SILENT REPORTAGE. Oikeutta jonottavat



Samankaltaiset tiedostot
Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi Eduskunnan lakivaliokunnalle

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 6 Rikostietokilpailu

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Saa mitä haluat -valmennus

Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu

Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

HIIRIKAKSOSET. Aaro Lentoturma

Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Koulutus Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä

OLESKELULUPA PYSYVÄ TOISTAISEKSI VOIMASSA LUPA KANSALAISUUS TURVAPAIKKA PAKOLAINEN VELVOLLISUUS TURVALLISUUS

Pöytäkirjan 51-53, 58, :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136.

matsku 2 YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

Hyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen

Löydätkö tien. taivaaseen?

- 16 Kokouksen avaaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen. Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus:

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

Ilmoitus oikeuksista

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS

Yhtenäiskoulun rehtorin ja sivistystoimenjohtajan tehtävänkuvat ja tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

Poliisin menettely esitutkinnassa

Suhtaudun vieläkin hieman varauksellisesti kokoonpanojen keventämiseen käräjäoikeudessa, vaikka sillä saadaan kiistatta rahallisia säästöjä.

Ilmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta /41/411/ /41/411/ /21/211/2011 STLTK 329

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

Saako uhri oikeutta?

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Märsky Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU

Palontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136.

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

siivous- ja ruokapalvelupäällikkö Kesälahtitalon ruokasalin kalusteiden hankinta

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61. Tämä on pulma, koska julkisuusratkaisun

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut alkaen

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

Lausunto Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Omaisuuskysymys AYYE

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

Hovioikeuksien ratkaisut 2009

102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysltk Sosiaali- ja terveysltk

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus

Jos joudut rikoksen uhriksi

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS laamanni Tuomas Nurmi osaston johtaja, käräjätuomari Matti Palojärvi Eduskunnan lakivaliokunnalle

Transkriptio:

SILENT REPORTAGE Oikeutta jonottavat Miksi oikeusprosessit kestävät Suomessa niin pitkään? Lakimiesten ja asianosaisten haastatteluja talvella 2012-2013 ISBN 978-952- 6632-22- 3 (nid.) ISBN 978-952- 6632-23- 0 (PDF)

2

Minusta siinä meni ainakin neljä vuotta niistä kuudesta aivan hukkaan kun paperit makasivat jossakin odottamassa. Olisihan sitä odottamista kestänyt jos koko elämä ei olisi ollut kiinni siitä, mutta kun koko elämä oli kiinni siitä. Että tälle tulisi jokin loppu. Se oli kuin harmaa suruvaippa kaiken päällä. Oli pakko pitää matalaa profiilia kaikessa ettei herättäisi huomiota. Leena 3

4

REPORTAASIN TAUSTAA YHTEENVETO Syyttäjälaitos Lisää virkoja ja rationaalisempi prosessi 7 9 9 9 POHJOISMAIDEN SYYTTÄJÄLAITOKSET JA OIKEUDENKÄYNTIEN KESTO Suomen ja Ruotsin resurssierot Muut Pohjoismaat ja muut Euroopan maat Norja Tanska 10 10 12 12 13 HAASTATTELUT LEENAN TAPAUS Kuuden vuoden prosessi Prosessin vaikutus työhön ja yksityiselämään Leena pettyi oikeuslaitokseen Hukkaan menneet vuodet TUULA K. Puolitoista vuotta haasteesta istuntoon Prosessin pituus ei ollut yllätys Pitkä prosessi vaarantaa todistajamuistin Käsittelylupamenettelyä pitäisi ehkä kehittää ASIANAJAJA RIITTA LEPPINIEMI Syyttäjä esitutkinnan johtoon Avustaja ei saa tietoja esitutkinnan vuosina Painopiste alkupäähän ja reviirirajat alas Käräjäoikeus useamman jutun päätepisteeksi Resurssien uusjako Karsitaanko oikeusturvaa? Löysässä hirressä seitsemän vuotta Erikoistumista tarvitaan APULAISPOLIISIPÄÄLLIKKÖ JUKKA MÄKILÄHDE Poliisi tarvitsee lisää juristeja, mutta heitä on vähennetty Läpimenoaikojen pullonkaulat Poliisin läsnäolo tarvitsisi lisäväkeä Syyttäjäyhteistyön lisääminen vaatii lisää syyttäjiä KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄ SARI AHO Jos väkeä saisi lisää Jos rattijuopot ja verojäämät hoidettaisiin hallinnollisesti Jos syyttäjä olisi tutkinnanjohtaja Pahimmat pullonkaulat Jos esitutkinnan voisi rationalisoida 15 15 16 17 19 19 20 21 22 23 24 24 25 26 27 28 28 29 29 32 32 33 34 35 36 37 37 38 40 40 41 5

Jos pyhät periaatteet voisi uudelleenarvioida Jos syyttäjiä vähennettäisiin taas, tulisi katastrofi KÄRÄJÄTUOMARI MATTI PALOJÄRVI Uusia ilmiötä pitäisi hallita vanhoilla resursseilla Tietohallinto ei pelasta jos väkeä karsitaan Mammuttijuttujen ongelma Virkojen karsimisvaraa ei ole Jutuissa karsimisvaraa voisi olla Vähemmän muutoksenhakua ja enemmän sovittelua HOVIOIKEUDENLAAMANNI JUKKA HEIKKILÄ, Helsingin Hovioikeus Tuomarin työtä ei voi konevoimin hoitaa Resurssit kohdennettava paremmin Työmenetelmien muuttaminen on osaksi lainsäädäntökysymys 42 44 45 46 46 47 47 48 49 50 50 51 52 NEWSBROKERS & HILJAINEN JOURNALISMI; RIIPPUMATONTA FAKTAA TILAUSTYÖNÄ 55 6

REPORTAASIN TAUSTAA Suomen lakimiesliitto ry tilasi marraskuussa 2012 Newsbrokers Oy:ltä Hiljai- sen reportaasin joka hakee vastauksia siihen, miksi Suomessa oikeusproses- sien keskimääräinen kesto on selvästi pidempi kuin muissa pohjoismaissa. Suomi on yksinään saanut viime vuosina enemmän oikeusjuttujen käsittelyai- kojen venymiseen liittyviä langettavia tuomioita Euroopan Ihmisoikeustuo- mioistuimesta kuin muut pohjoismaat yhteensä. Reportaasia varten haastateltiin lakimiehiä rikosoikeusprosessin ketjun eri vaiheista, poliisia, syyttäjää, käräjäoikeuden tuomaria ja hovioikeuden laa- mannia. Lisäksi raporttiin haettiin ihmiskasvoja haastattelemalla yhtä koke- nutta asianajajaa ja anonyymisti kahta oikeustapauksen asianosaista. Kukin haastatelluista asiantuntijoista kertoi omasta näkökulmastaan, miksi käsitte- lyt venyvät. Case- haastattelut kertovat korutonta kieltään siitä, mitä on joutua suomalaisen rikostutkinta- ja oikeudenkäyntiprosessin hitaisiin hammasrat- taisiin. Erityisen koskettavaa on lukea kuusi vuotta rikosoikeusprosessin löysässä hirressä olleen, talousrikoksista syytetyn Leenan kertomusta. Vaikka lopulta lähes kaikki rikossyytteet hylättiin, vuosikausia vireillä ollut prosessi maksoi hänelle tavattoman inhimillisen hinnan nimenomaan siksi, että se kesti niin kauan. Hiljaisten reportaasien toimitustavan mukaan raportti on tehty täysin jour- nalististen laatu- ja lähdekriteerien mukaan eikä tilaajalla ole muuta osuutta sen sisältöön kuin aiheen ja laajuuden valinta. Reportaasia voidaan vapaasti käyttää lähteenä sillä edellytyksellä, että lähde mainitaan. Helsinki 23.1.2013 Mika Horelli Newsbrokers Oy 7

8

YHTEENVETO Syyttäjän, asianajajan, käräjätuomarin, hovioikeudenlaamannin, poliisipäälli- kön, riitajutun osapuolen ja rikosjutun syytetyn näkökulmat yhtenevät seu- raavissa asioissa: Oikeusprosessit ovat kohtuuttoman pitkiä ja rakenteellisesti raskaita. Tästä on kertautuvia seurauksia. Erityisen raskasta vuosien odottaminen epätietoisena on väkivaltarikosten uhreille ja talousrikosjuttujen epäillyille ja syytetyille. Syyttäjälaitos Pohjoismainen vertailu osoittaa, että Suomessa syyttäjälaitoksella on pienim- mät henkilöresurssit suhteessa väkilukuun ja pienin budjetti per syyte. Tämä on keskeinen syy rikosoikeusprosessien ihmisoikeuksia loukkaavaan venymi- seen. Nykyisin syyteharkinta kestää Suomessa juttujonojen takia yli kaksi ker- taa niin kauan kuin Ruotsissa. Virkojen tarve on suurin Helsingin hovioikeus- piirissä ja talousrikostutkinnassa. Syyttäjälaitos on muissa pohjoismaissa erikoistuneempi ja niissä on erityiset talousrikosten syyttäjänvirastot (Ekokrim). Syyttäjä ohjaa esitutkintaa vah- vemmin kuin Suomessa. Pohdittaessa syyttäjän ja poliisin yhteistyön parantamista on otettava huomi- oon, että poliisista on hävitetty nimismiesjärjestelmä jossa nimismies oli juris- ti, tutkinnanjohtaja ja syyttäjä. Poliisissakaan ei ole tarpeeksi juristeja, mikä heikentää tutkinnan laatua ja lisää oikeusturvariskejä jopa itselleen poliisille. Lisää virkoja ja rationaalisempi prosessi Esitutkinnan parempi fokusointi, nk. Plea Bargain ja erikoistuneet syyttäjät voisivat lyhentää talousrikosprosessit kansainvälisesti säädylliselle tasolle ja parantaa yhteiskunnallista saantoa. Myöntöjen palkitsemisen ohella auttaisi rangaistusmääräysmenettelyn laajentaminen ja valituskynnyksen nostami- nen. Realistisen harkinnan tulisi tarvittaessa ohittaa sellaiset periaatteet joita ei kuitenkaan voida toteuttaa. Asianajajien päästäminen mukaan aikaisem- massa vaiheessa auttaisi työn tarkoituksenmukaista kohdentamista ja tuottai- si valmiimpia juttuja oikeuteen. Syyttäjän ja oikeusavustajan välillä ei ole tässä intressiristiriitaa vaan yhteinen etu. Hovioikeustasolla koordinaatio ja työnsuunnittelu on parantanut ajallista en- nakoitavuutta. Valtion loputtoman tietotekniikkaprojektin toivotaan auttavan tiedonkulkua ja koordinaatiota, mutta lopputulosta ei ole näköpiirissä. Haasta- tellut tuntuvat heittäneen pyyhkeen kehään sen suhteen että lisää henkilöstöä saataisiin, mutta näyttää mahdottomalta pelkällä fokusoinnilla ja priorisoin- nilla toteuttaa haluttua oikeusturvaa ja parantaa talousrikosjuttujen selvi- tysastetta ja saantoa. 9

POHJOISMAIDEN SYYTTÄJÄLAITOKSET JA OIKEUDENKÄYNTIEN KESTO Suomen ja Ruotsin resurssierot Hovioikeudet ja käräjäoikeudet Syyttäjälaitos Suomessa hovioikeuksia on 6, Itä- Suomen yhdistämisen jälkeen 5 mutta yhä 6 paikkakunnalla. Väkiluku 5,4 miljoonaa. Käräjäoikeuksia on 27. Ruotsissa on 6 hovioikeutta. Väkiluku on 10 miljoonaa ja kansantalous yli kak- si kertaa niin suuri kuin Suomen. Käräjäoikeuksia on 48. Niiden lukumäärä on pienempi suhteessa väkilukuun kuin Suomen mutta ne on resurssoitu pa- remmin. Määrärahat Suomi 46 miljoonaa euroa (2013) Ruotsi 135 miljoonaa euroa (2011) Syyttäjänvirastoja Suomi 13 Ruotsi 39 Syyttäjiä Suomi 351 Ruotsi 900 + 80 talousrikosvirastossa Tanska 1.100 (vaikka väkiluku sama kuin Suomen) Muu henkilöstö Suomi 150 Ruotsi 400 Resurssit suhteutettuna väkilukuun ovat Ruotsissa puolitoistakertaiset. Syyttäjänvirastoista (åklagarkammare) 32 on yleisiä. Lisäksi on 3 kansainvä- listä kamaria (järjestäytynyt ja rajat ylittävä rikollisuus sekä kansainväliset syytteet) ja neljä erikoistunutta kotimaista (korruptioasiat, ympäristö- ja työ- oikeus, rikokset poliisia vastaan sekä valtionturvallisuus ja terrorismi). Näiden lisäksi on talousrikosvirasto (Ekobrottsmyndigheten), joka käsittelee vuosittain 40.000 epäilyä joista tulee 5.000 juttua. 10

Ruotsin Syyttäjälaitoksen kehittämisbudjetti 2007 oli runsas 3 miljoonaa eu- roa (2011 vuosikertomus ei erittele sitä) ja sillä on vieläpä kolme kehittämis- keskusta. Syytteiden määrä Suomi 80.000 Ruotsi 200.000 Syyteharkintaan käytetty aika Ruotsissa 2011 keskimäärin Suomessa 2012 keskimäärin 24 päivää 63 päivää Ruotsissa 50 % syyteharkinnoista valmistuu 8 päivässä ja 64 % kahdessa vii- kossa. Suomessa tavanomaiset asiat eli 70 % syyteharkinnoista kestävät keskimäärin 7 viikkoa. Talousrikosten syyteharkintaan Suomessa meni 2009 keskimäärin 237 päi- vää. Kokonaisprosessin läpivirtausajat Ruotsin uudistukset 2009 Ruotsissa tehtiin 1,4 miljoonaa rikosilmoitus, joista 0,6 miljoonaa johti esitutkintaan ja noin 200.000 syytteeseen. Määrät ovat vuosina sitä ennen ja jälkeen olleet samaa luokkaa. Näistä 90 % on ollut yksinkertaisia ja tavallisia massarikoksia (mängdbrott) ja niiden enemmistö päättyi sakkotuomioon. Esitutkinta ja syyteharkinta yhteensä kestävät Ruotsissa keskimäärin 126 päivää. Siis neljä kuukautta. Suomessa esitutkinta ja syyteharkinta kestävät yhteensä keskimäärin 6 kuu- kautta. Ruotsin selvitys 1990-94 (Riksrevisionverket) osoitti, että massarikosten kes- kimääräinen läpivirtausaika esitutkinnasta käräjätuomioon tuomioon oli 7 kuukautta tai 199 päivää. Erot rikostyyppien välillä olivat suuret. Jutut olivat keskimäärin 81 päivää poliisilla, 47 päivää syyttäjällä ja 71 päivää käräjäoi- keudessa. Syyttäjälaitoksen ja poliisin yhteistoiminta uudelleenorganisoitiin 2005. Tut- kintaa ryhdyttiin pelkistämään olennaiseen. Samalla syyttäjänvirastot (åkla- garkammare) kehittivät toimintaansa muun muassa erikoistumista lisäämällä. Plea Bargain ei sellaisenaan ole käytössä. Laki edellyttää absoluuttista syyt- tämisvelvollisuutta, mutta siihen säädetyt poikkeukset mahdollistavat käy- tännössä ainakin osittain Plea Nargainin. 11

Syyteharkinta lyheni uudistuksilla: siihen meni 36 päivää 2006, 28 päivää 2007, 27 päivää 2008, 33 päivää 2009, 29 päivää 2010 ja 24 päivää 2011. Läpivirtausajat ovat lyhentyneet vuoteen 2010 mennessä. Massarikoksissa raiskaus 71 päivää (lyhyin), pahoinpitely 209 päivää (pisin). Ongelma- alueena pidetään nyttemmin nuorisoasioiden kestoaikaa, ei esimer- kiksi laajojen talousrikosten. Läpivirtausajat Ruotsista saa viranomaisilta tarkan tilastomateriaalin, Suomessa ylimalkaisen. Ruotsi kaikki rikokset 116 päivää 2011 (121 pv 2010, 126 pv 2009) Ruotsi talousrikokset 391 päivää 2011 (348 pv 2010, 398 pv 2009) Ruotsissa talousrikoksen läpivirtaus tutkinnan aloittamisesta käräjätuomioon vie sunnilleen yhden vuoden. Suomi kaikki rikokset 9,6 kk Suomi törkeä veropetos 54 kk, kirjanpitorikos 41 kk Suomessa talousrikoksen läpivirtaus tutkinnan aloittamisesta käräjäpäätök- seen vie keskimäärin 3-4 vuotta. Suomen alioikeudessa rikosprosessi kestää keskimäärin 3 kk, hovissa keski- määrin 7 kk ja KKO:ssa 5 kk. Alioikeuksissa 6 % rikoksista kestää yli 2 vuotta, mutta velallisten ja kirjanpitorikosten pääsääntöisesti yli 3 vuotta. Väkivalta- rikosten käsittely on suhteessa nopeaa. Muut Pohjoismaat ja muut Euroopan maat Norja Rangaistusmääräysmenettelyä ja pakkosovittelua on kehitetty myös Norjassa ja Tanskassa. Sen lisäksi keskustellaan ranskalaistyyppisen tutkintatuomari- järjestelmän mahdollisista eduista. Norjassa voi rangaistava kuitata rangaistusmääräyksen ilman ylärajaa, jolloin ei tarvita oikeudenkäyntiä. Myöntöjen perusteella voidaan karsia tutkintaa ja syytteitä. Syyttäjä voi panna riita- asian ja lievän rikosasian sovitteluelimeen (konfliktråd). Norjan syyttäjälaitos (Påtalemyndigheten) johtaa poliisin esitutkintaa. Laitos on organisoitu osaksi poliisilaitoksen sisään ja toimii kolmessa tasossa, Valta- kunnansyyttäjä- valtionsyyttäjät- politiadvokatit. Norjaan perustettiin jo 1989 12

ØKOKRIM, joka hoitaa sekä talous- että ympäristörikokset, ekonomiset ja eko- logiset. Asevoimilla on oma syyttäjälaitoksensa. Poliisisyyttäjien ja Økokrimin ulkopuolella ylemmässä syyttäjälaitoksessa on vain noin sata syyttäjänvirkaa. Poliisisyyttäjät toimivat 27 poliisipiirissä. Li- säksi syyttäjäviranomaisena kaikissa virkarikosasioissa on kuningas, missä suhteessa Norja eroaa muista Pohjoismaista ja muistakin valtioista. Kun ku- ningas on tehnyt syyttämispäätöksen valtioneuvostossa, syytettä ajaa hänen delegaattinsa. Suomessa entisen Hallitusmuodon aikana presidentti päätti ylimpien viranhaltijoiden syyttämisestä Valtakunnanoikeudessa, nyt Edus- kunta. Tanska Tanskassa åtalsunderlåtelse (syytteestä luopuminen tietyin edellytyksin) on järjestetty samaan tapaan kuin Ruotsissa. Rangaistusmääräysmenettelyn laa- jentuminen on alullaan, Tanskassa on 1.000 kruunun (130 euroa) sakkoraja jota korkeammat menevät alioikeuteen, kun raja Suomessa on 1.000 euroa. Pohjoismaissa syyttäjä vahvistaa rangaistusmääräykset. Alankomaissa vasta yli 50.000 euron sakko on syyttäjäasia. Tanskan syyttäjälaitos, anklagemyndigheten, koostuu, kuten Tanskan järjes- telmän rungon aikanaan perineen Norjankin, valtakunnansyyttäjästä (rigasd- vokaten), sekä valtionsyyttäjistä (statsadvokaterne) ja poliisipiireistä. Syyttä- jälaitos ei kuitenkaan ole siinä määrin poliisin sisällä kuin Norjassa. Statsadvokaten for Særlig Økonomisk Kriminalitet vastaa Ruotsin Ekobrotts- myndighetia. Syyttäjälaitoksella on 1.100 hengen henkilöstö eli yhtä suuri kuin Ruotsissa, vaikka väkiluku on vain samaa luokkaa kuin Suomen eli puolet Ruotsista. Erikoistuneet syyttäjät hoitavat vangitsemisasiat, esitutkinnan joh- don ja eri rikosalojen syytteet. Rangaistusasioiden määrä alioikeuksissa 2011 oli 160.000 eli väkilukuun suh- teutettuna kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta sitä se- littää yllämainittu sakkoraja. Muiden Euroopan maiden oikeusjärjestelmät ovat niin erilaisia, että suorat vertailut ovat hankalia. Olennainen ero niillä on Suomeen nähden se, että suu- rempi osa jutuista päättyy alioikeuksiin ilman valituksia. Esimerkiksi UK:ssa on Englannilla, Walesilla, Skotlannilla ja Pohjois- Irlannilla jokaisella erilainen oikeusjärjestelmä, mutta kussakin osavaltiossa on vain yk- si varsinainen hovioikeutta vastaava vetoomusaste. Valituskynnys on suhteel- lisen korkea. Englannissa on monta rinnakkaista siviili- ja rikosasioiden alioi- keusjärjestelmää, kun muualla on yksi (ja hallinto- oikeudet sekä erikoistuo- mioistuimet). UK:n yhteinen korkein oikeus sekä eräissä asioissa monarkki ja Privy Councilin oikeusvaliokunta ovat ainoat yhteiset instanssit. 13

Manner- Euroopan maissa Napoleonin luoma tutkintatuomarijärjestelmä on yleinen. Tutkintatuomarit johtavat ja ohjaavat poliisin esitutkintaa ja valmis- tavat aineiston, jota syyttäjä sitten vie eteenpäin. Syyttäjän ja syytetyn avusta- jan mahdollisuus saada informaatiota sekä tuoda näkökohtiaan esille tutkin- nan aikana on eri maissa erilainen. Ranskassa ja Belgiassa on keskusteltu riip- pumattoman ja suurivaltaisen tutkintatuomarilaitoksen lopettamisesta, koska se on joidenkin mielestä liian hyvin tutkinut poliittisia korruptioasioita ja tois- ten mielestä liian huonosti, diktatorisesti ja läpinäkymättömästi johtanut ta- vallisia rikostutkintoja. Italiassa tutkintatuomarien valtuudet riisuttiin Berlus- conin kaudella. Syytteen hinta ja mitä yhteiskunta rahalla saa Lähteet: Ruotsalaiset Suomalaiset Muut lähteet Syytteen kustannus Tanskassa on 600 euroa per syyte. Suomessa syytteen hinta on noin 500 euroa. Tanskalaiset ilmoittavat summan syyttäjälaitoksen kotisivulla, Suomen hinta laskettu budjetti per syytemäärä. Jos Tanskan syyt- täjät vapautettaisiin sakkosilpusta, toiminta tehostuisi. Ruotsissa syytteen hinta on budjetista laskettuna noin 675 euroa ja sillä rahal- la saadaan olennaisesti nopeampi oikeusturva kuin Suomessa, ynnä vältetään asianosaisten roikkuminen löysässä hirressä tuottamattomina. Todennäköi- sesti talousrikosjutuista tuleva parempi saanto korkeamman selvitysasteen kautta kompensoi budjetin erotuksen. Brottsförebyggande rådet (Brå): Rapport 2011:3 Handläggningstider i rättskedjan Ekobrottsmyndigheten kotisivu Ekonomistyrningsverket, Åklagarmyndighetens interna styrning och kontroll (2009) Rikspolis/Riksåklagare/Domstolsverket, Ju2009/3950/Å, Ökad effektivitet och förbättrad samverkan vid handläggning av nängdbrott Äklagarmyndighetet RättsPM 2008:10 En modernare rättegång Åklagarmyndigheten kotisivu Åklagarmyndigheten, 2011 vuosikertomus Valtakunnansyyttäjän ja syyttäjälaitoksen kotisivu Hannu Harjun /Lakimiesliitto taulukko jutunkestoista 2011 Suomen laki Verkkolehtileikkeitä eri maista EU- lähteitä mm SATURN, CEPEJ Norjan Påtalemyndighetenin kotisivu Tanskan Anklagemyndigheten kotisivu 14

HAASTATTELUT Raporttiin haastateltiin henkilökohtaisesti viittä juristia jotka edustivat kukin tutkinta- ja oikeudenkäyntiprosessin eri vaiheita ja näkökulmia. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti ja ajatuksella, että haastateltavat saivat itse vapaasti kertoa käsityksiään siitä, miksi oikeudenkäyntiprosessit kestävät Suomessa pidempään kuin vertailukohteena olleissa muissa pohjoismaissa. Lisäksi raporttiin haastateltiin kahta oikeusprosessin asianosaista. Henkilö- kohtaisten haastattelujen yhteydessä sovittiin, että haastateltavat voivat esiintyä vain etunimillään ja haastattelu editoidaan niin, ettei haastateltavan henkilöllisyys paljastu. Kaikki haastateltavat ovat lukeneet oman osuutensa ja tehneet haluamansa tarkennukset ja korjaukset. Mahdolliset kielivirheet ovat yksinomaan toimi- tuksen vastuulla. LEENAN TAPAUS Kolmannen sektorin toimessa toimiva Leena oli syytettynä talousrikosjutussa, jossa hänen liikemiesaviomiehensä oli pääsyytetty mutta Leenakin tuomittiin sakkoon ja jälkiveroihin. Matka esitutkinnan alkamisesta 2005 käräjäsaliin 2008 kesti neljättä vuotta. Hovioikeudessa asia käsiteltiin talvella 2011 eli koko prosessi oli kuuden vuoden kujanjuoksu. Rikosprosessi ja hallintoprosessi eivät kohdanneet juuri millään tavalla. Leenan elämään tuli 2005 keväällä ilman ennakkovaroitusta kotietsintä, joka liittyi siihen että hän omisti osakkeita aviopuolisonsa ja tämän liikekumppa- nin yhtiössä. En itse toiminut siinä yhtiössä millään tavalla. En kuulunut hal- litukseen. Kotietsinnässä mukana ollut verottajan edustaja sanoi että kai minä tiedän mistä on kysymys. Sanoin että ei ole harmainta aavistusta. Ihminen yleensä luottaa aviopuolisoonsa ja hänen toimintaansa. Yhtiössä oli useita ihmisiä töissä. Sen toiminta ei koskaan kirkastunut Leenalle eikä hän osannut siitä huolehtia. Hänellä oli intensiivinen työ yleishyödyllisen järjestön johtotehtävissä ja hän oli koulutuksen ja taustan perusteella virkamiessuun- tautunut eikä tuntenut liike- elämää. Firma oli ajautunut vaikeuksiin, joita koetettiin peitellä ja konkurssia siirtää ja toivoa huomisesta parempaa. Samalla aviomiehen alkoholiongelma ja masen- nus paheni. Ihan tyypillinen kuvio, sanoo Leena nyt. Kaikki olisi ollut hyvin jos miehet olisivat ajoissa kertoneet asioiden oikean laidan ja kärsineet vahin- gon. Oli kysymys myös Leenan verotustiedoista. Veroilmoituksia puuttui. Yhtiön sisällä oli siirrelty rahasummia jotka siellä vaikuttivat minun tuloiltani mutta eivät olleet minulle koskaan tulleet. Minä en siitä tiennyt, olin ulkona tästä ku- 15

viosta, mutta kun sitä lähdettiin tutkimaan, minua vastaan nostettiin syytteet, kertoo Leena. Kuuden vuoden prosessi Tutkinta alkoi keväällä 2005, mutta oikeudessa rikosasiasta oltiin vasta 2008 elokuussa. Siihen mennessä odotin, että syyttäjä jättäisi minut syyttämättä näytön puuttuessa, eikä hän olisi tehnyt virkavirhettä jos olisi jättänyt, mutta hän nosti syytteet kovimman mukaan. Neljättä vuotta odotettiin koko ajan jotakin. Poliisitutkinnan valmistumista. Syyteharkinnan tulosta. Verottajan vaatimuksia. Oikeudenkäynnin alkua. Oi- keudenkäynti siirtyi. Sen piti alkaa 2007 loppupuolella. Se siirtyi 2008 syk- syyn. Lomien yli. Käräjäoikeus antoi Leenalle sakkopäätöksen ja hallinto- oikeus veropäätöksen. Nämä kaksi oikeudenkäyntihaaraa eivät hänen mukaansa oikein kohdanneet missään. Verottaja vaati lähes puolta miljoonaa. Veropäätöksen jälkeen 2007 myin kaiken omaisuuteni, joka oli ollut takavarikossa. Koko verosummaan se ei riit- tänyt, koska omaisuutta oli myös yhtiön vakuutena. Olin saanut vähän perin- töä mutta minulla oli myös velkaa asunnosta ja kesämökistä. Maksoin sitten ulosottoon palkasta kunnes verot vanhenivat." Niitä tuloja joista verot määrättiin ei ollut koskaan tullut eikä voitu todentaa tulleeksi. Rahat näkyivät yhtiön tilillä siirtoina ja verottaja tulkitsi että joten- kin ne olivat tulleet minulle. Prosessin aikana keräsin kaikki luottokorttilaskut ja erittelyt ja sain osoitetuksi edes sen että rahankäyttöni oli normaalia, Lee- na kertoo. Alkuun minua epäiltiin yhtiön sisäpiiriläisenä, mutta esitutkinnassa poliisi kyllä havaitsi että en tiedä yhtiön asioista mitään. Oikeudessa taas katsottiin, että minun olisi pitänyt havaita joistakin merkeistä, että asiat eivät ole kun- nossa. Syyttäjä vaati minulle ehdollista vankeutta. Leena sai käräjäoikeudessa 80 päiväsakon tuomion siitä, että yksi veroilmoi- tus oli jätetty myöhässä ja toista ei ollenkaan ja että hän ei ollut itse asiasta huolehtinut. Veroilmoitukseni teki mieheni firman kirjanpitäjä, jolle aina toimitin palkkalaskelmani. Hän oli hyvin perillä siitä mitä siellä oli kirjattu mi- nulle maksetuksi. Minut tuomittiin rikoskumppaniksi lavastettuna, joka ei pystynyt todistamaan ettei ole saanut niitä rahoja, Leena sanoo. Oikeus katsoi minun tienneen että jotakin on vialla koska minulle oli lähetet- ty verottajan kirjeitä, mutta mieheni vei ne firmaan enkä nähnyt koskaan ai- 16

noaakaan, kertoo Leena. Niinä vuosina minulla oli kaiken lisäksi vakavia ter- veysongelmia. Minulla on synnynnainen sydänvika jonka vuoksi oli tahdistin. Sain kahdesti pahan yleisinfektion ja jouduin avosydänleikkaukseen, jossa tahditin poistettiin. Olin pitkiä aikoja sairaalassa juuri niinä vuosina, joiden veroista jutussa syytettiin. Minun olisi pitänyt vahtia firmaa ja verottajan kir- jeitä. Kun rikosoikeudenkäynnin sakkopäätös tuli 2008, Leena päätti asianajajansa kanssa että he eivät valita jotta jutusta pääsisi irti, mutta syyttäjä valitti koska sakko ei hänestä ollut riittävä rangaistus. Tammikuussa 2011 oltiin hovioi- keudessa. Kuusi vuotta alun jälkeen. Hovissa tuomio ei sinällään muuttunut mutta summat alenivat. Sakko oli 80 päiväsakkoa, noin 2500 euroa. Sakko, vahingonkorvaus ja oikeuskulut olivat jotakin 15 tuhatta. Veropäätös oli se joka omaisuuden vei. Entinen mieheni sai vankeutta. Otin lainan jolla maksoin kuluni ja maksan sitä vieläkin, Leena kertoo. Prosessin vaikutus työhön ja yksityiselämään Otin avioeron heti kun prosessi alkoi, kertoo Leena. Jäin elämään nuorem- man pojan kanssa joka oli menossa lukioon. Vanhempi oli jo perheellinen. Leena oli työssä johtoryhmän jäsenenä yleishyödyllisessä järjestössä ja joutui ilmoittamaan meneillään olevasta prosessista esimiehelleen, joka informoi hallituksen puheenjohtajan. Tilanne oli hirvittävä uhka hyväntekeväisyysjär- jestölle, mutta he uskoivat minua ja tunsivat pitkältä ajalta, eivätkä sanoneet irti. Jos olisi ollut virkamies, minut olisi pidätetty virantoimituksesta. Minulle oltiin ystävällisiä ja työyhteisö tuki, mutta itse kärsin ja tunsin vaarantavani talon toimintaa ja mainetta. En menettänyt ystäviä jutun takia koska se ei tullut julkisuuteen ja pidin sen aika lailla pienen piirin tietona, Leena sanoo. Elin melko yksin asian kanssa ja se oli raskasta. Järjestön työssä edustin korkeaa eettistä arvomaailmaa, oikeu- denmukaisuutta ja lähimmäisistä huolehtimista, ja samaan aikaan olin talous- rikoksesta syytetty. Se on skitsofreeninen tilanne. Jouduin sisimmässäni prosessoimaan, kuka minä olen. Että olenko minä to- dellisuudessa rikollinen. Syyttäjähän esitti vahvoja argumentteja joiden mu- kaan olin. Kävin ajoittain psykoterapiassakin. Tein tilinpäätöksen itseni kans- sa ja totesin, että en ole tahallisesti mitään veropetosta tehnyt, ja siitä pidän kiinni. Se antoi pohjan jolla pystyin ylipäänsä jatkamaan elämää täysipäisenä. Ja siltä pohjalta myös menin oikeuteen. Olen se mikä olen ja nyt on käynyt näin. 17

Kauhein aika Leenalle oli jutun alkuvaihe. Asianajaja antoi hänelle jo kesällä 2005 selviytymisohjeen. Kun ensimmäisen kerran oli puhuttu ja olin hädis- säni että miten voin olla tässä tilanteessa, hän sanoi, että nyt noudatat tätä tai et selviä tästä. Että hän hoitaa tätä asiaa ja sinä elät muuta elämää. Ja mietit tä- tä asiaa vasta sitten kun hän seuraavan kerran kysyy. Minä uskoin ja tottelin häntä ja panostin työhöni ja työtä tehdessä en muistanut asiaa, ja oli lapsikin kotona ja hänen hyvinvointiaan piti kannatella. Ne täyttivät mielen niin että pärjäsin prosessin kanssa. Tämän neuvon asianajajat aina antavat. Kun kysyin asianajajalta, kauanko juttu kestää, hän sanoin että tämä kestää kuusi vuotta. Hän tiesi sen. Se on siis Suomessa normaalia. Sen puolesta se ei ollut minulle yllätys, mutta eihän se niitä vuosia lyhennä. Jos juttu olisi tullut julkisuuteen, se olisi vahingoittanut työnantajaani ja mer- kinnyt varmasti minulle työni menettämistä, enkä olisi enää myöskään voinut toimia julkisen sektorin virassa alalla jolla minulla oli pätevyys ja kokemus, toteaa Leena. Häneltä meni omaisuus ja oli mahdollista että menee ammatti- kin. Kun juttu alkoi olin 50, joten eipä olisi ollut suuria mahdollisuuksia aloit- taa tyhjästä yksityisellä sektorilla joka oli minulle vieras, tai uudelleen koulut- tautua. Ja olin juuri siinä iässä että olisin halunnut vielä edetä urallani, mutta oli tur- ha hakea mitään uutta virkaa tai tointa siinä tilanteessa. Kyselin asianajajalta koko ajan että koska tämä juttu oikein loppuu. En pystynyt mitenkään suun- nittelemaan tulevaisuutta. Leena ei voinut muuttaa tai hankkia uutta asuntoa. Ihmissuhteisiin se vaikutti, ei uskaltanut tutustua uusiin ihmisiin koska oli se leiman pelko, pelko että yhtäkkiä paljastuu syytetyksi ja leimautuu konnaksi ja huijariksi. Se tekee pidättyväksi. Että mitähän tuokin ajattelisi jos tietäisi. On raskasta elää kaamean salaisuuden kanssa. Ne hyvät ystävät jotka tiesivät, tu- kivat minua. Kaikesta huolimatta Leena haki lopulta koulutuksensa ja taustansa mukaista uutta työtä. Päästyäni valintaprosessin läpi jouduin kertomaan että tämmöi- nen juttu on meneillään, että asianajaja sanoo näin ja näin ja tämä on hoidossa, ja eroan ilman muuta jos pahempaa tapahtuu. Jouduin keskustelemaan asian- omaisen aluehallinnollisen esimiehen kanssa, joka sitten vaihtui kesken oike- usprosessin, ja taas uuden esimiehen kanssa. Kyllä se oli nöyryyttävää. Ja sitten mentiin hovioikeuteen ja taas käytiin koko prosessi läpi. Lopputulos oli, että käräjäoikeuden päätös pysyi samana. Vahingonkorvaukset vähän ale- nivat, mutta asianajajan palkkiohan merkitsi lisäkulua. 18

Leena pettyi oikeuslaitokseen Elämänsä ensimmäisen oikeusprosessin Leena koki varsin erilaisena kuin olisi odottanut. Hänellä oli ollut akateemisesti koulutettuna ja virkamiestaustallaan käsitys oikeuslaitoksesta ja oikeusvaltiosta, mutta ei käytännön kokemusta. Syyttäjä oli koko ajan äärimmäisen kova ja ihmettelin miksi, enhän minä ollut jutussa se pääsyytettykään, ihmettelee Leena. Olin sivuseikka. Mutta syyttäjä piti tiukasti kiinni siitä että minut vedettiin koko ajan kaikkeen. Ei hän rajan- nut osuuttani siihen että kysymys oli lähinnä veroilmoitukseni laiminlyönnistä ja joistakin luottokorttilaskuista vaan koko juttu oli päälläni. Oliko hänen pakko vielä valittaa hovioikeuteen, joka sentään pikkuisen lie- vensi tuomiota minun osaltani, mutta pidensi prosessia kolmatta vuotta. Syyt- täjä vaati minulle koko ajan ehdollista vankeutta ja oli hyvin tietoinen siitä, et- tä se merkitsisi minulle työn ja virkauran menetystä ja olisi ammatillisesti to- taalinen katastrofi, sanoo Leena. Hänen mielestään rangaistusuhka ilmeisen ruineeraavine oheisvaikutuksineen oli suhteeton asiaan nähden, siihen näh- den että koko omaisuus oli hallinto- oikeudellisesti jo viety eikä piisannutkaan, ja siihen nähden, millainen rangaistus itse prosessin kesto oli. Syytettyjä oli neljä joista meitä oli kaksi passiivista osakasta ja molemmat luotimme tyynen rauhallisesti ja kumpikin meistä sai samanlaisen tuomion. Juttua ei paloiteltu ja kaikki meidät pidettiin mukana loppuun saakka, kuvaa Leena oikeudenkäyntiä. Tämä prosessi vei minulta luottamuksen oikeuslaitokseen. Kun käy verotta- jaa vastaan oikeutta, niin sellaista oikeutta ei saa jossa katsottaisiin mikä on ollut tai on inhimillisesti mahdollista. Ja kun vertaa tätä prosessia vaikka väki- valta- ja seksuaalirikoksiin tai lapsen hyväksikäyttöön ja niistä langetettuihin tuomioihin, niin minusta on pöyristyttävää että tällaista kuuden vuoden elä- mistä rangaistuksen alla sivuosassa veroasiassa ei katsota miksikään. Hukkaan menneet vuodet Prosessi vei elämästä kuusi vuotta. Kun lopullinen päätös tuli, minulla ei ollut enää muuta ongelmaa kuin että omaisuus oli mennyt. Ei tarvinnut enää sen kuorman kanssa olla ja pelätä että jonakin päivänä paljastuu jotakin hirveätä joka kaataa koko työelämäni. Omaisuus meni, mutta jos sen päätöksen olisi saanut kohtuullisessa ajassa, itse elämä olisi ollut aivan toisenlaista monta vuotta. Minusta siinä meni aina- kin neljä vuotta niistä kuudesta aivan hukkaan kun paperit makasivat jossakin odottamassa. Olisihan sitä odottamista kestänyt jos koko elämä ei olisi ollut kiinni siitä, 19

mutta kun koko elämä oli kiinni siitä. Että tälle tulisi jokin loppu. Se oli kuin harmaa suruvaippa kaiken päällä. Oli pakko pitää matalaa profiilia kaikessa ettei herättäisi huomiota. Pojalle oli raskasta se, että hyvin toimeentulevan perheen lapsesta tuli köyhän yksinhuoltajan lapsi ja varmasti kuuden vuoden epävarmuus tuntui hänenkin elämässään. Se oli hänen nuoruutensa. Hänkin kävi nimittäin terapiassa. Mut- ta ei siitä pysyvämpää vahinkoa kai jäänyt, hän on menestyvä opiskelija. Kuu- den vuoden piina päättyi kun hän oli armeijassa, Leena kertoo. Juuri vuonna 2005 minulle syntyi ensimmäinen lapsenlapsi. Hänen vauvavai- hettaan en päässyt kunnolla kokemaan enkä olemaan täysillä mummona kuu- teen vuoteen. Kun 2012 syntyi toinen lapsenlapsi, pystyn ottamaan sen takai- sin Entisen mieheni kanssa olen nykyään taas keskusteluyhteydessä. Hänkin on käynyt terapiassa kokoamassa itseään, kertoo Leena. Olin katkerakin, mutta päätin että ei kannata olla. Siihen auttoi hengellinen vakaumukseni. Minulla on vain yksi elämä. Jos olen jatkuvasti katkera niin sit- ten ei ole enää mitään. Parasta elää elämäänsä ja ajatella, että ei voi mitään. Onhan sairastuminen ja vammautuminen paljon enemmän kuin tämä. Eivät hekään voi sille asialle mitään. En syytä enää ketään. Olen joutunut traktorin alle osittain oman tyhmyyteni tähden. Olisihan minun pitänyt katsoa omaisuu- teni perään, Leena filosofoi. Mutta oikeuslaitoksen hän tahtoisi toimivan toisin. TUULA K. Tuula K. on ollut vastaajana riita- asiassa 2009-2011, joka oli vähällä jatkua hovioikeudessa syksyllä 2012 mutta kantaja perui valituksen. K. myi helmikuussa 2009 asunto- osakeyhtiöön kuuluvan erillistalon Tuusulassa 205.000 eurolla. Ostajan motiivina oli ollut maisema. Välittäjä oli hänen mu- kaansa ilmoittanut talon ja rannan välisen alueen Natura- alueeksi, mutta osa siitä olikin kaavoitettu virkistysalueeksi jolle oli suunniteltu pyörätietä. Ostaja reklamoi kesäkuussa 2009 talon kunnosta sekä aiemmista vesi- ja palovahin- goista joista hänelle ei tullut tietoa. Ostaja vaati ensin kaupan purkua ja korva- uksia korjauksista ja tutkimuksista, ja sen jälkeen kauppahinnan alentamista neljänneksellä ynnä korvauksia. Varsinainen oikeusprosessi tuli vireille kesällä 2010. Käräjäoikeus jätti syys- kuussa 2011 kaupan sillensä, tuomitsi kummankin osapuolen kulut kantajan maksettavaksi (vastaajan kulut noin 18.000 euroa) mutta sakotti vastaajaa siitä 20