Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)

Samankaltaiset tiedostot
Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Kasviperäiset pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI) lainsäädäntöselvitys

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari Oulu/Anni Karhunen YM

Biohiili ja pyrolyysitekniikat osana kierrätystaloutta. Kari Tiilikkala Lahti Seminaari: Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

Resurssiviisas Lapinjärvi

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Pyrolyysitekniikalla sivuvirroista lannoitehiiltä

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Uudet menetelmät eli Ravita ja lietteen pyrolyysi

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Nurmien fosforilannoitus

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Jätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena

Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Kerääjäkasveista biokaasua

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN

Ajankohtaista lannasta ja ravinnekierrätyksestä

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Politiikka-arviointi osana yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Case ravinnekierrätys

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Biomassan käyttömahdollisuudet

Maanparannus mahtava mahdollisuus?

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Biometsätalous pyrolyysitekniikat

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Maanparannusaineet maaperän hiilitasetta nostamassa

Puuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta. Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala.

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Ravinneneutraali kunta ravinnekierrätysyrittäjän kumppani

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Biohiili ja ravinteet

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Biohiiltä ja energiaa hidaspyrolyysillä

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Jäte- ja sivuvirtojen tietoalusta Materiaalitori. Kuntien keinot hiilineutraaliin kiertotalouteen, , Helsinki Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Rakennusjätteet Keski-Suomessa

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Transkriptio:

Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI) 1.10.2018 30.11.2020 Mari Räty, Marleena Hagner, Kimmo Rasa, Sari Peltonen, Johanna Nikama, Minna Sarvi ja Riikka Keskinen Luonnonvarakeskus (Luke) ProAgria Keskusten Liitto Ravinteet kiertoon vesistöt kuntoon -kärkihankekiertue, Seinäjoki 10.12.2018 1 Seinäjoki 10.12.2018

Esityksen sisältö PYSTI-hankkeen tausta ja tarve Hankkeen tavoitteet ja rakenne Hankkeen työpaketit Mitä hanke tuottaa? 2 Seinäjoki 10.12.2018

Hankkeen tausta ja tarve Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentäminen. Haihtumalla tapahtuva typpihävikki on suoraan pois kasvintuotannosta. Kelluvien katteiden käyttö ja lietelannan ph:n alentaminen happolisäyksellä ovat tehokkaita keinoja lietelannan ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lannan ph:n aletessa vapaan ammoniakin osuus pienenee, pysyy ammoniummuodossa. Happokäsittely mahdollista lantaketjun eri vaiheissa; karjasuojissa, varastoissa, levityksen yhteydessä. Haittapuolena rikkihapon korrosiivisuus ja väkevän hapon käyttöön liittyvät vakavat työturvallisuusriskit. 3 Seinäjoki 10.12.2018

Hankkeen tausta ja tarve Biomassojen pyrolyysissä muodostuu kiinteän hiilijakeen (biohiili) lisäksi kaasua, josta osa kondensoituu nestemäiseen muotoon. Nestejae voidaan prosessin aikana jakeistaa/erotella siten, että muodostuu: heikkoja orgaanisia happoja sisältävä vesipitoinen osa (pyrolyysineste) ja ns. tervajae (bioöljy, energiakäyttö). Pyrolyysinesteen heikko hyödynnettävyys (myös lainsäädännölliset esteet) Uudet käyttömahdollisuudet parantaisivat pyrolyysilaitosten toimintaedellytyksiä. Lietelannan happokäsittely pyrolyysi- tai HTC-prosesseissa syntyvillä nesteillä parantaisi happokäsittelyn käyttöturvallisuutta ja näiden teknologioiden taloudellista kannattavuutta. 4 Seinäjoki 10.12.2018

Hankkeen tausta ja tarve Keskinen ym. (2017) tarkastelivat pyrolyysi- tai HTC-prosesseissa syntyvien pyrolyysinesteiden happovahvuuksia ja niiden potentiaalia naudan ja sian lietelantojen happokäsittelyssä (tavoite-ph 6,0 ja 5,5). Naudan lietelanta: lähtö-ph 7,6, ka-% 8,4 / sian lietelanta: lähtö-ph 8,2, ka-% 0,4. Biomassa Paju Paju Mänty, puun kuori Etikkahappo > muurahaishappo (pyrolyysi) ja maitohappo (HTC). Mänty, hakkuujäte Olki, vehnä Prosessi HTC Pyrolyysi Pyrolyysi Pyrolyysi Pyrolyysi Kokonaishappamuus, meq/l 220 2560 850 1290 1710 Sian liete (ph 6,0 5,5), l/t 258 376 21 29 69 85 44 58 30 42 Naudan liete (ph 6,0 5,5), l/t 532 868 51 76 142 221 98 148 77 110 Happojen pitoisuus riippuu lähtömateriaalista ja termokemiallisesta konversioteknologiasta. Haittapuolena lietelannan happokäsittelyssä pyrolyysinesteen tarvittava määrä väkevämmän happojakeen tuottaminen, konsentroiminen, lietelannan happokäsittely säiliöön? Keskinen, R., Hyväluoma, J., Wikberg, H., Källi, A., Salo, T. & Rasa, K. 2017. Possibilities of using liquids from slow pyrolysis and hydrothermal carbonization in acidification of animal slurry. Waste and Biomass Valorization 9: 1429 1433. 5 Seinäjoki 10.12.2018

Hankkeen tavoitteet ja rakenne Ympäristöministeriö rahoittaa PYSTI-hanketta 210 000 Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja ProAgria Keskusten Liiton toimesta vuosien 2018 2020 aikana ja se koostuu viidestä vaiheittain etenevästä ja toisiaan tukevasta työpaketista. Hankkeen päätavoitteena on tehostaa lietelannan ravinteiden hyödyntämistä sekä edistää pyrolyysitekniikan käyttöönottoa erilaisten biomassasivuvirtojen jalostamisessa lisäarvotuotteiksi. Välittömänä lopputulemana voidaan arvioida, onko pyrolyysituotteiden lisääminen lietelantaan käytännön tasolla mahdollista ja mielekästä. 6 Seinäjoki 10.12.2018

7 Seinäjoki 10.12.2018

PYSTI Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina https://www.luke.fi/projektit/pysti/ Mobile Flip - Mobile and Flexible Industrial Processing of Biomass https://www.luke.fi/projektit/mobile-flip-mobile-and-flexibl/ http://www.mobileflip.eu/project.htm Baltic Slurry Acidification http://balticslurry.eu/ https://www.proagria.fi/hankkeet/baltic-slurry-acidification-hanke-6986 LantaLogistiikka http://lantalogistiikka.savonia.fi/ https://fi-fi.facebook.com/lantalogistiikka/ 8 Seinäjoki 10.12.2018

Kiitos! 9 Seinäjoki 10.12.2018

10 Seinäjoki 10.12.2018