Valtran mallistossa nelosmoottorilla

KOKEILU Valtra N163 Direct ja Valtra T13 HiTech Nelonen vai kuuto nen? Nykyään useimpien traktorivalmistajien tuotantoon sisältyy sekä nelose ttä kuutosmoottorilla varustettu, lähes saman moottoritehon tarjoava mallipari. Seuraavassa vertaillaan Valtran nelos-kuutosparivaljakkoa. Teksti: Heikki Härkönen Kuvat: Heikki Härkönen ja Uolevi Oristo Testiryhmä: Heikki Härkönen, Osmo Oristo ja Uolevi Oristo Valtran mallistossa nelosmoottorilla varustettu N163 ja kuutosmoottorilla varustettu T13 ovat tehonsa puolesta varsin lähellä toisiaan, ja kun molempiin on lisäksi tarjolla Versu-voimansiirto, vertailumallien valinta oli helppoa. Erilaisten sattumien seurauksena vertailuun saatiin lopulta Valtran esittelykonevalikoimasta toivotut mallit etukuormaimilla varustettuna, mutta suoraviivaisen nelos-kuutosvertailun kannalta harmillisesti eri voimansiirroilla. N163:ssa oli portaaton Directja T13:ssa portaallinen Hitechvoimansiirto. Voimansiirtoihin liittyen myös muussa tekniikassa ja ominaisuuksissa oli tuntuvia eroja. Näin ollen vertailu laajeni osin käsittelemään alan tuoreinta osaamista edustavien ja perinteisten ratkaisujen eroja. Syksyn kuluessa traktoreilla tehtiin viljatilojen syystöitä (muokkaus ja kuljetusajo) ja lisäksi käytiin MTT Vakolassa KV:n traktorikokeiluihin liittyvissä suorituskykymittauksissa. Kuten jutun kuvituksesta näkyy, niin N163 vaihtui keltaisesta mustaan vertailun aikana. Syynä vaihtoon oli se, että vertailu ajettiin Valtran kiertävällä esittelykalustolla, jolle riitti kysyntää myös muualla. n Valtra T13 ja N163 tarjoavat jokseenkin saman tehon eri raameissa. 14 TRAKTORIT PELTOVILJELY ja Varusteet NRO 2 31. 1. 13 NRO 2 31. 1. 13 TRAKTORIT PELTOVILJELY ja Varusteet 1

Moottorit Nelos- ja kuutosvoimaa Valtrojen Agco Power -moottoreissa Stage 3B -päästötaso saavutetaan SCR-teknologialla (urearuiskutus). Valtra N163:n nelisylinterisen moottorin nimellistehoksi (ISOTR) ilmoitetaan ilman lisätehoa 1 ja lisäteholla 126 kw. Lisäteho kytkeytyy automaattisesti sekä ajossa voimansiirron D-alueella nopeuden ylittäessä 17 että voimanottokäytössä tehontarpeen mukaan. Suurin mitattu voa-teho oli 113,9 kw (lisäteho). Voimanoton 1 kierroksen tehoksi (moottori 2 r/min = moottorin nimellisnopeus) mitattiin 112, kw. Yli 9 kw:n voa-teho on käytössä moottorinopeusalueella 1 2 r/min. Voimanottomittausten tuloksien perusteella laskettu vääntömomentin nousu on 17 %. Suurimmalla voimanottoteholla polttoaineen kulutus oli 34,8 l/h ja AdBluen kulutus 1,3 l/h eli 3,7 prosenttia käytetystä polttoainemäärästä. Valtra T13:n kuusisylinterisen moottorin iskutilavuus on 6,6 l. Moottorin nimellistehoksi (ISOTR) ilmoitetaan ilman lisätehoa 114 ja lisäteholla 121 kw, teholisä on 7 kw. Lisäteho kytkeytyy automaattisesti ajossa vaihteen ollessa H2 tai suurempi (ajonopeus yli 17 ). Suurimmaksi voa-tehoksi mitattiin 6,4 kw, moottori 2 ja voa 1 r/min. Yli 9 kw:n voateho on tarjolla moottorinopeusalueella 1 2 2 r/min. Voimanottomittaustuloksista laskettu vääntömomentin nousu on 14 %. Suurimmalla voimanottoteholla polttoaineen kulutus oli 32, l/h ja AdBluen kulutus 1,8 l/h eli 3,9 prosenttia käytetystä polttoainemäärästä. Yllättävän alhaisiksi jääneet laskennalliset vääntömomentin nousut eivät haitanneet käytännössä, sillä molemmat traktorit tuntuivat sitkeiltä vetureilta. n T13:n moottorin ja voimansiirron välissä on pitkä, teräslevyrakenteinen, polttoainetankin sisältävä välirunko. Etuakseli kiinnittyy moottorin alle. Ratkaisu lisää sekä runkopituutta että etuakselipainoa. ã Moottorit Valtra N163 Valtra T13 Malli Agco Power 49 AWI Agco Power 66 AWI Sylinterit kpl/iskutilavuus l 4/4,9 6/6,6 Nim. teho kw/r/min 1/2 114/1 9 Lisäteho kw/r/min 126/2 121/1 9 Vääntö Nm/r/min 6/7/1 6/68/1 Voimanotto Voa.-teho r/min kw 112, (moottori 2 r/min) Suurin voa-teho kw / r/min 113,9/9 (moottori 1 9 r/min) Voa.teho yli 9 kw moottori r/min 6,4 (moottori 2 r/min) 6,4/1 (moottori 2 r/min) 1 2 1 2 2 Momentinnousu-% 17 14 P.a.-kulutus suurimmalla teholla l/h, g/voa kwh Urean kulutus suurimmalla teholla l/h Urean kulutus suurimmalla teholla % p.a.kulutuksesta 34,8 248 32, 2 1,3 1,8 3,7 3,9 ã N163:n nelosmoottorin ja voimansiirron väli on pieni. Ratkaisu lyhentää runkorakennetta. Etuakselin kiinnitys moottorin etupuolelle puolestaan pienentää etuakselipainoa. Voimanottoteho 1 Teho kw 8 T13h N163D Vääntömomentti Vääntö Nm 7 3 T13h N163D 18 2 18 2 Polttoaineen kulutus Kulutus l/h 3 3 2 1 T13h N163D Ominaiskulutus g/voa kwh 18 2 Voimansiirrot Vertailutraktoreissa oli viidenkympin voimansiirrot, nelisylinterisessä portaaton Direct ja kuusisylinterisessä perinteinen, portaallinen keppi- ja nappihallintainen Hitech. Vertailun alkuperäistä ideaa, puhdasta nelos-kuutosvertailua, erilaiset voimansiirrot eivät tukeneet, mutta toisaalta saatiinpahan tuntumia erilaisista voimansiirroista. Valtran omaan osaamiseen perustuva portaaton Direct-voimansiirto esiteltiin vuoden 8 syksyllä (kokeilukertomukset Valtra Directeistä löytyvät Koneviesteistä 2/ ja 4/11). Kuluneen neljän vuoden aikana toiminnot on saatu hiottua asialliselle tasolle. Nykyisellään voimansiirto reagoi välittömästi kuskin toiveisiin, aiempaa empimistä liikkeelle lähdössä ei enää esiinny. Myös automaattivaihto kahden suurimman vetoalueen välillä toimii sujuvasti ja varmasti kumpaankin suuntaan, kuorman kanssa ei jäädä mäkeen. 8 Directin säädettävyys on helpottunut oikeaan sivupaneelin sijoitetun voimansiirron jättämäsäädön ansiosta. Kiertokytkimellä valitaan, kuinka paljon moottorin käyntinopeus saa ajovastuksen kasvaessa laskea, ennen kuin voimansiirron ohjaus pienentää välityssuhdetta. Nupin kääntö vastapäivään nopeuttaa ja myötäpäivään hidastaa voimansiirron reagointia moottorin kuormitukseen muutoksiin. Säädöllä vaikutetaan myös ajon taloudellisuuteen (polttoaineen kulutukseen). Nuppi lounaassa pitää moottorinopeuden kuormituksessa suurinta tehoa vastaavan 1 9 kierroksen pinnassa ja kaakossa kuormituskäyntinopeus laskee 1 kierrokseen minuutissa. Valtran vuonna 1998 esitelty, rippikouluikään ehtinyt HiTechvoimansiirto on edelleen pätevä perusvaihteisto. ã N163:n portaatonta Direct-voimansiirtoa hallitaan suunnanvaihtimen ja ajopolkimen lisäksi aluevaihteistoon vaikuttavilla, hallintalaitekyynärnojan yläpinnan plus-, miinus- ja alapinnan vaihtokytkinpainikkeilla (pikkunuoli) sekä kyynärnojan etuosan vivulla, jolla rajoitetaan käytössä olevan vetoalueen suurinta nopeutta (ympyräkuva). Urean kulutus 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 l/h T13h N163D Portaatonta ja portaallista menoa 18 2 Neliportaisen päävaihteiston vaihteensiirto toimii asiallisesti, mutta kolmiportaisessa aluevaihteistossa alueen vaihto on tahmeaa. Voimansiirron sähköohjatun puolen toiminnot (nappikytkin, suunnanvaihto, kolmiportainen pikavaihde, pikavaihdeautomatiikka ja nopeudensovitustoiminto) ovat nykyisellään kiitettävällä tasolla. Vaihtamistapahtumissa jämäkkyys ja pehmeys yhdistyvät sopivassa suhteessa. n ã T13:n Hitech-voimansiirron vipujen päässä on sekä pikavaihdepainikkeet että nappikytkin. ã Valtran T-hahlossa liikkuvalla suunnanvaihtimen vivulla hallitaan kätevästi myös seisontajarrua. 16 TRAKTORIT PELTOVILJELY ja Varusteet NRO 2 31. 1. 13 NRO 2 31. 1. 13 TRAKTORIT PELTOVILJELY ja Varusteet 17

jättämäsäädön keskiasetuksella. Ajossa jättämäsäädön Powerja keskiasetuksilla moottorinopeus kuormituksessa oli noin 1 93 r/min. Ajovastuksen salliessa käyntinopeus laski parhaimmillaan 1 7 kierrokseen minuutissa. Eco-asetuksella vallitseva moottorinopeus vaihteli välillä 1 8 1 r/min. Tiukimmassa nousussa moottorin käyntinopeus laski hetkellisesti 1 2 kierrokseen minuutissa, tästä ei kuitenkaan ollut haittaa, sillä vaihteiston ja moottorin ohjausjärjestelmät korjasivat tilanteen nopeasti. Kuljetusajossa Valtra 13 oli aavistuksen hitaampi mutta polttoainetaloudeltaan tuntuvasti parempi kuin Valtra 163. Valtra 163:n voimansiirron Ecoasetus muutti tilannetta siten, että Valtra 13 voitti ajassa, mutta toisaalta hävisi polttoaineen kulutuksessa. Erot olivat kuitenkin pienet. Pikavaihdeautomatiikalla ajettaessa kannatti nousun jyrkentyessä hakea keppipuolelta seuraavaksi pienempää välitystä pian sen jälkeen, kun pikavaihdeautomatiikka vaihtoi kolmoselta kakkoselle. Näin vaihtamisesta seuraava nopeuden menetys jäi mahdollisimman pieneksi. Pikavaihdeautomatiikan nopeudensovitustoiminto toimi hyvin. Mäkikokeessa Valtra 163 oli hieman 13:sta hitaampi ja janoisempi. 163:n voimansiirron jättämäsäädön Eco-asetus säästi mäessäkin tuntuvasti polttoainetta. Juuri havaittava vetotehoero Valtra 163:n ja 13:n moottoreiden ilmoitetuissa nimellistehoissa on 6 kw:n ero ensin mainitun hyväksi. Ajossa takapuolituntumalla tätä ei huomaa. Kuljetusajoajoissa erot ovat hieman vahvemman hyväksi. Mäkikokeessa osat vaihtuvat, sillä vahvempi joutuu antamaan periksi. Asiaa selittänee portaattoman voimansiirron hieman mekaanista heikompi hyötysuhde. Myös oheiset vetotehomittausten tulokset vihjaavat samaan suuntaan. Hyvät jarrut Jarrutehot mitattiin pelkällä traktorilla. Mittauksessa käytettiin lähtönopeutena traktorin suurinta nopeutta. Parhaasta suorituksesta kirjattiin lähtönopeuden lisäksi hidastuvuus, poljinvoima ja pysähtymismatka. Molempien traktoreiden jarrut olivat sekä kevytkäyttöiset että tehokkaat. n Raskasta kuljetusajoa Kuljetusajomittauksissa traktoreilla vedettiin kokonaispainoltaan 17,3-tonnista perävaunua 27, kilometrin pituisella maantietaipaleella ja mäkikokeessa, jonka pituus oli 1 metriä ja kokonaisnousu metriä. Kuljetusajossa mitattiin sekä ajoaika että polttoaineen kulutus ja laskettiin keskinopeus. Lisäksi kirjattiin lenkin jyrkimmässä nousussa moottori- ja ajonopeudet (traktorin omat mittarinäytöt). Mäkikokeessa mitattiin ajoaika ja polttoaineen kulutus sekä laskettiin keskinopeus. Valtra 163:lla ajettiin kolme mittausta Direct-voimansiirron jättämäsäädön vaikutuksen selvittämiseksi. Säädöt olivat nuppi täysin lounaassa (Power), keskellä (1/2) ja kaakossa (Eco). Polttoaineen kulutus Kokonaispaino, kg Ajomatka 27, km Valtra T13HT+kärry 24 1 Valtra N163 Direct+kärry 24 3 Voimansiirron jättämä: Power 1/2 Eco Keskinopeus 41,6 42, 43,1 41, Tulokset selviävät oheisista taulukoista. Ekoilu säästää Valtra 163:n mittausajot ajettiin helppokäyttöisen vakionopeusmuistin ja Valtra 13:n hyvin toimivan pikavaihdeautomatiikan (tehdasohjelmointi) varassa. Tavoitteena oli selvitä mittauksista mahdollisimman suurella ajonopeudella. Kuljetusajossa traktoreiden ajoaikaerot olivat pienet. Valtra 163 oli Direct-voimansiirron jättämäsäädöstä riippuen joko nopein tai hitain. Jättämäsäädön vaikutus polttoaineen kulutukseen oli selvä, hieman nopeudesta tinkimällä tuntikulutus pieneni reilulla kolmella litralla. Yllättäen paras ajoaika saavutettiin Alin nopeus/ moottorinopeus /vaihde 12,4/18/ H2/1 11,/ 11,/ 7,/12 Ajoaika min. 39:41: Jarrut Traktori N163 T13 Kulutus testissä, l Kulutus, l/h 1,9 24, 39:29: 38:1: :13: 17,1 16,7 1,4 26,1 26,2 23, 3 Paino, kg 7 688 Vetoteho: T13HT Vaihde M2/1 M2/2 M2/3 M3/2 M4/1 M3/3 M4/2 M4/3 Nopeus 4,6, 6, 7,6 8,8 9,6 11, 14, Mäkikoe Nousu m, pituus m Nopeus 2, 1,8 Vetoteho: N163 Direct Nopeus 4,6,7 6,7 7,3 8,4 9,2 9,7 Luisto % 14,9 9,6 7,9 Luisto % 1, 14,8 11,6 8, 6,4,9 4,8 3,6 Valtra T13HT+kärry Valtra N163 Direct+kärry Voimansiirron jättämä: Power 1/2 Eco Hidastuvuus m/s2,34,23 Kierrokset r/min 29 198 194 19 189 1893 189 Kierrokset r/min 224 217 1991 1 1989 199 1989 1998 Kokonaispaino, kg 24 1 24 3 Poljinvoima N 288 236 Vetovoima kn 9,6 3,4 46,3 4,1 38,6 3, 33,7 Molempien vertailutraktoreiden kuljetusajo-ominaisuudet ovat hyvät. Kuvassa T13 viidenkympin vauhdissa kokonaispainoltaan noin 24-tonnisen perävaunun kanssa. Vetovoima kn,3 4,7 1,7 4, 38, 36, 31,7 24,7 Keskinopeus 22,8 21,2 21,1 19,4 Pysähtymismatka, m 19,9 19,8 3 Vetoteho kw 76,4 84,2 8,7 92, 9,2 9,4 9,4 Ajoaika min. 2:38 Vetoteho kw 7,2 83,2 92,8 9,7 94,4 97,6 97,3 9,9 2: 2:1 3:6 P. aineen kulutus Testissä, l l/h 1,32 3,1 1,4 1,4 1,36 Kulutus l/h 32,4 32,3 32,4 33,7 33,7 33,9 33,9 Kulutus l/h 29, 32,9 33,9 33,6 32,3 33, 33,6 33, 3,7 3, 26,2 Hydrauliikka Kuormantunteva ja avoin hydrauliikka Valtra 163:n kuormantuntevassa hydrauliikkajärjestelmässä on säätyvätilavuuksinen aksiaalimäntäpumppu ja oma, voimansiirrosta erillinen öljy. Kokeilutraktorissa olleen vakiopumpun tuotto on 11 l/min ja valinnaisena toimitettavan tehokkaamman pumpun 1 l/min. Ulkopuolisen hydrauliikan lohkot ovat sähköohjattuja. Kuormantuntevan hydrauliikan tuotto on hyvä jo alhaisella moottorinopeudella. Lisäksi erikseen aktivoitava aputoiminto täydentää ulkopuolisen hydrauliikan ominaisuuksia. Toiminto nostaa moottorin käyntinopeutta siinä tapauksessa, että hydrauliikan tarve ylittää tuoton. Moottorinopeuden nosto ei vaikuta ajonopeuteen, sillä välitys pienenee automaattisesti kierrosten nousua vastaavaksi. Näin esimerkiksi kuormauksessa tilanne säilyy hallinnassa. Valtra 13:n avoimen hydrauliikkajärjestelmän vakiohammaspyöräpumpun tuotto on 73 l/min ja kokeilutraktorin varustukseen sisältyneen tehokkaamman pumpun 9 l/min. Hydrauliikalla ja voimansiirrolla on yhteinen öljy. Ulkopuolisen hydrauliikan hallinta on mekaaninen. Molempien traktoreiden sähköinen nostolaitehallinta perustuu tuttuihin Bosch- ja Valtra-ratkaisuihin. Mittaukset Nostolaitteen nostovoimat mitattiin sekä vetovarsien päistä että kolmipistekiinnitteisessä telineessä. Mittauskohta oli 6 mm taaksepäin vetovarsien päistä, eli oletetussa työkoneen painopisteessä. Oheiset käyrät kertovat voimakehityksen suhteessa nostokorkeuteen. Myös vetovarsien liikealueen pituudet mitattiin. Suosituksen mukaan yli 6-kilowattisissa traktoreissa liikealueen pituuden tulisi olla vähintään 7 mm. Valtroissa tämä suositus täyttyy hyvin. Työkoneiden vaihdossa ei juuri tarvitse säätää nostotankojen pituutta. Ulkopuolisesta hydrauliikasta mitattiin tuotot ja paineet. Mittauksessa öljyvirta otettiin ulos kahden lohkon kautta, näin estettiin puolen tuuman pikaliittimien virtausta kuristava vaikutus. Virtausja painearvojen perusteella laskettiin myös ulkopuolisten hydrauliikkojen tehot. Mittaustulokset selviävät oheisista käyristä. Valtra 163/13:n nostolaitteen nostovoima läpi 7 millin nostoalueen oli vetovarsien päistä mitattuna 77,4/74,8 kn ja telineestä mitattuna 6,7/,4 kn. Käyrät selvittävät nostovoimakehityksen korkeuden suhteen. Ulkopuolisen hydrauliikan suurin tuotto oli 117/94 l/min ja teho 33,8/27,9 kw (7/88 l/min, 19/19 MPa). n 13:n hydrauliikassa hallinnan kannalta oleellinen on sijoitettu oikean sivukonsolin etuosaan. Mekaanisesti hallittavan ulkopuolisen hydrauliikan vivut liikkuvat edelleen sivusuunnassa. ã Nostolaitteen nostovoima kn 8 Vetovarsien päässä Telineessä T13h N163D T13h N163D 3 7 8 9 Korkeus mm Ulkopuolinen hydrauliikka Tuotto l/min 1 1 8 T13h N163D Teho kw T13h N163D 1 2 Paine MPa ã 163:n hydrauliikan käyttökytkimet ja tärkeimmät säädöt on keskitetty hallintalaitekyynärnojaan. Ulkopuolisen hydrauliikan lohkotoiminnot säädetään terminaalin näytön ja kytkimien avulla. 3 3 2 1 18 TRAKTORIT PELTOVILJELY ja Varusteet NRO 2 31. 1. 13 NRO 2 31. 1. 13 TRAKTORIT PELTOVILJELY ja Varusteet 19

Ohjaamot Asialliset olosuhteet Molemmissa ohjaamoissa on sama runkorakenne. Sisällä erilaisista voimansiirto- ja hydrauliikkaratkaisuista johtuen hallintalaitejärjestelyt istuimen oikealla puolella poikkeavat jyrkästi toisistaan. Valtra 163:ssa tärkeimmät hallintalaitteet on keskitetty nykysuuntauksen mukaisesti istuimen hallinatalaitekyynärnojaan, jonka etuosassa on lisäksi näyttöruudulla varustettu hallintalaiteterminaali. Terminaali tarjoaa runsaasti tietoa traktorin toiminnoista ja sillä sekä ohjelmoidaan, säädetään että tallennetaan moottori-, voimansiirto- ja hydrauliikkatoimintoja. Terminaalin uuden värinäytön myötä luettavuus on parantunut, nyt tieto näkyy kaikissa valaistusoloissa. Directin ergonomisesti onnistunut hallintalaitekyynärnoja nuorentaa tuntuvasti jo hieman ikääntymään päässyttä ohjaamoa. Valtra 13:n istuimen oikealla puolella on perinteinen keppi- ja vipuvalikoima, jolla hallitaan vaihteistoa ja ulkopuolista hydrauliikkaa. 199-luvun alkupuolelta periytyvä ratkaisu on kestänyt hyvin aikaa, sillä ergonomia edelleen hyvällä tasolla ja käytön oppii hetkessä ilman ohjekirjan selailua. Jousitukset pehmentävät menoa Molemmissa traktoreissa oli sekä etuakseli- että ohjaamojousitukset ja luonnollisesti ilmajousitetut istuimet. Lisäksi nostolaitteissa oli heilahdusvaimennustoiminto. T13HT Valtra 163:n ohjaamojousitus rakentuu ohjaamon takakiinnikkeet korvaavista kierrejousiiskunvaimenninyhdistelmistä ja poikittaista sivuliikettä hillitsevästä panhard-tangosta. Hydropneumaattinen etujousitus tulee Fendtiltä. Valtra 13:n etuakselin ilmajousituksessa on jousipalkeiden lisäksi nesteiskunvaimentimet. Jousitus on tarkoitettu jatkuvatoimiseksi, tarvittaessa se voidaan kuitenkin kiinteyttää mekaanisesti tappilukituksella. Ohjaamon AutoComfort-ilmajousitus toimii valinnan mukaan joko käsisäädöllä tai automaattisesti. Automatiikalla jousituksen jäykkyys säätyy jatkuvasti ajotilannetta vastaavaksi. Säätöparametrejä ovat: ajoalustan epätasaisuus, ajonopeus, sekä suunnanvaihtimen pikavaihteen ja jarrujen käyttö. Lisäksi järjestelmä saa jousitetun etuakselin liikkeen perusteella ennakkotiedon vaimennustarpeesta. Molempien traktoreiden jousitukset käyttäytyivät hyvin sekä pellolla että tiellä. Joustoliikkeet olivat pehmeydestään huolimatta jämäkät ja meno oli horjumatonta. 11 9 8 7 6 4 3 2 2 3 4 6 7 8 9 11 metriä kolmio Luksia Näkyvyys ja valot Näkyvyys ohjaamosta selvitettiin asettamalla ohjaamoon kuskin silmien kohdalle kaksi lamppua ja siirtämällä pimeän hallin lattialle laadittuun metriruudukkoon muodostunut valo-varjokuvio pienempään mittakaavaan paperille. Piirroksen perusteella laskettiin valoisan alueen osuus, eli teoreettinen näkyvyysalue 12 metrin säteellä kuskin päästä. Ilmoitetut prosenttiluvut kertovat näkyvän alan osuuden sekä puoliympyröiden (etu- ja takanäkyvyys) että koko ympyrän pinta-aloista. Valotehoselvitystä varten työvalot suunnattiin silmämääräisesti kuvitellun työtilanteen kannalta optimaalisesti. Työvalojen lisäksi ajovalot olivat päällä. Valotehokuvio piirrettiin käyttäen edellä mainittua lattiaruudukkoa apuna. Kuskien mukaan näkyvyys Valtra 13:n ohjaamosta oli huonompi kuin 163:n. Syyksi etunäkyvyyden osalta mainittiin 13:n pitkän konepeiton katvealue ja takanäkyvyyden osalta tunne siitä, että istutaan syvemmällä lokasuojien välissä. Näkyvyysaluepiirrokset vahvistavat 13:n pitkän konepeiton vaikutuksen. Katvealue on reilut 2 metriä pidempi kuin 163:n. Laskennallisesti etunäkyvyysero jää pieneksi, sillä 163:n ohjaamon ulkopuoliset rakenteet varjostavat lähialueella enemmän. Takasektorin näkyvyystuntemukset eivät saa kuvista tukea. Molemmissa tapauksissa hitaan ajoneuvon kilvestä aiheutui harmittavan laaja katvealue. N163 Direct Melu Ohjaamomelu mitattiin moottorin suurimmalla käyntinopeudella ja ajonopeudella, joka on mahdollisimman lähellä 7,2. Mittauksessa traktori oli normaalissa käyntilämpötilassa, kuormaamaton ja ilman lisävarusteita. Mittauksessa traktori kulki tasaista rataosuutta vähintään sekunnin ajan. Jos kolmen eri mittauksen tulokset erosivat yli yhden desibelin toisistaan, tehtiin lisää mittauksia. Tulos on suurin kolmen mittauksen keskiarvo taka- tai nelivedolla ajetuista arvoista. Lisäksi mitattiin melutaso suurimmalla siirtoajonopeudella. Yllättävästi Valtra 13:n ohjaamo oli hieman hiljaisempi, vaikka HiTechissä ääntä johtavia vipuja on vähintäänkin riittävästi istuimen oikealla puolella, eikä aiemmin esiintynyttä Direct-voimansiirron vienoa vihellystä enää kuulunut 163:n ohjaamossa. Korvakuulolta kummankin ohjaamon melutaso oli asiallisella tasolla. n Näkyvyys Traktori Näkyvyys Näkyvyys Kokonais- eteen taakse näkyvyys N163 T13 8 % 78 % 64 % 6 % 72 % 72 % 11 9 8 7 6 4 3 2 2 3 4 6 7 8 9 11 metriä Luksia TRAKTORIT PELTOVILJELY ja Varusteet NRO 2 31. 1. 13 kolmio Melutaso Kuljettajaan kohdistuva melu db(a), traktorin luukut kiinni Traktori Takaveto n. 8 n. Neliveto 8 Siirtoajo N163 T13 7, 7, 71, 7, 74, 72, Kokemukset Kuormausta, kyntöä ja kuljetusta Valtra 163 osoittautui punnituksessa hieman yllättävästi Valtra 13:a painavammaksi, painoihin sisältyvät etukuormaimien sovitteet ja 163:n nokalla olleet puskutuet ja muhkeampi rengastus. T13:a keventää valurakennetta kevyempi, teräslevystä valmistettu välirunkorakenne. Paino-tehosuhteiltaan (punnittu paino/ mitattu voa:n 1 kierroksen teho), N163:n 62 kg/kw ja T13 :n 6 kg/kw olivat lähellä toisiaan. Akselipainojakaumasta voi todeta, että 163 oli reilusti ja 13 vain hieman takapainoinen. Kuormainmittauksissa 163:ssa oli Valtra 6- ja 13:ssa Valtra 6 -kuormain (nykyisin Valtra 66). Ensin mainitun aisapituus on 2,13 m ja jälkimmäisen 2,38 m. Aisapituudet vaikuttavat akseleiden välisen painojakauman lisäksi nostokorkeus-, ulottuvuus- ja tyhjennyskorkeusmittoihin. Kuormaimella ja kauhalla ( kg) varustetut traktorit painoivat edelleen suunnilleen saman verran. Akselipainoihin kuormaimet vaikuttivat siten, että 163 muuttui lievästi ja 13 raskaasti etupainoiseksi (akselipainoero 1, t). Kun kauhaan lisättiin 1,6 tonnin punnus (vastaa noin yhtä kuutiota 12 millin kalliomursketta), etuakselipainot nousivat yli 7 tonniin. 163:n taka-akselipaino aleni reiluun ja 13:n hieman alle 2 tonniin. Akselipainoista voi päätellä, että etuakselin säästämiseksi ja takapyörien maakosketuksen varmistamiseksi reilu takapainotus on molemmissa tapauksissa tarpeen. Punnituksissa varustelevyn nivelpisteestä mitattu aisakorkeus oli,8 m. Käytännön kuormauksessa molemmissa traktoreissa oli Valtra 6/66 -kuormaimet. Suurempi kuormainvaihtoehto on jokseenkin pakollinen pitkänokkaiseen Valtra 13:een, suurimmalla nostokorkeudella tyhjennysetäisyys jää, metriin (etäisyys vaakasuunnassa etupainotelineestä tyhjennysasentoon käännetyn kauhan huulilevyn kärkeen). Suuremman kuormaimen pitkät aisat kasvattavat turhaan lyhytnokkaisen Valtra 163 pituutta. Lyhemmillä aisoilla varustetun Valtra 6:n nostokorkeus jää 163:een kiinnitettynä noin,3 metriä 6/66:ta pienemmäksi, mutta toisaalta,81 metrin tyhjennysetäisyys (etupyörä huulilevy) on varsin riittävä. Molemmissa traktoreissa ollut, kyynärnojaan sijoitettu kuormaimen sähköinen 1-vipuhallinta oli hyvä. Kuormain Valtra 6 Ilman kauhaa 79 kg (kauha + kg) Kuormain Valtra 6 Ilman kauhaa 7 kg (kauha + kg) Pitkän akselivälin ja reilun etuakselipainon ansiosta T13 soveltuu hyvin raskaisiin muokkaustehtäviin. NRO 2 31. 1. 13 TRAKTORIT PELTOVILJELY ja Varusteet 21 tyhj. etäis., m,81 m 1,7 m 1,77 m nostokorkeus 4,34 m tyhjennyskorkeus 3,3 m tyhjennysetäisyys nostokorkeus 4, m tyhjennyskorkeus 2,93 m

Jatkuu seuraavalla aukeamalla Peltotöihin ja perävaunun eteen Kynnössä molemmissa traktoreissa oli etupainoina kuormaimet. Suuremman etuakselipainon ja pidemmän akselivälin ansiosta Valtra 16 luikerteli luistavissa kyntöoloissa 163:a vähemmän. Etupainoisuutensa ansiosta 13 sopii myös hyvin raskaiden nostolaitekiinnitteisten työvälineiden veturiksi. Päisteissä lyhyempi 163 tuntui ketterämmältä. Mittaukset eivät kuitenkaan tuntumaa vahvistaneet, sillä 163:n kääntöympyrän läpimitta oli 13, metriä, kun 13:n kääntöympyrä oli 13,6 m. Ilmeisesti 13:n pitkä konepeitto hämäsi. Kuljetusajossa erilaisia perävaunuja vedettiin sekä kuormain kiinnitettynä että ilman kuormainta. Molempien traktoreiden tieominaisuudet olivat hyvät ja jousitukset toimivat hyvin. Tosin kuormaimen kanssa ja tyhjällä vaunulla 13:n etupainoisuus tuntui, mutta kuormatun vaunun aisapaino kuitenkin tasapainotti tilanteen. 13 osoitti kuormaimen kanssa ajoittaista, lievää laukkaushalukkuutta, johon syyksi voi epäillä sekä hinnat alkaen -rengastusta että kuormaimesta aiheutunutta etupainoisuutta. n ã Pitkäaisaisella Valtra 66/6 -kuormaimella varustetulla N163:lla yltää tyhjentämään kauhan helposti lavan keskilinjalle. Hyvän tyhjennysetäisyyden ansiosta traktoriin sopii myös lyhyemmillä aisoilla varustettu Valtra 6 -kuormain. ã Pitkänokkaisella T13:lla on ajettava lähes kiinni vaunuun riittävän tyhjennysetäisyyden saavuttamiseksi. Painot, kg Valtra 163 Valtra 13 Molemmissa kuormainsovitteet ja 163:ssa lisäksi puskutuet etu 2 93 3 3 taka 4 9 3 yht. 7 6 88 Kuormain ilman kauhaa, mittauskorkeus 8 mm varustelevyn nivelpisteeseen etu 3 7 4 33 taka 3 8 3 3 yht. 7 9 7 67 Kuormainaisat 7 (Valtra 6) 79 (Valtra 6) Kuormain kauhan kanssa, mittauskorkeus 8 mm varustelevyn nivelpisteeseen etu 4 8 4 69 taka 3 7 3 18 yht. 7 79 7 87 Kauha Kauhassa 1 kg (1 m³ kalliomursketta) mittauskorkeus 8 mm varustelevyn nivelpisteeseen etu 7 7 69 taka 2 3 1 78 yht. 9 39 9 47 Rengastus /6R28 48/6R28 6/6R38 /6R38 Nyt kotimainen puimuri Valtra-myyjältä VIELÄ ENSI SYKSYN PUINNEILLE T13HT 3, m N163 Direct 2,9 m Suomalainen maanviljelijä on kautta aikain luottanut kotimaiseen tuotteeseen ja Sampo Rosenlew on hyvä esimerkki tästä. Porissa taottu Sampo on enemmän kuin joka toisen kotimaisen puimurin ostajan valinta. Nyt asiakasta palvellaan entistä paremmin tarjoamalla hänelle sekä kotimainen puimuri että kotimainen traktori samasta talosta. COMIA C6 COMIA C8 33 kg 3 kg 2,7 m,1 m 293 kg 9 kg 2,67 m 4,66 m 6-sylinterinen 18 hv AGCO Power -moottori 4,2 m leikkuupöytä Premium Plus ohjaamo 8-varstainen puintikela 4 litran viljasäiliö neliportaista kohlinta CSP-pöyhintä kela tehosilppuri 33 k/min eturenkaat /6R34 takarenkaat 4/6R 6-sylinterinen 2 hv AGCO Power moottori 4, m leikkuupöytä Premium Plus -ohjaamo Ilmastointi LHPlus -puinninvalvonta laite 8-varstainen puintikela TS-etukelajärjestelmä litran viljasäiliö neliportaista kohlinta CSP-pöyhintäkela tehosilppuri 33 k/min eturenkaat 7/6R26 takarenkaat 4/6R SAMPO ROSENLEW LTD Konepajanranta 2A P.O. Box FI-281 Pori, Finland Tel. +38 7 VOITATKO SINÄ LITRAA POLTTOAINETTA? Arvomme kaikkien Valtra-myyjältä tarjouksen pyytäneiden kesken litraa polttoainetta.,47 m,46 m,4 m,48 m 1,94 m 1,92 m 22 TRAKTORIT PELTOVILJELY ja Varusteet NRO 2 31. 1. 13 1,94 m 1,82 m Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 4 1 tai www.valtra.fi

Mitoiltaan suurempaan traktoriin sopii suurempi ja pienempään pienempi kuormain. Kuormausominaisuuksien osalta erona on suuremman yhdistelmän suurempi nostokorkeus ja pienemmän parempi tyhjennysetäisyys. DEUTZ-FAHR 72 TTV TRACTOR OF THE YEAR 13 VUODEN TRAKTORI Loppuarviot 13 Kone käyttötarkoituksen mukaan Vertailua hankaloittaa se, että Valtra N163 Direct edustaa voimansiirtonsa ja hydrauliikkansa osalta alan tuoreinta tekniikkaa, ja Valtra T13 Hitech puolestaan tarjoaa perinteiset, mutta edelleen riittävät perusominaisuudet. Mallien perusfilosofiassakin on eroa. T-sarjassa on Valtran perinteinen hitsattu runko, jonka paino on alhaisempi kuin N-sarjan valurungon. Siksi koneiden painoissa ei ollut merkittävää eroa. N-sarjan akseliväli on vain 8 cm lyhempi kuin T-sarjassa, mikä yhdessä neloskoneen leveämpien eturenkaiden kanssa pienentää koneiden kääntyvyyksien eroa. T- ja N-sarjojen suurin ero onkin painojakaumassa, sillä T-sarjalainen on reilusti etupainoinen. Nelosominaisuudet Valtra N163 on nelosmoottorin ja lyhyen runkorakenteen ansiosta kätevän kokoinen traktori. Lyhyen konepeiton ansiosta etunäkyvyys on hyvä. Nelosmoottorin teho riittää hyvin sekä pellolla että tiellä. Tieajoominaisuudet ovat hyvät. Pellolla raskaassa vedossa, kuten kynnössä, pidemmästä akselivälistä ja suuremmasta etuakselipainosta olisi iloa. Viimeksi mainittu puute on kuitenkin helposti korjattavissa. Toisaalta etukuormaintyöskentelyssä kevyestä ja lyhyestä keulasta on pelkkää hyötyä. Kuutosominaisuudet Valtra T13:n kuutosmoottorista ja pitkästä runkorakenteesta seuraava ulkomitoitus tarjoaa kuskille ison traktorin tuntua. Mitoista on sekä hyötyä että haittaa. Pitkä akseliväli ja vakio-ominaisuuksiin sisältyvä etupainoisuus ovat eduksi raskaissa vetotehtävissä etenkin nostolaitekiinnitteisten työvälineiden kanssa. Tieominaisuudet ilman kuormaajaa ovat hyvät. Pitkä konepeitto haittaa kuitenkin etunäkyvyyttä, eikä etupainoisuus ole etu kuormaintyöskentelyssä. Lisäksi pitkänomaiseen traktoriin kiinnitetty pitkäaisainen kuormain kasvattaa ikävästi kokonaispituutta. Kutosmoottorin ominaisuudet ovat hyvät, eikä suurimman tehon polttoaineen kulutuksessa ollut mallien välillä suurta eroa. Periaatteessa neloskone on alhaisella kuormitusasteella kuitenkin taloudellisempi, koska moottorin sisäiset kitkat ja puristustyön osuus on pienemmän sylinteriluvun ja iskutilavuuden ansiosta alhaisempi. HiTech vai Direct? Hitechin keppihallintaisesta voimansiirrosta ja ulkopuolisen hydrauliikan vivuista saa aika karun vaikutelman Directiin verrattuna. Tämän vastapainoksi HiTech-toimintoja ei juuri tarvitse opetella, vaan työskentely alkaa ilman ohjekirjan selailua. Kun Directin tarjoamat mahdollisuudet moottorin, voimansiirron ja ulkopuolisen hydrauliikan säätöihin malttaa opetella, niin työskentely on helpompaa kuin Hi- Techilla. Esimerkiksi ajamiseen riittää ajosuunnan valinnan lisäksi vain ajopolkimen painaminen tai vakionopeustoiminnon aktivoiminen ja ohjaaminen. Yleistraktori ja peltoveturi Perusvarusteltujen traktoreiden ã Oikein painotettuna N163:kin vetää sujuvasti 6-teräistä auraa. verollisia lähtöhintoja tarkastellessa (N163 Direct 1 6 euroa ja T13 Hitech 87 euroa) voi todeta, että Direct-ominaisuuksilla on hintansa. Jos tarkasteluun otetaan alun perin vertailuun kaavaillut molempien traktoreiden Versu-mallit, (N163 Versu 93 6 euroa ja T13 Versu 9 7 euroa) niin hintaero kaventuu niin pieneksi, että valinta nelos- ja kuutosmoottorin välillä ei ole rahakysymys. Muut mallikohtaiset ominaisuudet nousevat ratkaisevaan asemaan. Runkorakenteeltaan lyhyempi nelonen sopii pidempää kuutosta paremmin yleistraktoriksi, sillä mahtuu työskentelemään ahtaammissa paikoissa kuin kuutosella. Myös nelosen painojakaumasta on hyötyä kuormaintöissä. Pidempi ja etupainoisempi kuutonen puolestaan sopii raskaampiin vetotehtäviin varsinkin nostolaitekiinnitteisen kaluston kanssa. n 24 TRAKTORIT PELTOVILJELY ja Varusteet NRO 2 31. 1. 13 www.yrma.net EVOLVING AGRICULTURE.