Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 5 / 2014 Sivu 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 25.09.2014 Kokoustiedot Aika 25.09.2014 Torstai klo 14.00 Paikka Mikkelin kaupungihallituksen kokoushuone, Kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli Saapuvilla olleet jäsenet Turkia Markku Nykänen Tapani Auvinen Pekka Hartonen Ari Hämäläinen Timo Kauria Outi Soininen Mali Leppänen Susanna Vekkeli Kirsi puheenjohtaja, Mikkeli varapuheenjohtaja, Kangasniemi jäsen, Mikkeli jäsen, Mäntyharju jäsen, Puumala jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Hirvensalmi jäsen, Pertunmaa Muut saapuvilla olleet Mikander Kimmo Ruhanen Seppo Toivonen Pekka Penttinen Tuomo Torniainen Juha Hilden Matias Kuikka Seija Kekkonen Esko Marttinen Helvi Häkkänen Markku Salminen Risto Pasanen Unto Miettinen Mauri Nupponen Matti Närhinen Maria Talo Timo Manninen Riitta Gärdström Hans Tuunainen Markku Haatainen Tuija kaupunginjohtaja, Mikkeli kunnanjohtaja, Hirvensalmi kunnanjohtaja, Kangasniemi vs. kunnanjohtaja, Mäntyharju kunnanjohtaja, Pertunmaa kunnanjohtaja, Puumala kh:n puheenjohtaja, Mikkeli kh:n puheenjohtaja, Hirvensalmi kh:n puheenjohtaja, Kangasniemi kh:n puheenjohtaja, Mäntyharju kh:n puheenjohtaja, Pertunmaa kh:n puheenjohtaja, Puumala kh:n edustaja, Mikkeli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin edustaja sosiaali- ja terveysjohtaja, Mikkeli hallintopäällikkö, Mikkeli kehittämispäällikkö, Mikkeli johtava ylilääkäri, Mikkeli peruturvajohtaja, Kangasniemi perusturvajohtaja, Mäntyharju
Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 5 / 2014 Sivu 2 Käsiteltävät asiat 1 / 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 37 Pöytäkirjantarkastajat 3 / 38 Työterveysliikelaitoksen esittely 4 / 39 Työterveyshuollon liittäminen yhteistoimintasopimukseen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta 5 / 40 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, Sosiaali- ja terveysministeriö 6 / 41 Liite 1 Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointitoimintaohjelma 7 / 42 Liite 2 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautankunnan talousarvio 2015 8 / 43 Sote- tietojärjestelmän uudistaminen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kunnissa 9 / 44 Liite 3 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sopijakuntien välisten palvelusopimusten hyväksyminen 10 / 45 Liite 4 Alkoholiohjelman mukainen vetoomus kunnille 11 / 46 Ilmoitusasiat
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 1 Sivu 3 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 25.09.2014 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 2 Sivu 4 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 25.09.2014 37 Pöytäkirjantarkastajat Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pekka Auvinen ja Ari Hartonen.
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu 5 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 25.09.2014 38 2211 / 011 / 2014 Työterveysliikelaitoksen esittely Valmistelijat: johtava ylilääkäri Hans Gärdström, 044 794 4000, hans.gardstrom@mikkeli.fi, hallintopäällikkö Timo Talo, 044 794 4006, timo.talo@mikkeli.fi Syyskuun 1. päivänä 2013 voimaan tulleen kuntalain (626/2013) 2 a :n mukaan kunnan harjoittaessa toimintaansa kilpailutilanteessa markkinoilla, on sen yhtiöitettävä toiminta esimerkiksi osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön muotoon. Yhtiöittäminen on tehtävä kuntalain (626/2013) siirtymäsäännöksen mukaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Etelä-Savon työterveysliikelaitos (myöh. Liikelaitos) on perustettu toukokuussa 2005 ja aloittanut toimintansa tammikuun 2006 alussa. Kuntalain uusi 10a luku tuli voimaan 15.5.2007, jonka johdosta kaupungin liikelaitokset perustettiin uudelleen 1.1.2009 alkaen, jotta niiden toiminta pystyi jatkumaan kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitoksen toimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla, joten yhtiöittämisvelvollisuus koskee liikelaitoksen toimintaa. Yhtiöittäminen ja toiminnan siirto on arvioitu toteutettavan liiketoimintasiirtona tai liiketoimintakauppana. Perustettava yhtiö tulee olemaan 100 %:sti Mikkelin kaupungin omistama. Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen johtaja Pirkko Valtola esittelee kokouksessa työterveyshuollon toiminnan ja tulevaisuuden suunnitelmat. Oheismateriaalina selvitys työterveyshuollon muutoksesta Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen muuttamisen osakeyhtiöksi 1.1.2015 alkaen.
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu 6
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 7 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 25.09.2014 39 2210 / 010 / 2014 Työterveyshuollon liittäminen yhteistoimintasopimukseen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta Valmistelijat; johtava ylilääkäri Hans Gärdström, 044 794 4000, hans.gardstrom@mikkeli.fi, hallintopäällikkö Timo Talo, 044 794 4006, timo.talo@mikkeli.fi Yhteistoimintasopimuksen perusteella Mikkelin kaupunki sekä Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kunnat ovat yhteistoimintasopimuksen perusteella siirtäneet perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvien järjestämisvastuun Mikkelin kaupungin organisaatioon perustetulle seudulliselle sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Yhteistoimintasopimuksen 2 luvun 2 :n mukaan yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on huolehtia ja sopijapuolina olevien kuntien väestön tarvitsemien läkissäteisten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvien palvelujen (lukuunottamatta työterveyshuoltoa, päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) sekä sopijapuolten kesken erikseen yhteisesti sovittavien muiden sosiaali -ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sen mukaisesti, mitä tämän sopimuksen luvussa 3 todetaan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta. Mikkelin kaupunginhallituksen alaisena kunnallisena liikelaitoksena toimiva Etelä-Savon työterveysliikelaitos tuottaa työterveyshuollon palveluita Mikkelin kaupungille, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kunnalle. Liikelaitos täyttää tällöin kansanterveyslain kunnan terveystoimen asettamat velvoitteet työterveyshuollon palvelujen järjestämisestä. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluu tuottaa työterveyshuollon palveluja alueen yksityisille yrityksille. Koska Etelä-Savon Työterveysliikelaitos muuttuu 1.1.2015 osakeyhtiöksi, niin osakeyhtiölle ei ole oikeutta siirtää työterveyshuollon järjestämisvastuuta. Tämän vuoksi esitetään yhteistoimintasopimuksen muuttamista 1.1.2015 alkaen siltä osin, että myös työterveyshuolto kuuluu sosiaali- ja terveysdenhuollon yhteistoimintasopimuksen piiriin. Yhteistoimintasopimuksen 2 luku 2 muutetaan muotoon "tämän yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on huolehtia sopijapuolina olevien kuntien väestön tarvitsemien läkissäteisten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 8 piiriin kuuluvien palvelujen (lukuunottamatta päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) sekä sopijapuolten kesken erikseen yhteisesti sovittavien muiden sosiaali -ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sen mukaisesti, mitä tämän sopimuksen luvussa 3 todetaan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta " Käytännössä järjestämisvastuun siirtyminen seudulliselle sosiaali- ja terveystoimelle tarkoittaisi sitä, että seudullinen sosiaali- ja terveystoimi vastaisi siitä, että yhteistoimintasopimuksen piiriin kuuluvien kuntien yrityksille voidaan osoittaa terveydenhuoltolain mukaiset työterveyspalvelut. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi tekisi kuntien puolesta sopimuksen palveluntuottajan kanssa ja nykyiset Etelä-Savon työterveyden kanssa tehdyt sopimukset järjestämisvastuusta siirtyisivät seudulliselle sosiaali- ja terveystoimelle. Edelleen seutusoten kunnat järjestäisivät itse parhaaksi katsomallaan tavalla oman henkilöstönsä työterveyspalvelut. Ehdotus Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että yhteistyösopimuksen muutos lähetetään kuntiin hvväksyttäväksi Tiedoksi Mikkelin seudun sosiaali-ja terveystoimen jäsenkunnat Mikkelin kaupunki Hirvensalmen kunta Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Puumalan kunta
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 9 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 25.09.2014 40 2136 / 449 / 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, Sosiaali- ja terveysministeriö Valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen, maria.narhinen@mikkeli.fi, puh. 044 794 4200 ja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemään sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon pääperiaatteista. Sote-uudistuksen lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Uudistuksena keskeisenä keinona nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisimman laaja integraatio, jossa perus- ja erikoispalvelu muodostavat ehjän palvelukokonaisuuden. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille Uuden järjestämislain luonnoksen mukaan palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Perustettavat sote-alueet ja niihin kuuluvat kunnat säädetään lailla. Sen vuoksi kunnilta kysytään lausuntopyynnössä kantaa siihen, mihin viidestä sosiaali- ja terveysalueesta sen tulisi sijoittua. Kunnilla on edustus sote-alueen ylimmässä toimielimessä. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä Tuottamisvastuussa olevalla kunnalla tai kuntayhtymällä tulee olla sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuun tulee sisältää ehkäisevät, korjaavat, hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 10 terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Sote-alueen tulee laatia järjestämispäätös joka neljäs vuosi. Järjestämispäätöksessä määritellään keskeiset sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseksi tarvittavat toimet ja vastuut alueella. Tuottamisvastuussa olevien omaa palvelutuotantoa voidaan täydentää yksityisiltä palvelujen tuottajilta hankittavilla palveluilla järjestämispäätöksen linjausten mukaisesti. Valmistelussa on mukana tuottamisvastuussa olevat tahot. Valtion ohjausta vahvistetaan Sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan sote-neuvottelukunta ja ohjausyksikkö. Ministeriön ja sote-alueen välille luodaan neuvottelumenettely, jossa sovitaan palvelujen toteutuksesta ja seurannasta. Ministeriö vahvistaa neuvottelumenettelyn yhteydessä sote-alueen järjestämispäätöksen. Tulosohjausneuvottelu sote-alueen ja tuottamisvastuisen välillä käydään vuosittain. Uudessa laissa määritellään asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen tuottamiseen. Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Lisäksi sote-alueella voidaan tehdä päätös, että myös muita mahdollisia valtionosuustekijöitä otetaan huomioon. Sote-alueet puolestaan rahoittavat palvelujen tuottamisen. Rahoituksen periaatteista neuvotellaan tuottamisvastuussa olevien kanssa, mutta rahoituksessa tulee huomioida palvelujen tarve, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Siirtymäkauden henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä säädetään erillisellä ns. voimaanpanolailla, joka sisältyy lausunnoilla olevaan lakiesityskokonaisuuteen. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan valmistelut sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustamiseksi aloitetaan vuoden 2015 alkupuolella niin, että kuntayhtymä voi aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta. Voimaanpanolakiesityksen mukaan kunnan ja kuntayhtymän on ilmoitettava sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymälle viimeistään 1. päivänä helmikuuta 2016 halukkuutensa toimia järjestämislain mukaisena tuottamisvastuussa olevana kuntana tai kuntayhtymänä Lakiesitys löytyy osoitteesta www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnöt Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyseelyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnoksesta. STM:n valmistelema perehdytysmateriaali löytyy osoitteesta
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 11 www.stm.fi/sote-uudistus Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten eritysvastuualueiden pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Tähän kannanottoon suhteudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Kuntien lausunnot pyydetään antamaan tiistaihin 14.10.2014 klo 16.15 mennessä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnalla on tällä hetkellä järjestämisvastuu kuuden kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista. Lautakunta on aiemmin kokouksessaan 19.9.2013 51 lausunut tulevaisuudesta seuraavaa "Mikkelin sotealueen väestöpohja tulisi olla vähintään nykyisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestöpohja, mutta mielellään suurempikin jotta erikoissairaanhoito voidaan tuottaa kustannustehokkaasti. Päivystysasetuksen mukainen päivystys vaatisi kuitenkin vielä isomman väestöpohjan, luonnollista olisi yhdistää tähän Savonlinnan seutu. Seutusotella on tahtotila rakentaa sotealue Mikkelin seutusoten ympärille kasvattamalla väestöpohjaa sekä liittämällä siihen erikoissairaanhoito". Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta haluaa tuoda esille seuraavat näkemykset jäsenkuntien käsittelyn tueksi (näkemykset ovat kursiivilla) : 1 luku 1. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Säännös on tarkoituksenmukainen 2. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua.
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 12 Säännösten mukainen työnjako on tarkoituksenmukainen Muita huomioita 1 luvun säännökistä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuu on ensisijaisesti kunnalla. Järjestämislain mukaan sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja annettava niille asian-tuntija-apua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tämän yhteyden toimivuus on varmistettava kaikin tavoin. On luotava malli, jolla yhteistyö varmistetaan. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 3. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö on tarkoituksenmukainen mutta tuottavuus ja kustannukset voisivat olla vielä painavammin esillä. 4. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Järjestämispäätöksen laatimismenettely on tarkoituksenmukainen Järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13). Kohdassa 11 tuotantoalueelle voisi antaa enemmän päästövaltaa. Järjestämispäätöksessä ei ole tarpeen päättää muusta kuin luonnoksessa luetellut asiat. 5. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. On tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät Muita huomioita luvusta 2 Järjestämispäätösten valmistelua koskevat tarkemmat ohjeet on syytä valmistella ministeriön, kuntaliiton, sote-alueiden ja tuotantovastuussa olevien tahojen yhteisessä valmisteluprosessissa.
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 13 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen 6. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Tuottamisvastuusta on säädetty tarkoituksenmukaisesti 7. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Saattaa olla tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuuta itselleen. Osa tukipalveluista saattaa kuitenkin olla järkevämpää tuottaa yhdessä tuotantovastuusssa olevan ison kunnan kanssa. Tämä koskee esim ruoka- ja puhtauspalveluita ja taloushallintoa. 4 luku Hallinto 8. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Tämä on tarkoituksenmukaista 9. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Käytännössä tämä on hyväksyttävää mutta tilanteissa, jossa tuotantokuntayhtymän muodostaisi yksi iso kunta ja muutama huomattavasti pienempi kunta, äänileikkuri ei ole tarkoituksenmukainen. 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 10. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä.
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 14 Säännöksen mukainen neuvottelumenettelyn tulisi keskittyä erityisesti sote-alueiden väliseen työnjakoon. 11. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. On tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta mutta tämä voi onnistua vain mikäli tuotantoalueita on rajallinen määrä, suuri määrä erikokoisia tuotantoalueita johtaisi liian raskaaseen menettelyyn. 12. 30 turvaa asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon Muita huomioita luvusta 5 Järjestämislain tulee estää ylimääräisten, kustannuksia aiheuttavien hallintotasojen syntymistä ja hallinnon henkilöstön määrää tulee tarkastella kokonaisuutena järjestämis- ja tuottamisvastuussa olevien organisaatioiden välillä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnallisen ja taloudellisen tehokkuuden kannalta voisi olla tarkoituksenmukaista harkita sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö määrittäisi sote-alueiden kunnilta perimän rahoituksen määrän. Tällöin sekä järjestämiskuntayhtymälle että palvelujen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille tulisi selkeä budjettirajoite, joka kannustaisi kehittämään ja tehostamaan toimintaa. Todelliset rakennemuutokset ja säästöt voivat toteutua vain käytännön toiminnassa, joka on vahvasti sidoksissa resurssien käyttöön (määrä ja hinta) sekä hyvään johtamiseen ja organisointiin. Palvelujärjestelmässä tulee olla sisäänrakennettuna erilaisia kannustimia ja pakotteita. 6 luku Rahoitus 13. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Ei ole tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta, kts lisäselvitys luvusta 6 14. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 15 kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Tätä säännöstä ei pidetä tarkoituksenmukaisena siinä tapauksessa, että toiselle sote-alueen tuotantoalueelle sallitaan selvästi kalliimpi tuotantorakenne. 15. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate on tarkoituksenmukainen mutta ei saisi johtaa liian mittaavaan tuotteistamiseen 16. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Säännökset ovat tarkoituksenmukaisia 17. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Säännökset ovat tarkoituksenmukaisia Muita huomioita luvusta 6 33 :n ei tule mahdollistaa erilaisia rahoitus ja kustannusten jakautumisperiaatteita eri alueille vaan niiden tulee olla koko maassa samanlaiset. Kuntien mahdollisuus sopia muiden perusteiden huomioimisesta saattaa johtaa siihen, että kunnat eivät ole keskenään samassa asemassa ja kustannukset vaihtelevat eri osissa maata.tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien rahoitusmalli (34 ) jää esityksessä epäselväksi. Yhtenäisillä korvausperusteilla tarkoitettaneen sitä, että rahoitus perustuu palveluiden tuotteistamiseen ja tuotekohtaiseen hinnoitteluun (36 ). Ilmeisesti tekstin voi ymmärtää myös niin, että sote-alueet määrittelevät tuotteet/palvelut, joita ne tuottamisvastuussa olevilta ostavat. Jos näin on, niin olennaisiksi tekijöiksi muodostunevat tuotteiden/palveluiden sisältö, hinta ja määrä. Tämän logiikan ymmärtäminen on erityisen tärkeää sen vuoksi, että järjestelmään voidaan luoda aitoja pakotteita ja kannustimia toiminnan ja talouden tehokkuuden varmistamiseksi.
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 16 7 luku Viranomaisvalvonta Huomioita 7 luvun säännöksistä Ei ole tarkoituksenmukaista, että viranomaisvalvonta aluehallintovirastoihin ja valviraan jää ennalleen tilanteessa, jossa tuottamisvastuussa olevien omavalvontaa vahvistetaan. Aluehallintovirastojen aluejakoa tulee tarkastella suhteessa sote-alueisiin ja mahdollisiin muutoksiin tuottamisvastuullisten osalta. Voimaanpanolaki Sosiaali- ja terveyslautakunta toivoo, että kaikki seutusoten kunnat ilmoittaisivat halukkuutensa kuulua KYS-ERVA:n pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen 19. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Henkilöstön asemasta on säädetty asianmukaisesti 20. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Omaisuusjärjestelyistä on säädetty asianmukaisesti. Ehdotus Johtava ylilääkäri: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää lähettää edellä selostetut näkemykset otettavaksi huomioon seudullisen sosiaali- ja terveystoimen jäsenkunnissa. Tiedoksi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen jäsenkunnat
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu 17 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 25.09.2014 41 2229 / 400 / 2014 Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointitoimintaohjelma Valmistelija perhepalveluiden johtaja Johanna Will-Orava, puh. 044 794 2393, johanna.will-orava@mikkeli.fi Ensimmäinen Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma / hyvinvoinnin toimintaohjelma laadittiin vuosille 2010 2012, jossa tarkasteltiin Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan, Ristiinan ja Suomenniemen lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaa, palveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita sekä keskeisiä linjauksia että toimenpiteitä aikatauluineen ja vastuutahoineen. Nyt päivitetystä suunnitelmasta vuosille 2014 2017 käytetään nimeä Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma. Seudullisen toimintaohjelman lisäksi osa kunnista laatii myös kuntakohtaiset lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelmat. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman lainsäädännöllinen pohja on laaja ja lasten hyvinvointiin liittyvät ohjelmat ovat lakisääteisiä. Lastensuojelulain 12 :ssä säädetään toimintaohjelman keskeisestä sisällöstä. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman valmistelua johti seudullinen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työryhmä, jossa oli edustajia kuntien sosiaali - ja terveystoimesta että sivistystoimesta. Mikkelin seudun johtoryhmä käsitteli myös osaltaan toimintaohjelman. Toimintaohjelmassa on kuvattu varhainen tunnistaminen, puuttuminen ja tukeminen toimintaa ohjaavina periaatteina. Toimintaohjelman seudullisiksi päämääriksi / tavoitteiksi työryhmä nosti lasten ja nuorten parissa toimivien yhtenäiset käytännöt, lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden edistäminen sekä ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen. Toimintaohjelman toimenpiteitä on työstetty keväällä 2014 pidetyissä seututyöryhmän työpajoissa, joissa oli edustajia seudun sosiaali - ja terveystoimesta sekä kuntien sivistystoimesta ja muita yhteistyökumppaneita. Kunnilla on ollut mahdollisuus kommentoida toimintaohjelmaluonnosta. Toimintaohjelma tulee myös hyväksyä valtuustossa ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma tarkistetaan ja sen toteuttamista arvioidaan vuosittain talousarvion valmistelun
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu 18 yhteydessä. Toimintaohjelmassa lähtökohtana on jatkuvan prosessin periaate. Se ei sinällään ole lopputuote, vaan sen hyöty tulee sen toteuttamisen kautta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi, jonka tulokset näkyvät vasta useamman vuoden päästä viiveellä. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma Liite 1 Ehdotus Johtava ylilääkäri: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy osaltaan Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman. Tiedoksi Perhepalvelut / Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Hirvensalmenkunta Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Puumalan kunta
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 7 Sivu 19 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 25.09.2014 42 2230 / 040 / 2014 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautankunnan talousarvio 2015 Valmistelija: talouspäällikkö Kirsi Ollikainen, puh 044 794 2064 kirsi.ollikainen@mikkeli.fi, sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen puh 044 7944200, maria.narhinen@mikkeli.fi. Kaupunginhallituksen vahvistamien talousarvion laadintaohjeiden mukaan toimielinten talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohtana on kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia ja visio, koko kaupungin tuloskortti sekä kaupunginhallituksen vahvistama talousarvioraami. Toimielimet laativat oman toiminta- ja taloussuunnitelmansa strategian toteuttamiseksi tuloskortin muodossa. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännön 11 :n mukaan lautakunta päättää järjestäjähallinnon talousarvion esityksen tekemisestä Mikkelin kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Talousarvioesitys on liitteenä. Talousarvio on laadittu Mikkelin kaupunginhallituksen antamaan talousarvioraamiin. Koska erillisiä projektirahoja ei ole varattu, asiantuntijapalveluihin on varattu 15.200 euroa enemmän vuoteen 2014 verrattuna (KS 2014 21.900 euroa TA 2015 35.100 euroa) mahdollisia sote-alueen selvityksiä varten. Kokonaisuutena talousarvioesitys on 0,8 % suurempi kuin vuonna 2014 ja määrärahakasvuna se on vain 3.200 euroa. Nyt tehty talousarvio on erittäin tiukka ja pitää sisällään ainoastaan normaalit hallinnon ja sosiaali- ja potilasasimiehen toiminnan kustannukset. Vuonna 2015 ainoana kokoaikaisena työntekijänä järjestäjähallinnossa toimii kehittämispäällikkö sekä sosiaali- ja potilasasiamies. Talousarvioesitys 2015 Liite 2 Ehdotus Johtava ylilääkäri: Lautakunta hyväksyy järjestäjähallinnon talousarvioesityksen. Tiedoksi Hirvensalmen kunta Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 7 Sivu 20 Puumalan kunta
Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 8 Sivu 21 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 25.09.2014 43 2153 / 002 / 2014 Sote- tietojärjestelmän uudistaminen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kunnissa Valmistelija sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen maria.narhinen@mikkeli.fi, puh. 044 794 4200 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on käynnistämässä omistajakuntien alueella sote- tietojärjestelmäkilpailutusta. Tällä hetkellä suurin osa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kunnallisten toimijoiden potilastiedoista käsitellään samassa tietojärjestelmässä ja -kannassa. Sosiaalitoimen tietojärjestelmät- ja kannat ovat kuntakohtaisia. Etelä-Savon sairaanhoitopiirille kunnat myönsivät alueellisen koordinointivastuun alueellisen Effica potilastietojärjestelmä hallinnointiin 2012 keväällä, jolloin Effica potilastietojärjestelmien potilastiedot yhdistettiin samaan tietokantaan (pois lukien Joroinen, yhteistyö Varkauden kanssa ja Pieksämäki, joka käyttää Pegasos - potilastietojärjestelmää). Saman tietokannan käyttäminen on yhdenmukaistanut toimintaprosesseja, sekä kirjaamiskäytäntöjä ja sen kautta tehostanut perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa. Lisäksi tietojärjestelmiin liittyvät palvelinlaitekäyttökustannukset ovat huomattavasti pienentyneet ja kehittämishankkeet (esim. eresepti, earkisto, pakolliset päivitykset yms.) on voitu integroida yhteisprojekteiksi, joista on saatu merkittävää toiminnallista ja taloudellista hyötyä. Nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollossa (sote) käytössä olevat tietojärjestelmät eivät mahdollista toiminnan kehittämistä tietojärjestelmäavusteisesti. Ongelmana on järjestelmien heikko käytettävyys, taipumattomuus sähköisiin reaaliaikaisiin konsultaatioihin sekä integraatioiden kömpelyys. Nykyiset potilastietojärjestelmät tuottavat heikosti johtamiseen ja toiminnanohjaukseen tarvittavaa tietoa. Järjestelmien ongelmiin ja puutteisiin törmätään lähes päivittäin, mutta asiakas- ja potilastietojärjestelmille nimettyjä vaatimuksia ei ole tarkoin määritelty. Terveydenhuollon käyttämän potilastietojärjestelmän pelkät käyttökustannukset ovat sairaanhoitopiirin alueella vuosi tasolla noin 2 M. Effica potilastietojärjestelmä on elinkaarensa päässä ja potilastietojärjestelmä on joka tapauksessa uusittava. Hankintalaki edellyttää kilpailuttamista. Kyseessä on erittäin laaja ja aikaa vievä prosessi, valmistelut on käynnistettävä ripeästi. Useat sote-organisaatiot ovat rakentamassa uusia sairaaloita tai kehittämässä toimintaa, johon tarvitaan apuvälineeksi nykyaikaisia