Kulttuurituotannon matka omaksi oppialaksi: Kulisseista yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi YTT, FL Katri Halonen
Noin 1800-luvun alusta 1970- luvulle asti Kulttuuri kauneuden, sivistyksen, kansallisen identiteetin lähde. Hyvä kulttuuri korkeakulttuuria, ylevöittää, rakentaa kansallista identiteettiä, nostaa Suomen sivistysvaltoiden joukkoon. 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 2
KORKEA VS POPULAARI Kaikki valtuutetut ovat periaatteessa samaa mieltä, että Suomi tarvitsee Kansallisoopperan ja se on hieno taidemuoto. Mielipiteet menevät tasan kahtia, kun kysytään, kenen vastuulla oopperan rahoitus tulisi olla. 18.6.2013 RSO:n ylikapellimestari lyttää Arhinmäen RSO:n ylikapellimestari Hannu Lintu arvostelee kulttuuriministeri Paavo Arhinmäkeä kovin sanoin. Linnun mukaan Arhinmäki ei osallistu keskusteluun kulttuuriväen kanssa. Lisäksi Arhinmäki yrittää määrittää kulttuurin käsitettä uudelleen. 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3
YHÄ KESKEINEN KULTTUURITUOTANNON DILAMMA: Kaikista tärkeintä viimekädessä julkisin varoin tuetussa kulttuuritoiminnassa on minulle: Korkeatasoinen taide-elämys Mahdollisimman monen kuntalaisen saaminen mukaan toimintaan 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 4
2. PITKÄ LINJA: hyvinvointivaltioideologia 1990 -luvulle Kulttuuripoliittinen tahtotila: taiteilijuuden edistämisen rinnalle kulttuuritoiminta Menetelmä: Taiteen edistäminen keskiöön, kansalaisen aktivointi kulttuurin kuluttajana Tulos: lait- ja asetukset valtion ja alueellisesta taidehallinnosta, taiteilija-professori ja apurahajärjestelmä 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 5
Kulttuurisihteerien siivittämänä osaksi instituutiota per. 1975 Syntyi uuden organisoiden kulttuurijärjestelmän myytä mahdollisuus uudelle professiolle, jonka tukijalkana: 1975 Suomen kulttuurisihteerit ry Laajamittainen kulttuurisihteerien vakanssien perustaminen Kulttuurisihteerien opistoasteinen koulutus 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 6
SEINÄT VAI SISÄLTÖ? Juhlaviikkojen eronnut johtaja Risto Nieminen: Helsingin musiikkitalosta parkkitalo? Juhlaviikkojen väistynyt toiminnanjohtaja Risto Nieminen arvostelee sijoittamista seiniin, ei sisältöön. SK 10.8.2009 Sipoo on saamassa oman lastenteatterin Nikkilään Kulttuuritalo sipoolaislapsille. Komuna tunnettu Vanha Kunnantalo Nikkilässä halutaan muuttaa lasten ja nuorten kaksikieliseksi kulttuuritaloksi teatteriammattilaisista koostuvan Lilla Villan ry:n toimesta. Kunta on kovaa vauhtia näyttämässä hankkeelle vihreää valoa, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, toiminta alkaa ensi syksynä. 23.9.2013 klo 11:23 päivitetty 23.9.2013 klo 12:52 Helsingin arvopaikoille on tunkua suurkirjasto, museoita ja vielä Guggenheim Helsingissä on edessä poikkeuksellisen laaja kulttuurirakentamisen buumi, jos kaikki vireillä olevat hankkeet toteutuvat. Myös Kansallismuseolla on valmis laajennussuunnitelma. 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 7
TAAJAMISSA VAI KAIKILLE TASA-ARVOISESTI? Kuntien kulttuurirahoitus eriarvoistaa suomalaisia Juha Karilainen, 2.9.2012 Suomalaiset ovat asuinpaikasta riippuen hyvin eriarvoisessa asemassa myös kuntien kulttuuritoimen rahoituksen suhteen. Jyväskylän yliopistossa julkaistun selvityksen mukaan alueelliset erot kulttuurin kulutuksessa ovat EU:n suurimpia. Selvityksen mukaan yhteensä 2,4 miljoona suomalaista asuu kunnissa, jotka käyttävät vuodessa 0 15 euroa asukasta kohden yleiseen kulttuuritoimeen. Muu osa suomalaista asuu kunnissa jotka käyttävät 16 70 euroa asukasta kohden. Pohjois-Karjala 16.8.2011 klo 11:53 Sirkustaidetta syntyy syrjäseudulla Itä-Suomen ainoa ammattijonglööri luo epätavallista uraa kaukana kasvukeskuksista. Taiteilija-apurahan saanut Miika Nuutinen on yksi kolmesta Enossa varttuneesta sirkusharrastajasta, jotka tekevät sirkusta nyt elääkseen. Kiviniemi: Kulttuuripalvelut turvattava koko maassa 1.7.2010, Keskusta www-sivut Pääministeri Mari Kiviniemi puhui tänään torstaina Pyhäniemi 2010 -taidetapahtuman avajaisissa. Kiviniemi kantoi huolta siitä, miten saadaan turvattua alueellisesti kattavat kulttuuripalvelut ja taidekasvatus. 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 8
YHÄ KESKEINEN KULTTUURITUOTANNON DILAMMA: Tärkein liittolaiseni on: Taiteilija Kuntalainen, asiakas 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 9
KULTTUURIPOLITIIKAN KOLMAS LINJA 90-luvulta alkaen: Kulttuuri osa kansantaloutta. Uusliberalistinen perussanasto: toimintayksiköiden tulosohjattu autonomisoiminen, tehokkuuden, taloudellisuuden ja markkinastrategioiden lisääntyminen Kansainvälistyminen, markkinoistuminen, uudet ansaintalogiikat OKM-termistöä/hankkeita: Kulttuuriteollisuus ryhmä 1997 Sisältö-Suomi 1999 Luova talous 2000-luvun alussa Luova Suomi ja hybriditalous 2007 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 10
Tuottaja kahden maailman välissä TAIDEKENTTÄ Keskeisin pääoma taide Pääoma näyttäytyy hyvänä makuna Logiikka: rahan halveksinta TALOUDEN KENTTÄ Keskeisin pääoma talous Pääoma näyttäytyy rahana Logiikka: rahan lisääminen Taloudellisen pääoman halveksunta TUOT- TAJA Näennäismarkkinat Taloudelliset päämäärät toiminnan ytimessä 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 11
Kulttuurisihteeristä kulttuurituottajaksi Roolin muuttuminen, taiteilijan sijasta keskiöön asiakas Alihankintaverkostot, uuden kumppanit, uudet yhteistyö- ja rahoitusmuodot (yksityinen, EU, yhdistykset) Uusia tavoitteita: syrjäytymisen ehkäisy, kaupunkikuvan kiillottaminen, osallisuuden edistäminen Tuottaja innovaattorina & konseptin rakentajana 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 12
Kulttuurituottajan rooli kulttuurin kentällä? Oma roolini on prosessissa: Sihteeri, Konseptin suunnittelija, prosessin johtaja 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 13
Kulttuurituottajan roolit yhteiskunnassa 10/10/13 Metropolia Ammattikorkeakoulu 14
KIITOS! katri.halonen@metropolia.fi