SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET (2016)

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET (2016)

2 1. YLEISTÄ 3 1.1. Säännökset 3 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELY 3 2.1. Hakeminen 3 2.2. Hakemuksen käsittely 4 2.3. Toimeentulotuen päätösvalta 5 2.4. Päätöksenteko ja päätös 5 2.5. Hakemuksen uusiminen 5 2.6. Toimeentulotuen maksatus 5 2.7. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku 6 3. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 6 4. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (TOTUL 11 JA 12 ) 7 4.1. Huomioon otettavat tulot ja varat 7 4.2. Omaisuus ja varallisuus 9 4.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat 9 5. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 10 5.1. Perusosa ToTuL 9 10 5.2. Perusosan alentaminen 10 5.3. Perustoimeentulotuessa huomioitavat asumismenot 10 5.4. Terveydenhuoltomenot (ToTuL 1 2-kohta) 13 5.4.1. Lääkkeet 13 5.4.2 Yksityislääkärin palkkiot ja terapiamaksut 14 5.4.3. Fysikaalinen hoito 14 5.4.4. Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon maksut) 14 5.4.5. Erityisravinto 14 5.4.7. Hammashoito ja hammasproteesit 14 5.4.8. Terveydenhuollon matkakulut 15 5.4.9. Silmälasit 15 5.4.10 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut 15 6. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT MENOT 16 6.1. Päivähoito 16 6.2. Muut erityismenot 16 6.2.1. Auton käytöstä aiheutuvat kulut ja polkupyörä 16 6.2.2. Elatusapumaksut 17 6.2.3. Hautauskustannukset 17 6.2.4. Henkilöllisyystodistus, passi tai kansalaisuushakemus 18 6.2.5. Lasten harrastemenot 18 6.2.6. Kodin hankinnat ja perustamiskustannukset 18 6.2.7. Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet 18 6.2.8. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut 19 6.2.9. Vuokravakuus ja muuttokustannukset 19 6.2.11 Opiskelukustannukset 20 6.2.12 Opintolainojen korot 20 6.2.13 Vaatetus 20 7. ERITYISTILANTEET 21 7.1. Lainojen lyhennykset, kulutusluotot, osamaksuvelat ja maksurästit 21 7.2. Jäännösvero 21 7.3. Matkakustannukset 21

7.4. Ulosmittaus, ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma ja Kelan perintä 21 7.5. Vuokrarästit 22 7.6. Opiskelijan toimeentulotuki 22 7.7. Vankilassa olevat ja vapautuvat vangit 23 7.8. Yrittäjät 23 7.9. Poste Restante-osoitteessa asuvat 24 7.10. Kuntouttava työtoiminta 24 7.11. Edunvalvonta ja toimeentulotuki 24 7.12. Ulkomaalaisten toimeentulotuki 25 7.13. Toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta 25 8. PERINTÄ (TOTUL 19-23 ) 25 9. VOIMASSAOLO 26 3

4 1. YLEISTÄ 1.1. Säännökset Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukiasian käsittelyä sääntelee ensisijaisesti Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412. Toimeentulotukilain lisäksi keskeisimmät toimeentulotukiasioissa noudatettavaa menettelyä koskevat säännökset sisältyvät sosiaalihuoltolakiin (17.9.1982/710), lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812) ja hallintolakiin (6.6.2003/434). Lisäksi toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille (STM:n julkaisuja 2013:4) Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ennaltaehkäisevästä toimeentulotuesta. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä kunnilla on mahdollisuus käyttää kohtuullisuusharkintaa. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa toimeentulotuen käsittelijöille ohjeet toimeentulotuen perusteista ja toimeentulotuen käsittelyssä noudatettavista menettelytavoista sekä merkittävimmistä toimeentulotuen linjauksista. 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELY 2.1. Hakeminen Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakemuksella tai suullisesti varatulla ajalla viranhaltijan luona. Hakemus toimeentulotuesta ja toimeentulotuen jatkohakemus on saatavissa mm. sosiaalikeskuksesta ja kaupungin palvelupisteistä. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä on erillinen liiteluettelo ja esite toimeentulotuesta ja sen myöntämisestä. Lisäksi Sotesin Internet-sivulta löytyy uuden asiakkaan toimeentulotukihakemus, jatkohakemuslomake, liiteluettelo ja esite. Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksiä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava asiakaskertomukseen tai muulla tavoin rekisteröitävä. (Hallintolaki 42 ) Uusille asiakkaille varataan aika ensimmäisen hakemuksen käsittelyä varten. Uudet asiakkaat täyttävät laajemman toimeentulotukihakemuksen. Uudelleen toimeentulotukea hakevalle on suppeampi jatkohakemus. Jos hakijan asioinnissa on yli vuoden katkos, pyydetään häntä täyttämään uuden asiakkaan hakemus, jolloin varallisuus ym. tiedot tulevat päivitetyksi.

Kaikista tuloista ja menoista on esitettävä tositteet (asiakkaan tietojenantovelvollisuus ToTuL 17 ). Jos hakemus tai esitetyt tiedot ovat puutteelliset, pyydetään lisäselvitystä yhdellä kertaa kaikista puuttuvista tiedoista ja pyyntöön sisällytetään kahden viikon määräaika sekä ilmoitetaan, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä päätöksentekoa (Hallintolaki 31, 32 ja 33). Mikäli lisäselvityksen toimittaminen ei riitä asian selvittämiseksi, voidaan asiakkaalle varata aika työntekijälle. Jos hakija antaa tahallisesti vääriä tietoja, asiasta voidaan tehdä rikostutkintapyyntö ja periä aiheeton toimeentulotuki takaisin (Totul 20 ). Selvityspyyntö:1. Mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä (HaL 32 ) 2. Asianosaiselle aina asetettava määräaika (HaL 33 ) 3. Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista (HaL 33 ) Jos sosiaaliviranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä asiakkaalta itseltään tai asiakaslain 20 :n 1 momentissa mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, voidaan tehdä kirjallinen pyyntö rahalaitokselle. Ennen pyynnön tekemistä asiasta on tehtävä päätös. Päätöksenteko-oikeus asiassa on delegoitu aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöille. Ennen pyynnön tekemistä siitä on annettava tieto asiakkaalle (ks. lisäksi Kuntaliiton asiaa koskevat ohjeet). Sastamalan kaupungin sosiaalikeskuksella on tekninen yhteys Kansan-eläkelaitokseen, jonka avulla Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa, mikäli asiakas ei ole toimittanut niistä tositetta. 2.2. Hakemuksen käsittely Toimeentulotukiasia tulee käsitellä viivytyksettä. Syynä kiireelliseen toimeentulotuen tarpeeseen voi olla esim. äkillinen odottamaton lääketarve vakavan sairauden johdosta silloin kun kyseessä ei ole säännöllinen lääkitys, matkalipun tarve kotipaikkakunnalle tai muu yllättävä elämäntilanne. Kiireelliseksi tapauksen arvioi sosiaalityöntekijä tai sosiaalityön palveluohjaaja. Tilanteessa, jossa kiireellistä toimeentulotukea hakee uusi asiakas, tulee asiassa toimittaa normaaliin tapaan hakemus asianmukaisine liitteineen. Kiireellinen toimeentulotukiasia käsitellään samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja toimeentulotuen myöntämisperusteet sinällään ovat kiireellisessäkin asiassa samat kuin toimeentulotuessa yleensä. Muut hakemukset käsitellään viivytyksettä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Puutteellisiin hakemuksiin pyydetään lisäselvitystä ja käsittelyaika lasketaan niiden saapumisajankohdasta. Sähköpostilla saapuneet hakemukset ja lisäselvitykset käsitellään samalla lailla kuin postilla saapuneet kirjalliset hakemukset. Tietojen suojaamisvelvollisuuden ja salassapitosäädösten vuoksi sosiaaliviranomainen voi lähettää asiakkaalle viestejä sähköpostitse vain, mikäli 5

sillä on käytössään mahdollisuus tietoturvalliseen asiointiin eli sähköposti, jolla on riittävän vahva salaus ja osapuolet voidaan tunnistaa. Sastamalan kaupungilla ei ole suojattua sähköpostiyhteyttä. Asiakkaalla on mahdollisuus toimeentulotukihakemuksessa ilmaista halukkuutensa päästä henkilökohtaiseen keskusteluun joko sosiaalityöntekijän tai sosiaalityön palveluohjaajan kanssa. Asian luonteesta johtuen tämä voidaan toteuttaa joko puheluna tai asiakasvastaanottona. Mikäli hakemus kohdistuu seuraavaan kuukauteen ja se on jätetty seitsemän arkipäivää ennen kuukauden loppua, se tulee käsitellä ja panna käytäntöön tulevan kuukauden 1. arkipäivänä. 2.3. Toimeentulotuen päätösvalta Sastamalan seudun yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut delegoinnit viranhaltijoiden päätösvallasta. Toimeentulotukipäätöksen tekee asiaa käsittelevä etuuskäsittelijä, sosiaalityönpalveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä lakia ja voimassa olevia soveltamisohjeita noudattaen. Soveltamisohjeet kirjataan yhteiseen asiakirjaan: (H:\Sastamala\Hyvinvointi\Aluesosiaalityö\Toimeentulotuki\ohjeet). Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen liittyvistä kysymyksistä ja yleisistä toimeentulotukeen liittyvistä linjauksista voidaan keskustella aikuissosiaalityön viikkopalaverissa. 6 2.4. Päätöksenteko ja päätös Päätös tehdään kaikkiin hakemuksiin aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeeton. Päätös luovutetaan asiakkaalle tai lähetetään postitse. Tiedoksiantotapa ja -päivämäärä merkitään ATK-ohjelmaan. Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja että hakijoita käsitellään yhdenvertaisesti. Päätös sisältää aina muutoksenhakuohjeen. 2.5. Hakemuksen uusiminen Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, tulee tukea hakea pääsääntöisesti kuukausittain. Hakemukseen tulee liittää tositteet tuloista ja menoista. Tulojen ja menojen ollessa muuttumattomat, voidaan asiakkaalle tehdä useamman kuukauden voimassa oleva päätös. Tällöin hakijan ja hänen perheenjäsentensä tulee esittää tositteet päätöksen voimassaoloajalta seuraavan hakemuksen yhteydessä. Asiakkaan velvollisuus on aina ilmoittaa hänen tiedoissaan tapahtuneista muutoksista ToTuL 17 :n mukaisesti. 2.6. Toimeentulotuen maksatus Tuen maksatus tapahtuu sen kuukauden aikana jota toimeentulotuki koskee. Seuraavan kuukauden toimeentulotukea ei makseta etukäteen.

Maksupäiväksi voidaan valita päätöspäivää seuraava arkipäivä tai joku tulevista arkipäivistä tarpeen mukaan ja toimeentulotuki voidaan maksaa erissä. Toimeentulotuki voidaan maksaa kokonaan asiakkaalle tai maksaa sillä lasku/laskuja. Pääsääntöisesti asiakas hoitaa itse laskujensa maksun ja esittää niistä tositteet, jolloin toimeentulotuki maksetaan asiakkaan tilille. Niissä tapauksissa, joissa asiakas ei kykene hoitamaan asioitaan (esim. häätö tai sähkönkatkaisu uhkaisi) tai sopimuksen mukaan, voidaan laskut maksaa suoraan vastaanottajalle. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti. Takautuvalla maksamisella tulee aina olla perusteltu syy. ToTuL 15. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. 7 2.7. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi korjata virheellisen päätöksen ratkaisemalla asian uudelleen (HaL 50 1 mom). Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä (HaL 50 2 mom). Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe. Virhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutettu asianosaisen omasta menettelystä (HaL 51 ). Viranomainen voi käsitellä korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta (HaL 52 ). Jos asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen eikä asiavirhettä ole tapahtunut, hän voi tehdä oikaisuvaatimuksen Sastamalan seudun yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunnalle 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin päätös saatettiin asianomaiselle tiedoksi. Postitse lähetettynä päätös katsotaan saadun tiedoksi 7. päivänä lähetyspäivästä. Asiakkaalle luovutettu, asiakkaan allekirjoittama päätös katsotaan saadun tiedoksi luovutuspäivänä. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan määräaikaa laskettaessa. 3. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevästä toimeentulotuesta säädetään ToTuL 1 :n 2 momentissa ja 13 :ssä. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää: asumisen turvaamiseen häädön uhatessa

8 ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen silloin, kun avustamisella saadaan velkakierre katkaistuksi, lisävelkaantuminen tai jatkuva toimeentulotuen tarve estettyä (ensisijaiset toimenpiteet tulee ensin kartoittaa ja niiden mahdollisuudet käyttää, kuten velkajärjestely, ei-välttämättömän omaisuuden realisointi jne) erilaisissa kriisitilanteissa taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen, esim. avio-/avoero, vakava sairastuminen, lähiomaisen kuolema aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, esim. opiskelun tai työllistymisen edistämiseen tilanteessa, jossa muut ensisijaiset tukijärjestelmät eivät ole käytettävissä muihin saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin syrjäytymistä ehkäisevänä keinona Ehkäisevä toimeentulotuki on osa suunnitelmallista sosiaalityötä ja siitä päättävät sosiaalityöntekijä ja sosiaalityönpalveluohjaaja. Mikäli asiakas hakee ehkäisevää toimeentulotukea ja meno kuuluu perus- tai täydentävään toimeentulotukeen, siitä voivat tarvittaessa tehdä päätöksen etuuskäsittelijät. Etuuskäsittelijä voi tarvittaessa kertaluonteisesti päättää ehkäisevästä toimeentulotuesta perustoimeentulotuen yhteydessä 120 euroon saakka ja myöntää maksusitoumuksen lääkkeisiin silloin, kun se edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäisee syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Mikäli asiakas hakee toistamiseen ehkäisevää toimeentulotukea, hänelle varataan aika työntekijän vastaanotolle. 4. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (ToTuL 11 ja 12 ) 4.1. Huomioon otettavat tulot ja varat Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on lueteltu toimeentulotukilain 11 :ssä. Työntekijä tarkistaa tulot ja varmistaa, että ne vastaavat henkilön elämäntilannetta, verotustietoja ja saatavissa olevia sosiaalietuuksia. Työntekijä ohjaa asiakasta ja huolehtii siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Esimerkiksi kuukauden 27 päivän ja sen jälkeen tulevat tulot lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. Palkkatulosta tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot, ulosmittaus, työpaikan henkilöstöruokailun maksut). Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin

(esim. vuoden alusta) ansioihin. Jos työ on osa-aikaista, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Palkkatulosta vähennetään työnantajan korvaamat matkakulut. Hakijan nettotuloja ei huomioida silta osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Laskelmassa työmatkakulut vähennetään ansiotulosta (nettotulosta). Työmatkat huomioidaan julkisen liikenteen mukaisena halvimman vaihtoehdon mukaan, jos työmatka on yli 5 km. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muusta perustellusta syystä oman auton käyttö on välttämätön, voidaan menoina hyväksyä 0,10 e/km. Työmatkakustannukset eivät kuitenkaan yksistään voi aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta, harkinnalla voidaan huomioida 3 kk. Ellei asiakkaan ennakonpidätysprosenttia laskettaessa ole huomioitu vähennyksenä työmatkakuluja, ohjataan asiakas tarkistuttamaan ennakonpidätysprosenttinsa. Hoitotukea ei huomioida tulona, mutta sillä voidaan katsoa katettavaksi sellaiset kulut, jotka aiheutuvat sairaudesta ja vammasta, johon hoitotuki on myönnetty. Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa Kelmu-ohjelmasta. Tarvittaessa pyydetään nähtäväksi asiakkaalle tullut etuuspäätös. Tarkistetaan tiedoista, että veronalaisesta tulosta on maksettu kohtuullinen ennakkovero. Ohjataan hakemaan muutosta ennakkoveroon, jos ennakonpidätys ei ole oikean suuruinen. Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus tehdä selvitys tililleen tehdyistä yksityispanoista. Pienet satunnaiset yksityispanot ja yksityislainat (muu kuin palkkatulo; esim. lahjoitukset, voitot ja lainat sukulaisilta ja ystäviltä) huomioidaan tulona 50 euroa kuukaudessa ylittävältä osalta riippumatta siitä mihin raha on käytetty. Säännölliset avustukset huomioidaan kokonaan. Lainan takaisinmaksua ei huomioida menona. Pitkäaikaistyöttömillä työttömyyspäiväraha lasketaan 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee kaksi kertaa (20 pv:n suuruisena) samassa kuussa. Sen kuukauden päätökseen, jolloin päiväraha on ollut maksussa kaksi kertaa, päiväraha otetaan tulona huomioon 21,5 päivän mukaan. Päätökseen kirjataan tieto siitä, että päiväraha otetaan tulona huomioon 21,5 päivän suuruisena. Päivärahan maksatuksen näkee joko hakijan tiliotteelta tai Kelan tiedoista. Elatusapu ja elatustuki otetaan huomioon tulona, jos niitä on oikeus saada. Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapumaksujaan, opastetaan asiakasta hakemaan Kelasta elatustukea, joka on toimeentulotukeen nähden ensisijainen tulomuoto. Erotilanteessa tulee kiirehtiä elatussopimuksen laatimista (lapsen oikeus elatukseen). Avioerotilanteissa on huomioitava, että nykyisen elatusturvalain mukaan elatustukeen tulee oikeus vasta sen kuukauden alusta lukien, kun elatussopimus tai oikeuden päätös elatusavusta on voimassa. Veronpalautukset otetaan huomioon tulona maksukuukautena. Ulosmittauksesta on toimitettava tosite. Jos palautus on huomattava, siitä aiheutuva normiylitys voidaan jaksottaa pidemmälle ajalle. 9

10 On varmistettava myös lasten tulot, erityisesti 17-vuotiaiden (esim. opintotuki ja -laina, työtulo). Alle 18-vuotiaan tuloja ei huomioida siltä osin kuin ne ylittävät hänen huomioon otettavat menonsa. Alle 18-vuotiaiden vanhempiensa luona asuvien koululaisten lyhytaikaisten ja suhteellisen pienten kesäansioiden osalta käytetään harkintaa sen osalta, otetaanko niitä lainkaan tulona huomioon. Opiskelijan tuloiksi otetaan huomioon opintoraha, asumislisä ja opintolaina mahdollisten muiden tulojen lisäksi. Yrittäjän tulojen selvittämiseksi pyydetään kirjanpitäjän todistus siitä, mikä on ollut yrityksen tulos ja minkä verran ja minä päivinä yrittäjä on tehnyt yksityisottoja edeltävän puolen vuoden aikana. Lisäksi yrittäjä täyttää yrittäjän tuloselvityslomakkeen, joka liitetään varsinaiseen hakemuslomakkeeseen. Selvitetään mahdollisesti km-korvauksina ja päivärahoina yli verotuksessa huomioitavien tulojen osuus. Ylisuurina maksetut kulukorvaukset voidaan huomioida tulona. (Ks. myös kohta 7.8 Yrittäjät.) Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Jos uusi asiakas on ilmoituksensa mukaan ollut tulottomana pitkään eikä ole kuitenkaan hakenut ensisijaisia etuuksia eikä myöskään toimeentulotukea, on selvitettävä, millä asiakas on tullut toimeen. Jos muuta selvitystä ei saada, pyydetään allekirjoituksella varustettu oma kirjallinen selvitys. 4.2. Omaisuus ja varallisuus Omaisuus ja varallisuus, lukuun ottamatta työvälineitä ja asuntoa, ovat lain mukaan realisoitavissa olevia toimeentulotukeen nähden. Huomioon otettavaa varallisuutta (varat, jotka ovat muutettavissa rahaksi) ovat esim. kesäasunto, arvopaperit, osakkeet ja arvokkaat kulkuvälineet. Varat otetaan huomioon silloin, kun ne ovat tosiasiallisesti realisoitavissa. Käytetään harkintaa tilapäisen toimeentulotuen tarpeen kyseessä ollessa. Realisoinnille annetaan määräaika. Tarpeen mukaan voidaan tehdä takaisinperintäpäätös realisoitavasta omaisuudesta. Päätöksessä tulee mainita perintäkohde, esim. kesäasunto. ToTuL 20 :n mukainen takaisinperintä edellyttää hallinto-oikeuden päätöstä, jotta perintä olisi ulosottokelpoinen. Hallinto-oikeudelta haetaan takaisinperintäpäätös, jonka perusteella sosiaali- ja terveyslautakunta voi hakea käräjäoikeudelta ulosottovelkojana pesäjaon, kun kyseessä on esim. kuolinpesän jakaminen. Ulosotto on haettava viiden vuoden kuluessa päätöksenteosta. 4.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat Kun uuden asiakkaan toimeentulotuen hakeminen perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen, voidaan tehdä edellisen kuukauden takautuva laskelma. Takautuvan laskelman mahdollinen normiylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä huomioida, esim.

osamaksut, lainalyhennykset. Jos ylijäämä on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona. Jos uudella asiakkaalla on rästiin jääneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL 15 :n mukaisesti myöntää takautuvaa toimeentulotukea. Lain mukaan takautuvan toimeentulotuen maksamiseen täytyy olla erityinen syy, menojen on oltava toteennäytettyjä ja toimeentulotukeen oikeuttavia. Laki ei edellytä, että takautuvat toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat maksamatta. Perusosaa ei yleensä makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta jatkohakemuslomakkeen palauttamatta ja hakee tukea jälkikäteen. Mikäli asiakas on saanut normaalituloihin verrattuna huomattavan kertaluonteisen tulon viimeisen vuoden aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, voidaan korvaus jakaa niin monelle kk:lle, kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille. ToTuL 15 :n 3 mom. mukaan ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. (Kohtuullisuudesta ks. esim. KHO 28.2.2003/ 444). 11 5. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 5.1. Perusosa ToTuL 9 Perusosat määräytyvät ToTuL 9 :n mukaan. Yksilön perusosa lasketaan yksin asuvalle ja yksinhuoltajalle. Jos samassa taloudessa asuu useita aikuisia eli henkilö ei asu yksin, lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Alaikäiselle avoliitossa asuvalle ei voi tehdä yhteistä normilaskelmaa ja päätöstä avopuolison kanssa. (KHO 28.11.2001/2975) Poste Restantessa-asuvalle ja asunnottomalle lasketaan yksin asuvan perusosa. Pyydetään todiste siitä, että henkilö oleskelee vakituisesti paikkakunnalla. Samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä, täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Perusosan kattamat menot on lueteltu ToTuL 7 :ssä ja niitä ei oteta huomioon erityismenoina.

12 Pesutupa- ja pesulamaksut sisältyvät perusosan hygieniamenoihin. Jos erityistilanteissa myönnetään tukea pelkkään ravintoon, myönnetään 49 % perusosasta/ päivän perusosa. 5.2. Perusosan alentaminen Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma toimeentulotuen hakijan ja mahdollisesti työvoimaviranomaisten kanssa toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen yhteydessä tehtävän suunnitelman tekee sosiaalityöntekijä tai sosiaalityön palveluohjaaja. 5.3. Perustoimeentulotuessa huomioitavat asumismenot Asumismenot otetaan huomioon kohtuullisen suuruisina hakijan tai perheen olosuhteet huomioiden. Kohtuullisuusharkinta on aina yksilöllistä. Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen suuruutta, eikä tarkoituksena ole tukea vähimmäistoimeentulon ylittävää asumismukavuutta tai -väljyyttä. Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa asumismenojen enimmäisnormit. Normiin lasketaan asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot. Asumistukilain 6 :n tarkoittamia asumismenoja ovat vuokra ja yhtiövastike, lämmityskustannukset, vesimaksut, asuntolain korot ja jätehuolto. Sastamalan Vuokratalot Oy:ltä, Sastamalan Tilakeskukselta, on tiedusteltu vuokrankorotusten määriä, lisäksi on otettu huomioon tilastot valtakunnallisesta asumismenojen kasvusta ja tilastot keskimääräisistä vuokrista Sastamalassa ja Punkalaitumella. Saatujen tietojen pohjalta on määritetty kohtuullisena pidettävien asumiskulujen enimmäisnormit: Kohtuulliset asumismenot Perheen koko vuokran tai kokonaisasumiskustannusten yläraja 1 423 2 515 3 646 4 708 5 751 6 889 Alivuokralaissuhteessa ja kimppakämpässä (eli osassa asuntoa asumisen osalta) kohtuullisena pidettävien asumiskulujen enimmäisnormit ovat: Henkilöluku asumisnormi 1 299 / kk 2 462 / kk

Henkilömäärän noustessa yli kahden huomioidaan tapauskohtaisesti kohtuullisena pidettävät asumiskustannukset. Omakotitalon juoksevat asumiskulut (lämmitys, jätehuolto, kiinteistövero, nuohous, auraus, tienhoitomaksu, palovakuutus, tontin vuokra ym.) otetaan huomioon laskujen erääntymiskuukautena. Tilapäisen asiakkaan kohdalla asumiskulut voidaan jaksottaa. Jos hoitokulut hyväksytään todellisten laskujen mukaan, on niiden kohtuullisuutta verrattava muiden asumismuotojen hyväksyttäviin asumiskuluihin. Lisäksi otetaan erikseen huomioon taloussähkö ja vesi esitettyjen kohtuullisten kustannusten mukaisesti. Vesimaksut Lisäksi asumiskustannuksina hyväksytään vesi- ja jätevesimaksua enintään 28 /hlö/kk. Mikäli vesimaksu sisältyy vuokraan, erotetaan sen laskennallinen määrä (28 /hlö/kk) vuokrasta ja otetaan menona huomioon erikseen. Myös kohtuullinen saunamaksu hyväksytään erillisenä menona. Taloussähkö Kohtuullisena taloussähkönä (ei lämmitys) hyväksytään enintään /kk yksin asuvalla 42 yhteistaloudessa 57 perheellä (myös yh-perhe) 67 suurperheellä (lapsia 4-) 77 13 Jos asumismenot ylittävät selvästi Kelan asumistuen maksimirajat ja tuen tarve on pitkäaikainen, on mietittävä asumismenojen kohtuullisuutta. Kohtuullisuusharkinnassa on otettava huomioon toimeentulotukea hakevan elämäntilanne ja mahdollisuus tosiasiassa saada halvempi/pienempi asunto. Jos vuokraan sisältyy taloussähkö, se erotetaan vuokrasta. Kaapeliverkkoon liittymis- ja käyttökulut katsotaan perusosalla katettaviksi informaatiomenoiksi, kuten sanomalehdet ja Internet-kulut, eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. Lämmitysöljyä voi hankkia osamaksulla, joten ohjataan asiakasta pyytämään lasku kuukausikohtaisena menona. Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään 2 motti/kk tai enintään 90 /kk, sisältäen kuljetuksen. Puu myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksella. Laskujen viivästyskuluja ei huomioida laskelmassa menona.

14 Vesi- ja sähkömenoista tulee esittää asianmukaiset palveluntuottajan alkuperäiset laskut silloin, kun vuokranantaja perii vedestä ja sähköstä maksuja erilaisin vapaamuotoisin laskelmin. Alkuperäinen lasku todentaa sen, että kyseinen meno on syntynyt. Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää aina yksilöllistä hakijan olosuhteet ja vallitsevan vuokratason huomioon ottavaa harkintaa. Kun asumismenoja kohtuullistetaan, annetaan määräaika, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen, määräaika vähintään 3 kk). Asumismenot otetaan huomioon todellisina tämänkin jälkeen, jos asiakas todistettavasti on hakenut kohtuuhintaista asuntoa, mutta ei ole sitä saanut. Päätöksen yhteydessä hakijaa opastetaan hakemaan asuntoa Tilakeskukselta, Punkalaitumen kunnalta tai yksityisten välitystoimistojen kautta. Jos vuokrarästejä on syntynyt, vaikka asumismenot on sinä aikana otettu toimeentulotuessa huomioon, on lähtökohta, että samaan tarkoitukseen ei toimeentulotukena myönnetä toista kertaa. Kyseeseen voi tulla ehkäisevä toimeentulotuki. Omakotitalon tai vastaavan kiinteistömenot Omakotitalojen ja omistusasuntojen asumismenoista huomioidaan vastike, asuntolainan korko, lämmityskustannukset, vesilaskut, kiinteistövero, tontin vuokra, jätehuolto, ekomaksu, nuohous, kohtuullinen koti- ja palovakuutus. Mikäli on vaikea arvioida omakotitalon kohtuullisia asumismenoja, voidaan käyttää alla olevaa taulukkoa. Mikäli käytetään hoitokulujen laskennallista arviota, ei hoitokuluja oteta erikseen huomioon, vaan lähes kaikki asumisen juoksevat kulut, kuten lämmitys-, vesi-, vakuutusmaksut sisältyvät arvioon. Kiinteistövero, taloussähkö ja asuntolainan korot huomioidaan laskelmassa erikseen menona. Omakotitalon asumismenoihin tulee asukkaan osata varautua vuoden aikana. Omistusasunnon kustannusten tulee olla suhteessa asiakkaan maksukykyyn. Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut: Perheen koko Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut (hlöä) (euroa) 1 145,18 2 199,75 3 254,32 4 300,00 5 348,22 6 390,09 7 431,96 8 473,83

15 Yhtiövastike Asumisoikeus- ja osaomistusasunnon käyttövastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut huomioidaan menoina. Osaomistusasunnon pääomavastike, joka on lainan lyhennysosuutta, ei hyväksytä asumismenoksi Koti- palo ja muut vakuutukset Kohtuullinen asuinkiinteistön koti-irtaimiston osuus ja palovakuutusmaksu huomioidaan menoina. Omakotitalon kotivakuutusmääränä huomioidaan enintään 240 /vuosi, kerros- ja rivitaloasuntoon enintään 100 euroa. 5.4. Terveydenhuoltomenot (ToTuL 1 2-kohta) 5.4.1. Lääkkeet Käsikauppalääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet ja muut pienehköt terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon reseptillä määräämät lääkkeet huomioidaan normilaskelmassa. Asiakkaan tulee esittää voimassa olevat reseptit tai ostamistaan lääkkeistä resepti ja siihen kuuluva tosite tai apteekin selvitys ostetuista/ lunastamatta olevista lääkkeistä. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin määrittämä edullisin vaihtoehto, jos lääkäri ei ole kieltänyt lääkkeen vaihtoa. Samalla tulisi suosia sv-korvattavia lääkkeitä, jotka kerryttävät vuosittaista Kelan lääkekattoa. Mikäli tukea haetaan laihdutus-, tupakanvieroitus- tai potenssilääkkeisiin sekä rokotteisiin, ei niihin pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Asiakaskohtaisesti on perusteltua selvittää, onko kysymys tilanteesta, jossa lääke on sairaanhoidon kannalta tarpeellinen. Tällöin toimeentulotuen hakijalta edellytetään, että hän toimittaa lääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta (KHO 11.8.2006/1887 ja 1889). 5.4.2 Yksityislääkärin palkkiot ja terapiamaksut Yksityislääkäreiden palkkiot ja lääkäriasemamaksut sekä terapiamaksut voidaan hyväksyä vain perustelluista syistä. Näitä ovat erikoishoidon tarve, hoito vaatii kiireellisyyttä tai jos hoitosuhde on jatkunut pitkään. Toimeentulotuessa hyväksytään tällöin sairausvakuutuskorvauksen ylittävä osuus kustannuksista. Kiireettömiä yksityisen terveydenhuollon maksuja ei tarvitse huomioida lainkaan KHO:n tekemien ratkaisujen perusteella. KHO 27.8.2004/ 2011 ja 2076.

16 5.4.3. Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito on pyrittävä järjestämään terveyskeskuksen kuntoutuksen kautta. Maksusitoumus yksityiseen hoitolaitokseen voidaan myöntää silloin, kun on ensin selvitetty, että hoito on kiireellistä ja välttämätöntä tai perusteltua, esim. työhön paluun nopeuttamiseksi, eikä terveydenhuolto perustellusta syystä voi järjestää sitä itse. KHO 1812.2000/3247 Terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat mahdolliset muut etuudet kuten Kelan tai vakuutusyhtiön kautta tulevat korvaukset. 5.4.4. Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon maksut) Lyhytkestoisen hoidon maksu otetaan menona huomioon ja pääsääntöisesti täysi perusosa ensimmäisen 30 vuorokauden ajan. Sen jälkeen perusosana huomioidaan käyttövara ennen 105 euroa (3,50 euroa/pv) niiltä päiviltä, jolloin asiakas on ollut laitoshoidossa. Kun tehdään toimeentulotukilaskelmaa, voidaan lasku ajoittaa hoitokuukauden mukaan: eli esim. lokakuun hoidosta tullut lasku lokakuun menona jne. Eräpäiväteoriaa käytetään lyhyissä hoitojaksoissa. Jos henkilölle on määrätty laitos- ja sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu (tulojen mukainen ylläpitomaksu), ei henkilölle yleensä synny toimeentulotuen tarvetta. Hoito sisältää kaikki välttämättömät menot. Jos pitkäaikaishoito näyttää jatkuvan pitkään, tulee menojen alentamiseksi harkita mahdollisesta omistus- tai vuokra-asunnosta luopumisesta. Laitoshoidon aikana on asuminen turvattu muulla tavoin. Annetaan sopivaksi katsottava määräaika asian järjestämiseksi tapauskohtaisesti. 5.4.5. Erityisravinto Raskaus, diabetes, laktoosi-intoleranssi eivät aiheuta huomioitavia erityiskustannuksia. Jos henkilöllä on sairaus, joka aiheuttaa erityisravintokustannuksia, hän voi hakea Kelan vammaistukea, keliakiaa sairastavan ruokavaliokorvausta tai lapsen hoitotukea. Myönnettyä tukea ei oteta tulona huomioon toimeentulotuessa, eikä erityisravintokustannuksia menoina. 5.4.7. Hammashoito ja hammasproteesit Hammashoidossa käytetään ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityinen palvelu voidaan huomioida, jos hoidon tarve on kiireellinen tai sitä ei voida antaa julkisena palveluna. (Julkisen hammashoidon ensisijaisuudesta ks. esim. KHO 27.8.2004/ 2011.) Harkittaessa toimeentulotuen myöntämistä hammashoitoon on otettava huomioon hakijan tulotaso ja olosuhteet ennen toimeentulotukiasiakkuutta ja hammashoidon tarpeen kiireellisyys asiakkuuden aikana. Jos toimeentulotuen tarve on lyhytaikainen ja henkilön aikaisemmat tulot ovat olleet kohtuulliset, edellytetään pääsääntöisesti, että hammashoito kustannetaan omin varoin. Isommissa hammashoidon toimenpiteissä kustannukset voidaan jaksottaa esimerkiksi kolmelle kuukaudelle. Hammashoitolaskuista ei huomioida menona peruuttamattomia aikoja.

Yksityisen hammashoidon edellytyksenä voi olla pitkäaikainen hammaslääkärisuhde ja jo aloitettu hammashoito yksityisellä. Asiakkaalle voidaan antaa aikaa saattaa välttämätön hoito yksityisellä loppuun ennen siirtymistä julkisen hammashoidon palveluun. Hammasproteesit hankitaan hammasteknikon kautta, koska hinnat ovat edullisimmat. Asiakkaan tulee pyytää proteeseista kustannusarviot. Toimeentulotuen myöntämiselle uudelleen hammasproteesin hankintaan tulee olla perusteltu syy, esimerkiksi sairaudesta johtuva laihtuminen/ lihominen, muutokset leukaluussa tai proteesin rikkoutuminen niin ettei sitä ole mahdollista korjata. 5.4.8. Terveydenhuollon matkakulut Terveydenhuollon matkakustannuksista huomioidaan perustoimeentulotuessa Kelan hyväksymän omavastuuosuuden verran. 5.4.9. Silmälasit Silmälaseja varten myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumus ja ennen sen myöntämistä selvitetään lasien hankinnan välttämättömyys. Asiakkaan on hankittava kustannusarvio silmälaseista vähintään kahdesta eri optikkoliikkeestä. Lasien kustannusten tulee olla kohtuulliset. Asiakasta kehotetaan etsimään edullisin vaihtoehto. Silmälasien kehyksiin huomioidaan menona enintään 80 euroa ja linssit otetaan menona huomioon määräyksen mukaan välttämättömiltä osiltaan. Erikoislasien (esim. sangat porataan linsseihin) kustan nusarviosta hyväksytään normaalilasien vastaava enimmäismäärä menona. Piilolasit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita: työolot, lääkärin määräys. Piilolasinesteet sisältyvät perusosaan. Jo maksetut lasit voidaan hyväksyä takautuvasti enintään edellisen kuukauden ajalta normilaskelmassa perustelluista syistä harkinnan mukaan kohtuuhintaisina. Lapsen silmälasien hankinnassa käytetään harkintaa tapauskohtaisesti esim. lapsen ikä huomioiden. Lasien tulee olla normaalia kestävämmät. Alle 13-vuotiaan lapsen silmälaseihin tulee ensisijaisesti hakea maksusitoumus terveyskeskuksesta. Jos toimeentulotuen tarve on lyhytaikainen ja henkilön aikaisemmat tulot ovat olleet kohtuulliset, edellytetään pääsääntöisesti, että silmälasit kustannetaan omin varoin. Kustannukset voidaan jaksottaa esimerkiksi kolmelle kuukaudelle. 17 5.4.10 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut Tilanteessa jossa asiakas on itse hakeutunut muun kuin kunnan järjestämän palvelun piiriin eivätkä hänen tulonsa ja varansa riitä hänen tarvitsemiensa palveluiden ja välttämättömien elinkustannusten kattamiseen, menetellään palvelumaksujen huomioon ottamisessa toimeentulotuessa samoin kuin muiden yksityisten palvelujen kohdalla. Kunnan järjestämässä palvelukodissa tai asumispalveluyksikössä asuvalle tehdään laskelma, jossa huomioidaan menoina

18 ateriat, palvelumaksu ja terveydenhuollon menot hoitotuen ylittävältä osalta vuokra perusosa (yhdessä asuvan) 51 % Asumis- ja palvelumaksuista sekä säännöllisestä lääkityksestä aiheutuvista menoista vastaa sijoittajakunta. Palvelumaksua määrättäessä on huomioitu em. menot, joten näin ollen asiakasmaksua voidaan pyytää tarkistamaan tarvittaessa. Asiakaspalvelumaksun alentaminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. 6. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT MENOT 6.1. Päivähoito Muutoin kuin satunnaisesti toimeentulotuen piirissä asioivan perheen tulee hakea muutosta päivähoitomaksuun. Jos kyseessä on esim. vanhemman työn päättyminen ja päivähoitomaksun erääntyminen sen jälkeen, huomioidaan maksu normilaskelman menona. Asiakasmaksulain 11 :n nojalla voidaan päivähoitomaksun perimisestä luopua mm. huollollisista syistä. Päivähoidon asiakasmaksun vapautusmahdollisuuden osalta asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä varhaiskasvatuspäällikköön. Yksityisistä päivähoitopalveluista aiheutuvat menot voidaan toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. KHO 29.8.2006/2191 6.2. Muut erityismenot ToTuL 7c :n 3 kohta antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsottuja menoja. Erityismenoja huomioitaessa on syytä tarkastella perheen kokonaistilannetta pidemmällä aikavälillä ja perheen toimeentulotuen lisäksi saamia muita tuloja ja etuuksia. Erityismenojen huomioon ottamisen on perustuttava todelliseen tarpeeseen kokonaistilanne huomioon ottaen. 6.2.1. Auton käytöstä aiheutuvat kulut ja polkupyörä Autosta johtuvia menoja ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena. Autopaikkamaksuja ei huomioida vuokran yhteydessä. KHO 27.1.2006/135 Polkupyörän hankintaa voidaan tukea enintään 90 eurolla, jos pyörä on välttämätön lapsen liikkumisen helpottamiseksi tai aikuisen osallistumiseksi työhön, työhallinnon toimenpiteeseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai jos pyörää tarvitaan asiointimatkoihin (asiakas asuu haja-asutusalueella). Meno sisällytetään laskelmaan.

19 6.2.2. Elatusapumaksut Elatusapumaksun maksaminen voidaan ottaa huomioon normilaskelmassa menona, jos toimeentulotuen tarve on tilapäinen ja maksut todisteellisesti suoritettu. Muussa tapauksessa on ensisijaisesti haettava elatusmaksuun muutosta ja elatusmaksun saaja hakee elatustukea. Jos muihin etuuksiin (kansaneläke, työttömyyspäiväraha) sisältyy lapsikorotuksia elatusvelvollisuuden perusteella ja ne tosiasiassa maksetaan elatusmaksun saajalle, ei niitä oteta maksajan tulona huomioon. 6.2.3. Hautauskustannukset Toimeentulotukipäätös perustuu vainajan kuolinpäivän taloudelliseen tilanteeseen. Tukea voidaan myöntää välttämättömien hautausmenojen kattamiseen maksusitoumuksena varattomalle henkilölle. Välttämättömät hautausmenot sisältävät arkun, vainajan vaatetuksen ja yksinkertaisen kukan arkun kannelle. Hautauskustannuksina hyväksytään laskelman perusteella enintään 550, ja sen lisäksi välttämättömät kuljetuskustannukset. Seurakunnan menona hyväksytään välttämättömät menot kuten hautapaikka, haudan kaivaminen ja haudan peittäminen tai vaihtoehtoisesti tuhkauksesta aiheutuneet menot. Hautapaikan hoitokustannuksia ei huomioida menona. Hautauskuluja toiselle paikkakunnalle ei hyväksytä niiltä osin, jotka syntyvät toiselle paikkakunnalle hautaamisen johdosta. Jos henkilö on kuollut täysin varattomana ja on ollut pitkäaikainen toimeentulotuen asiakas, voidaan päätös tehdä ennen perukirjan tekoa, jolloin myönnetään maksusitoumukset hautaustoimistoon ja seurakunnalle tietyistä määristä. Kuolinpäivän jälkeen mahdollisesti maksettavat eläkkeet, osaketulot ja muut palautukset huomioidaan, jos niiden määrä on tiedossa päätöstä tehtäessä. Hautauskuluihin voidaan myöntää tukea perukirjan osoittaman varattomuuden perusteella. Maksamattomia laskuja, esim. sairaalalaskuja, ei huomioida laskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Muita hautauskustannuksia ei huomioida, kuten muistotilaisuuspaikan vuokraa, sanomalehti-ilmoituksia, hautakiveä, siunauskappeliin kukkia tms. Perunkirjoituskulut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Omaiset vastaavat itse sopimistaan kuluista. Jos vainajalle jää omaisuutta, jota ei lyhyellä aikavälillä voida realisoida, esim. leski jää asumaan yhteiseen omistusasuntoon, voidaan päätös tehdä takaisinperinnällä myöhemmin realisoitavasta omaisuudesta sopimalla asiasta pesän osakkaiden kanssa. Takaisinperintä tulee tapahtua viiden vuoden kuluessa. Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta haetaan takaisinperintäpäätös, jonka jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunta hakee ulosmittausvelkojana

käräjäoikeudelta varallisuuden ulosmittausta (kuolinpesän pesäjakoa). Hakemuksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen tekee perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja. Hautajaisvaatetus sisältyy pääsääntöisesti perusosaan kuten muukin vaatetus. Kun kyse on lähiomaisen (vanhemmat, lapset, sisaret) hautajaisista, voidaan erityismenoina hyväksyä matkakustannukset hautajaisiin, halvimman vaihtoehdon mukaan. Kukkavihkoon voidaan myöntää avustusta enintään 55 euroa. 6.2.4. Henkilöllisyystodistus, passi tai kansalaisuushakemus Passin hankinta sisältyy perusosaan, eikä niitä pääsääntöisesti huomioida erityismenona. Henkilökortin aiheuttamat menot voidaan ottaa huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina menoina, koska toimeentulotuki maksetaan pääsääntöisesti pankkiin, missä henkilöllisyys on todistettava. Kuvan hankinta henkilökorttiin sisältyy perusosaan. Kansalaisuushakemuksen kustannuksia arvioitaessa tulee asiakkaan kokonaistilanne ottaa huomioon päätöstä tehtäessä. KHO 22.8.2001/1903 6.2.5. Lasten harrastemenot Jos perhe on saanut pitkään toimeentulotukea, voidaan lasten harrastusmenoja tukea enintään 250 eurolla/lapsi/vuosi. 6.2.6. Kodin hankinnat ja perustamiskustannukset Yksittäiset kodin hankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Poikkeuksena voivat olla jääkaapin, lieden tai sänkyjen sekä keittiön ruokaryhmä hankinta ja lapsiperheille pesukone perustelluista syistä. Muutto ei sinänsä oikeuta kodinhankintoihin toimeentulotuella. Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa, kun se hakijan olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvikkeiden saamiseksi esim. pitkän laitoshoidon/ asunnottomuuden jälkeen enintään yksinäiselle henkilölle 150 euroa ja perheelliselle 250 euroa. Kodinkoneisiin voidaan myöntää avustusta: pesukoneen hankintaan enintään 300 euroa, jos se välttämätön hakijan terveydellisten syiden takia eikä sitä voida myöntää vammaispalveluna ja jos kyseessä on lapsiperhe, eikä taloyhtiössä ole pesukonetta Kotoa itsenäiseen asumiseen muuttaville nuorille ei myönnetä kodinperustamiskuluja, vaan edellytetään heidän saavan välttämättömät tavarat kotoa/ sukulaisilta/ kirpputoreilta. Myös avioerotilanteessa välttämättömät tarvikkeet katsotaan saatavan pääsääntöisesti yhteisestä kodista (omaisuuden ositus). 20 6.2.7. Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet Lapsen välttämättömiin hoito- ja muihin tarvikkeisiin voidaan myöntää enintään

240 euroa. Hoitotarvikkeet toimeentulotukena lähinnä ensisynnyttäjille, kun hankinta on välttämätön. Tarpeen pitää olla todellinen ja perheen kokonaistilanne on otettava huomioon. Ne edellytetään ensisijaisesti hankittavan käytettyinä. Hankinnasta on esitettävä tosite. 21 6.2.8. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut Lainsäädännön mukaan vastuu lapsen kuluista, elatusmaksua lukuun ottamatta, kuuluu sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu, ellei muuta ole sovittu huolto- ja tapaamisoikeussopimuksessa. Etävanhemman menoina voidaan STM:n suosituksesta ottaa huomioon asiakaskohtaisesti harkiten enintään lapsen kuukauden perusosaa vastaava määrä tapaamispäivää kohden. Etävanhemmalle aiheutuvat lapsen matkakulut voidaan huomioida halvimman matkustustavan mukaisina yhteen suuntaan. Tapaamisten toteutumisesta on esitettävä selvitys, jota varten on olemassa oma kaavakkeensa (Todistus lapsen tapaamisesta). Huostassa olevan lapsen tai avohuollon tukitoimena sijanhuoltoon sijoitetun lapsen kotilomien ajalta voidaan menona huomioida joko lapsen perusosaa tai ns. ruokarahaa (49% perusosasta) vastaava määrä tapaamisvuorokausilta. Jos menona huomioidaan perusosa ja sijaishuoltopaikka (esim. laitos) on maksanut kotilomien ajalta vanhemmille ruokarahaa, vähennetään lapsen perusosasta ruokarahan määrä. Asiakkaan on esitettävä sijaishuoltopaikan antama selvitys tapaamisten ja/tai kotilomien toteutumisesta. Mikäli tapaamisoikeus on enemmän kuin puolet kuukaudesta, katsotaan puolet lapsilisästä ja elatustuesta tuloksi etävanhemmalle. KHO 7.4.2000/ 685, KHO 10.10.2006/ 2612 6.2.9. Vuokrasopimusvakuus ja muuttokustannukset Vuokrasopimusvakuus annetaan pääsääntöisesti maksusitoumuksena, rahana voidaan antaa vain poikkeustapauksissa. Vuokrasopimusvakuutena voidaan myöntää enintään yhden kuukauden kohtuullisia asumiskustannuksia vastaava määrä. Vuokrasopimusvakuutta ei yleensä voida myöntää pelkästään, jos hakija ei muuten ole oikeutettu toimeentulotukeen. Kriisitilanteessa voi harkita ehkäisevän toimeen tulotuen myöntämistä henkilölle, jolla ei ole varsinaista toimeentulotukioikeutta. Sopimusvakuutta ei voida pääsääntöisesti antaa sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistaman asumisnormin ylittävään vuokraan. Muuttokustannusten huomioon ottaminen ei sisälly toimeentulotuen subjektiivisiin oikeuksiin. Muuttokustannusten hyväksymisessä on otettava huomioon muuton tarkoituksenmukaisuus eli miksi muutetaan (asiakas esittää perustelun). Muuttoja ja

vuokravakuutta yhteistoiminta-alueen sisällä ei pääsääntöisesti tueta toimeentulotuella. Muutosta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Paikkakunnalta pois muuttaessa voidaan huomioida 100 euroa ja lisäksi matkat 0,20 e/km. 22 6.2.11 Opiskelukustannukset Opiskelujen alkuvaiheen hankinnoissa tukea voidaan myöntää harkinnanvaraisesti, jos opiskelu vaarantuu puuttuvien välineiden vuoksi (esim. Catering-alan työasut ja jalkineet). Suositellaan, että opiskelukirjoja hankitaan käytettyinä. Kirjojen kustannuksista huomioidaan yleensä puolet ja toimeentulotukea myönnettäessä katsotaan opiskelijan kokonaistilanne esim. ovatko vanhemmat toimeentulotukiasiakkaita. Ei-tutkintoon johtavaa omaehtoista opiskelua voidaan harkinnalla tukea vain lukukausimaksun osalta hakijan kokonaistilanne huomioiden. Materiaalihankinnoissa ei tueta, vaan ne tulee kattaa opintoetuuksilla. Alle 18-vuotiaan opiskelukustannukset huomioidaan vanhempien laskelmassa. 18 vuotta täyttäneelle lasketaan oma normi. Ammattiin valmistavassa opiskelussa edellytetään nostettavan opintuen lisäksi opintolainaa. Vanhemmat vastaavat opiskelukuluista myös 18 vuoden jälkeenkin varojensa mukaan. Opiskelumatkojen kuluina voi olla enintään seutulippu. Koulumatkatuen katsotaan kattavan opiskelun matkakustannukset. 6.2.12 Opintolainojen korot Opintolainan korkoja ei voida pitää toimeentulotuen täydentävänä tukena korvattavina tarpeellisina menoina, jos toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi korot tulisi huomioida. Opiskelija voi sisällyttää korot velkapääomaan, mikä on ensisijainen menettely toimeentulotukeen nähden. Työttömillä, asevelvollisilla, äitiys- ja vanhempainrahan saajilla saattaa olla oikeus Kelan maksamaan korkoavustukseen, jota on haettava erikseen Kelasta. 6.2.13 Vaatetus Vaatekulut sisältyvät perusosaan, eikä vaatekustannuksia huomioida pääsääntöisesti. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville, joille myönnetään vain käyttövara, voidaan myöntää toimeentulotukea harkinnan mukaan tarpeelliseen, välttämättömään vaatetukseen. Romaninaisen vaatetukseen voidaan perusosaan sisältyvien vaatemenojen lisäksi myöntää hameen hankintaan enintään 540 euroa joka toinen vuosi. Oikeus toimeentulotukeen syntyy tulo-menolaskelman perusteella. Hameen

hankintakustannuksista tulee esittää kustannusarvio. Tuki voidaan antaa maksusitoumuksena. Muihin romaninaisen vaatteisiin tai romanimiehen pukuun ei toimeentulotukea myönnetä, koska niiden katsotaan sisältyvän perusosaan. (Ks. KHO 7.4.2000/ 686.) Raskausajan vaatetusta voidaan erityisestä syystä huomioida toimeentulotuen menona. 23 7. ERITYISTILANTEET 7.1. Lainojen lyhennykset, kulutusluotot, osamaksuvelat ja maksurästit Lainojen lyhennyksiä, kulutusluottoja, osamaksuvelkoja ja maksurästejä ei pääsääntöisesti oteta toimeentulotuessa menona huomioon. Ensisijaisena keinona on neuvottelu velkojan/ pankin kanssa lyhennysten lykkäämisestä ja velkajärjestelyyn hakeutumisesta. Velkajärjestelypäätöksen jälkeen ei pitäisi syntyä toimeentulotuen tarvetta. Jos kuitenkin taloudellinen tilanne velkajärjestelypäätöksen jälkeen muuttuu tai tulee suuria sairauskuluja, voidaan toimeentulotukea myöntää tilapäisesti siten, että maksuohjelman mukainen meno otetaan huomioon toimeentulotuessa. Erilaiset maksurästit voidaan huomioida menoksi harkinnan mukaan, mikäli menon aiheutumiskuukautena olisi ollut oikeus toimeentulotukeen ja kyseessä on muutoin hyväksyttävä meno. Kyseisen kuukauden tulot ja menot on selvitettävä. 7.2. Jäännösvero Jäännösveroja ei oteta huomioon menona, eikä niihin myönnetä toimeentulotukea. Toimeentulotuen saaja voi hakea vapautusta/ lykkäystä jäännösverosta, mitä varten voidaan antaa sosiaaliviranomaisen varallisuuslausunto. (ks. KHO 23.5.2000/ 939.) 7.3. Matkakustannukset Matkakustannukset sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Työvoimatoimisto myöntää avustusta työttömälle työnhakumatkaan silloin, kun haettava työ on työvoimatoimiston osoittama. Työtön henkilö voi saada Kelasta määräaikaista matka-avustusta, jos työmatkan pituus on yli 80 km. Matka-avustusta ei oteta tulona huomioon ja vastaavasti työmatkakuluja ei tällöin oteta menona huomioon. Paluumatka kotipaikkakunnalle voidaan myöntää erityisen perustellusta syystä, jos avustaminen katsotaan kiireelliseksi. Suoritetut matkakustannukset voidaan sopimuksen mukaan periä kotipaikkakunnan sosiaalitoimelta.