittyy osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Fuusio tapahtui heti vuoden 2014 alusta, ja jo ennen fuusiota toteutimme useissa eri yhteistyöryhmissä käytännön yhteistyötä. Laadimme laajentuvalle Saskylle uuden vuoteen 2016 saakka ulottuvan strategian sekä toteutimme yhteistä laatutyötä eri työryhmien kautta. Fuusio on toteutettu strategisesti oikeaan aikaan, koska samanaikaisesti OKM leikkaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta sekä opiskelijapaikkamääriä. Saimme neuvoteltua OKM:stä fuusion toteuttamiseen osaksi vuoden 2014 rahoitustamme harkinnanvaraista yksikköhintakorotusta noin 980.000 euroa ja 10 lisäkoulutuspaikkaa vuodelle 2014 ammatilliseen peruskoulutukseen. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on vahvasti vaikuttanut sekä toiminta-alueensa että valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Olemme onnistuneet tavoitteissamme ja kuntayhtymän opiskelijapaikat ovat yli 100 % täynnä. Kuntayhtymässämme on positiivinen ongelma, painotettuna keskiarvona ammatillisella nuorisoasteella ylitimme järjestämisluvassamme olevan 1935 opiskelijapaikkaa 21 opiskelijalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdensi joulukuussa 2013 Sastamalan koulutuskuntayhtymälle 21 ammatillisen nuorisoasteen peruskoulutuspaikkaa vuodelle 2013. Tämä osaltaan kertoo siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö arvostaa toimintaamme vastata koulutustakuuajatteluun tarjoamalla opiskelumahdollisuuksia, vaikka kaikki järjestämisluvan mukaiset opiskelijapaikkamme ovat täynnä. Tilinpäätöksen 2013 osalta olemme yhteistyöllä jälleen päässeet positiiviseen tulokseen, toimintamme on ollut tuloksellista niin talouden kuin toiminnan kannalta. Tehdyillä ratkaisuilla on opiskelijoidemme kannalta opintoja edistävä vaikutus. Tavoitteenamme on ollut myös ottaa yhä enemmän vastuuta seutukuntiemme koko aluekehitystyöstä, missä on onnistuttukin yli odotusten. Kuntayhtymän kehittämishankkeiden taloudellinen kokonaisuus on merkittävä, noin 3,5 milj. euroa. Vuoden 2013 aikana pystyimme viemään suunnitelmien mukaisesti kehittämishankkeita eteenpäin. Esimerkkeinä toimivat Karkun Voimarinteellä toimivan kokonaisuuden valmistuminen syksyllä 2013 sekä komposiittihankkeen paperikoneen muuttaminen märkärainauskoneeksi vuoden 2013 aikana. Hanketyön tuloksena on syntynyt yhteistyökumppaneidemme kanssa ajatus tulevaisuuden osaamistarpeet huomioon ottavista koulutuksista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä haki jo vuonna 2012 koulutuksen järjestämislupaa uudelle hyvinvointiteknologia-asentajan koulutukselle. OKM päätti joulukuussa 2013 aloittaa Saskyn ehdotuksesta uuden koulutuskokeilun hyvinvointiteknologiaan painottuvalla koulutusohjelmalla. Rahoittajat Pirkanmaan liitto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus tietävät, että Saskyssä kehitetyillä hankkeilla parannetaan opiskelijoiden opintomahdollisuuksia ja luodaan yritys- ja elinkeinotoiminnalle kasvupotentiaalia. Sastamalassa 24.1.2014 Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 2 1.1.2 Kuntayhtymän toiminta ja talous Sastamalan koulutuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on 1935 opiskelijaa. Toteutunut keskimääräinen opiskelijamäärä vuonna 2013 oli 1955,5, eli järjestämisluvan mukainen määrä ylitettiin 20,5 opiskelijalla. Talousarvio laadittiin 1890 opiskelijan mukaisesti. Aikuiskoulutuksena toteutettu ammatillinen lisäkoulutus toteutui 165,05 %:sesti. Opiskelijatyövuosien määräksi arvioitiin talousarviossa 95, ja toteutuma oli 156,8. Lisäksi työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja maksullisena palvelukoulutuksena annetussa koulutuksessa toteutui 16 opiskelijatyövuotta. Talousarviossa tavoite oli 50 opiskelijatyövuotta. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2013 oli 423,5 opiskelijaa. Talousarvion tavoitteet alitettiin 146,5 opiskelijalla. Toimintatuottojen määrä oli 27 163 863,52 euroa. Talousarvioon verrattuna toimintatuotot olivat 1,3 % arvioitua suuremmat. Toimintakulujen määrä oli 25 057 952,63 euroa. Talousarvioon verrattuna toimintakulut olivat 4 % arvioitua pienemmät. Tilikauden tulos Toimintakatteen määräksi muodostui 2 276 599,71 euroa, joka oli 157,9 % suurempi kuin oli arvioitu. Rahoituskulut olivat 164 173,08 euroa suuremmat kuin rahoitustuotot. Näin ollen vuosikate (2 112 426,63 euroa) oli edellä mainitun määrän verran toimintakatetta suurempi. Poistojen määrä oli 2 245 212,15 euroa. Määrä oli 3,1 % suurempi kuin oli arvioitu. Kuntayhtymän poistojen perusteita muutetiin Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisiksi 1.1.2013 alkaen, jonka johdosta poistoajat lyhentyivät huomattavasti. Tämä aiheuttaa varsinkin vuonna 2013 merkittävää kasvua poistojen määrään. Tilikauden tulokseksi muodostui -132 785,52 euroa. Talousarviossa tilikauden tulos arvioitiin 1 458 918 euroa alijäämäiseksi. Poistoerokirjausten (-319 463,73 euroa), varausten muutoksen (590 000,00 euroa) jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu 137 750,75 euroa, joka esitetään siirrettäväksi edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Muilta osin tavoitteiden toteutuminen on esitetty toimintakertomuksen kohdassa 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen. 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastuu nyt selvästi työmarkkinoille. Tuotannon kasvun jatkuessa hyvin vaisuna yritykset parantavat kannattavuuttaan irtisanomisten kautta. Työllisyys on supistunut koko vuoden 2013 ajan ja sen heikkeneminen on kiihtynyt kesän jälkeen. Työllisten määrä jää vuonna 2013 noin 1,1 % pienemmäksi kuin viime vuonna. Suomen kasvunäkymät ovat aiempaa vaimeammat, minkä vuoksi työllisyys heikkenee vielä hieman ensi vuonna ja työttömyysaste kohoaa 8,4 %:iin. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vaimeat myös siksi, että työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä. Kun talouskasvun ennustetaan tulevina vuosina olevan pitkälti ulkomaankaupan varassa kotimaisen kysynnän pysyessä vaimeana, on todennäköistä, että talouden palveluvaltaistuminen hidastuu eikä kasvu senkään vuoksi ole kovin työllistävää. Vuonna 2015 työllisyys paranee 0,6 % ja työttömyysaste laskee 8,2 prosenttiin. Huolestuttava piirre työmarkkinoilla on, että työllisyysaste (15-64 v.) on vielä vuoden 2009 laskun jälkeenkin Suomessa supistunut. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoittaa, että työllisyysaste on laskenut selvästi työuran keskivaiheessa olevilla (25-54 v.), samalla kun nuorten ja erityisesti ikääntyvien työllisyysaste on kohonnut. Vuonna 2013 työllisyysasteen arvioitiin laskevan 68,5%:iin. Vuoteen 2015 mennessä työllisyysaste kuitenkin kohoaa takaisin 69 prosenttiin, vaikka työllisten määrä lisääntyy vain vähän, sillä työikäisen väestön supistumisen myötä myös työvoiman määrä alkaa pienentyä. Vuoden 2013 kuluttajahintojen keskimääräiseksi vuosimuutokseksi eli inflaatioksi arvioidaan muodostuvan 1,5 prosenttia kansallisella indeksillä mitattuna. Inflaatio pysytteli varsin tasaisesti hiukan runsaassa puolessatoista prosentissa loppu-

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 3 kesään saakka, mutta elokuusta alkaen on havaittu jonkin verran alkuvuotta 2013 hitaampaa inflaatiota. Selitys syksyn inflaation hidastumiseen on poikkeuksellinen kehitys vertailuajankohtana vuosi sitten. Vuoden 2014 inflaatioksi ennustetaan noin 1,5 % eli inflaation ei ennakoida tuntuvasti kiihtyvän tai hidastuvan kuluvan vuoden vauhdista, vaikka talouden aktiviteetti on jo alkanut vilkastua. Ennuste v. 2015 inflaatioksi on 1,6 %. Silloin mm. 2013 syksyllä saavutetun matalan palkkaratkaisun oletetaan hillitsevän hintojen nousua, mutta toisaalta viitekorkojen oletetaan jo olevan loivassa nousussa, mikä nostaa asuntolainojen ja kulutusluottojen keskikorkoja. Yhdenmukaistetun hintaindeksin mukaan kuluttajahinnat nousevat yli 2 % v. 2013 ja vauhti hidastuu hieman alle kahden prosentin v. 2014. Koska niiden hyödykkeiden, jotka kuuluvat vain kansalliseen indeksiin, hintakehitys ensi vuoden aikana ennakoidaan hyvin vaisuksi, kansallisella indeksillä mitattu kuluttajahintaindeksi kohoaa yhdenmukaistettua hitaammin. Välillisen verotuksen kiristysten johdosta yhdenmukaistettu inflaatio Suomessa ylittää euroalueen keskimääräisen inflaation v. 2014.Ennuste v. 2015 inflaatioksi on 1,6 %. Silloin mm. tämän vuoden syksyllä saavutetun matalan palkkaratkaisun oletetaan hillitsevän hintojen nousua, mutta toisaalta viitekorkojen oletetaan jo olevan loivassa nousussa, mikä nostaa asuntolainojen ja kulutusluottojen keskikorkoja. Työmarkkinaosapuolten marraskuussa 2011 neuvottelema raamisopimus määrittää nimellisten ansioiden nousua hyvin kattavasti vielä vuonna 2013. Ansiotasoindeksi nousee kaksi prosenttia ja sopimuspalkat 1,4 prosenttia. Vuosina 2014 ja 2015 ansiotaso kehittyy työmarkkinaosapuolten vuoden 2013 syksyllä neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Kasvu- ja työllisyyssopimus nostaa sopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,7 % ja toisena n. 0,5 %. Ansiokehitysennusteessa oletetaan muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen kohottavan ansioita reilut puoli prosenttia molempina vuosina. Nimellisten ansioiden arvioidaan näin ollen kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2014 ja 1,2 prosenttia vuonna 2015 ansiotasoindeksillä mitattuna. Tämä ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa, mikä on sopusoinnussa hitaan talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen kanssa. Enemmän kuin koskaan aiemmin on kuntasektori ollut suurten muutosten ja odotusten ytimessä. Onko koskaan aiemmin ollut samanaikaisesti valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos? Ensi vuonna lähes samat haasteet tulevat jatkumaan kuntien ympärillä, mutta sillä poikkeuksella, että kuntatalous todennäköisesti heikentyessään luo vielä lisää haastekerrointa näihin mittaviin koitoksiin. Tänä vuonna kuntatalous on ollut olosuhteisiin nähden kohtalaisessa kunnossa. Merkittävänä positiivisena tekijänä ovat olleet kuntien verotulojen kasvu, mikä näyttää kokonaisuutena kohtalaista kehitystä vuodelle 2013. Kasvua on tuonut mm. tilitysuudistuksen muutokset ja ryhmäosuuden korotuksesta sekä kuntakohtaisten jako-osuuksien oikaisut. Vuosi 2014 tuonee mukanaan paljon vaatimattomamman verotulojen kasvun. Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat kerta toisensa jälkeen heikentyneet, kun tarkastelemme vuotta 2014 ja 2015. Kuntatalouden piirteisiin näyttää kuuluvan, että se kulkee hieman yleisen talouden kehityksen jälkisyklissä. Eli vaikka yleinen talouden suunta hieman jo muuttuisi, tulee kuntatalouden kehitys hieman rekyylillä jäljessä sekä ylä- että alamäessä. Ammatillisen koulutuksen osalta hallitusohjelma pitää sisällään seuraavat tavoitteet: 1) Toisen asteen ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen. 2) Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä ja monipuolistetaan niiden toteuttamismahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. 3) Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. 4) Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. 5) Jatketaan ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tavoitteena selkeämpi ja paremmin työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. 6) Selvitetään monityönantajaisen oppisopimuksen kehittämistä. Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa perusennusteeseen verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön sektorilla toimet painottuvat työmarkkinoiden ja työurien kysymyksiin erityisesti nuorten työllisyyttä ja työuran alkua sekä työurien katkoksia koskeviin toimenpiteisiin. Toimenpiteillä pyritään edistämään työurien pidentämistä ja vaikuttamaan työn tarjontaan sekä edistämään koulutuksellista tasa-arvoa ja syrjäytymisen ehkäisemistä ja tätä kautta osaltaan turvaamaan tulevaisuudessakin yhteiskunnalle ja kansalaisille tärkeät palvelut. Lähde: Valtiovarainministeriö: Suhdannekatsaus 2/2013 Kunnat.net: Kuntataloustiedote 4/2013 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Mika Tammilehdon tiedotemateriaali

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 4 1.1.4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sastamalan koulutuskuntayhtymä aloittaa toimintavuoden 2014 jälleen laajentuneena kokonaisuutena Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän sulautuessa 1.1.2014 osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä lisääntyy sulautumisen johdosta 1110 opiskelijalla. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Sastamalan koulutuskuntayhtymälle oppilaitosmuotoiseen peruskoulutuksen järjestämislupaan 10 lisäpaikkaa 2014 vuoden alusta lukien. Koulutuskuntayhtymän fuusion myötä organisaatiorakennetta muutettiin siten, että yhtymävaltuuston tilalla ylimpänä päätöksentekoelimenä toimii 13-jäseninen yhtymäkokous. Tulosalueita on uudessa organisaatiossa kahdeksan: Kuntayhtymäjohto, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset, Mäntän seudun koulutuskeskus, Sastamalan oppilaitokset, Aikuis- ja oppisopimuskoulutus, Kuntayhtymän hallinto ja Kehittämistoiminnot. Kuntayhtymän talouden kannalta tulevaisuus tulee olemaan haasteellinen. Ammatillisen koulutuksen osalta on jo tehty päätöksiä opiskelijamääräleikkauksista. Sastamalan koulutuskuntayhtymään opiskelijamääräleikkauksia ei kohdennettu, mutta koska opiskelijamäärien vähennys oli valtakunnallisesti pienempi kuin alun perin suunniteltiin, kohdennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle sovittujen säästöjen aikaansaamiseksi lisäksi yksikköhintarahoituksen leikkauksia. Leikkauksen suuruus vuonna 2014 on 1,5%, lisäksi vuosille 2015 ja 2016 on suunniteltu 4,2%:in leikkausta yksikköhintoihin vuoden 2013 tasosta. Vuoden 2014 talousarvion laadinta fuusiosta aiheutuneiden organisaatiomuutosten ja kiireellisen aikataulun vuoksi oli haasteellinen tehtävä. Talousarvio laadittiin oppilaitosmuotoisen perusopetuksen osalta 3000 opiskelijan mukaan, joka on 55 opiskelijaa alle järjestämisluvan. Lisäksi talousarvion laadinnassa ei otettu huomioon tuloksellisuusrahoitusta ja harkinnanvaraista yksikköhintarahoitusta. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten osalta poistojen yhteensovittaminen Sastamalan koulutuskuntayhtymän poistosuunnitelman mukaiseksi lisää poistojen määrää varsinkin vuonna 2014. Talousarvion 2014 tuloslaskelman tilikauden alijäämäksi jäi näin ollen 2.174.941 euroa, joka ei kuitenkaan tule toteutumaan tällaisenaan. Sastamalan koulutuskuntayhtymän haasteita tulevaisuudessa tulevat olemaan myös vajaakäytössä oleva ja osittain huonokuntoinen kiinteistömassa. Vuoden 2014 alkuvuoden aikana tulee tehdä kartoitus kiinteistöjen todellisesta kunnosta ja korjaustarpeesta sekä päätökset siitä, missä opiskelijoita kuntayhtymän toiminta-alueella tulevaisuudessa koulutetaan ja ketä koulutetaan. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusion toteuttamiseen liittyy jälleen viiden vuoden irtisanomissuoja vakituisessa palvelusuhteessa olevan henkilöstön osalta. Henkilöstön ja toimintaprosessien osalta tuleekin käydä kriittistä tarkastelua, miten olemassa olevat henkilöresurssit saadaan mahdollisimman tehokkaasti palvelemaan kuntayhtymän toimintaa. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti toisen asteen (lukio sekä ammatillinen perus- ja lisäkoulutus) kehittämistoimilla pyritään edellä mainittujen yksikköhintarahoituksen leikkausten lisäksi noin 260 miljoonan euron lisävähennykseen koulutuksen järjestäjien kokonaisrahoituksessa vuoteen 2017 mennessä. Tähän liittyy meneillään oleva ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan 2015 alusta lukien. Rahoitusjärjestelmän uudistamisesta on annettu alustava luonnos, jonka mukaisesti nykyisenkaltaisesta yksikköhintarahoituksesta luovuttaisiin ja tilalle tulisi järjestelmä, joka jakaantuu kolmeen eri rahoituselementtiin: suorituksiin perustuva rahoitus, vaikuttavuuteen perustuva rahoitus sekä perusrahoitus. Suorituksiin perustuvan rahoituselementin tarkoituksena on ohjata ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä tehostamaan opintoprosessejaan ja osaamisen tunnustamis- ja henkilökohtaistamisprosesseja ja siten lyhentämään opiskeluaikoja. Suoristuksiin perustuva rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen koulutuksen järjestämis- ja tutkinnon suorittamismuodoissa suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella. Prosenttiosuudet tutkinnoille ja tutkintojen osille asetettaisiin siten, että ne ottavat huomioon ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen erilaiset tavoitteet ja erityispiirteet. Vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa rahoitusta kohdennettaisiin koulutuksen järjestäjien aikaansaamien tuotosten vaikuttavuuden perusteella. Vaikuttavuutta mitattaisiin ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkinnon suorittaneiden osalta työllistymisellä ja jatko-opintoihin sijoittumisella, kuten nykyisinkin. Opiskelija- ja työelämäpalaute olisi myös jatkossa yksi tuloksellisuuskriteeri sekä ammatillisessa lisäkoulutuksessa että peruskoulutuksessa. Vaikuttavuusrahoituksen osuus olisi nykyistä tulosrahoitusta suurempi. Uudessa rahoitusjärjestelmässä tulosrahoitusta saisivat kaikki koulutuksen järjestäjät, kun nykyisessä järjestelmässä 4/5 kulutuksen järjestäjistä saa tulosrahaa.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 5 Perusrahoitus määräytyisi laskennallisesti opiskelijavuoden tai vastaavan koulutuksen laajuutta kuvaavan suoritteen avulla. Perusrahoituksen koulutuksen järjestäjäkohtaisen tason määrittelyssä otetaan huomioon tekijöitä, joilla on kustannusvaikutusta. Tällaisia ovat alakohtaiset kustannukset, koulutuksen järjestämismuodot, erityisopiskelu, valmistavat ja valmentavat koulutukset, majoitettavat opiskelijat ja aikaisemmin tutkinnon suorittaneet. Rahoitusjärjestelmään on mahdollista sisällyttää myös strategiarahoitus, jolla voisi tukea mm. koulutuksen järjestäjien strategiaan perustuvaa tai kansallisesti merkittävää kehittämistoimintaa sekä erityistä koulutustehtävää tai muuta erityistä syytä. Myös nykyinen harkinnanvarainen yksikköhinnan korotus voitaisiin toteuttaa osana strategiarahoitusta. Pohdittavana on lisäksi, sulautetaanko valtionavustukset osaksi strategiarahoitusta. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalli esitetään muodostettavaksi matriisista, jossa sarakkeina ovat koulutusmuodot ja riveinä rahoituksen perusteeksi otettavat kohteet tai suoritteet kolmeen kokonaisuuteen (vaikuttavuusrahoitus, suorituksiin perustuva rahoitus, perusrahoitus) jaoteltuna. Matriisimallissa suoritteet ovat läpi linjan samanlaiset koulutuksen eri järjestämismuotojen ja tutkinnon suorittamismuotojen osalta. Perussuoritteet olisivat tutkinnot, tutkinnon osat sekä opiskelijavuodet. Esimerkiksi suorituksiin perustuvassa rahoituksessa suoritteena käytetään tutkintoja ja tutkintojen osia sekä niihin liittyviä tekijöitä (mm. koulutusalat, ilman tutkintoa olevat opiskelijat, erityisopetus). Perusrahoituksen määräytymisperusteena käytettäisiin kaikkien järjestämismuotojen kohdalla opiskelijavolyymia mittaavaa suoritetta (opiskelijavuosi) Malli on tarkoitus rakentaa siten, että suorite voidaan muuttaa, mikäli se on tarpeen. Tällöin esimerkiksi osaamispiste voidaan ottaa myöhemmin käyttöön suoritteena. Kaikki matriisin solut eivät välttämättä ole käytössä, riippuen esim. koulutuksen järjestämismuodon erityispiirteistä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa perusrahoituksen osuus voisi olla 40 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Suorituksiin perustuvan rahoituksen osuus olisi 50-54 % ja vaikuttavuusrahoituksen 6-10 %. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa tutkinnon osista maksettaisiin 40 prosenttia kaikesta rahoituksesta, tutkinnoista 10 prosenttia, opiskelijatyövuosista 40 prosenttia ja vailla aiempaa toisen asteen tutkintoa olevista tutkinnon suorittajista 10 prosenttia. Lisäksi järjestelmään tuodaan erikseen määriteltävän siirtymäajan puitteissa opiskelijapalautteeseen

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 6 pohjautuva rahoituselementti, jonka suuruus olisi 5-10 prosenttia rahoituksesta. Tällöin vähennettäisiin vastaavasti xxx rahoitusta 5-10 prosentilla. Rahoitus ohjataan järjestäjille seuraavaa vuotta varten kunkin vuoden syksyllä tehtävällä rahoituspäätöksellä. Päätöksessä järjestäjät saavat rahoituksen mm. tutkintojen osien, tutkintojen ja aiempaa vailla toisen asteen tutkintoa olevien tutkintoa olevien osalta kolmen vuoden toteuman keskiarvon perusteella. Opiskelijavuosien osalta päätös tehdään niin ikään kolme vuoden toteuman perusteella. Samalla tavoin toimisi oppisopimuksena suoritettavan ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusmalli. Siinä ei kuitenkaan sovellettaisi alakohtaisia porrastuksia. Rahoituksen keskittyminen jatkossa tutkintojen ja tutkintojen osien julkiseen rahoitukseen tarkoittaa ammatillisen lisäkoulutuksen osalta sitä, että tutkintoihin ja tutkintojen osiin johtamattoman koulutuksen julkisesta rahoittamisesta luovutaan. Sastamalan koulutuskuntayhtymän osalta tehdyt koelaskelmat näyttäisivät oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen osalta positiivisilta verrattuna nykyiseen rahoituksen määrään. Rahoitus näyttäisi eri prosenttiosuuksista riippuen joko pysyvän nykytasolla tai kasvavan. Koelaskelmat eivät kuitenkaan ota kaikkien elementtien vaikutusta huomioon, kuten palautekyselyjen tuloksia, joita on vaikea etukäteen arvioida.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 7 1.2 Kuntayhtymän rakenne ja hallinto 1.2.1 Kuntayhtymän jäsenkunnat Koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nokia, Punkalaidun, Huittinen, Sastamala, Juupajoki, Keuruu, Multia, Mänttä- Vilppula ja Ruovesi. Jäsenkuntien peruspääomaosuudet ovat seuraavat: Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat Peruspääoma Omistus-% 12/2012 (ammatillinen 31.12.2013 31.12.2013 nuorisoaste) 2013 k.m. Huittinen 10618 154 873 699,66 6,13 Juupajoki 2024 28 230 842,76 1,62 Keuruu 10494 76 687 421,15 4,82 Multia 1817 3 96 014,25 0,68 Mänttä-Vilppula 11134 248 2 212 413,41 15,52 Nokia 32353 81 369 757,00 2,59 Punkalaidun 3202 36 385 885,56 2,71 Ruovesi 4871 46 303 364,16 2,13 Sastamala 25754 629 9 094 883,68 63,80 102267 1301 14 254 281,63 100,00 Kokemäeltä ammatillisen nuorisoasteen opiskelijoita vuonna 2013 oli k.m. 54 opiskelijaa. Sastamalan kaupunki on korottanut peruspääomaansa vuoden 2013 aikana 244 000 eurolla. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaiset äänivallan perusteet ja edustajamäärät 1.1.2013 alkaen ovat: Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Huittinen 10 3 Juupajoki 1 Keuruu 2 1 Multia 1 1 Mänttä-Vilppula 5 2 Nokia 2 1 Punkalaidun 4 1 Ruovesi 1 Sastamala 17 6 Yhteensä 43 15

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 8 1.2.2 Kuntayhtymän hallinto Organisaatio Koulutuskuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 43-jäseninen yhtymävaltuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Valtuustopaikat jakautuvat seuraavasti: Jäsenkunta Jäseniä Huittinen 10 Juupajoki 1 Keuruu 2 Multia 1 Mänttä-Vilppula 5 Nokia 2 Punkalaidun 4 Ruovesi 1 Sastamala 17

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 9 Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Aaltonen Heikki Huittinen Haapasalo Hannu Huittinen Isaksson Hannele Huittinen Tähtinen Tinja Huittinen Kuisma Aulikki Huittinen Harakka Sari Huittinen Kivimäki Jukka Huittinen Salminen Lidia Huittinen Kärki Anu Huittinen Kraapo Juha Huittinen Luoto Lasse Huittinen Matintalo Lauri Huittinen Riuttamäki Simo Huittinen Laitala Jarno Huittinen Sampolahti Eija Huittinen Leppämäki Kaarina Huittinen Savolainen Sauli Huittinen Hosike Tero Huittinen Selin Jani Huittinen Multanen Seija Huittinen Jauhiainen Jani Juupajoki Vihersalo Anita Juupajoki Kässi-Jokinen Saara Keuruu Nissinen Mika Keuruu Viitanen Raimo Keuruu Träff Henry Keuruu Mertaniemi Anneli Multia Tienaho Erkki Multia Kaukola Kalevi Mänttä-Vilppula Helin Seppo Mänttä-Vilppula Lahtinen Jyrki Mänttä-Vilppula Pirttijärvi Eero Mänttä-Vilppula Mikkonen Pirjo Mänttä-Vilppula Suntila Mirja Mänttä-Vilppula Paski Katja Mänttä-Vilppula Väisänen Sirpa Mänttä-Vilppula Päivärinta Sari Mänttä-Vilppula Parviainen Merja Mänttä-Vilppula Grönroos Orvokki Nokia Aaltonen Auli Nokia Nyblom Kalle Nokia Rautalin Tommi Nokia Madekivi Sirkka Punkalaidun Niemi Kauko Punkalaidun Murtoo Tapani Punkalaidun Lehtinen Kari Punkalaidun Prihti Ari Punkalaidun Myllyniemi Sari Punkalaidun Räsänen Eeva-Liisa Punkalaidun Suominen Riikka Punkalaidun Kuutti-Selkee Heidi Ruovesi Moisio Antti Ruovesi Bamberg Sari Sastamala Siuronen Katariina Sastamala Brander Pertti Sastamala Leino Jukka Sastamala Haapanen Timo Sastamala Hakanen Veli-Pekka Sastamala Honkanen Kari Sastamala Huju Katariina Sastamala Hukkanen Jani Sastamala Piirainen Jani Sastamala Koivuniemi Seppo Sastamala Nummi Reino Sastamala Lahtinen Pirkko Sastamala Vinkki-Lehtinen Kirsi Sastamala Leikas Tapani Sastamala Mellenius Tommi Sastamala Ollila Saana Sastamala Virnes Anni Sastamala Pusa Sirkka-Liisa Sastamala Holma Kaisa Sastamala Pyymäki Esko Sastamala Järvinen Tuomo Sastamala Ristiniemi Päivikki Sastamala Chydenius Pia Sastamala Santa Helena Sastamala Reinilä Ulla-Maija Sastamala Seljänperä Samueli Sastamala Lahtinen Pentti Sastamala Säiniö Anja Sastamala Einola-Nevander Päivi Sastamala Toivonen Hannu Sastamala Rantonen Olli Sastamala Väkkärä Markku Sastamala Kiuttu Henri Sastamala Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Jyrki Lahtinen, Mänttä-Vilppula Hannu Toivonen, Sastamala Jukka Kivimäki, Huittinen Yhtymävaltuusto kokoontui kolme kertaa. Tarkastuslautakunta Valtuusto asettaa toimikaudekseen tarkastuslautakunnan ja valitsee yhden tai useamman tilintarkastajan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä ja tarkastamista varten. Valtuusto valitsi toimikaudekseen tilintarkastuspalvelujen toimittajaksi PwC Julkistarkastus Oy:n.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 10 Toimikaudeksi 2009-2012 valitun tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Korpela Aarno Huittinen Leino Eino Huittinen Paappanen Tapio Keuruu Markkanen Kauko Keuruu Hirvikoski Aulis Kiikoinen Koivuniemi Sirkka Kiikoinen Vuorinen Anne Mänttä-Vilppula Mäkelä Tauno Mänttä-Vilppula Torkki Marja-Leena Nokia Niemi Sinikka Nokia Murtoo Tapani Punkalaidun Juhe Isto Punkalaidun Kulonpää Irmeli Sastamala Virtanen Maija Sastamala Palomäki Leena Sastamala Nokkala Päivi Sastamala Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Anne Vuorinen, Mänttä-Vilppula Marja-Leena Torkki, Nokia Tarkastuslautakunta kokoontui kaksi kertaa. Toimikaudeksi 2013-2016 valitun tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Riuttamäki Ilkka Huittinen Multanen Seija Huittinen Jauhiainen Jani Juupajoki Viitanen Raimo Keuruu Ritola Markku Keuruu Paappanen Tapio Keuruu Saramäki Tarja Multia Palomäki Leena Sastamala Paski Katja Mänttä-Vilppula Louhela Anita Ruovesi Niemi Sinikka Nokia Nuutinen Taina Nokia Murtoo Tapani Punkalaidun Pietilä Pauli Sastamala Lahtinen Pirkko Sastamala Seljänperä Samueli Sastamala Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jani Jauhiainen, Juupajoki Katja Paski, Mänttä-Vilppula Tarkastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän 15-jäsenisen yhtymähallituksen tehtävänä on vastata käytännön päätöksenteosta ja koordinoinnista sekä valtuuston päättämien asioiden täytäntöönpanosta. Yhtymähallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymävaltuuston puheenjohtajilla sekä esittelijöillä. Toimikaudeksi 2009-2012 valitun yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Kivimäki Jukka Huittinen Rämö Kimmo Huittinen Mattila Timo Huittinen Mäkelä Raine Huittinen Säilä Maarit Huittinen Nixon Susanna Huittinen Kaijanmäki Timo Keuruu Träff Henry Keuruu Niemi Taina Kiikoinen Marjamäki Leena Kiikoinen Mertaniemi Anneli Multia Lakiasuo Leo Juupajoki Anttila Martti Mänttä-Vilppula Mäkinen Alli Mänttä-Vilppula Kaukola Kalevi Mänttä-Vilppula Kouvonen Sami Mänttä-Vilppula Laitinen Arja Nokia Grönroos Orvokki Nokia Madekivi Sirkka Punkalaidun Vatanen Tuula Punkalaidun Oksanen Kari Sastamala Niemi Reino Sastamala Lehtonen Jorma Sastamala Asikainen Eveliina Sastamala Pietilä Tarja Sastamala Merinen Tuula Sastamala Rintamäki Matti Sastamala Alajoki Kari Sastamala Toivonen Hannu Sastamala Helander Esa Sastamala

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 11 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Timo Mattila, Huittinen Matti Rintamäki, Sastamala Martti Anttila, Mänttä-Vilppula Yhtymähallitus kokoontui kolme kertaa. Toimikaudeksi 2013-2016 valitun yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Harakka Sari Huittinen Aaltonen Heikki Huittinen Mattila Timo Huittinen Lehtisalo Eeva Leena Huittinen Säilä Maarit Huittinen Nixon Susanna Huittinen Niemelä Aarno Juupajoki Ikkala timo Ruovesi Kaijanmäki Timo Keuruu Träff Henry Keuruu Anttila Martti Mänttä-Vilppula Vuorinen Anne Mänttä-Vilppula Anttila Mira Mänttä-Vilppula Kaukola Kalevi Mänttä-Vilppula Laitinen Arja Nokia Grönroos Orvokki Nokia Myllyniemi Sari Punkalaidun Prihti Ari Punkalaidun Holappa Petri Sastamala Kaaja Kari Sastamala Lehtonen Jorma Sastamala Rosengren Petri Sastamala Liukko-Sipi Aatto Sastamala Kulonpää Irmeli Sastamala Oksanen Kari Sastamala Friman Merja Sastamala Pietilä Tarja Sastamala Viitanen Jarmo Sastamala Välimäki Erkki Sastamala Rintamäki Matti Sastamala Lisäksi yhtymähallitukseen kuuluivat 25.6.-31.12.2013 seuraavat Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen nimeämät asiantuntijajäsenet: Kuusiluoma Vuokko Parkano Ovaska Jouni Hämeenkyrö Mäkelä Kalle Ikaalinen Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Erkki Välimäki, Sastamala Martti Anttila, Mänttä-Vilppula Timo Mattila, Huittinen Yhtymähallitus kokoontui 14 kertaa. Rakennustoimikunta Luottamushenkilöjäsenet Varajäsenet Anttila Mira Kaijanmäki Timo Lahtinen Jyrki, puheenjohtaja Oksanen Kari Pietilä Tarja Säilä Maarit Viranhaltijajäsenet Lahti Antti Mäkelä Harri Haataja Jani, sihteeri Rakennustoimikunta kokoontui kolme kertaa. Mäntän seudun ammatillinen neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on mm. tehdä esityksiä elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvista koulutusmuutoksista ja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä sekä varmistaa työ- ja elinkeinoelämän yhteistyö.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 12 Hallitus nimeää neuvottelukuntaan jäseniä Mäntän alueen jokaisesta jäsenkunnasta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii kuntayhtymähallituksen keskuudestaan nimeämä henkilö Mäntän seudun koulutuskeskuksen alueelta. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu Mäntän yksikön johtava viranhaltija ja kuntayhtymäjohtaja/rehtori. Neuvottelukunta voi kutsua asiantuntijajäseniä työ- ja elinkeinoelämästä. Neuvottelukunnan kokouksissa esittelijänä toimii Mäntän yksikön johtava viranhaltija. Mäntän seudun ammatillisen neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Anttila Martti Mänttä-Vilppula Anttila Mira Mänttä-Vilppula Jauhiainen Jani Juupajoki Kaijanmäki Timo Keuruu Korhonen Ismo Mänttä-Vilppula Lahtinen Jyrki Mänttä-Vilppula Leijala Jyrki Keuruu Maakanen Raimo Mänttä-Vilppula Mertaniemi Anneli Multia Niemelä Aarno Juupajoki Saarela Eija Ruovesi Neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa. Lounais-Pirkanmaan ja Kaakkois-Satakunnan Yritys- ja elinkeinoelämän ammatillinen neuvottelukunta Yhtymähallitus on 23.5.2013 perustanut Lounais-Pirkanmaan ja Kaakkois-Satakunnan Yritys- ja elinkeinoelämän ammatillisen neuvottelukunnan. Ammatillisen neuvottelukunnan tehtävänä on yhä edelleen tiivistää työelämän ja koulutuksen suhdetta sekä edistää koulutuksen järjestämistavoissa mm. koulutuksen joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Ammatillisen neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Boström Anna-Stiina, henkilöstöpäällikkö Hukkanen Veijo, toimitusjohtaja Inna Lauri, kunnanjohtaja Isotalo Jouni, jälkimarkkinointipäällikkö Kiuru Henri Korpela Antti, toimitusjohtaja Korpela Pekka, henkilöstö- ja hallintojohtaja Laine Ville, toimitusjohtaja Lehtonen Hannu, toimitusjohtaja Leikko Jari, osto- ja henkilöstöpäällikkö Levonen Saija, henkilöstöasianhoitaja Luhtala Mika, tehtaanjohtaja Matintalo Tapani, toimitusjohtaja / pj Nieminen Mikko, toimitusjohtaja Rantanen Mika, toimitusjohtaja Rämö Heidi, yrittäjä Tuominen Sirpa, yrittäjä Törmä Eila, elinkeinojohtaja Väisänen Arto, tuotantopäällikkö Välimäki Erkki, yhtymähallituksen pj Mattila Timo, yhtymähallituksen II vpj Lahti Antti, kuntayhtymäjohtaja / rehtori Moisio Ilpo, aikuiskoulutusjohtaja Kivipuro Anna-Leena, apulaisrehtori Komulainen Tuula, apulaisrehtori Lietepohja Anita, apulaisrehtori Nikali-Rauva Kirsi, apulaisrehtori Vexve Group Oy V. Hukkanen Oy Punkalaitumen kunta Huittisten Laatuauto Oy Seloy Oy Etelä-Satakunnan Puhelin Oy Teknikum Yhtiöt Oy Lojer Oy SHT-Tukku Oy Niemen Tehtaat Oy Kemira Chemicals Oy Saarioinen Oy Svea Perintä Oy / Vammalan Yrittäjät Vammalan Seudun Yrityspalvelu Oy Kirami Oy Huittisten Satulinna Muoti ja Koti TV Tuominen Oy Huittisten kaupunki Fortaco Oy Neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 13 Ammattiosaamisen toimielimet ja neuvottelukunnat Vuonna 2006 perustettiin kuntayhtymäkohtainen ammattiosaamisen toimielin. Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos on mukana erillisellä sopimuksella Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään perustetussa yksialaisessa toimielimessä. Neuvottelukunnat ovat toimineet koulujen ja työnantajien välisinä yhteydenpitoväylinä: autoala, kumiala, kone- ja metalliala, sähköala, puuala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, hiusala, rakennusala ja sosiaali- ja terveysala. Yhteistoiminta ja työsuojelu Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen yhteistyötoimikunta, joissa edustettuina ovat henkilöstöjärjestöt ja työnantajan edustus. Yhteistyötoimikunta työnantajan edustajat Lahti Antti Eteläniemi Margit Mattila Timo Anttila Martti kuntayhtymäjohtaja / rehtori vt. hallintojohtaja 5.2.2013 saakka yhtymähallituksen pj yhtymähallituksen II vpj henkilöstöjärjestöjen edustajat Kykylä Outi luottamusmies, OAJ ry / JUKO ry Hituri Raija luottamusmies, OAJ ry / JUKO ry Turpeinen Jari luottamusmies, OAJ ry / JUKO ry Ojala Kaija pääluottamushenkilö, Mänttä-Vilppula JHL ry Mäenpää Taina luottamusmies, JHL os. 441 Jämsä Outi luottamusmies, Jyty ry Isolauri Katriina pääluottamusmies, JUKO ry Toimikaudeksi 2013-2016 valittu yhteistyötoimikunta työnantajan edustajat Lahti Antti Kakkuri Anja Välimäki Erkki Anttila Martti kuntayhtymäjohtaja / rehtori talouspäällikkö yhtymähallituksen pj yhtymähallituksen I vpj henkilöstöjärjestöjen edustajat Kykylä Outi luottamusmies, OAJ ry / JUKO ry Hituri Raija luottamusmies, OAJ ry / JUKO ry Turpeinen Jari luottamusmies, OAJ ry / JUKO ry Ojala Kaija pääluottamushenkilö, Mänttä-Vilppula JHL ry Mäenpää Taina luottamusmies, JHL os. 441 Jämsä Outi luottamusmies, Jyty ry Isolauri Katriina pääluottamusmies, JUKO ry Palkkauksen kehittämistyöryhmä Lahti Antti kuntayhtymäjohtaja / rehtori Kivipuro Anna-Leena apulaisrehtori / VAK Komulainen Tuula apulaisrehtori / Hayo Eteläniemi Margit vt. hallintojohtaja 5.2.2013 saakka Pylvänäinen Arto apulaisrehtori / Mskk Kakkuri Anja talouspäällikkö Hituri Raija OAJ ry / JUKO ry Jämsä Outi Jyty ry Mäenpää Taina JHL os 441 Kuusela Arto Tkto Kykylä Outi OAJ / JUKO ry Turpeinen Jari OAJ / JUKO ry Moisio Ilpo aikuiskoulutusjohtaja

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 14 Sunila Riina Syrilä Marja Isolauri Katriina Mattila Timo Pietilä Tarja Vak Hayo Kokemäki OAJ / JUKO ry yhtymähallituksen pj yhtymähallituksen jäsen Työsuojelutoimikunta (1. taso) työnantajan edustajat Lahti Antti Kuusela Arto henkilöstöjärjestöjen edustajat Seppänen Leena Rintala Juhani Rannikko Tapio Leppänen Sanna Mäkelä Mauri Pääskynkivi Hannele Rintala Juhani Isolauri Katriina kuntayhtymäjohtaja / rehtori työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu, opetus 31.7.2013 saakka työsuojeluvaltuutettu, opetus 1.8.2013 alkaen työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelut työsuojeluasiamies työsuojeluasiamies työsuojeluasiamies työsuojeluasiamies, 31.7.2013 saakka pääluottamusmies, opetushenkilöstö Mäntän seudun koulutuskeskuksessa toimii 2. tason työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö Saara-Leena Kytömäki ja työsuojeluvaltuutettu Markku Takala, jäsen Ari Joensalmi sekä työsuojeluvaltuutettu Outi Jämsä. Johtoryhmät Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti 1-2 kertaa kuukaudessa. Johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymäjohtaja/rehtori, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtaja, vt. hallintojohtaja 5.2.2013 saakka, kehittämisjohtaja, talouspäällikkö ja 1.3.2013 alkaen hallintosihteeri. Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat varsinaisen johtoryhmän lisäksi henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Se kokoontuu harvemmin ja käsittelee toiminnallisia ja taloudellisia kokonaisuuksia. Laajennettuun johtoryhmään varsinaisen johtoryhmän lisäksi vuonna 2013 kuuluivat: Vammalan ammattikoulusta opettaja Kimmo Alatalo pääluottamusmies / Juko ry Katriina Isolauri siivooja Taina Mäenpää opiskelija Aleksi Forss 31.5.2013 saakka opiskelija Mari Kinnunen 1.8.2013 alkaen Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta opettaja Jaana Luoto opiskelija Sonja Vuorimäki Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksesta asuntolanhoitaja Pirkko Kovero opettaja Raija Hituri opiskelija Hanna-Kaisa Kallio 31.5.2013 saakka opiskelijat Ellen Uotila, Noora Yliviikari, Aleksi Sandroos syyskauden eri kokouksissa Mäntän seudun koulutuskeskuksesta lehtori Jari Turpeinen siivooja Kaija Ojala opiskelija Kostantin Dimitriev Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto taloussihteeri Jaana Kiuru opiskelija Jenna Takala

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 15 1.2.3 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön lukumäärä 2013 2012 Opetushenkilöstö, vakituinen 145 140 Opetushenkilöstö, määräaikainen 27 39 Muu henkilöstö, vakituinen 92 87 Muu henkilöstö, määräaikainen 26 34 Yhteensä 290 300 Sivutoiminen henkilöstö 46 31 Henkilöstön määrä 31.12.2013 200 100 0 Opetushenkilöstö, vakituinen Opetushenkilöstö, määräaikainen Muu henkilöstö, vakituinen Muu henkilöstö, määräaikainen Naisten ja miesten osuus henkilökunnasta 2013 2012 Naiset 194 200 Miehet 96 100 Yhteensä 290 300 Sukupuolijakauma 2013 Miehet 33 % Naiset 67 %

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 16 Henkilöstön ikäjakauma alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Yht. Naiset 0 2 9 13 33 28 33 48 29 18 4 217 Miehet 0 2 5 4 8 13 20 16 24 20 7 119 Yhteensä 0 4 14 17 41 41 53 64 53 38 11 336 Luvut sisältävät sivutoimisen henkilöstön (46 henkilöä) 60 50 40 30 20 10 0 Ikäjakauma alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Naiset Miehet Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 2013 2012 Tulleet 3 15 Lähteneet 11 21 Vuoden aikana alkaneet uudet eläkkeet Työkyvyttömyyseläke 2013 2012 Vanhuuseläke 6 6 Sairauspoissaolopäivät 2013 2012 Opetushenkilöstö 746 719 Muu henkilöstö 1896 1526 Yhteensä 2645 2245 Henkilöiden lukumäärä 134 286 Sairauspoissaolopäivät ka/henkilö 9,1 7,5

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 17 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Sairauspoissaolopäivät 2013 2012 Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Henkilöstökulut tulosalueittain Kuntayhtymän johto 276 129,94 Vammalan ammattikoulu 3 347 347,80 Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos 1 166 164,30 Mäntän seudun koulutuskeskus 4 070 384,98 Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 639 473,75 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto 3 453 737,45 Aikuis- ja oppisopimuskoulutus 1 421 348,21 Kuntayhtymän hallinto 265 412,43 Kehittämistoiminnat 821 140,79 Henkilöstökulut tulosalueittain Kuntayhtymän hallinto Aikuiskoulutus ja 2 % oppisopimuskoulutus 9 % Kehittämistoiminnot 5 % 15 461 139,65 Kuntayhtymän johto 2 % Vammalan ammattikoulu 22 % Huittisten ammattija yrittäjäopisto 22 % Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilai tos 4 % Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos 8 % Mäntän seudun koulutuskeskus 26 %

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 18 1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Koulutuskuntayhtymässä on hyväksytty vuoden 2012 alussa noudatettavaksi Sisäinen valvonta sekä hyvä johtamis- ja hallintotapa -ohje. Samoin hyväksyttiin noudatettavaksi Riskienhallintapolitiikka-asiakirja. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kuntayhtymähallituksen näkemyksen mukaan kuntayhtymän toiminnassa on noudatettu toimintaan liittyviä määräyksiä ja säännöksiä. Myös eri tasoilla tehtyjen päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Kehittämistoimintojen tulosalue vastaa Saskyn kehittämishankkeiden hallinnoinnista. Hankkeissa noudatetaan rahoituspäätöksen ehtoja ja ohjeita. Rahoituspäätöksessä hyväksytään hankkeiden tavoitteet ja toimenpiteet sekä kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, joita tulee noudattaa. Luonnonkuitukomposiitti-hankekokonaisuudessa kehitetään täysin uutta ja innovatiivista oppimisympäristöä ja ongelmana on ollut arvioida etukäteen tavanomaisista poikkeavien hankintojen sekä rakennustöiden ja tarvittavien ulkopuolisten palveluiden hintaa. Siten hankkeen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet yli rahoittajan hyväksymän määrän. Rahoittajalta on haettu lisärahoitusta hankkeelle, mutta rahoituksen tarve on siitä huolimatta suurempi kuin mitä rahoittaja on hankkeelle myöntänyt, joten osa kustannuksista jää kuntayhtymän maksettavaksi. Asiasta on pidetty sekä kuntayhtymäjohtaja että talouspäällikkö ajan tasalla. Aikuiskoulutusjohtaja on antanut toiminnasta selvityksen 2.12.2013 tarkastuslautakunnalle sekä 30.10.2013 kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahdelle. Kuntayhtymäjohtajalle toimitettu selvitys käsitteli Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppisopimuskoulutuksia vuosina 2009 2013. Aikuiskoulutusosaston ja oppisopimustoimiston toimintaohjeisiin on vuoden aikana tehty kaksi tarkennusta. Aikuiskoulutusjohtaja on hyväksynyt ja purkanut oppisopimukset sekä hankkinut tietopuolisen opetuksen eri koulutuksen järjestäjiltä hankintasopimusten perusteella. Aikuiskoulutusjohtaja on myös sopinut työnantajille maksettavista koulutuskorvauksista. Tietopuolisten opetuksien ajalta oppisopimusopiskelijoille maksettavista opintososiaalisista etuuksista on opetusministeriön päätös, jota oppisopimustoiminnassa on noudatettu. Aikuiskoulutuspäälliköt, aikuiskoulutusosaston kouluttajat, koulutuskuntayhtymän muiden yksiköiden opettajat ja muiden koulutuksen järjestäjien asiantuntijat ovat valmistelleet tarvittavia asiakirjoja (esitietolomake/henkilökohtaistamisasiakirjat/henkilökohtaiset opiskeluohjelmat) yhdessä oppisopimusopiskelijoiden ja työnantajien kanssa. Oppisopimussihteerit ovat laatineet työnantajan arvioiden perusteella todistuksen oppisopimuskoulutuksen suorittamisesta, jonka aikuiskoulutusjohtaja on vahvistanut. Vuosina 2009-2013 keskeiset kehittämistoimenpiteet ovat olleet muutokset toimintaprosessissa (OKM:n tarkennetut ohjeistukset vuonna 2013). 1.10.2013 järjestetyn oppisopimuskoulutuksen laatupäivän jälkeen, on oppisopimuksen toimintaprosessia muutettu niin, että henkilökohtaistamisasiakirjat tulee valmistella jo ennen oppisopimusten allekirjoittamista. Käytännössä tämä tarkoittaa muilta koulutuksen järjestäjiltä suoritettavaa hankintaa jo ennen kuin oppisopimus on allekirjoitettu. Toinen muutos, joka on otettu käyttöön, on oppisopimuksen purkaminen. Oppisopimus tullaan purkamaan heti, kun oppisopimusopiskelija on todistettavasti suorittanut tutkintonsa. Asia ei tule miellyttämään työnantajia, koska useissa koulutustarkastajan purkamissa oppisopimuksissa (määräaikainen työsopimus) he tulevat menettämään oppisopimusopiskelijalle jo mahdollisesti myönnetyn palkkatuen. Hallintojohtajan viran täyttämisestä sekä koulutuspäälliköiden virkojen täyttämisestä tehtyihin valituksiin saatiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökset vuoden 2013 aikana. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset muilta osin, mutta koulutuspäälliköiden oikaisuvaatimuksen osalta hallinto-oikeus totesi, että oikaisuvaatimusta ei olisi voinut jättää käsittelemättä. Uusia valitusprosesseja ei vuoden aikana ole laitettu vireille. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutuminen käy ilmi talousarvion toteutumisvertailussa. Myös varojen käytön seuranta sekä tuloksellisuuden toteutumisen seuranta selviävät tilinpäätösraporteista. Yhtymähallitus toteaa, että tavoitteiden asettamisessa ja määrärahojen budjetoinnissa on onnistuttu riittävästi, tulosvastuuta on noudatettu ja on toimittu toimivallan puitteissa. Tulosalueilla varojen käyttöä ja tuloksellisuutta seurataan ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan heti. Kehittämishankkeilla on rahoitussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Mikäli tavoitteet eivät toteudu, rahoittajan kanssa neuvotellaan hyvissä ajoin muutostarpeista. Pirkanmaan e-luukku -hankkeen alkuperäisiä tavoitteita ei ollut tarkoituksenmukaista kaikilta osin toteuttaa. Rahoittajan kanssa neuvoteltiin tarkennetuista tavoitteista ja toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 19 Aikuiskoulutusosaston johtoryhmä (aikuiskoulutusjohtaja ja aikuiskoulutuspäälliköt) kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Tilaisuudessa käsitellään aikuiskoulutuksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne. Aikuiskoulutuskoulutusosastolla on käytössä vuosisuunnitelma, joka kattaa toimintavuoden ammatillisen lisäkoulutuksen (VOS-rahoitteinen koulutus, työvoimapoliittinen koulutus sekä maksullinen palvelutoiminta). Näissä tilaisuuksissa tehdään tarvittavat muutokset toimintaan sekä seurataan muodostuneita kustannuksia. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallintapolitiikka-asiakirjaan perustuen käynnistettiin kesäkuussa 2012 riskikartoitustyö tavoitteena tunnistaa ja arvioida kuntayhtymään kohdentuvia merkittävimpiä riskejä sekä määritellä näille hallintatoimenpiteet. Työn toteuttamiseen käytettiin asiantuntija-apua PricewaterhouseCoopersilta. Kuntayhtymätasoinen riskikartoitus toteutettiin syksyllä 2012. Riskien tunnistaminen ja arviointi tapahtui työkokouksessa, johon osallistui yhteensä yksitoista koulutuskuntayhtymän avainhenkilöä (johtoryhmän jäsenet, kiinteistöpäällikkö sekä työsuojelupäällikkö). Haastattelujen pohjalta täydennettiin luotua riskilistaa sekä priorisoitiin riskejä niiden vaikutuksen ja todennäköisyyden mukaan. Riskeille suunniteltiin myös hallintakeinoja keskittyen merkittävimpiin riskeihin. Riskien priorisoinnin tuloksena saatiin Sastamalan koulutuskuntayhtymän riskikartat ja avainriskit. Toimenpideohjelmassa kymmenelle avainriskille määriteltiin lisäksi hallinnasta vastaava vastuutaho tai -henkilö. Kuntayhtymätasoiset riskit päivitettiin riskienhallinnan johtoryhmän kokouksessa joulukuussa 2013. Riskiluokitukseltaan kohtalaisille ja merkittäville riskeille laadittiin riskikortit. Suurimmat kuntayhtymätasoiset riskit ovat: 1) Valtion yksikköhintarahoituksen, oppisopimus- ja työvoimapoliittisen koulutuksen budjettileikkaus ja/tai uudelleenallokointi 2) Kuntarakenneuudistuksen vaikutukset 3) IT-johtamisen puutteet 4) Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa ennakoitua enemmän 5) Muu henkilöturvallisuuteen liittyvä riski (henkilöön kohdistuva fyysinen tai henkinen teko kuten pahoinpitely, uhkailu, painostus, häirintä tms.) Myös seuraavilla tulosalueilla suoritettiin riskikartoitus joulukuussa 2013: Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos, Mäntän seudun koulutuskeskus, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Vammalan ammattikoulu sekä Oppisopimus- ja aikuiskoulutus. Kartoituksen tekivät tulosalueiden ydinryhmät, joissa oli maksimissaan 10 henkilöä. Ryhmät koostuivat sekä esimiehistä että opetushenkilöstöstä ja tukipalveluhenkilöstöstä. Myös tulosalueiden riskiluokitukseltaan kohtalaisille tai merkittäville riskeille laadittiin riskikortit. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa ja kilpailutuksessa noudatetaan Lakia julkisista hankinnoista sekä kuntayhtymän omia hankintaohjeita. Hankintavaltuudet on määritelty yhtymähallituksen päätöksellä ja ne käyvät ilmi talousarvion täytäntöönpano-ohjeista. Kilpailutukseen osallistuneilta ei ole vuoden 2013 aikana tullut valituksia. Pysyviin vastaaviin kuuluvan kiinteän omaisuuden myynnistä päättää yhtymävaltuusto ja muiden pysyvien vastaavien osalta hallintojohtaja. Irtaimen omaisuuden myynnistä päättävät tulosalueiden johtajat. Rakennerahastohankkeita koskee ns. pysyvyyssääntö, jonka mukaan hankkeessa hankitut koneet ja laitteet on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeissa hankittu omaisuus merkitään EUtarroin, jotta välineet on helpompi jäljittää vielä myöhemminkin. Vaihtoehtoisesti voidaan EU-varoin rakennettu tila merkitä tietokyltein. Tietokoneet ja vastaavat laitteet ovat niissä olevan sarjanumeron perusteella identifioitavissa. Sopimustoiminta Sopimusten allekirjoittamisoikeudet on määritelty kuntayhtymän hallintosäännössä. Sopimustoiminnan osalta ei ole tiedossa mitään negatiivisia seuraamuksia. Sopimukset viedään Dynasty-järjestelmään, jossa sopimuksen päättymisajankohdan lähestyessä tulee huomautus vastuuhenkilöiden sähköpostiin. Opetusmaatilan ja -puutarhan toiminnassa on noudatettu EU-lainsäädäntöä ja voimassa olevia viranomaismäärityksiä.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 20 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kuntayhtymässä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäinen valvonta on toteutettu osana normaaleja kuntayhtymän johtamistoimintoja. Tarkastustoiminnan puitteissa ei ole tullut ilmi väärinkäytöksiä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Riskienhallintapolitiikan ja Sisäinen valvonta sekä hyvä johtamis- ja hallintotapa -asiakirjojen yhteydessä hyväksyttiin käyttöönotettavaksi myös viitekehys, jonka avulla kartoitetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa sekä kehittämistarpeita kuntayhtymässä. Viitekehys sisältää joukon kysymyksiä, joihin vuoden 2014 alussa pyydettiin kuntayhtymän henkilöstöltä ja yhtymähallituksen jäseniltä vastauksia Webropol-kyselynä. Vastauksien perusteella löydettiin kehittämistä kaipaavat osa-alueet. Kysely toteutetaan kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 21 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2013 2012 1 000 1 000 Toimintatuotot 27 054 28 666 Valmistevarastojen muutos 169 154 Valmistus omaan käyttöön 2 17 Toimintakulut -24 948-26 175 Toimintakate 2 277 2 662 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 8 Muut rahoitustuotot 6 5 Korkokulut -170-168 Muut rahoituskulut -3-2 Vuosikate 2 112 2 505 Poistot ja arvonalentumiset -2 245-1 474 Tilikauden tulos -133 1 031 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -319-1 965 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 590 850 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 219 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 138 135 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 109,1 110,0 Vuosikate prosenttia poistoista 94,1 169,9 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus. Kuntayhtymässä toimintakatteen on oltava ylijäämäinen, koska verorahoitusta ei ole. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot % toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa käytetään tunnuslukua, joka lasketaan kaavasta: Vuosikate % poistoista =100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot ja arvonalentumiset vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 22 1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 112 2 505 Tulorahoituksen korjauserät 0 2 112-38 2 467 Investointien rahavirta Investointimenot -2 152-7 835 Rahoitusosuudet investointimenoihin 764 990 Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot 0 12 Investointien myyntivoitot/-tappiot 0-1 388 38-6 795 Toiminnan ja investointien rahavirta 724-4 328 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 2 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -433-350 Oman pääoman muutokset 244 2 491 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0-10 Vaihto-omaisuuden muutos -164-107 * Saamisten muutos -921-485 Korottomien velkojen muutos 847-238 -951-1 553 Rahoituksen rahavirta -427 3 088 Rahavarojen muutos 297-1 240 Rahavarojen muutos 297-1 240 * Kassavarat 31.12. 846 549 * Kassavarat 1.1. 549 1 789 * v. 2012 Konsernitili 1 418 391,34 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin * v. 2013 Konernitili 2 422 960,51 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5v -11 469 Investointien tulorahoitus % 152,2 36,6 Kassan riittävyys (pv) 43 21 Lainanhoitokate 4 5

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 23 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5v Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus % = 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Kuntayhtymän maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kuntayhtymän rahavaroilla. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Kassan riittävyys (pv) =365 pv*rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 24 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kuntayhtymän rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmassa. VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 A I II III PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 0 12 3. Muut pitkävaikutteiset menot 35 69 35 81 Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 348 348 1. Kiinteistöjen liittymismaksut 287 287 2. Rakennukset 22 037 22 386 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 040 1 091 4. Koneet ja kalusto 1 999 2 828 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 593 496 Sijoitukset 26 304 27 436 1. Osakkeet ja osuudet 1 279 959 4. Muut saamiset 1 279 959 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 27 618 28 476 B Toimeksiantojen varat 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 24 24 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 24 24 C I II VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 8 13 2. Keskeneräiset tuotteet 483 314 5. Ennakkomaksut 0 32 491 359 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 352 523 2. Lainasaamiset 0 0 3. Muut saamiset 2 754 1 769 4. Siirtosaamiset 1 718 1 579 4 824 3 871 IV Rahat ja pankkisaamiset 847 549 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 6 162 4 779 VASTAAVAA YHTEENSÄ 33 804 33 279

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 25 VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 14 254 14 010 III Muut omat rahastot 135 135 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 4 154 4 020 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 138 135 B D E I II 18 681 18 300 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 3 438 3 118 2. Vapaaehtoiset varaukset 1 250 1 840 4 688 4 958 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 24 24 3. Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 24 24 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 283 5 717 6. Muut ennakot 30 40 7. Muut velat 110 137 Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 433 433 5. Saadut ennakot 260 86 6. Ostovelat 1 281 1 400 7. Muut velat 340 319 8. Siirtovelat 2 674 1 865 10 411 9 997 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 33 804 33 279 TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste % 69,7 70,1 Suhteellinen velkaantuneisuus % 37,4 34,2 Kertynyt yli-/alijäämä, tuh. 4292 4155 Lainakanta 31.12.2013, tuh. 5716 6150 Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää keskimäärin 70 % omavaraisuutta. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Omavaraisuusaste % = 100*(Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän toimintatuotoista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 26 Tunnusluku lasketaan kaavasta: Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100*(Vieras pääoma Saadut ennakot)/toimintatuotot Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Tunnusluku lasketaan kaavasta: Lainakanta =Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat)

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 27 1.6 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja -meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. TULOT t % Toiminta Toimintatuotot 27 223 96,4 Korkotuotot 2 0,0 Muut rahoitustuotot 6 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 - pysyvien vastaavien luovutusvoitot 0 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 764 2,7 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0 0,0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 244 0,9 Kokonaistulot yhteensä 28 239 100,0 MENOT t % Toiminta Toimintakulut 24 948 90,1 -valmistus omaan käyttöön -2 0,0 Korkokulut 170 0,6 Muut rahoituskulut 2 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 2 152 7,8 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 433 1,6 Kokonaismenot yhteensä 27 703 100,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 28 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 69 :n mukaan yhtymähallituksen on toimintakertomuksessa otettava kantaa tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää vapaaehtoisiin varauksiin, rahastoon tai tilikauden ylijäämä - tilille. Oman pääoman edellisten tilikausien yli- /alijäämä -tilin saldo on 4 154 321,71 euroa. Tilikauden ylijäämä vuodelta 2013 on 137 750,75 euroa. Kuntayhtymähallitus esittää, että: a) 590 000 euron investointivaraus puretaan ja tehdään 515 118,16 euron poistoeron lisäys b) tuloutetaan tehtyä poistoeroa 195 654,43 euroa c) tilikauden ylijäämä 137 750,75 euroa siirretään edellisten tilikausien yli-/alijäämä -tilille.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 29 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen 2.1.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perusopetus MÄÄRÄTAVOITTEET TOTEUMA 2013 TOTEUMA 2012 TOTEUMA 2011 Opiskelijoita 1955,5 1988,7 2009,5 Näistä erityisop. 299,6 304,7 311,7 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 1923,2 1956,4 1977,3 eronnut 178,0 208,0 206,0 kesk.aste 9,3 10,6 10,4 Läpäisymittari aloittaneet 832,0 874,0 739,0 valmistuneet 558,0 573,0 472,0 läpäisyaste 67,1 65,6 63,9 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm 123,0 128,0 138,0 kelpoisia 109,0 107,0 107,0 kelpoisuusaste 88,6 83,6 77,5 Kehittämismittari koulutusmenot 36 041 56 933 51 140 henkilöstömenot 8 654 106 8 751 957 8 443 617 kehittämismittari 0,4 0,7 0,6 Työelämäyhteydet opettajien lkm 10,0 18,0 7,0 työpäivien lkm 167,0 357,0 153,0 Työkykypassit, suoritetut 238,0 80,0 2,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk. 10 334 10 728 9 635 Käyttömenot/opisk. 10 056 9 262 9 027

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 30 2.1.2 Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän hallinnon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymävaltuusto yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto Talous TA 2013 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 0 199,80-199,80-100,0 Toimintakulut -442 640-398 591,99-44 048,01 90,0 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) -442 640-398 392,19-44 247,81 90,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0,00 0,00 0,0 Vyörytyserät 442 640 398 392,19 44 247,81 90,0 Yli-/alijäämä 0 0,00 0,00 0,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 31 2.1.3 Vammalan ammattikoulu Toiminnalliset tavoitteet Vammalan ammattikoulun opetustoiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota opiskelijoiden henkilökohtaisiin opintopolkuihin. Tutkinnon suorittamiseen on suunniteltu opiskelijakohtaisia toteuttamistapoja, joissa on hyödynnetty tieto- ja viestintätekniikan tuomia mahdollisuuksia. Laajennettua työssäoppimista on toteutettu yhä enemmän useilla koulutusaloilla. Kone- ja metallialalla aloitettiin kokeilu, jossa työssäoppimisen laajuus on 64 ov. Kokeilua on viety eteenpäin tiiviissä yhteistyössä pilottiyrityksen kanssa. Oppilaitoksen opetustoimintaa on kehitetty hanketoiminnan avulla. KOTI-hanke on antanut mahdollisuuden uuden teknologian ja älyratkaisujen opetukselle. Opetukseen haettiin uutta hyvinvointiteknologin opetuksen kokeilulupaa, johon saatiin myönteinen päätös. Luonnonkuitukomposiittihankkeen tilojen avajaiset pidettiin 27.11.2013. Luonnonkuitukomposiitteihin liittyvää opetusta on sisällytetty kumialan koulutukseen. Vuoden lopussa päättyneellä Urapolku-hankkeella on tuettu erityisopiskelijoiden työssäoppimista ja työllistymistä. Taitaja-kilpailuihin osallistuttiin aikaisempien vuosien tapaan. Suomen edustajana WorldSkills maailmanmestaruuskilpailuihin Saksan Leipzigissa 2.- 7.7.2013 osallistui kivialan opiskelija Matti Haapaniemi. Nuori Yrittäjyys -toiminta on saanut vankan sijan oppilaitoksen arjessa. Erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat ovat olleet innostuneita toiminnasta ja hoitaneet menestyksekkäästi erilaisia tilaisuuksia. Joulukuussa Vexve Areenalla pidetty Joulumessu-tapahtuma oli osa Y-kampus -hankkeen (yrittäjyyshanke) toteutusta. Tapahtumaan osallistui myös alueen yrittäjiä. Joulumessu-tapahtuma vahvisti ammattialojen yhteistyötä ja yrittäjyyden opetusta. Lisäksi se sai suosion myös kävijöiden keskuudessa. Opiskelijoiden ohjausta ja opiskelijahuoltoa on kehitetty. Oppilaitoksessa on otettu käyttöön erilaisia opiskelijan hyvinvointiin, terveyteen ja opintojen etenemiseen tähtääviä ennaltaehkäiseviä toimia. Toimenpiteiden vaikuttavuus on nähtävissä parantuneina tuloksina läpäisyn ja keskeyttämisen osalta. Lisäksi Ammattiosaajan työkykypassin suorittaneiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Uutena käytänteenä otettiin vuosiohjelmaan aloittavien opiskelijoiden ryhmäyttämispäivät Voimarinteellä. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on tiivistetty ja lisätty. Opiskelijoiden osallisuutta on tuettu. Oppilaskuntaa on pyritty aktivoimaan erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisessä. Oppilaskunta organisoi mm. Hyvinvointivirtaa-teemapäivän oppilaitoksen opiskelijoille 2.10.2013 ja 28.11.2013 pidetyn Sastamalan alueen nuorisofoorumin. Opiskelijoille järjestettiin vertaissovittelukoulutusta (Verso) 5.9.2013. Vertaissovittelu on yksinkertainen ja selkeä toimintamalli, jonka mukaan sovittelijoiksi koulutetut opiskelijat auttavat ristiriitojen osapuolina olevia opiskelijoita löytämään ratkaisuja. Koulutukseen osallistui myös opettajakuntaa. Oppilaitoksessa huomioitiin valtakunnallisia teemaviikkoja: Opetushallituksen valtakunnallista liikenneturvallisuusviikkoa vietettiin 9.-15.9.2013 ja ehkäisevän päihdetyön viikkoa 4. - 10.11.2013. Paloturvallisuusviikolla marraskuussa toteutettiin poistumisharjoitus. Kansainvälinen toiminta on mahdollisuus siitä kiinnostuneille opiskelijoille. Opiskelijoita on ollut mm. työssäoppimassa ulkomailla. Kansainvälinen vaihto on ollut mahdollista kaikilla koulutusaloilla. Learning Together -hanke on mahdollistanut benchmarking -vierailut, joissa on haettu hyviä käytänteitä oppilaitosten ja kolmannen sektorin välisestä yhteistyöstä. Oppilaitoksen vapaa-ajan toimintaa ja kerhotoimintaa monipuolistettiin. Perinteeksi muodostuneiden liikunnallisten kerhojen ohella aloitettiin mm. elämänhallintaa tukevaa yhdessäoloa, kamerakerho ja kokkikerho. Toimintaan osallistuu aktiivisesti asuntolassa asuvat, mutta toiminta on tarkoitettu kaikille opiskelijoille. Lahdessa 16. - 18.4.2013 pidettyihin Saku Stars -kilpailuihin osallistui useita opiskelijoita eri koulutusaloilta. Henkilöstö on kouluttautunut oman ammattitaidon ylläpitämiseksi ja sen lisäämiseksi. Työelämäjaksoille on osallistunut 4 opettajaa. Lisäksi henkilöstö on kouluttautunut uusien ohjelmistojen käyttöön. Vetovoimaisuuden perustana on laadukas opetustyö ja opiskelijan tukeminen opintojen aikana. Erilaisten hankkeiden kautta on tullut näkyvyyttä lehdistössä ja kansallisen tason seminaareissa. Perusopetuksen opinto-ohjaajien kanssa on pidetty yhteisiä tapaamisia opinto-ohjauksen tueksi. Perusopetuksen oppilaiden tutustumispäivät ovat olleet tärkeä mahdollisuus esitellä ammatillista koulutusta. Päivistä on kerätty palautetta, jonka avulla kehitämme päivien sisältöä. Koulutuskokeiluja ja ammattipäiviä on toteutettu koko lukuvuoden ajan. Opinto-ohjaajat ovat käyneet alueen yläkouluissa esittelemässä koulutustarjontaa. Keväällä 2.5.2013 perusopetuksen huoltajille tarjottiin mahdollisuutta tutustua teknologiateollisuuden yrityksiin. Koulutusaloilla tehtävä palvelutoiminta lisää ympäristön tietoisuutta oppilaitoksen

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 32 toiminnasta ja ammattialojen osaamisesta. Vammalan ammattikoulu sai kansallista julkisuutta, kun se Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n kanssa isännöi ammatillisen koulutuksen talvikisoja 15. - 16.3.2013 Sastamalassa. Tapahtumaan osallistui yli 450 osallistujaa eri puolilta Suomea. Yhdessä toimien olemme enemmän! Anna-Leena Kivipuro, apulaisrehtori Kuva: Oppilaskunnan järjestämä laskiaistiistai 4.3.2014

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 33 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET TeLi MaRaTa SoTeLi KAIKKI Opiskelijoita 386 102 97 585,0 Näistä erityisopiskelijoita 49 12 4 65,0 TOTEUTUMA Opiskelijoita 362,6 78 96,9 537,5 Näistä erityisopiskelijoita 58 16,3 9,6 83,9 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 386 102 97 585,0 eronnut 32 10 6 48,0 keskeyttämisaste 8,3 9,8 6,2 8,2 TOTEUTUMA opiskelijoita 362,6 78 96,9 537,5 eronnut 19 9 8 36,0 keskeyttämisaste 5,2 11,5 8,3 6,7 Läpäisymittari aloittaneet 153 26 34 213,0 valmistuneet 116 17 26 159,0 läpäisyaste 75,8 65,4 76,5 74,6 TOTEUTUMA aloittaneet 153 26 34 213,0 valmistuneet 115 16 24 155,0 läpäisyaste 75,2 61,5 70,6 72,8 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm 22 5 5 32,0 kelpoisia 18 5 3 26,0 kelpoisuusaste 81,8 100,0 60,0 81,3 TOTEUTUMA opettajien lkm 20 6 5 31,0 kelpoisia 19 6 4 29,0 kelpoisuusaste 95,0 100,0 80,0 93,5 Kehittämismittari koul.menot 9 000 3 000 3 200 15 200 henk.menot 1 367 290 360 680 300 600 2 028 570 keh.mittari 0,66 0,83 1,06 0,75 TOTEUTUMA koul.menot 1 091 1 764 1 129 3 984 henk.menot 1 308 104 318 218 306 359 1 932 681 keh.mittari 0,08 0,55 0,37 0,21 Työelämäyhteydet opettajien lkm 3 2 1 6,0 työpv.lkm 66 44 25 135,0 TOTEUTUMA opettajien lkm 1 1 1 3,0 työpv.lkm 10 20 20 50,0 Työkykypassit, suoritetut 96 20 15 131 TOTEUTUMA suoritetut, lkm 94 18 24 136 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk. 9 177 9 664 7 556 9 144 Käyttömenot/opisk. 8 505 8 169 9 150 8 554 (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk. 10 259 10 501 8 913 10 240 Käyttömenot/opisk. 9 167 11 448 9 520 9 562

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 34 Talous Vammalan ammattikoulu TA 2013 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 5 894 370 6 202 994,58-308 624,58 105,2 Valmistevarastojen muutos 200 000 48 832,92 151 167,08 24,4 Valmistus omaan käyttöön 0 36,15-36,15-100,0 Toimintakulut -5 174 000-5 251 407,09 77 407,09 101,5 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 920 370 1 000 456,56-80 086,56 108,7 Poistot ja arvonalentumiset -1 099 550-1 151 706,62 52 156,62 104,7 Vyörytyserät -355 117-296 192,69-58 924,31 83,4 Yli-/alijäämä -534 297-447 442,75-86 854,25 83,7

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 35 2.1.4 Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Toiminnalliset tavoitteet Opetustoiminta Pieniä ryhmiä on yhdistetty ja näin saatu määrällisesti riittävän kokoiset opetusryhmät. Vastaavasti suurien ryhmien käytännön taitojen opetuksessa on ollut mahdollista käyttää toista opettajaa. Olemassa olevia verkkokursseja on käytetty osana opetusta. Sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia on otettu käyttöön. ipad-taulutietokoneita on käytetty opetuksessa ja opettajia on koulutettu niiden käyttöön. KOTI-hankkeen tiloja on käytetty opetuksessa. Opiskelijat ovat olleet mukana Voimarinteellä Sastamalan kaupungin ikäpistetoiminnassa järjestämällä heille ruokailuja. Aikuiskoulutuksen kanssa yhteistyössä on toteutettu kotityö- ja puhdistuspalvelualan ammattitutkintoa ja siihen liittyvää valmistavaa koulutusta. Työelämän edustajille on järjestetty koulutuksia yhdessä aikuiskoulutuksen kanssa. Työpaikkaohjaajakoulutukset ja työelämän arvioijakoulutukset ovat olleet osa oppilaitoksen arkea. Työelämän edustajia on kutsuttu avoimien ovien päiviin ja muihin tapahtumiin. Sotesin kanssa pidetty yhteinen tapaaminen johti kuntoutuksen koulutusohjelmaopintojen järjestämiseen oppisopimuksena työelämässä oleville valmiille lähihoitajille. Uutena koulutuksena aloitettiin myös aikuisille suunnattu mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma. Henkilöstön kehittäminen Henkilökunta kouluttautui uusien taloushallinnon ohjelmien käyttöön. Kaksi opettajaa suoritti ergonomiakorttikoulutuksen ja toinen heistä myös ergonomiakorttikouluttajakoulutuksen. Henkilökunta on osallistunut oman ammattitaidon ylläpitämiseen liittyvään koulutukseen mm. erityisopetukseen ja tutkintoihin liittyviin kehittämispäiviin. Neljä on ollut kuukauden työelämäjaksolla päivittämässä omaa ammatillista osaamistaan ja luomassa yhteistyösuhteita. Työssäoppiminen ja näytöt Työpaikkaohjaajia on koulutettu molemmilla koulutusaloilla. Työssäoppimisen ohjauksessamme Moodleoppimisympäristöä ja myös työpaikkaohjaajia on koulutettu sen käyttämisessä. Työssäoppimisessa käytettäviä lomakkeita on kehitetty yhteistyössä kuntayhtymän sisäisten ja ulkoisten toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysalalla on jatkettu näytön arvioitsijakoulutuksia ja pirkanmaalaisten koulutuksen järjestäjien kanssa on yhteistyössä kehitetty aikuisten näyttötutkintokäytänteitä. Työssäoppimisen ohjauskorvaukset näyttelevät isoa osaa oppilaitoksen taloudessa. Kansainvälisyys Kolme opiskelijaa oli työssäoppimassa Espanjassa. Kaksi opettajaa kävi opiskelijaryhmän kanssa opintokäynnillä Espanjassa samaan aikaan. Toimenpiteet osaston vetovoimaisuuden lisäämiseksi Koulutusalojen näkyvyyttä on parannettu osallistumalla erilaisiin työelämän projekteihin ja tapahtumiin. Opetusalojen vetovoimaisuuden lisäämiseksi oppilaitoksen ja opiskelijoiden huoltajien väliseen yhteistyöhön on panostettu järjestämällä yhteisiä kotiväenpäiviä ja kutsumalla huoltajia oppilaitokseen. Peruskoululaisille on tarjottu mahdollisuutta tulla tutustumaan tarjolla oleviin koulutusaloihin sekä peruskoululaisten vanhemmille on käyty esittelemässä oppilaitoksen koulutusaloja. Asuntolan viihtyisyyteen ja vapaa-ajan toimintaan on kiinnitetty huomiota. Yhteisöllisyys ja arkielämäntaitojen opetteluun on panostettu myös asuntolaohjauksen kautta. Kirsi Nikali-Rauva, apulaisrehtori

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 36 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET MaRaTa SoTeLi KAIKKI Opiskelijoita 30 149 179,0 Näistä erityisopiskelijoita 25 5 30,0 TOTEUTUMA Opiskelijoita 30,3 157,2 187,5 Näistä erityisopiskelijoita 26,4 7,4 33,8 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 30 149 179,0 eronnut 3 11 14,0 keskeyttämisaste 10,0 7,4 7,8 TOTEUTUMA opiskelijoita 30,3 157,2 187,5 eronnut 0 13 13,0 keskeyttämisaste 0,0 8,3 6,9 Läpäisymittari aloittaneet 13 76 89,0 valmistuneet 10 54 64,0 läpäisyaste 76,9 71,1 71,9 TOTEUTUMA aloittaneet 13 76 89,0 valmistuneet 8 50 58,0 läpäisyaste 61,5 65,8 65,2 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm 3 9 12,0 kelpoisia 3 8 11,0 kelpoisuusaste 100,0 88,9 91,7 TOTEUTUMA opettajien lkm 3 10 13,0 kelpoisia 3 10 13,0 kelpoisuusaste 100,0 100,0 100,0 Kehittämismittari koul.menot 900 400 1 300 henk.menot 226 290 623 540 849 830 keh.mittari 0,40 0,06 0,15 TOTEUTUMA koul.menot 612 4 112 4 725 henk.menot 197 480 557 187 754 667 keh.mittari 0,31 0,74 0,63 Työelämäyhteydet opettajien lkm 1 4 5,0 työpv.lkm 20 80 100,0 TOTEUTUMA opettajien lkm 0 3 3,0 työpv.lkm 0 40 40,0 Työkykypassit, suoritetut 5 10 15 TOTEUTUMA suoritetut, lkm 0 4 4 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk. 13 581 8 801 9 958 Käyttömenot/opisk. 13 018 9 014 9 685 (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk. 13 478 8 704 9 943 Käyttömenot/opisk. 12 128 8 667 9 226

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 37 Talous Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos TA 2013 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 1 872 030 1 975 017,49-102 987,49 105,5 Toimintakulut -1 734 890-1 590 868,06-144 021,94 91,7 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 137 140 384 149,43-247 009,43 280,1 Poistot ja arvonalentumiset -112 400-118 989,59 6 589,59 105,9 Vyörytyserät -101 905-98 399,31-3 505,69 96,6 Yli-/alijäämä -77 165 166 760,53-243 925,53-216,1

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 38 2.1.5 Mäntän seudun koulutuskeskus Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteessa kehittää opetusta työelämälähtöiseksi sekä käytännönläheiseksi onnistuttiin MSKK:ssa hyvin. Attointegraation kokeiluun ja toteutukseen kehittämiseen saatiin lisäresurssia. Saskyn ( MSKK:n) mallia atto-integraatiosta esiteltiin vuoden aikana oman kuntayhtymän oppilaitosten lisäksi myös valtakunnallisesti. MSKK on ollut aktiivisesti levittämässä kokemuksia atto-integraation ja laajennetun työssäoppimisen kokeilusta mm. Opetushallituksen järjestämässä seminaarissa sekä yhdeksälle koulutuksen järjestäjälle mm. Salpaus, Tredu, Tavastia. Atto-integraatiolla on voitu lisätä myös joustavampia tapoja suorittaa opintoja. Sosiaalisen median (some) käytössä työssäoppimisen ohjauksessa ja valvonnassa on vuoden 2013 aikana edistytty vakiinnuttamalla hyviä käytänteitä. Pyrittäessä siihen, että somen käyttö olisi luonteva osa työssäoppimisen ohjausta kaikilla MSKK:n koulutusaloilla, tarvitaan vielä resursseja ja tukea niin opetushenkilöstölle kuin opiskelijoillekin. Koko opetushenkilöstölle on vuoden 2013 aikana järjestetty useita sosiaalisen median opetuskäyttöön liittyviä koulutuspäiviä. MSKK:n opettajia on vuonna 2013 osallistunut opettajien työelämäjaksoille. Oppilaitosjohto käytti kuluneena vuonna paljon aikaa löytääkseen optimaalisimman ratkaisun uudeksi lentokonealan oppimisympäristöksi. Loppuvuodesta valmisteltiin kuntayhtymähallitukselle esitys tilaratkaisuksi. Tilaratkaisun toteuttaminen edellyttää resursointia lentokonealan koulutukseen myös tulevina vuosina. Mäntän seudun koulutuskeskuksessa oli asetettu opiskelijoiden suorittamien Tyky-passien määrälliseksi tavoitteeksi yhteensä kolmekymmentä Tyky-passia. Tämä tavoite ei toteutunut. Opiskelijoiden Tyky-passien suorittaminen saatiin käynnistettyä vasta lukuvuoden 2013-2014 syyslukukaudella. Vuoden 2013 loppuun mennessä Tyky-passeja ei ollut vielä valmistunut, mutta nyt alkuvuodesta 2014 on ensimmäiset Tyky-passit jo valmiina. Arto Pylvänäinen, apulaisrehtori

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 39 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET TeLi Leko MaRaTa SoTeLi YhLiHa LuTi KAIKKI Opiskelijoita 244 36 82 102,5 102 52 618,5 Näistä erityisopiskelijoita 65 0 21 15 10 4 115,0 TOTEUTUMA Opiskelijoita 246,2 32,4 80,8 101,9 104,5 48,8 614,6 Näistä erityisopiskelijoita 60,5 0 27,4 14,2 6,2 4,6 112,9 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 219 36 74 102,5 102 52 585,5 eronnut 16 1 7 9 15 10 58,0 keskeyttämisaste 7,3 2,8 9,5 8,8 14,7 19,2 9,9 TOTEUTUMA opiskelijoita 221,9 32,4 72,8 101,9 104,5 48,8 582,3 eronnut 19 2 10 9 16 10 66,0 keskeyttämisaste 8,6 6,2 13,7 8,8 15,3 20,5 11,3 Läpäisymittari aloittaneet 65 18 32 35 51 33 234,0 valmistuneet 50 15 25 23 39 23 175,0 läpäisyaste 76,9 83,3 78,1 65,7 76,5 69,7 74,8 TOTEUTUMA aloittaneet 65 18 32 35 51 33 234,0 valmistuneet 43 17 21 22 29 14 146,0 läpäisyaste 66,2 0,0 65,6 62,9 56,9 42,4 62,4 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm 15 6 7 7 6 3 44,0 kelpoisia 15 6 5 7 4 2 39,0 kelpoisuusaste 100,0 100,0 71,4 100,0 66,7 66,7 88,6 TOTEUTUMA opettajien lkm 15 3 7 7 5 3 40,0 kelpoisia 14 1 6 6 4 2 33,0 kelpoisuusaste 93,3 33,3 85,7 85,7 80,0 66,7 82,5 Kehittämismittari koul.menot 5 000 2 500 2 800 1 800 1 500 2 200 15 800 henk.menot 1 168 910 201 080 435 490 468 890 340 550 234 930 2 849 850 keh.mittari 0,43 1,24 0,64 0,38 0,44 0,94 0,55 TOTEUTUMA koul.menot 5 299 130 4 099 1 370 975 353 12 227 henk.menot 1 133 688 226 480 407 204 460 127 347 331 215 199 2 790 028 keh.mittari 0,47 0,06 1,01 0,30 0,28 0,16 0,44 Työelämäyhteydet opettajien lkm 4 0 1 1 1 0 7,0 työpv.lkm 80 0 10 14 20 0 124,0 TOTEUTUMA opettajien lkm 1 1 0 0 1 0 3,0 työpv.lkm 20 25 0 0 20 0 65,0 Työkykypassit, suoritetut 5 0 10 0 15 0 30,0 TOTEUTUMA suoritetut, lkm 0 0 0 0 0 0 0,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk. 10 695 14 695 10 558 8 917 7 427 7 724 9 884 Käyttömenot/opisk. 10 503 12 378 10 336 9 317 7 147 9 125 9 724 (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk. 10 716 14 788 10 912 9 074 7 401 7 844 9 932 Käyttömenot/opisk. 12 681 12 127 9 323 9 142 6 708 8 054 10 241

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 40 Talous Mäntän seudun koulutuskeskus TA 2013 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 6 619 010 6 739 762,73-120 752,73 101,8 Valmistus omaan käyttöön 0 2 105,69-2 105,69-100,0 Valmistevarastojen muutos -42 760 119 714,06-162 474,06-280,0 Toimintakulut -6 064 900-5 805 727,53-259 172,47 95,7 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 511 350 1 055 854,95-544 504,95 206,5 Poistot ja arvonalentumiset -492 900-543 578,16 50 678,16 110,3 Vyörytyserät -359 855-328 875,73-30 979,27 91,4 Yli-/alijäämä -341 405 183 401,06-524 806,06-53,7

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 41 2.1.6 Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Toiminnalliset tavoitteet Yrittäjyys on keskeinen teema opetuksessa. Artesaanit tavoittelevat työtä liiketoiminnan ja asiakaspalvelun piirissä. Se voi tarkoittaa oman yrityksen perustamista, mutta myös oman osaamisen merkityksen ymmärtämistä toisen palveluksessa. Yleensä valmiita ratkaisuja ei ole ja siksi on todella tärkeää omaksua ryhmä- ja tiimityöskentely, joka verkostoituneessa työelämässä on käytössä. Tähän olemme pyrkineet ja tähän olemme sitoutuneet. Onnistumisen merkkejä on yhä suurempi kiinnostus opetella yrittäjätoimintaa yhdessä muiden kanssa ja suorittaa työssäoppiminen yrittäjän roolissa. Opettajat toimivat valmentajina ja työpaikkaohjaajina luoden samalla uutta opetusmallia, ja heillekin osuuskunta OSK Craft and Design on ollut innostava tapa pitää opetus asiakaslähtöisenä. Kannustaminen on auttanut opiskelijahuoltotyössä ja se, että on alan ammattilaisia käytettävissä, on ollut merkittävää tulosten kannalta. Henkilökohtaisia opinpolkuja on laadittu tarvittaessa. Tavoitteena on, että tutkinnot suoritetaan ja keskeyttämisen syihin etsitään apua. Kansainvälinen vaihto on tarjonnut uusia kokemuksia ja yhteyksiä ulkomaille. Opiskelijat voivat suorittaa myös työssäoppimisen ulkomaan jaksolla. Oppimisympäristöjen kehittämistä pidetään tärkeänä. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos voi säilyttää vetovoimaisuutensa ajanmukaisella kone- ja laitekannalla, joiden päivittämistä ei tulisi unohtaa. Meillä on kuitenkin viihtyisät, hyvässä kunnossa olevat toimitilat. Sitä arvostavat sekä opiskelijat että henkilöstö. Anita Lietepohja, apulaisrehtori

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 42 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET Kulttuuri KAIKKI Opiskelijoita 138 138,0 Näistä erityisopiskelijoita 3 3,0 TOTEUTUMA Opiskelijoita 128 128,0 Näistä erityisopiskelijoita 2,4 2,4 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 138 138,0 eronnut 8 8,0 keskeyttämisaste 5,8 5,8 TOTEUTUMA opiskelijoita 128 128,0 eronnut 9 9,0 keskeyttämisaste 7,0 7,0 Läpäisymittari aloittaneet 51 51,0 valmistuneet 37 37,0 läpäisyaste 72,5 72,5 TOTEUTUMA aloittaneet 51 51,0 valmistuneet 35 35,0 läpäisyaste 68,6 68,6 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm 6 6,0 kelpoisia 2 2,0 kelpoisuusaste 33,3 33,3 TOTEUTUMA opettajien lkm 6 6,0 kelpoisia 3 3,0 kelpoisuusaste 50,0 50,0 Kehittämismittari koul.menot 3 300 3 300 henk.menot 401 750 401 750 keh.mittari 0,82 0,82 TOTEUTUMA koul.menot 0 0 henk.menot 405 219 405 219 keh.mittari 0,00 0,00 Työelämäyhteydet opettajien lkm 0 0,0 työpv.lkm 0 0,0 TOTEUTUMA opettajien lkm 0 0,0 työpv.lkm 0 0,0 Työkykypassit, suoritetut 0 0,0 TOTEUTUMA suoritetut, lkm 19 19,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk. 9 014 9 014 Käyttömenot/opisk. 7 667 7 667 (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk. 10 188 10 188 Käyttömenot/opisk. 8 312 8 312

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 43 Talous Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos TA 2013 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 1 278 390 1 371 938,01-93 548,01 107,3 Toimintakulut -919 320-937 169,67 17 849,67 101,9 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 359 070 434 768,34-75 698,34 121,1 Poistot ja arvonalentumiset -165 460-116 853,18-48 606,82 70,6 Vyörytyserät -157 698-134 742,70-22 955,30 85,4 Yli-/alijäämä 35 912 183 172,46-147 260,46 510,1

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 44 2.1.7 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Toiminnalliset tavoitteet Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto on monialainen oppilaitos. Opiskelijamäärä on noin 500. Huittisten yksikössä voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon (merkonomi) ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon (datanomi). Kokemäen yksikössä voi suorittaa maatalousalan perustutkinnon (eläintenhoitaja, maaseutuyrittäjä), puutarhatalouden perustutkinnon (puutarhuri) ja talotekniikan perustutkinnon (putkiasentaja). Perustutkintoihin on mahdollista yhdistää myös lukio-opinnot. KOKEMÄEN YKSIKKÖ Kokemäen opetusmaatila ja -puutarha ovat tärkeä osa opetusta. Siellä viljellään esimerkiksi viljaa, sokerijuurikasta, marjoja, hedelmiä, taimitarhakasveja ja avomaavihanneksia. Puutarhalla harjoitetaan monipuolista kasvihuoneviljelyä. Puutarhamyymälä Pehtorska ja Karimaan puutarha palvelevat asiakkaita ja tukevat samalla asiakaspalvelun opetusta. Eläinopetusta tukevat opetusmaatilan kotieläintuotanto sekä uusimpana hankintana alpakat. Muun muassa linnut, liskot, kanit, jyrsijät ja selkärangattomat terraarioeläimet ovat tärkeä osa pieneläinopetusta. Oppilaitoksen sidosryhmätyö on aktiivista. Tästä esimerkkinä on ns. projektikoiratoiminta. Oppilaitoksella on yhteistyösopimus Niinisalon sotakoiraosaston, Poliisikoiralaitoksen sekä Tullin koirakoulun kanssa. Toiminnalliset tavoitteet: Opetustoiminta Eläintenhoidon oppimisympäristössä on tehty muutoksia. Sikatalous lopetettiin ja sikalan tilojen remontointi muille eläimille on tarpeen. Ensimmäisenä on kunnostettu tilat lampolalle. Loput tilasta on varattu pieneläimille ja koirille. Eläintenhoidon koulutusohjelmassa opiskelee eniten opiskelijoita ja eläinlajeja on runsaasti. Perusosaamisen hankkiminen vaatii käytännön työtiloja. Opetuspuutarha auditoitiin ja sille myönnettiin Laatutarha-sertifikaatti. Puutarhamyymälöiden kehittämiseksi pidettiin työpajoja. Tavoitteena oli toiminnan selkeyttäminen yhteen myymälään ja tuotevalikoiman laajentaminen opetusmaatilan tuotteisiin ja palveluihin. Nykyisessä myymälässä suunnitelmaa ei voida toteuttaa. Uudistamisella tehostettaisiin asiakaspalvelun/yritystoiminnan opetusta. Ammattiosaamisen työkykypasseja on suoritettu 44 (HAYO Kokemäki). Henkilöstön kehittäminen Keväällä 2013 käynnistyi Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun kautta koulutuskokonaisuus, jonka teemoina olivat Moniarvoinen työyhteisö ja Maahanmuuttajaopiskelijan polku ammatillisessa koulutuksessa. Koulutusta edelsi aiheeseen liittyvä osaamistarveselvitys. Koulutukseen osallistui sekä opettajia että ohjaajia. VESO-päivät pidettiin 25.5. ja 29.11. Keväällä aiheena oli oppilaitoksen markkinointi ja asiakaspalvelu ja syksyllä Hyvä työyhteisö. Ammattialakohtaisiin ja lakisääteisiin koulutuksiin henkilöstö on osallistunut tarjonnan ja tarpeen mukaan. Yksi opettaja valmistui erityisopettajaksi ja yksi opettaja hankki opettajan muodollisen pätevyyden. Yksikön kaikki opettajat ovat muodollisesti päteviä. HOJKSin laatimisessa ovat mukana opiskelija ja alaikäisen huoltaja, erityisopettaja, koulutusohjaaja ja ryhmänohjaaja. Erityisopettaja tiedottaa uusien ryhmien HOJKS-opiskelijoista ja kertoo opetuksen kannalta oleelliset tiedot. Kerran viikossa kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus Oljenkorressa tehdä erityisopettajan ohjauksessa rästitehtäviään ja -kokeitaan. Koulutusohjaaja antaa yksilöllistä ohjausta tehtävissä tarpeen mukaan. Molemminpuolisen tiedonkulun tehostamiseksi erityisopettaja ja koulutusohjaaja keskustelivat työpisteittäin opettajien ja työnohjaajien kanssa uusien ryhmien opiskelijoista. Wilman käytön kehittäminen on jatkuvaa. Työssäoppimisen sopimusten laatiminen, arviointi ja ateriakorvausten hoitaminen Wilmassa on otettu käyttöön. Reaaliaikainen poissaolojen seuranta toteutuu Wilman avulla. Opiskelijat voivat

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 45 seurata arviointejaan, opintojen kertymää ja poissaolojen kertymää Wilman avulla. Wilma on myös tärkeä viestintäväline. Wilmassa on opettajilla ja ohjaajilla käytössään ohjauksen välilehti. Opettajat ja ohjaajat voivat kirjata havaintojaan opiskelijoista. Näin ryhmänohjaaja ja koulutusohjaaja saavat laajemmin tietoa opiskelijoista ja tehostettua tukitoimia. Kansainvälisyys Vuonna 2013 kansainvälisessä työssäoppimassa opiskelijoita oli seuraavasti: Hollanti, 1 opiskelija 8 viikkoa Ranska, 2 opiskelijaa 5 viikkoa Ruotsi, 2 opiskelijaa 5 viikkoa Hankkeet vuonna 2013: Leonardo da Vinci kumppanuushanke "Peat Valley: The Golden Triangle" - keväällä 2013 Englannissa kokous, johon osallistui 2 opettajaa - syksyllä 2013 Liettuassa kokous, johon osallistui 2 opiskelijaa ja 2 opettajaa Leonardo da Vinci liikkuvuushanke "Tandem - new paths to new skills - life long learning in promotion of understanding the meaning of sustainable development of lifecycle in foodproduction and processing - hanke päättyi keväällä 2013 Comenius-hanke "healthy.living@school.eu - hankkeen aloituskokous järjestettiin Kokemäellä syksyllä 2013. Kokoukseen osallistuivat edustajat Ranskasta, Espanjasta, Saksasta ja Turkista. Carousel-yhteistyön suunnittelua keväällä 2013, jolloin Kokemäellä vieraili 5 vierasta Hollannista. Kesällä 2013 koulutilalla 5 ranskalaista työssäoppijaa (4 viikkoa). Toimenpiteet osaston vetovoimaisuuden lisäämiseksi Taitaja-kilpailujen semifinaaleihin osallistui neljä opiskelijaa. Lajeina olivat kukkasidonta ja eläintenhoito. Kaksi opiskelijaa kilpaili kukkasidonnan finaalissa. Tuloksena kultamitali ja 5. sija. Tutustumiskäynneistä ja koulutuskokeiluista on tullut merkittävä osa koulutuksen markkinointia. Peruskoulupäivät toteutettiin syyskuussa. Peruskouluissa käydään sekä vanhempainilloissa että 9 lk oppilaille esittelemässä koulutusta. Yhteistyö opinto-ohjaajien ja etsivän nuorisotyön kanssa on entistä tiiviimpää. Koulutusta on markkinoitu alan messuilla, lehdissä, kotisivuilla, facebookissa sekä suoramarkkinointikirjeellä laajalla jakelulla. Uusia esittelytapahtumia olivat Ponikuninkuusravit Porissa ja joulumessut Vexve-Areenalla. Oppilaitos oli toimijana Opetushallituksen rahoittamassa Puutarha-alan koulutuksen kehittämisen strategiahankkeessa vuosille 2014-2034. ProAgria on kehittänyt Traktorin taloudellisen ajon -testin. Maaseutuyrittäjäopiskelijat testasivat ajotyylinsä ja samalla testiohjelmaa ProAgrian testaajien kanssa marraskuun puolivälissä. LVI-opetuksen työtoiminnassa on päästy alkuun. Opetusmaatilalla ja -puutarhalla on ollut hyviä, todellisia työkohteita ja sen lisäksi on työskennelty omakotitalojen korjausrakentamiskohteissa. Työtoimintaa ei toistaiseksi ole markkinoitu. HUITTISTEN YKSIKKÖ Opetustoiminta Y-kampus-hankkeessa toteutettiin työelämäprojekteja ja laadittiin yrittäjille suunnattu esite yksikön palvelutoiminnasta ja työssäoppimisesta. Oppipajatoiminta jatkaa hankkeessa luotuja käytäntöjä yritysten toimeksiantojen toteuttamiseksi. Yrittäjiltä saadun palautteen pohjalta rakennettu paikallisesti toteutettava tutkinnon osa Visuaalinen mainostuotanto toteutettiin ensimmäistä kertaa. Tutkinnon osa on valittavissa sekä merkonomeilla että datanomeilla. Nuori yrittäjyys -toimintaa kehitettiin edelleen.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 46 Ammattiosaamisen työkykypasseja on suoritettu 41 (Huittisten yksikkö). Hyvinvointivirtaa-teemapäivä oli 2.10.2013. Ryhmänpäivänä 20.8. jokainen ryhmä osallistui ryhmänohjaajan johdolla yhdessä mietittyyn toimintaan ja laati ryhmän säännöt. Valmistautuminen tutkinnon perusteiden uudistamiseen, osaamisperusteisuuteen ja atto-integraation laajentumiseen on aloitettu koulutuksella ja opettajien välisillä keskusteluilla tutkinnon osien sisällöstä ja ammattitaitovaatimuksista. Yhteistyötä on tehty myös Mäntän seudun koulutuskeskuksen kanssa. Henkilöstön kehittäminen Opettajien koulutuspäivätavoite 2 koulutuspäivää/lukuvuosi toteutui. Henkilöstön yhteiset koulutukset olivat Läpäisyn tehostaminen 13.3.2013 ja EA1-päivityskoulutus 15.11.2013. Henkilöstön virkistyspäivä oli 3.5.2013 ja 8.8.2013 juhlistettiin yhden opettajan eläköitymistä. Valmiuksia maahanmuuttajaopiskelijan kohtaamiseen ja opettamiseen on pyritty lisäämään koulutuksella. Osa henkilöstöstä osallistui Moniarvoinen työyhteisö -koulutukseen 15.4.2013, 25.4.2013, 13.11.2013, 11.12.2013. Koulutus jatkuu vuonna 2014 Monikulttuurien ryhmän ohjaaminen -koulutuksella. Opiskelijan ohjausta ja tukemista on kehitetty ryhmänohjaajien ja koulutusohjaajan yhteistyön tiivistämisellä. Wilman ohjaus-välilehden käyttöönotto on helpottanut opiskelijan tukitoimien kirjaamista ja tiedottamista. Syyslukukauden alussa aloitettiin Oppipaja-toiminta. Oppipajassa ohjaajina toimivat tietotekniikan opettaja (erityisopettaja) ja koulutusohjaaja. Pajan tavoitteena on tukea opintojen suorittamista sekä toisaalta edesauttaa yritysyhteistyössä tehtävien projektien toteuttamista. Koulutusohjaaja on osallistunut seuraaviin koulutuksiin: 4.4. Turvallisuusseminaari 2013, 26.4. Huomisen ammatit ja osaaminen -seminaari ohjaustyön ammattilaisille, 4.6. Omin jaloin -koulutus, 30.8. Ammattiopinnoissa eteenpäin -koulutuspäivä, 7.10. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari, 24.10. Yhteishakujen info ja 22.11.2013 Tulevaisuuden ohjaustyön verkostot -seminaari. Kansainvälisyys Comenius-hankkeen Tradition, Diversity and Acceptance partnerimaita ovat Espanja, Romania, Puola, Espanja ja Italia. Ensimmäiseen projektitapaamiseen syksyllä 2013 Espanjassa osallistuivat opettaja ja viisi opiskelijaa. Hanke jatkuu kevääseen 2015. Yksi opiskelija oli työssäoppimassa Saksassa, yksi Ruotsissa. Kielten tunneilla vieraili Suomessa vaihdossa olevia korkeakouluopiskelijoita Kiinasta, Virosta, Espanjasta ja Italiasta. Kansainvälisyyskoordinaattori valmistelee uusia hankehakemuksia yhteistyössä Saskyn kv-tiimin kanssa sekä Comenius-hanketta belgialaisen kanssa. Nordplus-hanketta valmistellaan yhteistyössä tanskalaisen, norjalaisen ja islantilaisen partnerin kanssa. Kv-koordinaattori on osallistunut seuraaviin koulutuksiin: 27.3. ECVET tulee, oletko valmis! -seminaari, 6.9. Comenius koulujen yhteistyöhankkeet -koulutuspäivä, 18.9.2013-12.3.2014 (5 op) Vuorotellen -välineitä kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen oppimisen arjessa. Toimenpiteet osaston vetovoimaisuuden lisäämiseksi 9-luokkalaisten tutustumispäivät 18. 19.9.2013. Lisäksi on toteutettu yksittäisiä tutustumispäiviä sekä eripituisia koulutuskokeilujaksoja. Vanhempainiltoihin on osallistuttu eri yläkouluissa. Taitaja-kilpailujen semifinaaleihin osallistui somistuksessa kaksi opiskelijaa. Apulaisrehtori ja koulutuspäällikkö olivat 29.5.2013 Huittisten kauppiastoimikunnassa esittelemässä laajennetun työssäoppimisen mahdollisuuksia. 17.5.2013 Kokemäen yksikössä toteutettiin opo-päivä, johon kutsuttiin lähialueiden perusopetuksen opinto-ohjaajia ja etsiviä nuorisotyöntekijöitä. Koulutusta on markkinoitu lehdissä, suoramarkkinoinnissa, kotisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 47 Tuula Komulainen, apulaisrehtori Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET TeLi YhLiHa LuTi LuVa KAIKKI Opiskelijoita 40 137 70 232 479,0 Näistä erityisopiskelijoita 6 13 8 31 58,0 TOTEUTUMA Opiskelijoita 49,7 134,3 75,3 228,6 487,9 Näistä erityisopiskelijoita 6,2 15,6 9,4 35,4 66,6 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 40 137 70 232 479,0 eronnut 4 12 6 18 40,0 keskeyttämisaste 10,0 8,8 8,6 7,8 8,4 TOTEUTUMA opiskelijoita 49,7 134,3 75,3 228,6 487,9 eronnut 2 20 9 23 54,0 keskeyttämisaste 4,0 14,9 12,0 10,1 11,1 Läpäisymittari aloittaneet 18 65 32 130 245,0 valmistuneet 7 41 25 101 174,0 läpäisyaste 38,9 63,1 78,1 77,7 71,0 TOTEUTUMA aloittaneet 18 65 32 130 245,0 valmistuneet 14 40 20 90 164,0 läpäisyaste 77,8 61,5 62,5 69,2 66,9 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari opettajien lkm 2 12 4 16 34,0 kelpoisia 2 11 4 16 33,0 kelpoisuusaste 100,0 91,7 100,0 100,0 97,1 TOTEUTUMA opettajien lkm 2 9 5 17 33,0 kelpoisia 2 9 5 15 31,0 kelpoisuusaste 100,0 100,0 100,0 88,2 93,9 Kehittämismittari koul.menot 600 2 000 1 500 7 000 11 100 henk.menot 204 780 672 650 437 120 1 526 010 2 840 560 keh.mittari 0,29 0,30 0,34 0,46 0,39 TOTEUTUMA koul.menot 1 787 4 595 2 090 6 633 15 105 henk.menot 211 669 753 562 367 777 1 438 504 2 771 512 keh.mittari 0,84 0,61 0,57 0,46 0,55 Työelämäyhteydet opettajien lkm 0 1 0 1 2,0 työpv.lkm 0 20 0 20 40,0 TOTEUTUMA opettajien lkm 0 1 0 0 1,0 työpv.lkm 0 12 0 0 12,0 Työkykypassit, suoritetut 0 2 20 30 52,0 TOTEUTUMA suoritetut, lkm 8 23 12 36 79,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opisk. 10 565 7 709 8 167 13 267 11 358 Käyttömenot/opisk. 10 929 7 394 9 037 12 873 10 583 (ei poistoja) TOTEUTUMA Yksikköhintarahoitus/opisk. 10 100 7 593 7 952 13 084 10 477 Käyttömenot/opisk. 9 372 7 847 7 602 14 634 11 145

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 48 Talous Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto TA 2013 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 5 885 070 6 121 859,37-236 789,37 104,0 Toimintakulut -5 333 260-5 475 135,64 141 875,64 102,7 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 551 810 646 723,73-94 913,73 117,2 Poistot ja arvonalentumiset -269 600-273 074,44 3 474,44 101,3 Vyörytyserät -318 916-293 647,73-25 268,27 92,1 Yli-/alijäämä -36 706 80 001,56-116 707,56-218,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 49 2.1.8 Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Toiminnalliset tavoitteet Toimintavuosi oli erittäin haasteellinen, sillä muutokset yritysten toiminnassa vaikuttivat myös aikuiskoulutuksen koulutusohjelmiin niin määrällisesti kuin sisällöllisestikin. Useilla toimialoilla taloudellinen taantuma näkyi selvästi lomautuksina ja irtisanomisina. Aikuiskoulutuspalvelujen tarjonta muuttuikin entistä työelämälähtöisemmäksi ja aikuiskoulutusosaston toiminta keskittyi erityisesti rakennemuutoksista johtuvien koulutuspalvelun tuottamiseen. Haasteena kuitenkin oli työvoimapoliittisen koulutuksen siirtyminen lähes kokonaisuudessaan Pirkanmaalla Tampereelle ja Satakunnassa Poriin. Tämä tulee vaikuttamaan vuonna 2014 erityisesti Sastamalassa olevien vuokratilojen käyttöön. Jos työvoimapoliittista koulutusta ei järjestetä toiminta-alueellamme, tulemme purkamaan nyt voimassa olevat vuokrasopimukset. Toimintatapamme on joustava ja toteutimme koulutuksia ja kehittämishankkeita asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Yhteistyössä muiden asiantuntijoiden ja asiantuntijaverkostojen kanssa toteutimme ammatilliseen perustutkintoon, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavia koulutuksia sekä ammattitaitoa kehittäviä että syventäviä lisä- ja täydennyskoulutuksia. Koulutustiloja aikuiskoulutusosastolla on Eurassa, Huittisissa, Kokemäellä, Mänttä-Vilppulassa ja Sastamalassa. Aikuiskoulutusosastolla on laaja ja toimiva yhteistyöverkosto, joka ohjaa ja kehittää aikuiskoulutusosaston koulutus- ja asiantuntijapalveluja. Verkostossa on mukana yritysten, koulutuksen järjestäjien ja muiden elinkeinoelämässä mukana olevien tahojen edustajia. Toimintavuoden aikana rakennettiin koulutuspalvelumallia erityisesti mikroyrityksille. Toiminnan tuloksena aikuiskoulutuksen palvelutarjontaa kehitettiin vastaamaan paremmin mikroyritysten tarpeita ja lisättiin koulutustarpeiden ennakointivalmiutta. Lisäksi opintojen suorittamista verkkoympäristössä kehitettiin niin, että yhä useampi opiskelija voi suorittaa opintojaan verkkoympäristössä. Osa aikuiskoulutusosaston ja oppisopimustoimiston palveluista toteutetaan Voimarinteellä. Voimarinteellä olevat tilat toimivat ja antavat henkilöstöllemme paremmat lähtökohdat tuottaa hyvää asiakaspalvelua. Hoikan Helmen tilat uutena oppimisympäristönä on otettu hyvin vastaan ja tilojen käyttöaste on saavuttanut tason, jota voidaan pitää tyydyttävänä. Laadun ja tuotteiden kehittäminen Aikuiskoulutus toteutti työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää (TYKE), jonka tavoitteena on palvella seutukunnan yrityselämää, työntekijöitä ja työnhakijoita. Työkyvyn kokonaisvaltainen ylläpitäminen ja työurien pidentäminen ovat olleet yhtenä suurena painopisteenä kehittämistyössämme. Tässä kehittämistyössä ammatillisella osaamisella on merkittävä rooli työkyvyn ylläpitämisessä. Meneillään oleva Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittama TYKE-hankkeemme, Yxi luukku tuloskuntoon, onkin keskittynyt juuri työhyvinvointiin. Suomessa työhyvinvointikeskustelu on ollut hyvin ongelmalähtöistä. Hankkeella on haluttu nostaa esiin työn ja työorganisaation positiivinen vaikutus ihmisen kokonaishyvinvointiin. Hankkeen aikana on yhteistä, Yxi luukku tuloskuntoon -toimintamallia kehitetty yhdessä yrityksen, työterveyshuollon, koulutuksen järjestäjien ja eläkevakuutusyhtiön kanssa. Konkreettisia kehittämistuotteita ovat mm. Tuloskuntosauna ja Tuloskuntopaja, joista ensimmäisessä on enemmän kartoittava ja toisessa kehittävä työote. Olemme joustavia ja asiakkaan tarpeen huomioivia. Oppimisympäristömme ja -ohjelmamme soveltuvat entistä paremmin myös ohjattuun etäopiskeluun. Tästä hyvänä esimerkkinä PYRY-hanke, jossa liikuteltava oppimisympäristömme Pyry-bussi on ollut vilkkaassa käytössä. Liikuteltavalla oppimisympäristöllä voidaan madaltaa kynnystä opinpolulle siirtymisessä. Tilassa voi vahvistaa omia atk-taitoja tai ottaa haltuun uusia suunnitteluohjelmia, kuten Solidworks. Tila on myös hyvin luonteva paikka tavata asiakkaita. Pyry-hanke on tästäkin oiva esimerkki, koska hanke kohdistui erityisesti pienyrittäjiin. Vuosina 2012 2013 toteutimme myös Lisätehoa Tyylillä -hankkeen, jonka tavoitteena oli lisätä työelämäyhteistyötä aikuisopiskelijoiden ja työpaikkojen välillä. Tavoitteena oli myös vahvistaa sähköisten yhteydenpitovälineiden käyttöä niin asiakastöiden suunnittelussa kuin tutkintotilaisuuksissakin. Tästä saatiin hyvät kokemukset ja kädentaitoalojen luokista voidaan olla sujuvasti yhteydessä yrityksiin ja päinvastoin. Parhaimmillaan aikuiskoulutuksemme on kytkeytynyt tiiviiksi osaksi yritysten ja työpaikkojen kehittämistä. Tällöin koulutuspalveluilla ei vain reagoida osaamistarpeisiin, vaan myös kehitetään yritysten ja työpaikkojen toimintaa. Tästä hyvänä esimerkkinä voisi mainita Ruovedellä toimivan Pihlavan Ikkuna Oy:n kanssa tehtävän yhteistyön. Kahden vuoden aikana lähes neljäkymmentä työntekijää on suorittanut puusepän ammattitutkinnon. Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamiseen liittyvien työkalujen kehitystyö jatkui koko toimintavuoden. Aikuiskoulutusosasto uudisti henkilökohtaistamisasiakirjoja helpommin käsiteltävään muotoon. Henkilökohtaistamisohjausta kehitettiin yksilölähtöisemmäksi, lisäksi kouluttajille ja asiantuntijoille varattiin enemmän resursseja toteutukseen.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 50 Tavoitteeksi asetetut opiskelijamäärätavoitteet alittuivat oppisopimuskoulutuksessa. Tähän vaikutti erityisesti yritysten toiminnallinen tilanne, joka johtuu yritysten tilauskannan laskusta. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa tavoitteita ei saavutettu. Työvoimapoliittisen koulutuksen tarjonta Pohjois- ja Lounais-Pirkanmaalla on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, johon emme osanneet riittävästi varautua. Tavoitteiden saavuttamisen esteenä oli erityisesti rakennus- ja metallialan koulutusohjelmien toteuttamisen siirtyminen Tampereelle. Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet Opiskelijamäärät TA 2013 Toteutuma Oppisopimuskoulutus, perus 270 168,5 Oppisopimuskoulutus, tutkintotav. lisäk. 238 215,5 Oppisopimuskoulutus, muu ammat.lisäk. 62 39,5 Ammatillinen lisäkoulutus, VOS omaeht. 80 153 Ammatillinen lisäkoulutus, VOS henkilöstök. 15 3,8 Muu koulutus 50 16,0 Laatutavoitteet Suoritetut tutkinnot/lkm Opso, ammatillinen peruskoulutus 100 71 Opso, ammatillinen tutkintot.lisäkoulutus 130 111 Ammat.lisäkoulutus, VOS omaehtoinen 50 30 Suoritetut tutkinnon osat/lkm Opso, ammatillinen peruskoulutus 10 7 Opso, ammatillinen tutkintot.lisäkoulutus 20 1 Ammat.lisäkoulutus, VOS omaehtoinen 30 4 Talous Oppisopimuskoulutus ja aikuiskoulutus TA 2013 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 4 081 784 3 741 591,20 340 192,80 91,7 Toimintakulut -3 734 157-3 233 306,02-500 850,98 86,6 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 347 627 508 285,18-160 658,18 146,2 Poistot ja arvonalentumiset -25 000-38 949,75 13 949,75 155,8 Vyörytyserät -399 193-251 181,13-148 011,87 62,9 Yli-/alijäämä -76 566 218 154,30-294 720,30-284,9

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 51 2.1.9 Kuntayhtymän hallintopalvelut Toiminnalliset tavoitteet Kuntayhtymän hallinnossa otettiin vuoden 2013 aikana käyttöön noin kymmenkunta talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmisto-osaa. Käyttöönotto sujui kuntayhtymän osalta suhteellisen kivuttomasti, vaikka uusien ohjelmistojen opettelu onkin aiheuttanut henkilöstölle ylimääräistä työtä. Kuntayhtymässä hallintopalveluita johdettiin lähes koko vuosi ilman hallintojohtajaa. Edellinen hallintojohtaja irtisanoutui tehtävästä jo 2012 puolella ja virkaa ei laitettu hakuun, koska oli jo tiedossa vuoden 2014 alusta mahdollisesti toteutuva Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusio. Lyhytaikaisen sijaisen palkkaamisen kuntayhtymän ulkopuolelta ei katsottu olevan järkevää. Yleishallinto Uuden valtuustokauden alkaminen on näkynyt kuntayhtymän yleishallinnossa lähinnä uusien luottamushenkilöiden perehdyttämisessä kuntayhtymän hallintoon. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon uusien ohjelmistojen käyttöönotto viivästyi jonkin verran aikataulustaan. Lähinnä siksi, että ohjelmistojen käyttöönotto vaati luultua enemmän henkilöstöresursseja toimintojen suunnitteluun. Taloushallinto Taloushallinnon ohjelmistojen osalta johdon raportointijärjestelmä on saatu vain osittain käyttöön johtuen rajallisista henkilöresursseista. Tähän panostetaan vuoden 2014 puolella. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusio vuoden 2014 alusta aiheutti taloushallintoon huomattavan määrän lisätyötä, koska talouden seurannan perusteet tuli rakentaa ennen syksyn talousarvion laadintaa kuntoon. Kiinteistönhallinta Kiinteistönhallinnassa vuonna 2013 keskeisiä asioita ovat olleet vuodelle 2013 päätettyjen investointihankkeiden rakennuttaminen, kiinteistöhallintapalveluiden kehittäminen ja yhtenäistäminen koulutuskuntayhtymän tasolla kuten myös kiinteistöstrategian ja kunnossapitosuunnitelmien kehittäminen sekä päivittäminen yhteistyössä tulosalueiden kanssa. Talous Kuntayhtymän hallinto TA 2013 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 40 000 63 073,90-23 073,90 157,7 Toimintakulut -1 002 740-880 728,23-122 011,77 87,8 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) -962 740-817 654,33-145 085,67 84,9 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0,0 Vyörytyserät 962 740 817 654,33 145 085,67 84,9 Yli-/alijäämä 0 0 0 0,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 52 2.1.10 Kehittämistoiminnat Toiminnalliset tavoitteet Kehittämistoiminnot Vuoden 2013 aikana laadittiin Sastamalan koulutuskuntayhtymälle uusi strategia vuosille 2014-2016, minkä yhtymävaltuusto hyväksyi kokouksessaan 21.11.2013. Strategia valmisteltiin yhteistyössä 1.1.2014 Sastamalan koulutuskuntayhtymään fuusioituneen Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän kanssa osallistaen strategiaprosessiin molempien koulutuskuntayhtymien henkilöstöä, asiakkaita (jäsenkunnat, opiskelijat sekä työ- ja elinkeinoelämä) sekä muita sidosryhmiä. Vuonna 2013 käynnissä oli lukuisia rakennerahastohankkeita sekä Opetushallituksen myöntämiä avustuksia, joilla on kehitetty muun muassa opetusta, oppimisympäristöjä sekä henkilöstön osaamista. EU:n rakennerahastokausi 2007 2013 lähenee loppuaan, ja uutena Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamana ESR-hankkeena käynnistettiin vuonna 2013 LUPAUS-hanke. Hankkeen lähtökohtana on tehostaa nuorten suuntautumista hänelle oikeaan ammatilliseen koulutukseen ja sitä vastaavaan ammattiin nuorisotakuun tarjoamien vaihtoehtoisten polkujen avulla. Hankkeen avulla tehostetaan viestintää ja yhteistyötä eri kohderyhmien välillä tiedottaen erityisesti yhteishaku-uudistuksesta. Laatujärjestelmä Keväällä 2013 palkattiin Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän yhteinen laatukoordinaattori käynnistämään toimintajärjestelmän rakennustyötä. Myös Opetushallituksen rahoittamasta Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä -hankkeesta saatiin lisäresursseja toimintajärjestelmän kehitystyöhön. Toimintajärjestelmän viitekehykseksi ja laadunhallinnan työkaluksi on valittu EFQM (European Organisation for Quality Management) -malli. Tällä johtamismallilla ja ISO 9001:2008 mukaisilla prosessien kuvauksilla pyritään kohti yhteistä toimintatapaa. Vuoden 2013 aikana toimintajärjestelmän rakentamista on viety eteenpäin useissa työryhmissä. Kuntayhtymän ydinprosessi on määritelty sekä tunnistettu asiakkaat. Henkilöstön koulutuksen koordinointi Oppia ikä kaikki -hankkeen pääteemoina vuonna 2013 olivat laadunvarmistaminen ja arviointi, oppimisympäristöt ja menetelmät sekä työyhteisön ja verkoston kehittäminen, joihin liittyen on järjestetty useita koulutuksia ja asiantuntijaryhmien tapaamisia. IT-koordinointi Vuoden 2013 aikana laadittiin SASKYn tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2014-2016, jonka yhtymähallitus hyväksyi 19.12.2013. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian lähtökohtana käytettiin 20.2.2013 julkaistua maakunnallista Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelmaluonnosta. SASKYn tvt-strategian valmistelivat yhdessä Sastamalan ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymien tvt-työryhmät. Lisäksi Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä edesauttoi työn valmistumista kertomalla omista toimivista tvt:n käytänteistään sekä kommentoimalla strategialuonnoksia. Intranet on otettu käyttöön, mutta sen kehitystyö on vielä kesken. Intra toimii sisäisenä tiedotuskanavana, jonne kaikki voivat lisätä tiedotteita ja uutisia. Asiakirjojen siirtotyö intraan erityisesti opetuksen osalta on kesken ja sitä tehdään vähitellen samalla kun koulutuskuntayhtymän käytäntöjä yhtenäistetään. Kuntayhtymän markkinointi Kuntayhtymätason markkinointia koordinoi markkinointiryhmä, jossa on edustus kaikista oppilaitoksista. Markkinoinnin toimintasuunnitelman mukaisesti vuonna 2013 laadittiin muun muassa vuosikertomus ja hakijan oppaat sekä hankittiin markkinointivälineistöä kuntayhtymä- ja oppilaitostasolla toteutettavan markkinoinnin tueksi. Yhteishakua ajatellen oltiin esillä sekä Aamulehden että Satakunnan kansan Opinnot & Ura -liitteissä. SASKYn Facebook-sivut ovat aktiivisessa käytössä ja jokaisesta oppilaitoksesta on nimetty päivittäjät. Vuoden 2013 lopussa sivustolla oli tykkääjiä noin 230.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 53 SASKYn Y-kampus ja Pirkanmaan e-luukku -hankkeiden tuella SASKYn internetsivuille perustettiin työelämäosio esittelemään SASKYn monipuolista työelämäyhteistyötä. SASKYn hankkeista erityisesti KOTI-hanke on saanut paljon näkyvyyttä valtakunnallisessakin mediassa. Talous Kehittämistoiminnat TA 2013 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 1 150 785 947 426,44 203 358,56 82,3 Toimintakulut -1 689 880-1 485 018,40-204 861,60 87,9 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) -539 095-537 591,96-1 503,04 99,7 Poistot ja arvonalentumiset -11 900-2 060,41-9 839,59 17,3 Vyörytyserät 287 304 186 992,77 100 311,23 65,1 Yli-/alijäämä -263 691-352 659,60 88 968,60 133,7

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 54 2.1.11 Käyttötalous yhteensä Talous Käyttötalous yhteensä TA 2013 Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 26 821 439 27 163 863,52-342 424,52 101,3 Valmistevarastojen muutos 157 240 168 546,98-11 306,98 107,2 Valmistus omaan käyttöön 0 2 141,84-2 141,84-100,0 Toimintakulut -26 095 787-25 057 952,63-1 037 834,37 96,0 Toimintakate/-jäämä (sitova erä) 882 892 2 276 599,71-1 393 707,71 257,9 Poistot ja arvonalentumiset -2 176 810-2 245 212,15 68 402,15 103,1 Yli-/alijäämä -1 293 918 31 387,56-1 325 305,56-2,4

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 55 2.1.12 Käyttötalousosan toteutuminen yhtymähallituksen tasolla Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut -160 900-114 621,11-46 278,89 71,2 Toimintakate/-jäämä -160 900-114 621,11-46 278,89 71,2 Kuntayhtymäjohto TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 199,80-199,80 0,0 Toimintakulut -281 740-283 970,88 2 230,88 100,8 Toimintakate/-jäämä -281 740-283 771,08 2 031,08 100,7 KUNTAYHTYMÄN JOHTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 199,80-199,80 0,0 Toimintakulut -442 640-398 591,99-44 048,01 90,0 Toimintakate/-jäämä -442 640-398 392,19-44 247,81 90,0 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 14 000 113 325,51-99 325,51 809,5 Toimintakulut -930 250-1 091 218,39 160 968,39 117,3 Toimintakate/-jäämä -916 250-977 892,88 61 642,88 106,7 Tekniikan ja liikenteen ala/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 3 600 100 3 790 323,72-190 223,72 105,3 Valmistevaraston muutos 200 000 48 832,92 151 167,08 0,0 Toimintakulut -1 887 640-1 789 937,97-97 702,03 94,8 Toimintakate/-jäämä 1 912 460 2 049 218,67-136 758,67 107,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 145 740 979 237,91 166 502,09 85,5 Toimintakulut -522 380-600 186,71 77 806,71 114,9 Toimintakate/-jäämä 623 360 379 051,20 244 308,80 60,8 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/vak TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 772 980 893 208,19-120 228,19 115,6 Toimintakulut -388 100-476 576,05 88 476,05 122,8 Toimintakate/-jäämä 384 880 416 632,14-31 752,14 108,2 Tukipalvelutoiminnot/VAK TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 361 550 426 899,25-65 349,25 118,1 Valmistus omaan käyttöön 0 36,15-36,15 0,0 Toimintakulut -1 445 630-1 293 487,97-152 142,03 89,5 Toimintakate/-jäämä -1 084 080-866 552,57-217 527,43 79,9 VAMMALAN AMMATTIKOULU TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 5 894 370 6 202 994,58-308 624,58 105,2 Valmistevaraston muutos 200 000 48 832,92 151 167,08 24,4 Valmistus omaan käyttöön 0 36,15-36,15 0,0 Toimintakulut -5 174 000-5 251 407,09 77 407,09 101,5 Toimintakate/-jäämä 920 370 1 000 456,56-80 086,56 108,7

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 56 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/kosol TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 10 476,91-10 476,91 0,0 Toimintakulut -289 040-245 456,75-43 583,25 84,9 Toimintakate/-jäämä -289 040-234 979,84-54 060,16 81,3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala/kosol TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 410 420 408 485,03 1 934,97 99,5 Toimintakulut -243 790-209 975,06-33 814,94 86,1 Toimintakate/-jäämä 166 630 198 509,97-31 879,97 119,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/kosol TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 324 280 1 372 344,02-48 064,02 103,6 Toimintakulut -707 340-652 877,42-54 462,58 92,3 Toimintakate/-jäämä 616 940 719 466,60-102 526,60 116,6 Tukipalvelutoiminnot/KOSOL TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 137 330 183 711,53-46 381,53 133,8 Toimintakulut -494 720-482 558,83-12 161,17 97,5 Toimintakate/-jäämä -357 390-298 847,30-58 542,70 83,6 KARKUN KOTITALOUS- JA SOS.ALAN OPPILAITOS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 872 030 1 975 017,49-102 987,49 105,5 Toimintakulut -1 734 890-1 590 868,06-144 021,94 91,7 Toimintakate/-jäämä 137 140 384 149,43-247 009,43 280,1 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 30 000 52 781,84-22 781,84 175,9 Toimintakulut -798 700-688 158,32-110 541,68 86,2 Toimintakate/-jäämä -768 700-635 376,48-133 323,52 82,7 Tekniikan ja liikenteen ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 2 805 470 2 732 258,36 73 211,64 97,4 Valmistevarastojen muutos -42 760 119 714,06-162 474,06-280,0 Toimintakulut -1 487 190-1 497 224,56 10 034,56 100,7 Toimintakate/-jäämä 1 275 520 1 354 747,86-79 227,86 106,2 Tekniikan ja liikenteen ala/leko/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 534 010 511 486,65 22 523,35 95,8 Toimintakulut -337 980-358 509,93 20 529,93 106,1 Toimintakate/-jäämä 196 030 152 976,72 43 053,28 78,0 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 902 240 967 896,36-65 656,36 107,3 Toimintakulut -554 940-536 242,43-18 697,57 96,6 Toimintakate/-jäämä 347 300 431 653,93-84 353,93 124,3

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 57 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 984 440 1 031 711,83-47 271,83 104,8 Toimintakulut -617 620-607 634,59-9 985,41 98,4 Toimintakate/-jäämä 366 820 424 077,24-57 257,24 115,6 Yht.kuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 764 090 794 598,50-30 508,50 104,0 Toimintakulut -389 480-403 466,20 13 986,20 103,6 Toimintakate/-jäämä 374 610 391 132,30-16 522,30 104,4 Luonnontieteiden ala/mskk TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 411 150 389 142,57 22 007,43 94,6 Toimintakulut -266 640-231 839,94-34 800,06 86,9 Toimintakate/-jäämä 144 510 157 302,63-12 792,63 108,9 Tukipalvelutoiminnot/MSKK TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 187 610 259 886,62-72 276,62 138,5 Valmistus omaan käyttöön 0 2 105,69-2 105,69 0,0 Toimintakulut -1 612 350-1 482 651,56-129 698,44 92,0 Toimintakate/-jäämä -1 424 740-1 220 659,25-204 080,75 85,7 MÄNTÄN SEUDUN KOULUTUSKESKUS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 6 619 010 6 739 762,73-120 752,73 101,8 Valmistevarastojen muutos -42 760 119 714,06-162 474,06-280,0 Valmistus omaan käyttöön 0 2 105,69-2 105,69 0,0 Toimintakulut -6 064 900-5 805 727,53-259 172,47 95,7 Toimintakate/-jäämä 511 350 1 055 854,95-544 504,95 206,5 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/tkto TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 16 252,79-16 252,79 0,0 Toimintakulut -269 050-260 109,06-8 940,94 96,7 Toimintakate/-jäämä -269 050-243 856,27-25 193,73 90,6 Kulttuuriala/TKTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 268 190 1 336 821,61-68 631,61 105,4 Toimintakulut -486 800-492 704,88 5 904,88 101,2 Toimintakate/-jäämä 781 390 844 116,73-62 726,73 108,0 Tukipalvelutoiminnot/TKTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 10 200 18 863,61-8 663,61 184,9 Toimintakulut -163 470-184 355,73 20 885,73 112,8 Toimintakate/-jäämä -153 270-165 492,12 12 222,12 108,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 58 TYRVÄÄN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 278 390 1 371 938,01-93 548,01 107,3 Toimintakulut -919 320-937 169,67 17 849,67 101,9 Toimintakate/-jäämä 359 070 434 768,34-75 698,34 121,1 Opetus ja opetuksen tukitoiminta/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 22 917,43-22 917,43 0,0 Toimintakulut -93 140-182 383,11 89 243,11 195,8 Toimintakate/-jäämä -93 140-159 465,68 66 325,68 171,2 Yht.kuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 056 600 1 036 945,07 19 654,93 98,1 Toimintakulut -746 350-879 826,37 133 476,37 117,9 Toimintakate/-jäämä 310 250 157 118,70 153 131,30 50,6 Luonnontieteiden ala/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 571 710 608 543,14-36 833,14 106,4 Toimintakulut -496 520-473 054,16-23 465,84 95,3 Toimintakate/-jäämä 75 190 135 488,98-60 298,98 180,2 Luonnonvara- ja ympäristöala/hayo TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 3 483 030 3 552 054,27-69 024,27 102,0 Toimintakulut -2 401 810-3 079 466,86 677 656,86 128,2 Toimintakate/-jäämä 1 081 220 472 587,41 608 632,59 43,7 Tekniikan ja liikenteen ala/haoy TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 426 600 517 214,09-90 614,09 121,2 Toimintakulut -285 780-379 958,59 94 178,59 133,0 Toimintakate/-jäämä 140 820 137 255,50 3 564,50 97,5 Tukipalvelutoiminnot/HAYO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 347 130 384 185,37-37 055,37 110,7 Toimintakulut -1 309 660-480 446,55-829 213,45 36,7 Toimintakate/-jäämä -962 530-96 261,18-866 268,82 10,0 HUITTISTEN AMMATTI- JA YRITTÄJÄOPISTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 5 885 070 6 121 859,37-236 789,37 104,0 Toimintakulut -5 333 260-5 475 135,64 141 875,64 102,7 Toimintakate/-jäämä 551 810 646 723,73-94 913,73 117,2 Oppisopimuskoulutus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 2 809 920 2 017 956,06 791 963,94 71,8 Toimintakulut -2 299 397-1 391 159,47-908 237,53 60,5 Toimintakate/-jäämä 510 523 626 796,59-116 273,59 122,8

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 59 Lisäkoulutus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 967 064 1 350 234,46-383 170,46 139,6 Toimintakulut -1 235 680-1 544 877,41 309 197,41 125,0 Toimintakate/-jäämä -268 616-194 642,95-73 973,05 72,5 Maksullinen palvelutoiminta/aikuiskoulutus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 304 800 373 400,68-68 600,68 122,5 Toimintakulut -199 080-297 269,14 98 189,14 149,3 Toimintakate/-jäämä 105 720 76 131,54 29 588,46 72,0 AIKUISKOULUTUS JA OPPISOPIMUSKOULUTUS TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 4 081 784 3 741 591,20 340 192,80 91,7 Toimintakulut -3 734 157-3 233 306,02-500 850,98 86,6 Toimintakate/-jäämä 347 627 508 285,18-160 658,18 146,2 Hallintopalvelut/KY TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 40 000 62 927,54-22 927,54 157,3 Toimintakulut -579 430-527 179,11-52 250,89 91,0 Toimintakate/-jäämä -539 430-464 251,57-75 178,43 86,1 Taloushallintopalvelut/KY TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 146,36-146,36 0,0 Toimintakulut -346 450-274 238,37-72 211,63 79,2 Toimintakate/-jäämä -346 450-274 092,01-72 357,99 79,1 Kiinteistönhallintapalvelut/KY TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 0,00 0,00 0,0 Toimintakulut -76 860-79 310,75 2 450,75 103,2 Toimintakate/-jäämä -76 860-79 310,75 2 450,75 103,2 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 40 000 63 073,90-23 073,90 157,7 Toimintakulut -1 002 740-880 728,23-122 011,77 87,8 Toimintakate/-jäämä -962 740-817 654,33-145 085,67 84,9 Kuntayhtymän kehittämistoiminnat TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0-1 142,34 1 142,34 0,0 Toimintakulut -89 460-35 472,00-53 988,00 39,7 Toimintakate/-jäämä -89 460-36 614,34-52 845,66 40,9 Kuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 150 785 948 568,78 202 216,22 82,4 Toimintakulut -1 600 420-1 449 546,40-150 873,60 90,6 Toimintakate/-jäämä -449 635-500 977,62 51 342,62 111,4

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 60 KEHITTÄMISTOIMINNAT TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 1 150 785 947 426,44 203 358,56 82,3 Toimintakulut -1 689 880-1 485 018,40-204 861,60 87,9 Toimintakate/-jäämä -539 095-537 591,96-1 503,04 99,7 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 26 821 439 27 163 863,52-342 424,52 101,3 Valmistevarastojen muutos 157 240 168 546,98-11 306,98 107,2 Valmistus omaan käyttöön 0 2 141,84-2 141,84 0,0 Toimintakulut -26 095 787-25 057 952,63-1 037 834,37 96,0 Toimintakate/-jäämä 882 892 2 276 599,71-1 393 707,71 257,9

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 61 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen TULOSLASKELMAN TOTEUTUMA Talousarvio Toteutuma Poikkeama Ulkoinen/sisäinen 2013 1.1.-31.12.2013 summa Toimintatuotot Myyntituotot 24 678 750 24 393 283,64-285 466,36 Maksutuotot 385 764 519 443,14 133 679,14 Tuet ja avustukset 1 375 565 1 580 616,05 205 051,05 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 313 610 459 771,96 146 161,96 Muut toimintatuotot 1 600 101 155,23 99 555,23 Valmistevarastojen muutos 157 240 168 546,98 11 306,98 Valmistus omaan käyttöön 0 2 141,84 2 141,84 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -11 822 550-12 005 318,60-182 768,60 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 798 215-2 831 916,91-33 701,91 Muut henkilösivukulut -654 915-623 904,14 31 010,86 Palvelujen ostot -5 600 735-4 557 063,57 1 043 671,43 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 854 274-3 607 125,05 247 148,95 Avustukset -36 650-34 789,15 1 860,85 Muut toimintakulut Vuokrakulut -1 035 098-914 258,05 120 839,95 Muut toimintakulut -227 200-373 983,66-146 783,66 Toimintakate 882 892 2 276 599,71 1 393 707,71 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 000 1 647,73-6 352,27 Muut rahoitustuotot 0 6 216,69 6 216,69 Korkokulut -173 000-169 538,97 3 461,03 Muut rahoituskulut 0-2 498,53-2 498,53 Vuosikate 717 892 2 112 426,63 1 394 534,63 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 176 810-2 245 212,15-68 402,15 Tilikauden tulos -1 458 918-132 785,52 1 326 132,48 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 153 510-319 463,73-472 973,73 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 590 000,00 590 000,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 305 408 137 750,75 1 443 158,75

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 62 2.3 Investointien toteutuminen KUNTAYHTYMÄN HALLINTO PIRAMK OY:n Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma osakkeet en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 0 384 500 384 500 319 774,00-64 726,00 83,2 Tulot Nettomeno 0 384 500 384 500 319 774,00-64 726,00 83,2 VAMMALAN AMMATTIKOULU Puuosaston maalaamo Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma ja laajennus en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 289 524 70 000 20 000 90 000 88 242,59-1 757,41 98,0 Tulot Nettomeno 289 524 70 000 20 000 90 000 88 242,59-1 757,41 98,0 Tyttöjen asuntolan Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma saneeraus en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 149 285 17 000-15 000 2 000 520,26-1 479,74 26,0 Tulot Nettomeno 149 285 17 000-15 000 2 000 520,26-1 479,74 26,0 Auto-osaston kylmävarasto Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma opetustilaksi en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 54 897 0 195 000 195 000 158 212,59-36 787,41 81,1 Tulot Nettomeno 54 897 0 195 000 195 000 158 212,59-36 787,41 81,1 Oppimiskeskus/liikuntahallin Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma yläkerran opetustilat en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 0 100 000 100 000 50 902,31-49 097,69 50,9 Tulot Nettomeno 0 100 000 100 000 50 902,31-49 097,69 50,9 Suurkeittiö Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Kylmiöt 3 kpl en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 25 000 25 000 21 680,20-3 319,80 86,7 Tulot Nettomeno 25 000 25 000 21 680,20-3 319,80 86,7 Kumiosasto Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Viemäriliittymä en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 10 000 10 000 9 131,87-868,13 91,3 Tulot Nettomeno 10 000 10 000 9 131,87-868,13 91,3 Puuosasto Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Sirkkeli en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 25 000 25 000 23 019,18-1 980,82 92,1 Tulot Nettomeno 25 000 25 000 23 019,18-1 980,82 92,1

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 63 KARKUN KOTITALOUS- JA SOSIAALIALAN OPPILAITOS Suurkeittiö Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Keittiön linjastot en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 25 000 25 000 13 457,00-11 543,00 53,8 Tulot Nettomeno 25 000 25 000 13 457,00-11 543,00 53,8 MÄNTÄN SEUDUN KOULUTUSKESKUS Kaupanalan koulutustilan Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma kosteusvahinkokorjaukset en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 60 000 60 000 37 650,29-22 349,71 62,8 Tulot Nettomeno 60 000 60 000 37 650,29-22 349,71 62,8 Edita teollilsuushallin saneeraus Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma lekon koulutuskäyttöön en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 350 000-350 000 0 0,00 0,00 0,0 Tulot Nettomeno 350 000-350 000 0 0,00 0,00 0,0 Metalliosasto Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Manuaalisorvin suojaus en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 12 000 12 000 10 287,69-1 712,31 85,7 Tulot Nettomeno 12 000 12 000 10 287,69-1 712,31 85,7 Rakennusosasto Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Rakennustelineet en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 10 000 10 000 0,00-10 000,00 0,0 Tulot Nettomeno 10 000 10 000 0,00-10 000,00 0,0 Paka ja kosme Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Luokan F206 tietokoneet en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 12 000 12 000 11 931,00-69,00 99,4 Tulot Nettomeno 12 000 12 000 11 931,00-69,00 99,4 Suurkeittiö Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Yhdistelmäuuni en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 18 000 18 000 13 786,98-4 213,02 76,6 Tulot Nettomeno 18 000 18 000 13 786,98-4 213,02 76,6 Vankilakoulutus Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Käytetty pikkubussi en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 25 000 25 000 17 822,59-7 177,41 71,3 Tulot Nettomeno 25 000 25 000 17 822,59-7 177,41 71,3 HUITTISTEN AMMATTI- JA YRITTÄJÄOPISTO Piha-alueiden asfaltointi Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 50 000-50 000 0 0,00 0,00 0,0 Tulot Nettomeno 50 000-50 000 0 0,00 0,00 0,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 64 Luonnonvara-ala Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Sikalan muutostyö en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 100 000 50 000 150 000 144 542,70-5 457,30 96,4 Tulot Nettomeno 100 000 50 000 150 000 144 542,70-5 457,30 96,4 Luonnonvara-ala Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Koiran kuljetusauto en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 40 000 40 000 36 762,10-3 237,90 91,9 Tulot Nettomeno 40 000 40 000 36 762,10-3 237,90 91,9 Luonnonvara-ala Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Kasvihuoneautomatiikan päivitys en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 16 000 16 000 15 940,00-60,00 99,6 Tulot Nettomeno 16 000 16 000 15 940,00-60,00 99,6 Opiskelijaruokailu/Kokemäki Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Yhdistelmäuuni en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 25 000 25 000 10 868,00-14 132,00 43,5 Tulot Nettomeno 25 000 25 000 10 868,00-14 132,00 43,5 KEHITTÄMISTOIMINNOT Luonnonkuitukomposiitti, jatko Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Kalusto- ja laitehankinnat en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 421 200 354 000 775 200 753 837,32-21 362,68 97,2 Tulot 252 720 252 720 433 822,39 181 102,39 171,7 Nettomeno 168 480 354 000 522 480 320 014,93-202 465,07 61,2 Luonnonkuitukomposiitti Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Kalusto- ja laitehankinnat en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 73 500 73 500 71 263,81-2 236,19 97,0 Tulot 52 000 52 000 71 263,81 19 263,81 137,0 Nettomeno 21 500 21 500 0,00-21 500,00 0,0 KOTI-hanke Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Kalusto- ja laitehankinnat en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 500 500 500 500 227 335,58-273 164,42 45,4 Tulot 375 375 375 375 211 422,08-163 952,92 56,3 Nettomeno 125 125 125 125 15 913,50-109 211,50 12,7 Pirkanmaan e-luukku -hanke Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Kalusto- ja laitehankinnat en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 50 000 50 000 34 184,41-15 815,59 68,4 Tulot 25 000 25 000 21 194,33-3 805,67 84,8 Nettomeno 25 000 25 000 12 990,08-12 009,92 52,0 Luonnonkuitukomposiitti, täydennys Ed. vuosi- Alkup. Talousarvio- TA muutoksen Toteutuma Poikkeama Toteutuma Kalusto- ja laitehankinnat en käyttö talousarvio muutokset jälkeen 2013 % TA:sta Menot 544 000 544 000 81 141,64-462 858,36 14,9 Tulot 272 000 272 000 26 776,74-245 223,26 9,8 Nettomeno 272 000 272 000 54 364,90-217 635,10 20,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 65 KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ Yhteensä rakentaminen Menot 493 707 297 000 300 000 597 000 480 070,74-116 929,26 80,4 Tulot 0 0 0 0 0,00 0,00 0,0 Nettomeno 493 707 297 000 300 000 597 000 480 070,74-116 929,26 80,4 Yhteensä kalusto-, laite- ja muut hankinnat Menot 1 564 700 1 006 000 2 570 700 1 672 223,37-898 476,63 65,0 Tulot 653 095 324 000 977 095 764 479,35-212 615,65 78,2 Nettomeno 911 605 682 000 1 593 605 907 744,02-685 860,98 57,0 Kaikki yhteensä Menot 493 707 1 861 700 1 306 000 3 167 700 2 152 294,11-1 015 405,89 67,9 Tulot 0 653 095 324 000 977 095 764 479,35-212 615,65 78,2 Nettomeno 493 707 1 208 605 982 000 2 190 605 1 387 814,76-802 790,24 63,4

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 66 2.4 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Alkuperäinen TA TA Toteutuma Poikkeama TA muutokset muutosten jälkeen 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 717 892 717 892 2 112 426,63 1 394 534,63 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 Toiminnan rahavirta 717 892 0 717 892 2 112 426,63 1 394 534,63 Investointien rahavirta Investointimenot -1 861 700-1 306 000-3 167 700-2 152 294,11 1 015 405,89 Rahoitusosuudet investointimenoihin 653 095 324 000 977 095 764 479,35-212 615,65 Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot 0,00 0,00 Investointien myyntivoitot/-tappiot 0,00 0,00 Investointien rahavirta -1 208 605-982 000-2 190 605-1 387 814,76 802 790,24 Toiminnan ja investointien rahavirta -490 713-982 000-1 472 713 724 611,87 2 197 324,87 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 400 000 400 000 0,00-400 000,00 Piitkäaikaisten lainojen lyhennys -433 300-433 300-433 330,00-30,00 Velkojen muutokset -27 407-27 407 0,00 27 407,00 Oman pääoman muutokset 194 000 194 000 244 000,00 50 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0,00 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos -163 754,48-163 754,48 * Saamisten muutos -921 085,38-921 085,38 Korottomien velkojen muutos 846 957,57 846 957,57 Rahoituksen rahavirta -266 707 400 000 133 293-427 212,29-560 505,29 Rahavarojen muutos -757 420-582 000-1 339 420 297 399,58 1 636 819,58 Rahavarojen muutos * Kassavarat 31.12. 1 242 580 846 841,29 * Kassavarat 1.1. 2 000 000 549 441,71 * Konsernitili sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 67 2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sito- Määrärahat Tuloarviot Toimintakate vuus Talousarvio Toteutunut Poikkeama Talousarvio Toteutunut Poikkeama Talousarvio Toteutunut Poikkeama N Menot Muutos Muutoksen Menot Tulot Muutos Muutoksen Tulot Kate/jäämä Muutos Muutoksen Kate/jäämä B jälkeen jälkeen jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA 26 095 787 0 26 095 787 25 057 952,63 1 037 834,37 26 978 679 0 26 978 679 27 334 552,34 355 873,34 882 892 0 882 892 2 276 599,71 1 393 707,71 Kuntayhtymän johto N 442 640 442 640 398 591,99 44 048,01 0 0 199,80 199,80-442 640 0-442 640-398 392,19-44 247,81 Vammalan ammattikoulu N 5 174 000 5 174 000 5 251 407,09-77 407,09 6 094 370 6 094 370 6 251 863,65 157 493,65 920 370 0 920 370 1 000 456,56-80 086,56 Karkun kotitalous- ja sos.alan oppil. N 1 734 890 1 734 890 1 590 868,06 144 021,94 1 872 030 1 872 030 1 975 017,49 102 987,49 137 140 0 137 140 384 149,43-247 009,43 Mäntän seudun koulutuskeskus N 6 064 900 6 064 900 5 805 727,53 259 172,47 6 576 250 6 576 250 6 861 582,48 285 332,48 511 350 0 511 350 1 055 854,95-544 504,95 Tyrvään käsi- ja taideteoll.oppil. N 919 320 919 320 937 169,67-17 849,67 1 278 390 1 278 390 1 371 938,01 93 548,01 359 070 0 359 070 434 768,34-75 698,34 Huittisten ammatti- ja yritt.opisto N 5 333 260 5 333 260 5 475 135,64-141 875,64 5 885 070 5 885 070 6 121 859,37 236 789,37 551 810 0 551 810 646 723,73-94 913,73 Aikuis- ja oppisopimuskoulutus N 3 734 157 3 734 157 3 233 306,02 500 850,98 4 081 784 4 081 784 3 741 591,20-340 192,80 347 627 0 347 627 508 285,18-160 658,18 Kuntayhtymän hallinto N 1 002 740 1 002 740 880 728,23 122 011,77 40 000 40 000 63 073,90 23 073,90-962 740 0-962 740-817 654,33-145 085,67 Kehittämistoiminnat N 1 689 880 1 689 880 1 485 018,40 204 861,60 1 150 785 1 150 785 947 426,44-203 358,56-539 095 0-539 095-537 591,96-1 503,04 TULOSLASKELMAOSA 173 000 0 173 000 172 037,50 962,50 8 000 0 8 000 7 864,42-135,58 0 0 0 0,00 0,00 Korkotuotot B 8 000 8 000 1 647,73-6 352,27 Muut rahoitustuotot B 6 216,69 6 216,69 Korkokulut B 173 000 173 000 169 538,97 3 461,03 Muut rahoituskulut B 2 498,53-2 498,53 INVESTOINTIOSA 1 861 700 1 306 000 3 167 700 2 152 294,11 1 015 405,89 653 095 324 000 977 095 764 479,35-212 615,65-1 208 605-982 000-2 190 605-1 387 814,76 802 790,24 Rakentaminen N 297 000 300 000 597 000 480 070,74 116 929,26-297 000-300 000-597 000-480 070,74-116 929,26 Kalusto-, laite- ja muut hankinnat N 1 564 700 1 006 000 2 570 700 1 672 223,37 898 476,63 653 095 324 000 977 095 764 479,35-212 615,65-911 605-682 000-1 593 605-907 744,02-685 860,98 RAHOITUSOSA 460 707 0 460 707 968 611,87-507 904,87 951 420 982 000 1 933 420 244 000,00-1 689 420,00 0 0 0 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 400 000 400 000 0,00-400 000,00 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys B 433 300 433 300 433 330,00-30,00 Lyhytaikaisten velkojen muutos B 27 407 27 407 0,00 27 407,00 Oman pääoman muutokset B 194 000 194 000 244 000,00 50 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 237 882,29-237 882,29 Vaikutus maksuvalmiuteen 297 399,58-297 399,58 757 420 582 000 1 339 420-1 339 420,00 KAIKKI YHTEENSÄ 28 591 194 1 306 000 29 897 194 28 350 896 1 546 298 28 591 194 1 306 000 29 897 194 28 350 896-1 546 298 N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/-tuloarvio

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 68 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Toimintatuotot Myyntituotot 24 393 283,64 25 714 981,18 Maksutuotot 519 443,14 444 295,25 Tuet ja avustukset 1 580 616,05 2 108 429,05 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 459 771,96 333 991,59 Muut toimintatuotot 101 155,23 27 054 270,02 64 335,60 28 666 032,67 Valmistevarastojen muutos 168 546,98 154 796,08 Valmistus omaan käyttöön 2 141,84 16 903,49 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -12 005 318,60-12 426 650,84 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 831 916,91-2 841 513,45 Muut henkilösivukulut -623 904,14-559 078,02 Palvelujen ostot -4 557 063,57-5 345 367,78 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 607 125,05-3 735 048,83 Avustukset -34 789,15-30 985,10 Muut toimintakulut Vuokrakulut -914 258,05-934 751,13 Muut toimintakulut -373 983,66-24 948 359,13-301 972,62-26 175 367,77 Toimintakate 2 276 599,71 2 662 364,47 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 647,73 7 848,11 Muut rahoitustuotot 6 216,69 5 169,27 Korkokulut -169 538,97-168 049,09 Muut rahoituskulut -2 498,53-164 173,08-2 261,73-157 293,44 Vuosikate 2 112 426,63 2 505 071,03 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 245 212,15-1 474 050,41 Tilikauden tulos -132 785,52 1 031 020,62 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -319 463,73-1 965 285,21 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 590 000,00 850 000,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 219 003,52 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 137 750,75 134 738,93

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 69 3.2 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 112 426,63 2 505 071,03 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 2 112 426,63-38 284,71 2 466 786,32 Investointien rahavirta Investointimenot -2 152 294,11-7 834 811,99 Rahoitusosuudet investointimenoihin 764 479,35 990 282,82 Pysyvien vastaavien hyödykk luov.tulot 0,00 11 574,88 Investointien myyntivoitot/-tappiot 0,00-1 387 814,76 38 284,71-6 794 669,58 Toiminnan ja investointien rahavirta 724 611,87-4 327 883,26 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 2 500 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -433 330,00-349 997,00 Oman pääoman muutokset 244 000,00 2 491 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0,00-9 777,92 ** Vaihto-omaisuuden muutos -163 754,48-106 604,73 * Saamisten muutos -921 085,38-484 971,71 Korottomien velkojen muutos 846 957,57-237 882,29-951 280,23-1 552 634,59 Rahoituksen rahavirta -427 212,29 3 088 368,41 Rahavarojen muutos 297 399,58-1 239 514,85 Rahavarojen muutos 297 399,58-1 239 514,85 * Kassavarat 31.12. 846 841,29 549 441,71 Kassavarat 1.1. 549 441,71 1 788 956,56 * v. 2012 Konsernitili 1 418 391,34 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin * v. 2013 Konsernitili 2 422 960,51 euroa sisältyy saamisten muutokseen, ei kassavaroihin ** Ennakkomaksut siirtynyt saamisten muutokseen

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 70 3.3 Tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 0,00 11 315,76 2. Muut pitkävaikutteiset menot 34 914,86 69 187,15 34 914,86 80 502,91 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 348 409,82 348 409,82 1. Kiinteistöjen liittymismaksut 286 854,05 286 854,05 2. Rakennukset 22 036 759,35 22 385 322,70 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 040 310,06 1 091 292,88 4. Koneet ja kalusto 1 998 613,94 2 827 818,85 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 593 067,78 495 900,04 III Sijoitukset 26 304 015,00 27 435 598,34 1. Osakkeet ja osuudet 1 278 709,52 958 935,52 1 278 709,52 958 935,52 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 27 617 639,38 28 475 036,77 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 23 884,22 23 618,83 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 23 884,22 23 618,83 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 7 995,00 12 787,50 2. Keskeneräiset tuotteet 483 016,45 314 469,47 * 5. Ennakkomaksut 0,00 32 115,74 491 011,45 359 372,71 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 351 887,36 523 299,12 3. Muut saamiset 2 753 878,99 1 769 266,13 4. Siirtosaamiset 1 718 633,65 1 578 633,63 4 824 400,00 3 871 198,88 IV Rahat ja pankkisaamiset 846 841,29 549 441,71 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 6 162 252,74 4 780 013,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ 33 803 776,34 33 278 668,90 * Ennakkomaksut on siirretty Muut saamiset kohtaan avaavassa taseessa

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 71 VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 14 254 281,63 14 010 281,63 III Muut omat rahastot 135 239,50 135 239,50 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 4 154 321,71 4 019 582,78 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 137 750,75 134 738,93 18 681 593,59 18 299 842,84 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 3 437 420,79 3 117 957,06 2. Vapaaehtoiset varaukset 1 250 000,00 1 840 000,00 4 687 420,79 4 957 957,06 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 23 884,22 23 618,83 23 884,22 23 618,83 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 283 343,00 5 716 673,00 5. Muut ennakot 30 000,00 40 000,00 7. Muut velat 109 703,84 137 494,46 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 433 330,00 433 330,00 5. Saadut ennakot 260 450,04 85 697,11 6. Ostovelat 1 280 769,11 1 399 797,65 7. Muut velat 339 612,64 318 792,42 8. Siirtovelat 2 673 669,11 1 865 465,53 10 410 877,74 9 997 250,17 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 33 803 776,34 33 278 668,90

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 72 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot LIITE NRO 1 TILINPÄÄTÖSTÄ LAADITTAESSA NOUDATETUT ARVOSTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT: Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen juoksevan keskihinnan -periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 73 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot LIITE NRO 8 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot tulosalueittain 2013 % Kuntayhtymän johto 199,80 0,0 Vammalan ammattikoulu 6 162 286,44 22,8 Karkun kotitalous- ja sos.alan oppilaitos 1 970 513,84 7,3 Mäntän seudun koulutuskeskus 6 697 751,60 24,8 Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 1 369 338,68 5,1 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto 6 107 576,06 22,6 Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus 3 741 591,20 13,8 Kuntayhtymän hallinto 57 585,96 0,2 Kehittämistoiminnat 947 426,44 3,5 Yhteensä 27 054 270,02 100,0

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 74 Toimintatuotot tulolajeittain 2013 % 2012 Yksikköhintarahoitus 23 272 160,00 86,0 24 536 745,00 Muut myyntituotot 1 121 123,64 4,1 1 178 236,18 Maksutuotot 519 443,14 1,9 444 295,25 Tuet ja avustukset 1 580 616,05 5,8 2 108 429,05 Vuokratuotot 459 771,96 1,7 333 991,59 Muut toimintatuotot 101 155,23 0,4 64 335,60 Yhteensä 27 054 270,02 100,0 28 666 032,67

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 75 LIITE NRO 12 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelmaa on muutettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaiseksi 1.1.2013 alkaen. Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 5-10 Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmisto tasapoisto 2-4 Muut tasapoisto 2-4 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Kiinteistöjen liittymismaksut ei poistoaikaa ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset, kiviset tasapoisto 25-40 *) Hallinto- ja laitosrakennukset, puiset tasapoisto 20-30 Liikuntahallit tasapoisto 25-35 **) Talousrakennukset Varastorakennukset, kiviset tasapoisto 10-40 Varastorakennukset, puiset tasapoisto 10-30 Asuin- ja asuntolarakennukset Asuntolarakennukset, kiviset tasapoisto 30-40 Asuntolarakennukset, puiset tasapoisto 30-40 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit, puistot tasapoisto 15-20 Muut maa- ja vesirakenteet tasapoisto 15-20 Viemäriverkko tasapoisto 30-40 Kaukolämpöverkko tasapoisto 20-30 Sähköjohdot, muutoasemat, ulkovalaistuslaitteet tasapoisto 15-20 Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset tasapoisto 20-30 Muut putki- ja kaapeliverkot tasapoisto 15-20 Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet tasapoisto 10-20 Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet tasapoisto 15-20 Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet tasapoisto 10-15 Koneet ja kalusto Paketti- ja henkilöautot tasapoisto 4-7 Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5-10 Muut raskaat koneet tasapoisto 10-15 Muut kevyet koneet tasapoisto 5-10 Sairaala-, terveydenhuolto- yms. Laitteet tasapoisto 5-15 Atk-laitteet tasapoisto 3-5 Muut koneet ja kalusto tasapoisto 3-5 Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3-5 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa *) Kivisten hallintorakennusten taloudellinen käyttöikä on vähintään 25 vuotta **) Liikuntarakennusten taloudellinen käyttöikä on vähintään 25 vuotta Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 76 LIITE NRO 13 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA Vuosina 2012-2016 Poistonalaiset investointien omahankintamenot 2012 6 650 708 " 2013 1 387 815 " 2014 3 181 500 " 2015 4 078 000 " 2016 4 199 000 Yhteensä 19 497 022 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 2 484 343 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 3 899 404 Ero ( ) -1 415 062 Ero % -36 Investointi- ja poistotason poikkema johtuu siitä, että vuoden 2012 investointitaso on ollut rakennusinvestointien vuoksi huomattavan korkea. Vuosien 2012 ja 2013 poistot ja investoinnit ovat ilman vanhaa LPKKY:ää. LIITE NRO 14 Vapaaehtoisten varausten muutokset Erittely vapaaehtoisten varausten muutoksista lisäykset 2013 0,00-1 000 000,00 * vähennykset 2013 590 000,00 590 000,00 1 850 000,00 850 000,00 * VAK:n Puuosaston maalaamo ja laajennus varausta purettu 450.000,00, varausta käytettiin 377.766,26. LIITE NRO 15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Muihin toimintatuottoihin sisältyvä Pyöränsuuntauslaite myyntitappio -668,78 Robottihitsausasema myyntivoitto 8 393,90 Loppuun poistettujen myyntivoitto 0,00 30 559,59 38 284,71 LIITE NRO 17 Erittely poistoeron muutoksista Vapaaehtoiseen investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos lisäykset 2013 515 118,16-2 069 003,52 vähennykset 2013-195 654,43 319 463,73 103 718,31-1 965 285,21

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 77 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot LIITE NRO 21 TIEDOT PYSYVISTÄ VASTAAVISTA TASE-ERÄKOHTAISESTI Aineettomat hyödykkeet Aineet- Muut pit- Yhteensä tomat kävaikutteioikeudet set menot Poistamaton hankintameno 1.1. 11 315,76 69 187,15 80 502,91 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 Tilikauden poisto -11 315,76-34 272,29-45 588,05 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12. 0,00 34 914,86 34 914,86 Aineelliset hyödykkeet Maa- Raken- Kiinteät Koneet Muut Kesken- Yhteensä ja vesia- nukset rakenteet ja aineelliset eräiset lueet ja laitteet kalusto hyodykkeet hankkeet Poistamaton hankintameno 1.1. 635 263,87 22 385 322,70 1 091 292,88 2 827 818,85 0,00 495 900,04 27 435 598,34 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 321 858,15 46 752,07 351 118,95 1 112 790,94 1 832 520,11 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00-187 664,33-576 815,02-764 479,35 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 438 808,18 0,00 0,00-438 808,18 0,00 Tilikauden poisto -1 109 229,68-97 734,89-992 659,53-2 199 624,10 Arvonalennukset ja niiden 0,00 palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 635 263,87 22 036 759,35 1 040 310,06 1 998 613,94 0,00 593 067,78 26 304 015,00 Arvonkorotukset 0,00 Kirjanpito 31.12. 0,00 Osakkeet ja osuudet Osakkeet Kunta- Muut Yhteensä konserni- yhtymä- osakkeet yhtiöt osuudet ja osuudet Hankintameno 1.1. 958 935,52 0,00 0,00 958 935,52 Lisäykset 319 774,00 319 774,00 Vähennykset 0,00 Siirrto erien välillä 0,00 Hankintameno 31.12. 1 278 709,52 0,00 0,00 1 278 709,52 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 78 LIITE NRO 24 ERITTELY OMISTUKSISTA OSAKKUUS- JA OMISTUSOIKEUSYHTEISÖISSÄ Erittely omistuksista osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöistä 31.12.2013 Osakkuusyhteisöt osuus % Sastamalan Tukipalvelu Oy osakkeita 9 kpl pääoma 18 000,00 7,087 Muut omistusyhteysyhteisöt Kiinteistöosakeyhtiö Kuntomäki osakkeita 5000 kpl osuus % pääoma 50 000,00 33,333 sij.vapaa pääoma 600 000,00 650 000,00 33,333

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 79 LIITE NRO 25 JA 26 ERITTELY PITKÄ- JA LYHYTAIKAISISTA SAAMISISTA SEKÄ SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT TASE VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset 2013 2012 Saamiset valtiolta Siirtosaamiset VM valtionosuussaamiset Yksikköhintarahoitus ammatill. peruskoulutus 211 881,00 205 754,00 Saamiset jäsenkunnilta ja niiden liikelaitoksilta Myyntisaamiset 23 007,21 66 731,94 Siirtosaamiset 12 500,79 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa jäsenkunnat jäseninä Myyntisaamiset 24 704,55 68 781,72 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset 4 623,67 0,00 Projektisaamiset 1 203 479,35 1 011 082,67 Saamiset jäsenkuntien tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 7 286,25 6 250,74 Siirtosaamiset 60 239,94 Muut saamiset 144,55 Saamiset osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 9 185,24 9 531,05 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Konsernitilisaamiset 2 422 960,51 1 418 391,34 (emo:sastamalan kaupunki) Siirtosaamiset Konsernitilin korko 298,11 65,11 Muut saamiset muilta Muut saamiset Verohallinto/ALV-saamiset 311 830,80 350 192,74 Saamiset muilta (olennaisimmat) Myyntisaamiset Koulutussaamisia 100 471,47 Konevuokrasaamisia 86 878,42 187 349,89 208 538,40 Muut siirtosaamiset Projektisaamiset muilta 105 500,00 Kela/työterv.huoltokorv. 51 820,00 Työnantajan vakuutusmak.saamiset 7 179,95 Vakuutussaamiset/omaisuusvah. 23 856,44 Kela ja vak.yht. päivärahasaamiset 17 958,70 206 315,09 341 483,09

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 80 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot LIITE NRO 28 OMAN PÄÄOMAN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET OMA PÄÄOMA 1.1.2013 31.12.2013 31.12.2012 Peruspääoma 14 010 281,63 Lisäys: 2013 pääomasijoitus, Sastamalan kaupunki 244 000,00 14 254 281,63 14 010 281,63 Peruspääoma yht 14 254 281,63 14 010 281,63 Muut omat rahastot 135 239,50 135 239,50 135 239,50 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 1.1.2013 4 154 321,71 4 019 582,78 Tilikauden ylijäämä 137 750,75 134 738,93 Oma pääoma yhteensä 18 681 593,59 18 299 842,84 PERUSPÄÄOMAN JAKAUTUMINEN JÄSENKUNTIEN KESKEN 2013 1.1.2013 Po-sijoitus 31.12.2013 31.12.2013 Huittinen 873 699,66 873 699,66 6,13 % Juupajoki 230 842,76 230 842,76 1,62 % Keuruu 687 421,15 687 421,15 4,82 % Multia 96 014,25 96 014,25 0,68 % Mänttä-Vilppula 2 212 413,41 2 212 413,41 15,52 % Nokia 369 757,00 369 757,00 2,59 % Punkalaidun 385 885,56 385 885,56 2,71 % Ruovesi 303 364,16 303 364,16 2,13 % Sastamala 8 850 883,68 244 000,00 9 094 883,68 63,80 % Yhteensä 14 010 281,63 244 000,00 14 254 281,63 100,00 % ** Kiikoinen yhdistynyt Sastamalaan 1.1.2013, Kiikoisten peruspääoma 135 849,95 on lisätty Sastamalan peruspääomaan 1.1.2013

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 81 LIITE NRO 29 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 1.1.2013 3 117 957,06 31.12.2013 31.12.2012 vähennys -195 654,43 lisäys 515 118,16 3 437 420,79 3 117 957,06 Vapaaehtoinen investointivaraus 1.1.2013 1 840 000,00 * vähennys -590 000,00 lisäys 0,00 1 250 000,00 1 840 000,00 * VAK:n puuosaston maalamo ja laajennus varausta purettiin 450.000,00. Varausta käytettiin 377.766,26. LIITE NRO 30 Erittely pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista (osat, jotka erääntyvät 1.1.2019 tai sen jälkeen) VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 2013 2012 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 3 550 023,00 4 010 760,40

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 82 LIITE NRO 33 Erittely pitkä- ja lyhytaikaisista veloista Vieras pääoma (olennaiset) 2013 2012 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 283 343,00 Muut velat muille kunnille (ent jäs.kunta Jämsä) 109 629,60 5 392 972,60 5 853 710,00 Saadut ennakot muilta Avustuksen tulojaksotus v 2015-2017 30 000,00 40 000,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainojen lyhennysosuudet v 2014 433 330,00 433 330,00 Muut velat ent jäs.kunnille Jämsä v 2013-2014 lyhennysosuudet 54 814,80 27 407,40 Saadut ennakot muilta Avustuksen tulojaksotus v 2014 10 000,00 Mainospaikkojen tulojen jaksotukset 60 553,12 Projektien hankkeiden rahoitusennakot 189 281,92 259 835,04 85 447,11 Jäsenkunnille ja niiden liikelaitoksille Ostovelat 67 049,28 70 624,02 Jäsenkuntien tytäryhteisöille Ostovelat 68 981,86 22 126,61 Kuntayhtymille, joissa jäsenkunnat jäseninä Ostovelat 49 363,28 65 330,86 Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0,00 1 254,60 Jäsenkuntien osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0,00 2 378,08 Muille Ostovelat Valtiolle OPH/palautus 35 000,00 0,00 Muille Ostovelat muut olennaiset konehankintoja 51 183,16 energia/sähkömaksuja 45 722,84 projektien/koulutusten hankinnat/maksuosuudet 138 861,35 rakentamishankkeet, olennaiset 104 134,14 339 901,49 451 517,94 Muille Muut velat EP- ja sotuvelat 282 357,74 291 385,02

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 83 LIITE NRO 34 LUOTOLLISEN TILIN LIMIITTI Konsernitilin luottoraja 170 000 euroa, jota ei ole käytetty vuonna 2013. LIITE NRO 37 SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Siirtovelat valtiolle 2013 2012 VM Valtionosuusvelka/yksikköhintarahoitus/ oppisopimus- ja lisäkoulutus 523 303,00 OPH:n avustusennakot Määrärahasiirrot v:lle 2014 312 435,32 OKM Koulutuskorvaus/palautettava osuus 157 474,00 993 212,32 276 637,05 Siirtovelat Lomapalkkajaksotus Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 1 298 398,37 1 185 393,71 Siirtyvät korot muille Vakuutus- ja rahoituslaitoksille 59 057,90 63 523,50 Siirtovelat muille Vakuutusmaksujen loppuerät 4 846,12 Eläkevakuutusmaksujen tilitykset 279 872,39 284 718,51 302 930,00 LIITE NRO 44 LEASINGVUOKRASOPIMUKSET Leasingvuokrasopimusten vuokravastuut Jäsenkuntien tytäryhteisöille ATK-laitteiden vuokravastuut (sis. alv 24%) 235 971,13 290 682,02 näistä seuraavalla tilikaudella maksettavat 132314,86 Muille Kopiokoneiden ja ATK-laitteiden leasingvuokrasopimusten mukaiset vuokravastuut (sis alv 24%) 16 641,84 Työsuhdeautojen leasingvuokrasopimusten mukaiset vuokravastuut (sis alv 24%) 63 970,93 Työkoneiden leasinginvuokrasopimusten mukaiset vuokravastuut (sis alv 24%) 4 191,07 84 803,84 90 677,33 näistä seuraavalla tilikaudella maksettavat 53991,23

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 84 LIITE NRO 45 VASTUUSITOUMUKSET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA Vastatakaus Tampereen kaupungille Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n puolesta osakeomistuksen mukaisessa suhteessa enintään 1 260 000,00 euroa.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 85 4.4 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot LIITE NRO 48 HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 31.12.2013 2013 2012 Opetushenkilöstö, vakituinen 145 140 Opetushenkilöstö, määräaikainen 27 39 Muu henkilöstö, vakituinen 92 87 Muu henkilöstö, määräaikainen 26 34 Yhteensä 290 300 Sivutoiminen henkilöstö 46 31 LIITE 50 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 2013 2012 Tilintarkastuspalkkiot 12 786,10 6 738,30 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 454,80 552,00 Tarkastuslautakunnan avustaminen 1 925,00 1 278,70 Muut palkkiot 1 100,00 1 100,00 Palkkiot yhteensä 16 265,90 9 669,00

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 86 5 PROJEKTIT JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET PROJEKTIT Nimi Rahoittaja Kokonaiskustannusarvio Rahoit us % voimassaolo yhteyshenkilö Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Taitoa työelämästä ELY 289 302 84,7 % 1.9.2010-31.12.2014 SASKYn Y-kampus ELY 343 914 72,9 % 1.1.2012-30.6.2014 LIIKE ELY 198 273 75,7 % 1.8.2012-31.8.2014 Jonna Tuovinen Marjut Ruissalo Monika Pölönen Lupaus ELY 30 935 85 % 1.8.2013 - Riina Sunila 31.12.2014 ESR-yhteistyöhankkeet/ osatoteutukset HOPE - yrittäjyysprojekti OPH 1.4.2008-31.3.2013 Anita Lietepohja PAOK - Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto ELY 1.5.2012-31.12.2013 Kirsi Nikali-Rauva Learning together ELY 1.1.2012-31.12.2014 Anna-Leena Kivipuro Ammatillinen koulutus työelämän innovaatioiden edistäjäksi (AMKE) ELY 1.1.2012-28.2.2014 Antti Lahti Avoin ELY 1.11.2012-31.5.2013 Hannu Ahola Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit (EAKR) Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehitt. Liitto 1 164 150 85 % 1.6.2010-31.12.2013 Esko Järvinen

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 87 Nimi Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehitt. lisärahoitushanke Rahoittaja Kokonaiskustannusarvio Rahoit us % voimassaolo Liitto 1 054 730 60 % 1.1.2012-30.6.2014 yhteyshenkilö Esko Järvinen Luonnonkuitukomposiittien valmistuksen ja prosessien sekä oppimisympäristön kehittämisen täydennysrahoitushanke Liitto 201 370 33 % 6.8.2013-30.6.2014 Esko Järvinen KOTI Liitto 1 865 600 75 % 1.1.2011-31.12.2014 Hannu Kaunisto Pirkanmaan e-luukku Liitto 563 616 50 % 1.8.2011-31.12.2013 Katja Helander MUUT KEHITTÄMISAVUSTUKSET JA MÄÄRÄRAHAT Avustuksen kohde/hankkeen nimi myönnetty määräraha voimassaolo Yhteyshenkilö Opetushallitusen myöntämät avustukset ja määrärahat Valtionavustus Top-tuotteet SASKYssa 45 000 28.5.2012-31.12.2013 Saara-Leena Kytömäki Valtionavustus TOY-verkosto 12 210 28.5.2012-31.12.2013 Anita Lietepohja Valtionavustus LISÄTEHOA TYYLILLÄ 42 000 28.5.2012-31.12.2013 Susanna Pirttinen Valtionavustus Top-ohjausverkko 28 504 28.5.2012-31.12.2013 Saara-Leena Kytömäki Valtionavustus Urapolku 45 000 28.5.2012-31.12.2013 Anna-Leena Kivipuro Valtionavustus Fiilistä asumiseen 16 830 12.6.2012-31.12.2013 Jaana Heino Valtionavustus LÄPSY 100 000 12.6.2012-31.12.2013 Kirsi Nikali-Rauva Valtionavustus Mobiilisti työelämään 43 000 28.5.2012-31.12.2013 Mari Järvenpää

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 88 Avustuksen kohde/hankkeen nimi myönnetty määräraha voimassaolo Yhteyshenkilö Valtionavustus Työpaikoilla tapahtuva liiketoimintalähtöinen koulutus ja ohjaus 13 000 28.5.2012-31.12.2013 Kimmo Rintala Valtionavustus Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä ValtionavustusYksilölliset opintopolut lentokoneasennuksen huoltohenkilöstön lupakirjapätevyyden lisäämiseksi ja laadun varmistamiseksi Valtionavustus Saattaen vaihdettava - kielikoulutuksesta ammatillisiin opintoihin 85 000 18.12.2012-31.12.2013 Inga Peltonen 30 000 19.12.2012-31.12.2013 Jukka Konttila 15 600 21.5.2012-31.12.2014 Kirsi Nikali-Rauva ValtionavustusTop-Pro SASKYssa 27 000 24.5.2013-31.12.2014 Saara-Leena Kytömäki Valtionavustus Työnjohtokoulutuksen kone- ja metallialan verkostojen toiminnan koordinointi Valtionavustus Teknisen eristysalan tutkintojärjestelmän kehittäminen Valtionavustus Mobiilisovelluksia moniammatillisesti 14 000 24.5.2013-31.12.2014 Kimmo Rintala 19 000 28.5.2013-31.12.2014 Ilpo Moisio 35 000 27.5.2013-31.12.2014 Arto Pylvänäinen Valtionavustus Yhtenä 40 000 20.6.2013-31.12.2014 Anna-Leena Kivipuro Valtionavustus Hope OSK 27.5.2013-31.12.2014 Anita Lietepohja Valtionavustus LÄPSY 3 100 000 3.9.2013-31.12.2014 Kirsi Nikali-Rauva Valtionavustus Fiilistä asumiseen 3 20 602 3.9.2013-31.12.2014 Riina Sunila Valtionavustus VEVE 27.5.2013-31.12.2014 Tapani Sankila Valtionavustus Laadulla tulosta 95 000 28.11.2013-31.12.2014 Ritva Lahtinen Valtionavustus Myötätuuli 86 000 19.12.2013-31.12.2014 Anna-Leena Kivipuro Valtionavustus Vike Valtionavustus 19TOP-ohjausverkko 55 000 19.12.2013-31.12.2014 Anna-Leena Kivipuro 10 412 13.6.2013-31.12.2014 Saara-Leena Kytömäki

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 89 Avustuksen kohde/hankkeen nimi myönnetty määräraha voimassaolo Yhteyshenkilö Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteystyön keskuksen (CIMO) myöntämät hankerahoitukset Leonardo/Tandem-new paths to new skills life long learning in promotion of understanding the meaning of sustainable development of lifecycle in food production and processing/haoy, Kokemäki 7 140 1.6.2011-30.5.2013 Ulla Sabell Leonardo/Peat Valley: The Golden Triangle/HAOY, Kokemäki 11 000 1.8.2012-31.7.2014 Ulla Sabell Leonardo/APC4/TKTO 2011-2013 Kaisa Kankaanpää Muut avustukset ja hankkeet Osaava-ohjelma, Aluehallintovirasto 140 000 1.3.2012-30.8.2014 Jonna Tuovinen Osaava-ohjelma, Aluehallintovirasto 170 000 28.2.2013-31.12.2015 Jonna Tuovinen Pirkanmaan ELY-keskus, YXI luukku tuloskuntoon 39 000 26.10.2012-31.12.2014 Susanna Forsblom Opetus- ja kulttuuriministeriö, Korotettu 168 000 1.6.2013-31.12.2013 Ilpo Moisio koulutuskorvaus Opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuorten aikuisten 30 000 1.3.2013-31.12.2013 Ilpo Moisio hakeva ja tukeva toiminta ELY-keskus, Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustus 2 500 3.6.2013-31.12.2014 Anna-Leena Kivipuro