Köyhyys, syrjäytyminen ja eriarvoisuus Jouko Karjalainen Päihdesosiaalityon päivä 24 11 2011 Jouko Karjalainen 24.11.2011 1
Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan subjektiivinen, absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys köyhyys ennen muuta taloudellista ahdinkoa, johon liittyy usein muita vaikeuksia arvioitavissa välillisesti erilaisina puutteina (esim. rahan, kulutuksen, terveyden tai asumisen)
Ylimmän ja alimman tulonsaajakymmenyksen ja viidenneksen tulojen suhde 1966-2009 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 3
Eurooppa 2020 ja syrjäytymisriski 3 indikaattoria: syrjäytymisvaarassa ovat kotitaloudet, jotka ovat joko pienituloisia, aineellisessa puutteessa tai vajaatyöllisiä: Pienituloisuus: kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Aineellinen puute: kotitaloudet, joilla on vähintään 4 mittarin 9 puutteesta. Vajaatyölliset taloudet: kotitaloudet, joiden yhteenlaskettu vuotuinen työllisyyspanos alittaa 25 % siitä ajasta, mikä olisi mahdollista. Näillä kolmella mittarilla mitattuna EU:ssa elää köyhyysriskissä noin 120 miljoonaa ihmistä ja Suomessa noin 900 000.
Eurooppa 2020-strategian viides yleistavoite Sosiaalista osallisuutta edistetään erityisesti vähentämällä köyhyyttä tavoitteena on nostaa ainakin 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskistä. Suomen osuus tästä noin 150 000 henkilöä.
Mitä on syrjäytyminen? työstä, sosiaalisista suhteista ja osallisuudesta (Lehtonen ym. 1987) ihmiselle ei riitä pelkkä oleminen. Ihmisenä olemiseen kuuluu, että hän haluaa jotakin, tulla joksikin, ylittää pelkän olemisen rajat. Jorma Sipilä 1985
/Myrskylä 2011 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 7
Huostassa olleiden osuus (THL 2010) 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 8
24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 9
Yksinhuoltajanaisten köyhyys (16 haastattelua) Roivainen 2011) Elämäntilanne ahdistaa, alakuloisuutta, stressiä ja voimattomuus mielialojen ja tunnetilojen säätelyä Arki taiteilua, lasten tarpeet edelle kustannustehokkuus (ruoka tehdään itse, vaate ja huonekaluostokset kirpputoreilta ja alennusmyynneistä) Ei ylimääräistä (matkat, juhlat, puhelin, sanomalehdet, harrastukset Asiointikokemukset sosiaalitoimistosta kielteisiä (paperisota, etuuksien odottelu, takaisinperintä, kontrolli ja kielteiset päätökset) Vaihtoehtoina diakoniatyö, vipit sukulaisilta ja ystäviltä 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 10
Vanhusten köyhyys (20 haastattelua, kaikki naisia Ylinen 2011) kokemuksia köyhyydestä ja niukkuudesta koko elämän ajalta. Kolme tyyppiä: myönteinen sinnittelijä, katkera luopuja ja masentunut itsensä laiminlyöjä. Ammattilaisten havainnot vanhuusköyhyydestä: epäterveellistä ruokaa, vaatteet ja huonekalut kirpputoreilta, likaisuutta, eristäytymistä, häpeää. Avun tarpeesta ei puhuta, apua ei haeta eikä sitä oteta vastaan. Palvelujärjestelmä ei tunnista tuen tarvetta (kiire, järjestelmän monimutkaisuus ja sirpaleisuus). 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 11
Miesten köyhyydestä (19 haastattelua) (Heinonen 2011) lamojen ja rakennemuutosten uhrit, väsähtäneet ja hukassa olevat nuoret miehet. nöyryytys, häpeä (oman elämän selvittely ruokakassit, jonossa seisominen); merkityksettömyyden ja ulkopuolisuuden tunne, erakoituminen (liikkumisen vaikeus, harrastamisen vaikeus); puute ruoasta (laatu ja määrä), ei varaa vaatteisiin, lääkekulut. Palveluista tiedottamisen puute; diakonian laaja käyttö, mielenterveyspalveluja ja sosiaalityötä vaikea saada. Pärjäämisen pakko, Häpeä, Pallottelu (poiskäännyttäminen), Viranomaissanelu, Työntekijöiden ja asiakkaiden toimintakulttuurien erot (sukupuoli). 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 12
Johtopäätöksiä (Roivainen Heinonen Ylinen 2011) Henkilökohtaisten selviytymisstrategioiden pettäessä lähiverkoston tuki olematon ja viranomaisavun epävarma. Haasteet hyvinvointipolitiikalle ja palveluille (ks. raportin suositukset ja esim. palveluverkon ylläpitäminen vrt. kuntareformi). Haasteet tutkimukselle: köyhyyttä on tutkittava lisää kansalaisten kokemuksen näkökulmasta Aineiston hankinta (ei palvelujärjestelmän kautta) Aineistonkeruu (kokemukset ja kertomukset) Aineistonanalyysi (tulkinta faktana, kokemuksena vai konstruktiona?) Tulosten vaikuttavuus (1. ja 2.tieto) 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 13
Diakonian taloudellisen avun asiakkaat (mm. Hiilamo ym. 2007) Matalapalkkaiset ja pätkätyötä tekevät - Monilapsiset perheet - Yksinhuoltajat Pienyrittäjät Opiskelijat Velkaantuneet (esim. takausten vuoksi ei pääsyä velkajärjestelyyn) Työttömät - Pitkäaikaistyöttömät - Työttömäksi jääneet - Yksinhuoltajat - Maahanmuuttajat -Romanit Eläkeläiset 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 14
Lapsiköyhyys. on eettisistä syistä erityisasemassa: Yksikään lapsi ei ole vanhempiaan valinnut, joten lapset ovat pienituloisia aina vailla omaa syytään. Täten lapsen köyhyyttä on varsin vaikea hyväksyä moraalisesti. (Markus Jäntti,2010) Suomen nopea muutos: vuonna 1995 lapsiköyhyys oli vain 5 %, mutta vuonna 2007 jo 14 %. vanhempien vähäinen koulutus, työvoiman ulkopuolella olo ja perherakenne, ennen kaikkea yksinhuoltajuus.
Yksinhuoltajat köyhyysriskissä Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana huomattavasti. 23,4 % yhden vanhemman perheistä saa toimeentulotukea. Avio- ja avopareista, joilla on lapsia, toimeentulotukea sai 4,2 %. Koko väestöstä 7.4 prosenttia sai toimeentulotukea v. 2009. (THL, Toimeentulotuen tilastot) Yksinhuoltajaperheistä 27 % on pienituloisia. (SVT Tulot ja kulutus 2010) arjen apu! 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 16
Mikä suojaa köyhyydeltä? kokopäivätyö suojasi etenkin yksinhuoltajia köyhyydeltä tehokkaimmin. Pohjoismaissa köyhyys kohdistuukin muihin yksinhuoltajiin kuin kokopäivätyössä toimiviin. Etelä-Euroopan maissa edes kokopäivätyö ei suojaa yksinhuoltajaa köyhyydeltä. mitä kattavampi perhepolitiikka sitä vähemmän yksinhuoltajien köyhyyttä. (Forssén, Ritakallio). Tulonsiirroilla elävät eivät ole hyötyneet palkkojen noususta. 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 17
Ansiotason ja perusturvaetuuksien reaalinen kehitys tammikuusta 1990-2009 tammikuuhun (Kela 2010) Lähde: JUTTA -malli 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 18
Miksi tuloeroja on tärkeä seurata? Yksi sosiaalipolitiikan perinteinen tehtävä on ollut toimet eriarvoisuuden lisääntymisen tuottavia kustannuksia vastaan. Yhteiskuntien eheys vs. sen polarisoituminen Mitä kustannuksia, siis pahoinvointia, eriarvoisuuden kasvusta on aiheutunut? Tulonjaon eriarvoisuus ja sen "seuraukset" saman ilmiön eri puolia, eivät yksinkertaisia syy-seuraus suhteita Keskimääräisen tulotason kasvu ei enää lisää kehittyneissä maissa yleistä hyvinvointia, vaan se miten tulot ovat jakautuneet
Miksi tuloerot kasvavat myös Pohjoismaissa? (Fritzell 7.11.2011) Pohjoismaiden välillä monia kehityksen ja väestöryhmien välisiä samankaltaisuuksia Kasvavat tuloerot ja köyhyysaste. Tässä suhteessa erot vähentyneet (Norja?) Pohjoismaatkaan eivät ole immuuneja rikkaiden irtiotolle Pohjoismaissa näyttää olevan vaikeuksia uusien sosiaalisten riski(ryhmi)en kanssa, tahtoa puuttuu? 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 20
Syrjäyttävä palvelujako? köyhien ja varakkaiden maailmat erkanevat myös sosiaali- ja terveyspalveluissa perusterveydenhuoltoa työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville laajenevaa työterveyshuoltoa työssäkäyvälle enemmistölle ja yksityisiä palveluja etenkin pitkäaikaistyöttömien ja päihdeongelmaisten palveluiden arvioidaan edelleen heikkenevän (Sosiaalibarometri 2010) tuottavuusvaltion perspektiivi on ylihuomisessa ei tämän päivän epätasa-arvossa
Syrjäytyminen Se on miltei huomaamatonta etäisyydenottoa: Sosiaaliset suhteet ja osallistuminen yhteiskuntaan perustuvat siihen, että ihmiset vastavuoroisesti valitsevat toisensa. Jos ihmistä ei valita tai hän ei itse aseta itseään valittavaksi, hän jää sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle. Anders Gustavsson, 1992) 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 22
Terveyserot erot ennen aikaisten kuolemien välillä alimmassa tuloviidenneksessä verrattuna ylimpään viidennekseen vuonna 1992 naisilla kaksinkertainen ja miehillä kolminkertainen vuonna 2003 naisilla miltei kolminkertainen ja miehillä nelinkertainen (www.teroka.fi)
British Medical Journal (10/heinäkuu 2010) : Terveydenhuollon menojen lisäyksellä ei yhteyttä väestötasolla kuolleisuuteen 100 dollaria asukasta kohti sosiaalihuoltoon vähentää kuolleisuutta prosentilla Köyhyys, syrjäytyminen ja huono koulutus tappava yhdistelmä rahaa päihdehuoltoon, mt-kuntoutujien sosiaalipalveluihin sekä köyhyyden torjuntaan (Olli-Pekka Ryynänen; Pekka Puska Aamulehdessä heinäkuu 2010) 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 24
Syrjäytymisongelmien vai ihmisten luokittelua? vaikeasti työllistettävät ei-työttömien ei-luokka? vaikeasti asutettavat vaikeahoitoiset romanikerjäläiset isoäidit
Päihteiden ongelmakäyttö Mielenterveysongelmat Köyhyys Poikkeava käyttäytyminen Tutkimuksen kuva köyhyyden ja erityisesti pitkäaikaisen köyhyyden vaikutuksista persoonallisuuteen ja toimintakykyyn on pintapuolinen, epätarkka, jopa osin virheellinen 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 26
Työ parasta sosiaaliturvaa ja syrjäytymisen ehkäisyä? KYLLÄ JOS Työstä maksetaan asianmukaista palkkaa TAI Työharjoittelu lisää aidosti työmarkkinoille osallistumisen väyliä (vrt. Kuntoutussäätiö) Mikä on sellainen paras sosiaaliturva, johon tarvitaan muuta sosiaaliturvaa tueksi? vain puolet työttömiksi jäävistä työllistyy (Myrskylä 2010) korkeakaan koulutus ei aina takaa työtä Työ on paras poliisi! (Nietzsche) 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 27
Irti köyhyydestä kokopäivätyö, parempi palkka yritystoiminta -> korkeampi eläke/lisätulo eläkkeellä kuntoutuminen koulutus uusi parisuhde velkojen järjestely
Kun tulonjaon eriarvoisuus kasvaa ihmisten välinen luottamus vähenee naisten asema heikkenee mielenterveysongelmat yleistyvät elinajan odote lyhenee lapsikuolleisuus kasvaa sukupovien välinen tuloriippuvuus kasvaa/ sosiaalinen nousu vaikeutuu eriarvoisuus koulutukseen hakeutumisessa kasvaa henkirikokset yleistyvät vankien määrä kasvaa Richard Wilkinson and Kate Pickett: The Spirit Level: Why More Equal Societies Almost Always Do Better 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 29
Esityksen nimi / Tekijä 24.11.2011 30
Työn ja koulutuksen ulkopuolella 15-29 -vuotiaat (2008) Ulkopuoliset ja työttömät 2008 15-29-v. vain perusaste Naiset Miehet Yht. Ulkop. ja tyött. yht. 22 268 25 985 48 253 Ulkopuolisia 16 933 15 469 32 402 Työttömät 5 335 10 516 15 851 On lapsia 9 696 2 156 11 852 Niistä hoitovapaalla 5 791 1 963 7 754 Kotimaisia 19 961 17 381 37 342 Vieraskielisiä 2 307 8 604 10 911 Ulkopuolisia 4 826 3 778 8 604 Työttömiä 986 1 321 2 307 Asunnottomia 2 834 1 360 4 194 Yksineläjiä 5 609 12 066 17 675 Lapsen asemassa 9 513 5 265 14 778 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 31
Riski joutua ulkopuoliseksi (Tilastokeskus) Perusasteen koulutettujen vieraskielisten ja kotimaisten riski joutua ulkopuoliseksi ja työttömäksi verrattuna kaikkiin kotimaisiin ja vieraskielisiin nuoriin vuonna 2008 iän mukaan, 30 25 20 20,4 23,8 22,8 21,9 22,3 21,1 21,7 21,6 20,3 19,9 21,4 20,6 15 10 Vier askieli Kotimainen kieli 4,3 4,9 4,8 4,7 5 4,3 4 4,1 4,1 3,7 3,6 3,2 2,9 0 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Ikä Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto /Myrskylä 2011 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 32
/Myrskylä 2011 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 33
/Myrskylä 2011 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 34
Toimeentuloturvan muodot Suomessa ja Pohjoismaissa Nososco: 2007 työttömistä vakuuttamattomia (työmarkkinatuen saajia) oli Tanskassa 14 %, Ruotsissa 15 % ja Suomessa 44 %: vaikuttaa työttömyysturvan tasoon (entä aktiivisiin toimenpiteisiin?) Suomessa työmarkkinatuelta pudotaan yhä enemmän toimeentulotukeen yli 20 000 pudonnut Suomessa alle 20-vuotiaiden osuus toimeentuloasiakkaissa on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi 2000-luvun alkuun 1990-luvun alusta: työttömyysturvan sanktiot ovat purreet eikä saattaen vaihtaminen ole onnistunut Nuorten näkökulmasta heille tarjotaan usein rangaistuksia eikä työllistymistä, oppisopimusta tai vastaavaa Nuorten tilanne vähän parantunut (etsivä työ yms.), mutta oppivelvollisuusiän pidentäminen olisi paikallaan?
Kotitalouksien tulot käytettävissä olevien tulojen. mediaani / kulutusyksikkö viitehenkilön iän mukaan 1990 2009. (Tilastokeskus 2011) 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 36
Tulonsiirtojen tuloerovaikutus 1987 2008 (Tilastokeskus) 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 37
Koko väestön, 65 74-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuusaste (60 % mediaanituloista) 1990 2009 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 38
Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista (%) perheen lasten lukumäärän mukaan 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 39
Perusturvaetuudet yli 90 % bruttotuloista 180 000 160 000 140 000 120000 itä 100000 k ilö n e 80000 H 60000 40 000 20 000 19901991199219931994199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009 perusturva yli 90 %,kaikki henkilöt niistä pienituloisia 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 40
Perusturvaetuudet 50 90% bruttotuloista 500000 450000 400000 350000 itä 300000 k ilö 250000 n e H 200000 150000 100000 50000 perusturva 50 90 %, kaikki henkilöt niistä pienituloisia 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 41
Keskellä sivussa? Hyvinvointivaltion kuluttaja on valistunut valikoiva - ja hänellä on varaa maksaa hän ei ole väsynyt luottamuksensa menettänyt -eikäköyhä Leena Eräsaari
Naula arkkuun? palvelujärjestelmien kriisi? päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu pitkäaikaisasunnorttomuuden vähentämisohjelman kohdentuminen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tarkoittamattomat (?) seuraukset > sitä saadaan mitä tilataan (case Helsinki) 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 43
Mitä olisi tehtävä? Työelämän huonontaminen pysäytettävä Oikeus työhön, ei vain suunnitelmiin Työttömyyden vähentäminen parasta köyhyyspolitiikkaa ja parasta päihdetyötä Perusturvaetuuksien tasokorotus Tuloeroja supistettava myös verotuksen progressiota lisäämällä ja pääomaverotusta kohtuullistamalla Kuntien paniikkisäästöt ja kamreerivalta aisoihin Onko muutakin politiikkaa kuin talouspolitiikkaa? 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 44
Lainrikkojien sosiaali- ja työvoimapalvelut: Keskeiset päätelmät kuka vastaa "yleissosiaalityöstä? sosiaalitoimistoissa ja TYP:ssa varsin vähän lainrikkojien kanssa työtä tekeviä (vähentyvät edelleen, ainakin Helsinki) onnistumisten takana monien tuki ja omat ponnistukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman koettiin tarjoavan uusia mahdollisuuksia vankilasta vapautuville nykyisten rakenteiden ja henkilöstön puitteissa käyttämättömiäkin voimavaroja (esim. uusi teknologia)
lainrikkojien asuminen ja työllistyminen erityisongelmina? mikä on sellainen erityisongelma, johon tarvitaan erityispalveluja mitä ovat erityispalvelut? ateriapalvelut, henkilökuntaa 24 h? tiettyjen ammattien edustajat? ylikunnalliset palvelut? työvoiman palvelukeskukset? sosiaalityöntekijät sosiaalitoimistoissa? entä, mitä ovat peruspalvelut?
Liikaa ongelmia?? Asunnottomuuteen on monia väyliä. Etenkin vankilasta vapautuvat putoavat tai ajautuvat palvelujärjestelmän ulkopuolelle heidän tarpeensa liian moninaiset? asuminen työllistyminen toimeentulo päihde- mielenterveysongelmat sosiaaliset suhteet erityiset vaikeudet asioimisessa 24.11.2011 Esityksen nimi / Tekijä 47