Kalannin Säästöpankki Kantarahaston muodostaminen

Tarjousesite 24.5.2006 Kalannin Säästöpankki Kantarahaston muodostaminen Kantarahasto-osuuksien lukumäärä: Vähintään 2 500 ja enintään 10 000 kappaletta Merkintähinta: 200,00 euroa kantarahasto-osuudelta Merkintäaika: 1.6.2006 31.12.2006 Merkintäpaikat: Kalannin Säästöpankin konttorit 1

SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. Tarjousesitteestä vastuussa olevat ja muodostajapankin hallituksen vakuutus 4 1.1 Tietoja tarjousesitteestä 4 1.2 Tarjousesitteen julkaiseminen 4 1.3 Päätös kantarahaston muodostamisesta 4 1.4 Tarjousesitteestä vastuussa olevat 4 1.5 Hallituksen vakuutus tarjousesitteestä 5 1.6 Tilintarkastuksesta vuosina 2003-2005 vastuulliset henkilöt 5 2. Tietoja kantarahasto-osuuksista 5 2.1 Tarjottavien kantarahasto-osuuksien lukumäärä ja nimellisarvo 5 2.2 Kantarahasto-osuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet 5 2.3 Säästöpankkilain 41 :n mukainen oikeus voitonjakoon 6 2.4 Voitto-osuuden verotus 7 2.5 Kantarahasto-osuuksien luovutettavuus 7 3. Tietoja kantarahasto-osuuksien tarjoamisesta 7 3.1. Päätökset ja valtuudet 7 3.2 Merkintäaika- ja paikat 7 3.3 Merkinnän keskeyttäminen ylimerkintätilanteessa 8 3.4 Alimerkintä 8 3.5 Kantarahasto-osuudesta maksettava hinta 8 3.6 Maksuehdot 8 3.7 Kantarahasto-osuuksien toimitustapa ja aikataulu 8 3.8 Vakuus 8 3.9 Jälkimarkkinat 9 3.10 Merkintä- ja muut sitoumukset 9 3.11 Kertyvä pääoma ja käyttötapa 9 3.12 Ylivoimainen este 9 4. Tietoja kantarahaston muodostajasta 10 4.1 Kalannin Säästöpankki 10 4.2 Tytäryhtiöt 10 4.3 Henkilöstöä sekä toimi- ja valvontaelinten jäseniä koskevat liitetiedot 11 4.3.1 Kalannin Säästöpankin isännät 11 4.3.2 Kalannin Säästöpankin hallitus 11 4.3.3 Johtoryhmä 12 4.4 Tiedot liikkeeseenlaskijan pääomasta 13 4.5 Pankin muut sitoumukset 14 4.6 Taseen ulkopuoliset sitoumukset eriteltyinä 14 4.7 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumiset 14 5. Riskitekijät 14 5.1 Kalannin Säästöpankin toimintaan liittyvät riskitekijät 14 5.1.1 Riskienhallinnan tavoite 14 5.1.2 Periaatteet ja organisointi 15 5.1.3 Luottoriskit 15 5.1.4 Rahoitusriski 16 5.1.5 Korkoriski 16 5.1.6 Kiinteistöriski 16 5.1.7 Markkinariski 17 5.1.8 Strategiset ja operatiiviset riskit 17 2

5.2 Kantarahasto-osuuksiin ja kantarahastoantiin liittyvät riskit 18 5.2.1 Liikkeeseenlaskijariski 18 5.2.2 Kantarahasto-osuuksien markkinoihin liittyvät riskitekijät 18 6. Kalannin Säästöpankin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 19 7. Tunnuslukujen laskentakaavat 20 8. Kantarahaston muodostajapankin hallituksen selonteko vuoden 2005 tilinpäätöksen laatimisen jälkeisistä, pankin asemaan olennaisesti vaikuttavista seikoista 21 9. Tulevaisuuden näkymät 21 10. Nähtävillä olevat asiakirjat 22 11. Taloudelliset tiedot 11.1 Kalannin Säästöpankin tilinpäätös 2005 23 11.2 Kalannin Säästöpankin tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2004 54 11.3 Kalannin Säästöpankin tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2003 63 3

1. TARJOUSESITTEESTÄ VASTUUSSA OLEVAT JA MUODOSTAJAPANKIN VAKUUTUS KANTARAHASTON MUODOSTAVA SÄÄSTÖPANKKI: KALANNIN SÄÄSTÖPANKKI 1.1 Tietoja tarjousesitteestä Tämä tarjousesite on laadittu Suomen lakien mm. arvopaperimarkkinalain (26.5.1989/495) ja valtionvarainministeriön arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 a :ssä tarkoitetusta tarjousesitteestä antaman asetuksen (14.7.2005/538) ja Rahoitustarkastuksen antamien sääntöjen ja tulkintojen mukaisesti. Kantarahaston muodostamista koskevat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan Vakka-Suomen käräjäoikeudessa. Rahoitustarkastus on hyväksynyt esitteen, mutta ei vastaa esitteen tietojen oikeellisuudesta. Rahoitustarkastuksen hyväksymispäätöksen diaarinumero on 10/251/2006. 1.2 Tarjousesitteen julkaiseminen Tarjousesite on maksutta saatavilla Kalannin Säästöpankin konttoreissa kunkin konttorin aukioloaikana ja internetissä osoitteessa www.kalanninsp.fi viimeistään kaksi päivää ennen kuin kantarahasto-osuuksien tarjoaminen alkaa. Tarjousesitettä täydennetään, jos siinä olevissa tiedoissa ilmenee ennen tarjouksen päättymistä virhe tai puute, joka voi vaikuttaa sijoittajan mahdollisuuteen tehdä perusteltu päätös. 1.3 Päätös kantarahaston muodostamisesta Kalannin Säästöpankin isännät ovat kevätkokouksessaan 23.3.2006 päättäneet pankin hallituksen esityksestä kantarahaston muodostamisesta Kalannin Säästöpankkiin. 1.4 Tarjousesitteestä vastuussa olevat Tarjousesitteestä vastaa Kalannin Säästöpankki sekä sen hallitus. Kalannin Säästöpankin hallituksen muodostavat: Jaakko Suominen, puheenjohtaja lehtori Juha Kontu, varapuheenjohtaja maatalousyrittäjä Erkko Teerimaa Ari Rinne Pauli Leino maatalousyrittäjä koulutuspäällikkö maatalousyrittäjä Juha Keskitalo eläinlääkäri Ulla-Riitta Ylenius agronomi 4

1.5 Hallituksen vakuutus tarjousesitteestä Vakuutamme, että tarjousesitteessä annetut tiedot vastaavat parhaan ymmärryksemme mukaan tosiseikkoja ja että tiedoista ei ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa. Uusikaupunki 16.5.2006 Kalannin Säästöpankin hallitus 1.6 Tilintarkastuksesta vuosina 2003-2005 vastuulliset henkilöt Ari Pakari, KHT Raatihuoneenkatu 7 13100 HÄMEENLINNA Varatilintarkastaja: Jorma Anttila, KHT Koulukatu 16 13100 Hämeenlinna 2. TIETOJA KANTARAHASTO-OSUUKSISTA 2.1. Tarjottavien kantarahasto-osuuksien lukumäärä ja nimellisarvo Kalannin Säästöpankin isäntien 23.3.2006/ 14 tekemän päätöksen mukaisesti Kalannin Säästöpankkiin muodostetaan Säästöpankkilain 13 :n (28.12.2001/1502) ja Kalannin Säästöpankin sääntöjen 4 :ssä tarkoitettu kantarahasto. Yleisön merkittäväksi tarjotaan vähintään 2 500 ja enintään 10 000 kappaletta maksullisia kantarahasto-osuuksia. Kunkin kantarahasto-osuuden nimellisarvo on kaksisataa (200,00) euroa. Muodostettavan kantarahaston suuruus on vähintään viisisataatuhatta (500 000) euroa ja enintään kaksimiljoonaa (2.000 000) euroa. 2.2 Kantarahasto-osuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet Säästöpankin kaikki kantarahasto-osuudet tuottavat pankissa yhtäläiset oikeudet. Kalannin Säästöpankin voimassa olevissa säännöissä ei ole Säästöpankkilain 14 :n mukaista määräystä siitä, että kantarahastossa on erilajisia kantarahasto-osuuksia tai että sellaisia voidaan antaa. Kantarahasto-osuuden omistajalla on oikeus: 1) rahastoantiin Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 32 :ssä säädetyllä tavalla. 2) voitonjakoon Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 41 :ssä säädetyllä tavalla. 3) osallistua säästöpankkikokoukseen Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 43 :n 3 momentin mukaan Kalannin Säästöpankin sääntöjen 6 :n mukaisesti. Säästöpankkikokouksessa osuudenomistajien äänimäärä on omistettujen kantarahasto-osuuksien mukaan porrastettu ja rajattu enintään kymmeneen (10) ääneen sääntöjen 6 :n mukaan. Kantarahasto-osuuden omistajalla on oikeus osallistua Säästöpankkikokoukseen ja vaikuttaa tallettajien ja kantarahasto-osuuden omistajien edustajien valintaan. Äänivaltaisten tallettajien ja kantarahasto-osuuksien omistajien valitsemat edustajat suorittavat isäntien syyskokouksessa isäntien vaalin yhdessä pankin isäntien kanssa. 5

4) vaatia kantarahasto-osuuden lunastusta Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 71 :ssä säädetyllä tavalla pankin sulautuessa toiseen säästöpankkiin. 5) osuuteen kantarahastosta Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 113 :n mukaisesti pankkia purettaessa. 6) yhdessä muiden kantarahasto-osuuden omistajien kanssa saada isäntien kokous koolle Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 44 :n 3 momentin mukaisesti tai asia käsiteltäväksi isäntien kokouksessa Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 44 :n 4 momentin mukaisesti, jos heillä on vähintään yksi kymmenenosa kaikista kantarahasto-osuuksista. 7) moittia pankin isäntien päätöstä Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 59 :ssä säädetyissä tapauksissa. 8) moittia säästöpankin lopputilitystä Säästöpankkilain 115 :ssä säädetyissä tapauksissa. Kantarahastotodistuksen saajalla ei ole oikeutta käyttää sen omistajalle säästöpankissa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänet on merkitty kantarahasto-osuusluetteloon tai hän on pankille ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. 2.3 Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 41 :n mukainen oikeus voitonjakoon Säästöpankin voittona saadaan, jollei Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 40 :n 2 momentista taikka luottolaitostoiminnasta annetun lain (30.12.1993/1607) 38 :stä tai 81 :stä muuta johdu, jakaa pankin isäntien päätöksin kantarahasto-osuuksille ja pääomalainoille enintään hallituksen esittämä määrä, joka ei ylitä viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun taseen mukaisen voiton ja säästöpankin muun vapaan oman pääoman yhteenlaskettua määrää, vähennettynä taseen osoittamalla tappiolla, muilla Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 41 :n 2 momentissa tarkoitetuilla jakokelvottomilla erillä, määrällä, jolla säästöpankin tilinpäätöksessä tehdyt, kirjanpitolain (30.12.1997/1336) 5 luvun 15 :ssä tarkoitetut varaukset sekä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus on tilinpäätöksessä merkitty vapaaseen omaan pääomaan, sekä määrällä, joka lain tai sääntöjen mukaan on merkittävä vararahastoon tai muuten jätettävä jakamatta. Kantarahasto-osuuksille voidaan voitto-osuutena jakaa vain voittoa tai muuta vapaata omaa pääomaa, joka on syntynyt kantarahaston muodostamisen jälkeen. Siitä osasta säästöpankin voittoa, jota ei käytetä vararahaston korottamiseen, voiton jakamiseen kantarahasto-osuuksille tai pääomalainoille tai jätetä säästöpankin vapaaseen omaan pääomaan, voidaan varoja isäntien päätöksellä hallituksen esittämää määrää ylittämättä käyttää säästäväisyyden edistämiseen tai muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Säästöpankin, joka on konsernin emoyritys, voittona ei saa siitä huolimatta, että voitonjako olisi Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 41 :n 1 ja 2 momentin nojalla sallittu, jakaa määrää, joka ylittää viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun konsernitaseen mukaisen voiton ja konsernin muun vapaan oman pääoman yhteenlasketun määrän, vähennettynä konsernitaseen osoittamalla tappiolla, muilla Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 41 :n 2 momentissa tarkoitetuilla jakokelvottomilla erillä, määrällä, jolla konserniin kuuluvien yritysten tilinpäätöksissä tehdyt, kirjanpitolain 5 luvun 15 :ssä tarkoitetut varaukset sekä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus on konsernitilinpäätöksessä merkitty vapaaseen omaan pääomaan, sekä määrällä, joka lain tai sääntöjen mukaan on merkittävä vararahastoon tai muuten jätettävä jakamatta. Kantarahasto-osuuden omistajille voidaan Säästöpankkilain 41 :ssä tarkoitetulla tavalla ja rajoituksin jakaa voittoa ensimmäisen kerran kantarahaston muodostamisen lain 26 :n 6

5 momentissa tarkoitettua rekisteröintiajankohtaa välittömästi seuraavien, täysien kalenterikuukausien aikana kertyvästä voitosta tilikaudelta 1.1.2006 31.12.2006. Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 26 :n 5 momentin mukaan korotus on ilmoitettava rekisteröitäväksi viipymättä ja viimeistään vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Korotuspäätös pyritään rekisteröimään viimeistään kuukauden kuluessa merkintäajan päättymisestä. Voitto-osuuden jakamisesta tekevät päätöksen pankin hallituksen esityksestä pankin isännät kevätkokouksessaan vuonna 2007. Kalannin Säästöpankin hallituksen asettama tavoitteellinen voitto-osuus on vuoden 2006 osalta kantarahasto-osuutta kohden 3 %. Asetettu tavoitetaso ei ole tae osuudelle maksettavasta tuotosta ja sen tasosta. Voitto-osuuden määrä voi vaihdella eri vuosina. Oikeus nostamattomaan voitto-osuuteen vanhenee velan vanhentumisesta annetun lain (15.8.2003/728) 4 ja 5 :n 1 momentin mukaisesti kolmen vuoden kuluessa siitä, kun se pankin isäntien tekemän voitonjakopäätöksen pohjalta viimeistään on ollut nostettavissa. 2.4 Voitto-osuuden verotus Tuloverolain (30.12.1992/1535) 33 d :n mukaan verovelvollisen verovuonna saamien kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle maksaman voitto-osuuden, osuuskunnan osuuspääomalle, sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksaman koron ja sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksaman takuupääoman koron yhteenlaskettu määrä on verovapaata tuloa tuhanteenviiteensataan (1500,00) euroon saakka. Jos tällainen tulo on elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloa, verovapaan osan katsotaan kohdistuvan henkilökohtaiseen tuloon, maatalouden tuloon ja elinkeinotoiminnan tuloon tässä järjestyksessä. Siltä osin, kun edellä mainittujen tulojen yhteismäärä ylittää tuhatviisisataa (1500,00) euroa, säästöpankin kantarahasto-osuudelle maksama voitto-osuus on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle 70 % veronalaista pääomatuloa. Verotusta koskevat tiedot perustuvat 5.5.2006 voimassa oleviin säädöksiin. 2.5 Kantarahasto-osuuksien luovutettavuus Kantarahasto-osuuden merkitsijälle annetaan nimetylle henkilölle asetettu kantarahastotodistus, joka voi koskea useita kantarahasto-osuuksia. Kantarahasto-osuus voidaan rajoituksitta luovuttaa ja hankkia. Säästöpankki tai sen tytäryritys ei saa vastiketta vastaan hankkia toisen säästöpankin kantarahasto-osuuksia eikä omia tai emopankin kantarahasto-osuuksia. 3. TIETOJA KANTARAHASTO-OSUUKSIEN TARJOAMISESTA 3.1 Päätökset ja valtuudet Kalannin Säästöpankin isännät ovat isäntien kevätkokouksessa 23.3.2006 tehneet pankin hallituksen esityksen mukaisesti päätöksen Säästöpankkilain (28.12.2001/1501) 13 :ssä tarkoitetun kantarahaston muodostamisesta. Lain edellyttämä määräys kantarahastosta sisältyy Kalannin Säästöpankin voimassa olevien sääntöjen 4 :ään. 3.2 Merkintäaika ja paikat Kantarahasto-osuudet tarjotaan yleisön merkittäväksi. Merkintä alkaa 1.6.2006 klo 9.30 ja päättyy viimeistään 31.12.2006 klo 16.30. Merkintäpaikkoina toimivat Kalannin Säästöpankin konttorit. 7

Kantarahasto-osuuksien merkintä tehdään merkintälistaan, joka sisältää kantarahaston muodostamista koskevan Kalannin Säästöpankin isäntien päätöksen. Jäljennökset Kalannin Säästöpankin säännöistä sekä Säästöpankkilain 26 :n mukaan nähtäväksi asetetuista asiakirjoista ovat merkitsijöiden nähtävinä Kalannin Säästöpankin Kalannin, Laitilan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Vehmaan konttoreissa. Merkintää tehtäessä ei peritä erillistä merkintäpalkkiota. 3.3 Merkinnän keskeyttäminen ylimerkintätilanteessa Kalannin Säästöpankin hallituksella on pankin isäntien kantarahaston perustamista koskevan päätökseen sisältyvän valtuutuksen mukaan oikeus keskeyttää merkintä, kun tehtyjen merkintöjen määrä on vähintään merkittäväksi annettujen kantarahasto-osuuksien enimmäismäärä. Merkintää ei kuitenkaan keskeytetä ennen 5.6.2006. Kalannin Säästöpankin isäntien päätöksessään Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 26 :n 1 momentin 7 kohdan mukaisesti antaman valtuutuksen nojalla perusteesta, jonka mukaan kantarahasto-osuudet mahdollisessa ylimerkintätilanteessa annetaan, päättää pankin hallitus. Mahdollisessa ylimerkintätilanteessa kantarahasto-osuudet annetaan merkitsijöille ensisijaisesti merkintäajankohdan mukaisessa järjestyksessä. 3.4 Alimerkintä Jos kantarahaston perustamispäätöksen mukaista vähimmäismäärää kantarahasto-osuuksia ei ole merkintäajan kuluessa merkitty, on korotuspäätös rauennut. Perustamispäätöksen rauetessa maksettu merkintähinta palautetaan merkitsijälle viiden (5) pankkipäivän kuluessa merkintäajan päättymisestä. 3.5 Kantarahasto-osuudesta maksettava hinta Yhden merkittävän kantarahasto-osuuden hinta on kaksisataa (200,00) euroa. 3.6 Maksuehdot Kantarahasto-osuus maksetaan merkintää tehtäessä. 3.7 Kantarahasto-osuuksien toimitustapa ja aikataulu. Kantarahastotodistus voidaan antaa ainoastaan kantarahasto-osuusluetteloon merkitylle kantarahasto-osuuden omistajalle. Kantarahastotodistus voi Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 16 :n mukaisesti koskea useita kantarahasto-osuuksia. Kantarahastotodistus annetaan sen jälkeen, kun kantarahasto on rekisteröity ja täysi maksu kantarahasto-osuudesta on suoritettu. Kantarahastoosuudet luovutetaan kantarahasto-osuusluetteloon merkitylle omistajalle heille myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana ja paikassa. Erillisiä väliaikaistodistuksia ei kantarahasto-osuuden merkitsijöille anneta. Merkitsijä saa merkinnän yhteydessä kuitin tehdystä/maksetusta merkinnästä. 3.8 Vakuus Kantarahasto on Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 10 :n mukaisesti pankin sidottua omaa pääomaa. Osuuksille ei ole asetettu vakuutta ja niillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. 8

3.9 Jälkimarkkinat Kantarahasto-osuudet ovat vapaasti luovutettavissa. Kantarahasto-osuuksia ei noteerata julkisesti. Kalannin Säästöpankki vastaanottaa kantarahasto-osuuksia koskevia osto- ja myyntitoimeksiantoja. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan säästöpankki ei voi hankkia kantarahasto-osuuksia voitonjakokelpoisilla varoillaan. Kantarahasto voidaan maksaa takaisin, kun säästöpankki puretaan selvitystilan kautta Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 113 :n mukaisesti sekä kantarahasto-osuuden omistajan vaateesta Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 71 :n mukaisesti säästöpankin sulautuessa toiseen säästöpankkiin, Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 83 :n mukaisesti säästöpankin jakautuessa kahdeksi tai useammaksi säästöpankiksi tai Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 89 :n mukaisesti säästöpankin luovuttaessa koko liiketoimintansa. Jälkimarkkinoiden luonteesta johtuen osuuden realisointi ei välttämättä ole toteutettavissa viivytyksettä vaan on riippuvainen kulloinkin olemassa olevista ostotoimeksiannoista. 3.10 Merkintä- ja muut sitoumukset Merkintäsitoumuksia tai muita liikkeeseenlaskuun liittyviä sitoumuksia ei ole annettu. 3.11 Kertyvä pääoma ja käyttötapa Kantarahasto-osuuksien merkinnästä liikkeellelaskijalle kertyvä pääoma on merkittyjen kantarahasto-osuuksien yhteismäärä, vähintään viisisataatuhatta (500 000,00) euroa ja enintään kaksimiljoonaa (2 000 000,00) euroa. Arvio liikkeellelaskusta aiheutuvista kuluista on noin kymmenentuhatta (10 000,00) euroa. Kertyvä pääoma liikkeellelaskusta aiheutuvilla kuluilla vähennettynä käytetään kokonaisuudessaan Kalannin Säästöpankin tavanomaisessa liiketoiminnassa. 3.12 Ylivoimainen este Kalannin Säästöpankki ei vastaa kantarahasto-osuuden haltijaan nähden vahingosta, joka aiheutuu 1 viranomaisten toimenpiteistä, sodasta tai sodan uhasta, kapinasta tai kansalaislevottomuudesta. 2 Kalannin Säästöpankista riippumattomasta tai sen toimintaan olennaisesti vaikuttavasta häiriöstä posti- tai teleliikenteessä taikka sähkövirran saannissa. 3 Kalannin Säästöpankin toiminnon tai toimenpiteen viivästymisestä tulipalon tai siihen verrattavan muun onnettomuuden johdosta. 4 Kalannin Säästöpankin toimintaan olennaisesti vaikuttavasta työtaistelutilanteesta, kuten lakosta, sulusta, boikotista tai saarrosta silloinkaan, kun se koskee vain osaa Kalannin Säästöpankin toimihenkilöistä ja huolimatta siitä, onko Kalannin Säästöpankki siihen osallisena vai ei. 5 muista näihin verrattavista ylivoimaisesta esteestä tai vastaavanlaisesta syystä johtuvasta Kalannin Säästöpankin liiketoiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. 9

4. TIETOJA KANTARAHASTON MUODOSTAJASTA 4.1 Kalannin Säästöpankki Kalannin Säästöpankki on perustettu 3.11.1896 ja merkitty kaupparekisteriin 13.8.1919 kaupparekisterinumerolla 39.865. Kalannin Säästöpankin yritys- ja yhteisötunnus on 0133409-6. Kalannin Säästöpankin kotipaikka on Uusikaupunki ja osoite Pankkitie 4, 23600 Kalanti. Kalannin Säästöpankilla on konttorit Laitilassa, Taivassalossa, Vehmaalla ja kaksi konttoria Uudessakaupungissa. Kalannin Säästöpankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Kalannin Säästöpankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun ja Säästöpankkilain mukaista talletuspankkitoimintaa, siten kuin pankin sääntöjen 2 :ssä säädetään. Lisäksi Kalannin Säästöpankki tarjoaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 3 :n tarkoittamista sijoituspalveluista arvopaperinvälitystä sekä saman lain 16 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua sijoituskohteiden säilytys- ja hoitopalvelua. Kalannin Säästöpankki tarjoaa nykyaikaisia ja monipuolisia rahoituspalveluja yksityishenkilöille, elinkeinonharjoittajille, maaseutuyrittäjille ja PK-yrityksille. Kalannin Säästöpankki on Säästöpankkiliiton jäsenpankki. Kalannin Säästöpankki kuuluu säästöpankkien vapaaehtoiseen vakuusrahastoon, jonka tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Kalannin Säästöpankkia valvoo ja tarkastaa Säästöpankkitarkastus. Kalannin Säästöpankkia valvoo lisäksi Suomen Pankin yhteydessä toimiva Rahoitustarkastus. Kalannin Säästöpankin keskeisten tietojärjestelmien hoito on sopimuksella ulkoistettu Oy Samlink Ab: hen. Kalannin Säästöpankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin ja Paikallisosuuspankkiliitto ry:n omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Pankin palveluja voi käyttää myös Automatia pankkiautomaatit Oy:n Otto. käteisautomaateilla. Pankilla ja sen tytäryhtiöillä ei ole meneillään sellaisia oikeudenkäyntejä, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa pankin taloudelliseen asemaan. Kalannin Säästöpankki ja sen tytäryhtiöt eivät ole riippuvaisia toimiluvista, aineettomista oikeuksista, kuten patenteista ja lisensseistä, tai sopimuksista. 4.2 Tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Säästöpankintalo (omistusosuus 100 %) Kiinteistö Oy Taivassalon Säästöpankintalo (omistusosuus 100 %) Kalannin Säästöpankki ja Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Säästöpankintalo muodostavat konsernin. Tytäryhtiön toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Konsernitilinpäätös on laadittu ensimmäisen kerran vuonna 2003. Kalannin Säästöpankki ei ole minkään konsernin tytär- tai osakkuusyhtiö. 10

4.3 Henkilöstöä sekä toimi- ja valvontaelinten jäseniä koskevat tiedot 4.3.1 Kalannin Säästöpankin isännät Säästöpankin ylimpänä hallintoelimenä ovat isännät. Kalannin Säästöpankin isännistöön kuuluu 49 isäntää. Pankin sääntöjen mukaan isäntiä on oltava vähintään 13 ja enintään 51. Isäntien lukumäärä vahvistetaan vuosittain isäntien kevätkokouksessa. Isännät voivat vahvistaa toimiohjeen, jonka mukaan isännät valitaan alueittain toimialueen jaon puitteissa. Isäntien puheenjohtajana on toiminut vesihuoltopäällikkö Ilpo Valtonen ja varapuheenjohtajana palvelukeskuksen johtaja Kirsi Routi-Pitkänen. Isäntien tehtävänä on käsitellä heille Säästöpankkilain mukaan kuuluvat asiat ja valvoa, että pankkia hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti lain ja sääntöjen mukaan. Isännät vahvistavat pankin toimintaa koskevat yleiset ohjeet asioissa, jotka ovat laajakantoisia ja periaattellisesti tärkeitä sekä hallituksen päätösten kirjaamista koskevat ohjeet. Isännät kokoontuvat vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, josta kevätkokous pidetään viimeistään huhtikuussa ja syyskokous viimeistään marraskuussa sekä ylimääräiseen kokoukseen Säästöpankkilaissa säädetyissä tapauksissa. Isäntien kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kolmannes ja ainakin kuusi isäntää on saapuvilla. Kalannin Säästöpankin isännät: Valtonen Ilpo, puheenjohtaja, vesihuoltopäällikkö, Uusikaupunki Routi-Pitkänen Kirsi, varapuheenjohtaja, palvelukeskuksen johtaja, Uusikaupunki Aikola Kai, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Airisto Eila, vakuutusvirkailija,vehmaa Antola Jouko, terveystarkastaja, Uusikaupunki Artama Esa, yrittäjä, Uusikaupunki Arvonen Mika, yrittäjä, Uusikaupunki Blinnikka Leena, fysioterapeutti, Uusikaupunki Grönros Taina, sairaanhoidon opettaja, Uusikaupunki Haukkala Hemmo, maatalousyrittäjä, Laitila Heijari Seppo, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Hiivola Arja, farmaseutti/emäntä, Uusikaupunki Hurme Esa, yrittäjä, Laitila Isotalo Jaakko, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Jalava Heli, opettaja, Uusikaupunki Jussi Kirsti, maatalousyrittäjä/emäntä, Uusikaupunki Järvinen Martti, toiminnanjohtaja, Uusikaupunki Kaskinen Birgitta, maatalousyrittäjä/emäntä, Vehmaa Korpi Eero, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Laato Sampo, yrittäjä, Uusikaupunki Leino Leena, toimittaja, Uusikaupunki Lipponen Sampo, yrittäjä, Uusikaupunki Luotonen Jukka, yrittäjä, Vehmaa Lähteenmäki Esko, opettaja, Uusikaupunki Marttila Jaana, asentaja, Uusikaupunki Mattila Ilkka, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Mettälammi Simo, autonkuljettaja, Uusikaupunki Nevavuori Juha, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Närhi Eino, yrittäjä, Uusikaupunki Paasio Leena, liikunnanopettaja, Uusikaupunki Peippo Erkki, yrittäjä, Uusikaupunki Penttilä Timo, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Pirilä Eero, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Pirilä Simo, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Ranta Tapio, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Rantanen Tuija,sairaanhoidonopettaja, Laitila Rauhala Rauli, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Raumolin Kai, konemestari, Uusikaupunki Rosten Tiina, vastaava terveydenhoitaja, Uusikaupunki Soininen Raimo, toimitusjohtaja, Uusikaupunki Suikkanen Oili, sairaanhoitaja, Uusikaupunki Suomela Markku, maatalousyrittäjä, Uusikaupunki Suominen Markku, yrittäjä, Taivassalo Tommila-Kaivola Birgitta, rehtori, Taivassalo Uotila Jukka, päätoimittaja, Uusikaupunki Viljanen Mika, maanmittausinsinööri, Uusikaupunki Vuola Lasse, yrittäjä, Uusikaupunki Vuorisalo Ritva, maatalousyrittäjä./emäntä, Taivassalo Vähä-iitu Maria,maatalousyrittäjä/emäntä,Uusikaupunki 4.3.2 Kalannin Säästöpankin hallitus Kalannin Säästöpankin hallituksen tehtävänä on johtaa pankin toimintaa lain, sääntöjen ja isäntien antamien ohjeiden mukaisesti. Kalannin Säästöpankki hallituksessa on seitsemän jäsentä. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen jäseniä on oltava vähintään seitsemän ja enintään kymmenen. 11

Kalannin Säästöpankin hallitus: Suominen Jaakko Kontu Juha Leino Pauli Teerimaa Erkko Rinne Ari Keskitalo Juha Ylenius Ulla-Riitta hallituksen puheenjohtaja, lehtori hallituksen varapuheenjohtaja, maatalousyrittäjä maatalousyrittäjä maatalousyrittäjä koulutuspäällikkö eläinlääkäri agronomi Hallituksen työosoite: Kalannin Säästöpankki, Alinenkatu 26, 23500 Uusikaupunki. 4.3.3 Johtoryhmä Johtoryhmän tehtävät: 1. Valmistella hallituksen ja isäntien kokouksissa käsiteltävät asiat sekä huolehtia hallituksen ja isäntien kokousten päätösten täytäntöönpanosta. 2. Vastata pankin liiketoiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä. 3. Ottaa ja erottaa pankin muut toimihenkilöt kuin ne, jotka hallitus valitsee sekä päättää valitsemiensä henkilöiden paikka- ja muista eduista. 4. Myöntää luottoja ja takauksia hallituksen vahvistamien luotonantoperiaatteiden ja hallituksen antamien luottovaltuuksien määrittelemissä rajoissa. 5. Päättää pankin sijoituksista hallituksen myöntämien valtuuksien rajoissa. Kalannin Säästöpankin johtoryhmä: Manneroos Hannu, toimitusjohtaja Aro Martti, pankinjohtaja Fröberg Merja, pankinjohtaja Lindström Teijo, pankinjohtaja Raitio Simo, varatoimitusjohtaja, pankinjohtaja Ruusola Sari, pankinjohtaja Johtoryhmän työosoite: Kalannin Säästöpankki, Alinenkatu 26, 23500 Uusikaupunki Kalannin Säästöpankin muodostaman konsernin pankin hallituksen jäsenille, varajäsenille, pankin toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle maksamat palkat ja palkkiot luontaisetuineen sekä tehdyt eläkesitoumukset tilinpäätöshetkellä 31.12.2005 ovat yhteensä 160 049,84 euroa. Maksetut palkat ja palkkiot eivät ole riippuvaisia pankin taloudellisesta tuloksesta. Johdon eläkevakuutukset eivät poikkea muun henkilökunnan eläkevakuutuksista. Kalannin Säästöpankin kantarahasto muodostetaan pankin isäntien 23.3.2006/ 14 tekemällä päätöksellä eli pankin hallituksen jäsenillä, pankin toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla tai heidän arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 :ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassaan olevilla yhteisöillä tai säätiöillä ei ole 1.6.2006 merkinnän käynnistyessä omistuksessaan Kalannin Säästöpankin kantarahasto-osuuksia. Kalannin Säästöpankki ei ole laskenut liikkeelle vaihtovelkakirjalainoja, optiolainoja tai optio-oikeuksia, jotka oikeuttaisivat Kalannin Säästöpankin kantarahasto-osuuksien merkintään. Kannustinohjelmia tai muita vastaavia järjestelyjä, jotka koskevat mainituille tahoille tai henkilökunnalle suunnattuja tai suunnattavia liikkeellelaskuja, ei Kalannin Säästöpankilla ole. 12

Kalannin Säästöpankin hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan tai liikkeellelaskijan lähipiiriin kuuluvien omistusyhteysyritysten välillä ei ole viimeksi päättyneen tai kuluvan tilikauden aikana suoritettu luonteeltaan tai ehdoiltaan epätavallisia liiketoimia eikä vielä keskeneräisiä, aikaisempien tilikausien aikana suoritettuja tällaisia liiketoimia ole. Kalannin Säästöpankin muodostaman konsernin pankin hallituksen jäsenille, varajäsenille, pankin toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle myöntämät luotot ja takaukset tilinpäätöshetkellä 31.12.2005 ovat yhteensä 432 748,00 euroa. Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. Tilinpäätökseen 31.12.2005 sisältyvät velat pankin konserniin kuuluville yrityksille ovat yhteensä 16 027,99 euroa. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Ari Pakari, KHT ja varatilintarkastajana Jorma Anttila, KHT. Pankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman ja raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot. Sisäisenä tarkastajana on vuonna 2005 toiminut Kalannin konttorin osalta pankinjohtaja, lakimies Simo Raitio sekä Laitilan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Vehmaan konttorien osalta pankinjohtaja Sari Ruusola. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä viimeksi päättyneen tilikauden aikana oli kolmekymmentä (30) henkilöä, josta vakinaisen kokoaikaisen henkilöstön lukumäärä oli kaksikymmentäkolme (23) ja vakinaisen osa-aikaisen lukumäärä viisi (5). Määräaikaisen henkilöstön lukumäärä oli kaksi (2). 4.4 Tiedot liikkeeseenlaskijan pääomasta Pankin oma pääoma varauksineen verovelka vähennettynä 31.12.2005 oli 4 543 321,37 euroa. Oma pääoma jakaantuu seuraavasti: Peruspääoma Vararahasto Vapaat rahastot Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Tilikauden voitto 504,56 euroa 2 780 675,22 euroa 1 462 354,92 euroa 73 548,41 euroa 1 388 806,51 euroa 299 786,67 euroa Vapaaehtoisten varausten määrä oli 3 618 324,50 euroa. Kalannin Säästöpankilla ei ole valtion pääomasijoituksia. Pankin voitto 31.12.2005 päättyneeltä tilikaudelta oli 299 786,67 euroa. Aikaisempien vuosien voittovaroista on pankin isäntien 23.3.2006/13 tekemällä päätöksellä päätetty siirtää neljäsataakaksikymmentätuhatta (420 000,00) euroa Kalannin Säästöpankkisäätiön perustamiseen. 13

4.5 Pankin muut sitoumukset Joukkovelkakirjalainat 1. Sp-Debentuuri 01-06 II Velan määrä kolmesataatuhatta (300 000,00) euroa, korko 4,00 %. Sp-debentuurilainan eräpäivä on 15.11.2006. Laina on tasalyhenteinen. 2. Kalannin Sp Debentuurilaina 03-08 I Velan määrä yhdeksänsataatuhatta (900 000,00) euroa, korko 3,50 %. Debentuurilainan laina-aika on 5 vuotta, eräpäivä 6.10.2008. Laina on tasalyhenteinen. 3. Kalannin Sp Debentuurilaina 04-09 Velan määrä on miljoonaneljäsataaneljäkymmentätuhatta (1 440 000,00) euroa, korko 3,10 %. Debentuurilainan laina-aika on 5 vuotta, eräpäivä 9.11.2009. Laina on tasalyhenteinen. 4. Kalannin Sp Debentuurilaina 05-10 Velan määrä on miljoonaviisisataatuhatta (1 500 000,00) euroa, korko 3,00 %. Debentuurilainan laina-aika on 5 vuotta, eräpäivä 29.11.2010. Laina on tasalyhenteinen. 4.6 Taseen ulkopuoliset sitoumukset eriteltyinä 1. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset 1 908 195,43 euroa Muut kolmannen puolesta annetut sitoumukset 786 365,60 euroa 2. Asiakkaan hyväksi annetut peruttamattomat sitoumukset 5 917 684,46 euroa Joista luottolupaukset 5 917 684,46 euroa Sitoumukset yhteensä 8 612 245,49 euroa 4.7 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumiset Kalannin Säästöpankki kirjasi tilikauden aikana saamiskohtaisia arvonalennuksia yhteensä 28 051,40 euroa. Tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset arvonalennukset olivat yhteensä 3 675,39 euroa. Tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aiemmin kirjattu saamiskohtainen arvonalennus, olivat yhteensä 33 097,04 euroa. 5. RISKITEKIJÄT 5.1 Kalannin Säästöpankin toimintaan liittyvät riskitekijät 5.1.1 Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, korko- ja rahoitusriskit, markkinariskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. 14

5.1.2 Periaatteet ja organisointi Kalannin Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riskin- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategian mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskinkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki kattaa tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilla. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. 5.1.3 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on sijoitettu luottoina pankin asiakkaille. Luotonannosta kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 59 % (57 %, vuonna 2004). Maaseutuyrittäjien osuus luotonannosta on 17 % (19%) ja muiden 24 % (24%). Valtaosa pankin koko luotonannosta on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän hyväksyntä. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden mm. vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja seuraamalla. Asiakaskohtaista vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymiseen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa kaikki yli 170 000 euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot neljännesvuosittain. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. 15

Pankilla ei ole luottolaitostoiminnasta annetun lain (30.12.1993/1607) 69 :ssä tarkoitettuja suuria asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 % pankin omista varoista. Suurella asiakaskokonaisuudella tarkoitetaan samaan luonnolliseen tai oikeushenkilöön tai tällaisen henkilön kanssa samaan, olennaisessa taloudellisessa etuyhteydessä olevaan luonnolliseen tai oikeushenkilöön kohdistuvien, laissa tarkemmin määriteltyjen saamisten ja sijoitusten sekä taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärää. 5.1.4 Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan sisältyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkestä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Kalannin Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen pääosin talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista (ei määräaikainen ja heti nostettavissa oleva talletus) jakautuen kuitenkin yli 10 600 tallettajaasiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksen maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankin tavoitteena on sijoittaa varainhankinnastaan enintään 90 % luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Pankin luotonannosta on 9 % (8%) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2005 aikana pankin rahoitusasema oli jatkuvasti hyvä ja vakaa. 5.1.5 Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin luotoista 98 % on viitekorkosidonnaisia, kun taas talletuksista 86 % on kiinteäkorkoisia. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään Gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2005 9,62 % vuoden 2005 korkokatteesta. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. 5.1.6 Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuudenarvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä 16

kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta Kalannin Säästöpankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. 5.1.7 Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja osakekurssien markkinahintojen sekä volatiliteettien vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa markkinakorkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Tilinpäätöksessä pankilla oli osakkeita ja osuuksia 1 301 tuhatta euroa, joista pääosa, 1 127 tuhatta euroa oli toiminnalle välttämättömiä osakkeita ja osuuksia. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 % pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden luovutuksista saatavia tuloja. Hallitukselle raportoidaan neljännesvuosittain arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. 5.1.8 Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin riskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyysejä säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusrahalaitoksen analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin toiminnallisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentää laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset (viranomaisten hyväksymät) sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on pyritty varautumaan jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisessa sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. 17

5.2 Kantarahasto-osuuksiin ja kantarahastoantiin liittyvät riskit 5.2.1 Liikkeeseenlaskijariski Muodostettava kantarahasto luetaan pankin sidotuksi omaksi pääomaksi. Liikkeeseen laskettaville kantarahasto-osuuksille ei ole asetettu vakuutta ja niillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Jos pankki julistetaan maksukyvyttömäksi, merkitsee tämä sitä, että sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Kalannin Säästöpankki on vuonna 1896 perustettu paikallispankki, joka vastaa sitoumuksistaan omalla varallisuudellaan. Kalannin Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien vakuusrahastoon. Säästöpankkien vakuusrahaston tehtävänä on rahaston jäseninä olevien säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto voi antaa avustuksia ja avustuslainoja sekä saajapankin taseessa omaan pääomaan luettavia pääomalainoja. Säästöpankkien rahasto ei ole vuoden aikana tehnyt päätöksiä tuen antamisesta säästöpankeille. Vakuusrahaston jäseninä ovat kaikki liiton jäseninä olevat säästöpankit ja säästöpankkiosakeyhtiöt. Säästöpankkien Vakuusrahaston säännösten mukaan säästöpankit eivät ole yhteisvastuussa toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien vakuusrahasto on velaton ja vuoden 2005 lopussa sen varat olivat 18,7 miljoonaa euroa. Kaikki pankit kuuluvat talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 25 000 euroon saakka. Kalannin Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. 5.2.2 Kantarahasto-osuuksien markkinoihin liittyvät riskitekijät Tuotto ja takaisinmaksu Arvopaperimarkkinoilla sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Arvopaperien historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittaja vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista. Kantarahasto-osuuden omistajalle maksettava voitto-osuuden määrä voi vaihdella eri vuosina. Voittoosuudelle voidaan asettaa tavoitetaso etukäteen, mutta se ei ole tae osuudelle maksettavasta tuotosta ja sen tasosta. Kantarahasto-osuudelle maksettava voitto-osuus vahvistetaan vuosittain jälkikäteen pankin isäntien kevätkokouksessa. Sijoittajalla on tietyissä tapauksissa oikeus vaatia omalta osaltaan kantarahasto-osuuden lunastusta Säästöpankkilain (28.12.2001/1502) 71 :ssä säädetyllä tavalla. Kantarahasto voidaan maksaa takaisin Säästöpankkilaissa erikseen määrätyissä tilanteissa, joita ovat säästöpankin purkaminen selvitystilan kautta, säästöpankin sulautuminen toiseen säästöpankkiin, säästöpankin jakautuminen kahdeksi tai useammaksi säästöpankiksi tai säästöpankin luovuttaessa koko liiketoimintansa. Jälkimarkkinat Kantarahasto-osuudet ovat vapaasti luovutettavissa. Kantarahastoa ei kuitenkaan listata pörssiin eikä noteerata julkisesti. Kalannin Säästöpankki ei voi taata, että kantarahasto-osuuksille muodostuu lainaaikana päivittäinen jälkimarkkina. Mikäli sijoittaja haluaa myydä kantarahasto-osuutensa jälkimarkkinoilla, ottavat Kalannin Säästöpankin konttorit vastaan osto- ja myyntitoimeksiantoja. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan säästöpankki ei voi hankkia kantarahasto-osuuksia voitonjakokelpoisilla varoillaan. Verotus Kantarahasto-osuuksien verotus ja tuotto voivat muuttua laina-aikana. Tarjousesitteessä on tiedot voimassa olevista verosäädöksistä ja siitä ilmenee, miten kantarahasto-osuuksille maksettavaa voittoosuutta ja kantarahasto-osuuksien pääomaa verotetaan. 18

6. KALANNIN SÄÄSTÖPANKIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2005 2004 2003 1. Liikevaihto Pankki 5,28 4,94 4,82 Konserni 5,29 4,95 4,93 2. Liikevoitto Pankki 0,9 0,5 0,7 Konserni 0,9 0,5 0,7 %-osuus liikevaihdosta Pankki 17,78 10,5 14,5 Konserni 17,29 10,0 13,9 3. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Pankki 0,9 0,5 0,7 Konserni 0,9 0,5 0,7 %-osuus liikevaihdosta Pankki 17,78 10,5 14,5 Konserni 17,29 10,0 13,9 4. Oman pääoman tuotto (ROE), % Pankki 12,4 7,8 10,9 Konserni 10,0 5,7 9,6 5. Koko pääoman tuotto (ROA), % Pankki 0,8 0,5 0,7 Konserni 0,6 0,3 0,5 6. Omavaraisuusaste, % Pankki 6,2 5,8 5,8 Konserni 6,1 5,8 5,8 7. Kulu-tuotto suhde Pankki 0,7 0,8 0,8 Konserni 0,8 0,9 0,8 19

7. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT 1. Liikevaihto Korkotuottojen, leasingtoiminnan tuottojen, oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen, palkkiotuottojen, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottojen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen yhteenlaskettu määrä. 2. Liikevoitto- tai tappio Tuloslaskelman liikevoitto tai tappio 3. Voitto tai tappio ennen Tuloslaskelman Voitto tai tappio ennen tilinpäätössiirtoja tilinpäätössiirtoja ja ja veroja. veroja 4. Oman pääoman tuotto (ROE), % 5. Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto/-tappio - verot * 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Liikevoitto/ -tappio verot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) 6. Omavaraisuusaste Oma pääoma + vähemmistöosuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (tilinpäätöspäivän arvoin) * 100 Taseen loppusumma (tilinpäätöspäivän arvo) 7. Kulu-tuotto suhde Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut * 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista +nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten positiivisesta tuloksesta 20