Vastinepyyntö Valkjärven vesiosuukunnan kanteluun

Vastinepyyntö 15.8.2018 VARELY/5755/2015 Pomarkun kunta kirjaamo@pomarkku.fi Valkjärven vesiosuuskunnan kantelu Pomarkun kunnan vesihuoltolaitoksen toiminnasta,, täydennyksineen Vastinepyyntö Valkjärven vesiosuukunnan kanteluun Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytää Pomarkun kuntaa antamaan vastineen Valkjärven vesiosuuskunnan kanteluun. Vastinetta pyydetään 21.9.2018 mennessä ELY-keskuksen kirjaamoon. Pyydämme myös selvitystä Valkjärven vesiosuuskunnalle mahdollisesti määritetystä toiminta-alueesta. Pyysimme aiemmin tänä vuonna (29.5.2018) selvitystä Valkjärven vesiosuuskunnan tutkintapyyntöön. Asiasta ei ole tehty päätöstä vaan asia käsitellään yhdessä nyt käsittelyssä olevan kantelun kanssa, koska asiat koskettavat samaa asiaa. Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt Vesitalousasiantuntija Minna Nummelin ja ratkaissut Yksikön päällikkö Mirja Koskinen. LIITTEET Valkjärven vesiosuuskunnan kantelu () täydennyksineen VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 022 500 www.ely-keskus.fi PL 236, 20101 Turku 2296962-1 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi

Varsinais-Suomen Ely-keskus Turku Asia: Kantelijat: Kantelu Pomarkun kunnan vesilaitoksen toiminnasta: 1) Valkjärven vesiosuuskunta Mestarinkatu 6 28700 KANKAANPÄÄ Määräävän markkina-aseman väärinkäyttäjä ja alkuperäisten sopimuksien yksipuolinen muuttaminen 1) Pomarkun kunta Kunnanhallitus 29630 POMARKKU Vaatimukset: 1) Vaadimme Ely-keskuksen määräämään Pomarkun kunnalle riittävän suuruisen seuraamusmaksun sekä kieltämään määräävän markkina-aseman väärinkäytön sekä saattamaan maksuperusteensa aiheuttamisperiaatteen mukaiselle tasolle. 2) Noudattamaan hankintalain kilpailutussäännöksiä vesihuollon yhteydessä myös rahoitussopimuksia tehtäessä 3) Velvoittaa sallimaan Valkjärven vesiosuuskunnan johtaa oheisen sopimusluonnoksen mukaisesti talousvettä Kankaanpään kaupungin vesiverkostosta Pomarkun vesilaitoksen runkoputkiverkoston kautta. Valkjärven vesiosuuskunta on suorittanut liittymismaksun nimellä verkoston rakentamisesta 1,06% ja käyttää siitä kuitenkin vain noin 0,5%. (Sopimuspakko) 4) Velvoittaa Pomarkun kunnan eriyttämään kirjanpidossaan vesihuollon kustannukset siten, että kulujen kohdistaminen on mahdollista aiheuttamisperiaatteen ja kustannusvastaavuuden toteuttamiseksi myös niiden kustannusten osalta, jotka aiheutuvat Valkjärvelle myytävän talousveden kustannuksista. ON LISÄKSI HUOMIOITAVA, ETTÄ RUNSAASTI YLI PUOLET JÄSENISTÄMME ON SIIKAISTEN KUNNAN ALUEELLA. Johdanto VALKJÄRVEN VESIOSUUSKUNTA PORI Pauli Lanne Mestarinkatu 6 28700 KANKAANPÄÄ Puh. +358400563033 Kotipaikka: Pori, Y-tunnus 1095218-7 Huittisten SP FI86 4456 2020 1122 14

Pomarkun kunnan vesilaitoksen vuoden 2017 toimintakertomuksessa sivulla 2 mainitaan seuraavaa: VESILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE ON KIRKONKYLÄN KAAVA-ALUEELLA JA NOUDATTAA MYÖSN KAAVA-ALUETTA. MUILTA OSIN TOIMINTA-ALUE ON RUNKOLINJAT. KUNNAN ALUELLA ON MYÖS USEITA VESIYHTYMIÄ JA YKSI OSUUSKUNTA, JOTKA OSALTAAN VASTAAVAT ALUEENSA VESIHUOLLOSTA. Vesilaitosten toiminta muodostaa luonnollisen teknisen monopolin toiminta-alueellaan. Talousveden ostajilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia toimijoiden kilpailuttamiseen, vaan vesilaitosten asiakkaat joutuvat maksamaan tällaisen alueellisen monopolin yksipuolisesti määräämät maksut pystymättä niitä mitenkään riitauttamaan, saati kohtuullistamaan. Vesihuoltolaissa on tämä kysymys vesihuoltolain 19 2 momentissa seuraavasti: Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus. Vesihuoltolain (HE 85/2000) perusteluissa todetaan, että: Kilpailunrajoitusnäkökulmasta vesihuoltolaitosten määräävän markkina-aseman väärinkäytön estämiseksi laitoksen perimien maksujen määräytymisperusteiden tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvät ja vertailukelpoiset. Jotta asiakkaat ja viranomaiset voisivat arvioida vesihuollossa perittävien maksujen kustannusvastaavuutta, kohtuullisuutta ja tasapuolisuutta, ehdotetaan, että myös kunnallisten laitosten tulisi eriyttää kirjanpitonsa kunnan muusta kirjanpidosta. Ehdotuksen mukaan laitosten tulisi myös tiedottaa siitä, miten vesihuollosta perittävät maksut muodostuvat. Säännöksellä on vahvistettu aiheuttamisperiaate ja kustannusvastaavuus, minkä mukaan vesilaitoksen maksut eivät saa sisältää veronluonteista maksuvelvollisuutta eikä myöskään eri käyttäjäryhmien välistä tulon/ kustannusten siirtoa. Vesilaitoksen tulee lisäksi tilinpidossaan noudattaa lain 20 20 d:ssä säädettyjä menettelyä ja informointivelvollisuutta, jotta kustannusten kohdentaminen oikeille käyttäjäryhmille olisi mahdollista. Pomarkun kunnan asiakkaana Valkjärven vesiosuuskunta ei alkuperäisen sopimuksen mukaan ole velvollinen maksamaan perusmaksua, mutta Pomarkun kunta yksipuolisesti ja vastoin sopimusta alkoi 1.1.2007 alkaen periä jäsenkohtaista perusmaksua. Perusmaksua peritään siten, että vapaaajanasunnon minimi pinta-ala on 100 neliömetriä ja tämä kerrotaan neljällä. Mainittakoon, että kunnan oman jakeluverkoston alueella olevan vapaa-ajanasunnon kerroin on kaksi. Maksu on siten perusteeton sekä määrältään syrjivä. Vesiosuuskunta on itse rakentanut ja rahoittanut jakeluverkoston jäseniltä perityillä liittymismaksuilla ja lähettänyt Pomarkun vesilaitokselle kartan tulevasta toimialueestaan. Vesiosuuskunta vastaa toimialueensa verkostojen ylläpidosta huollosta korjauksista ja uusimisesta. - Vesiosuuskunta vastaa verkostojensa aiheuttamista mahdollisista vahingoista veden osalta, myös mm. vakuutusmaksuista - Vesiosuuskunnalla ei ole hulevedestä aiheutuvaa kustannusta (toisin kuin Pomarkun taajamissa olevilla liittyjillä), koska hulevesi voi imeytyä maastoon osuuskunnan alueella. - Valkjärven vesiosuuskunta vastaa omasta hallinnostaan, mm. kirjanpidosta, kiinteistöjen laskutuksesta, mittareiden lukemisesta, kokouksista.

- Yms. Vesiosuuskunnille on yleisesti mm. näistä perusteista johtuen myönnetty ns. tukkualennusta talousveden toimittamisesta eri puolilla Suomea vuosikymmenten ajan 20 60 %. Nykytilanne: Pomarkun kunta perii perusmaksua 1.850,72 euroa vuodessa ja veden kulutuksesta 1,00 euroa kuutiolta alv%. Pomarkun kunta maksaa Kankaanpään kaupungin vesilaitokselle 0,2277 euroa/m3 ja perusmaksua ei lainkaan. Vesiosuuskuntamme vuosikulutus on noin 1000 kuutiota, joten yksikköhinnaksi tulee 2,85 euroa per. kuutio. Pomarkun kunta on lähettänyt meille jäsenkohtaisen lisäliittymislaskun 2.273,54 euroa. Tämän laskun olemme heille riitauttaneet perusteena Vesiosuuskuntien ABC kirjan määräykset. Pomarkun kunta jatkaa kuitenkin määräävän markkina-asemansa turvin perusteettoman laskun perintää jopa uhkaamalla vedentoimituksen katkaisemisella. Vastineissaan Pomarkku ei lainkaan huomio aiheuttamisperiaatetta ja kustannusvastaavuutta. Valkjärven vesiosuuskunta on osallistunut runkoputken rakennuskustannuksiin (ks. liite 6) jopa suuremmalla osuudella kuin mitä sen osuus vedenkäytöstä on. Samoin kustannusvastaavuutta ei huomioida, sillä Pomarkun kunta ostaa Kankaanpäältä vettä 0,2277 eur/m3, mutta laskuttaa siitä Valkjärven vesiosuuskuntaa 1.00 euroa/ m3 alv 0% saaden näin 339 % katteen. Korjausvelka Pomarkun kunnan osalta tilannetta kärjistää se, että tämän toimialueella ns. korjausvelkaa ja rappeutuvan verkoston saneeraustarvetta on huomattavasti yli sen, mitä perusmaksuilla voidaan periä. Kun korjausvelan eli verkostojen säännönmukaiseen saneeraamiseen ei ole käytettävissä enää uusia liittymismaksuja sen omilta vanhoilta asiakkailta, joudutaan verkoston korjaamiskuluja kattamaan myös vesimaksuja korottamalla. Tällöin myös esim. vesiosuuskunnat joutuvat osallistumaan vesimaksujen kautta keskustaajamien vesilaitosten asiakkaille kuuluviin saneerauskustannuksiin, vaikka vastaavasti Pomarkun vesilaitos ei osallistu vesiosuuskunnan verkoston ylläpito ja saneerauskustannuksiin, jotka jäävät kokonaan osuuskunnan jäsenten maksettavaksi. Osuuskunnan jäsenet maksavat siten kahdenkertaisesti jakeluverkoston kustannukset, ensin omansa ja sen jälkeen osallistuvat keskustaajamien saneerauksen maksamiseen. Pomarkun kunnan vesilaitoksen toimintakertomuksen mukaan on heidän verkostossaan hukkavuotoa yli 50% ja myös sen kattamiseen joutuu Valkjärven vesiosuuskunta osallistumaan. Pääoman tuotto Vesihuoltolain 18 :n mukaan maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. 18 Maksujen yleiset perusteet Vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle Tätä säännöstä on kuitenkin Pomarkun tulkinnut väärin. Kohtuullista tuottoa voidaan periä vain omalle pääomalle, siis sille pääomalle, minkä kaupunki on yhtiöön sijoittanut lukuun ottamatta käyttäjiltä perittyjä liittymismaksuja. Kuitenkin niin Pomarkun kunnan vesilaitoksen kuin osuuskuntien pääoman ja rakentamiseen käytetyt investointi varat ovat pääosin kertyneet kiinteistöjen liittymismaksuista ja vuosien varrella asiakkailta kertyneistä vesimaksuista velkojen lyhennyksiin, ja niin tulee ollakin. Kunnan sijoittamasta pääomasta ei ole selvitystä. Vesiosuuskuntien osalta tämä on täysin selvä asiakkaat ja osakkaat ikään kuin omistavat rahoittajina vesilaitoksen jakeluverkoston. Ei

verkostoja ja vesilaitoksen pääomaa omista kunta vaan liittymismaksun maksaneet asiakkaat/kiinteistöt näin kohtuullinen tuotto voidaan periä vain siltä osin, kuin on kyse suorasta pääomasijoituksesta. Kohtuullistakaan tuottoa ei voida periä pelkästään taseeseen tehdyn kirjauksen perusteella eikä po. tuottovaatimuksen menoerää voi lainkaan vyöryttää vesimaksuihin, koska tuolloin myös vesiosuuskuntien vastuulle siirtyisi tämä lähes perusteeton tuottovaatimus. Pääoman tuottoa kerätään virheellisesti siten sellaisistakin pääomista, jotka on kerätty asiakkaiden liittymismaksuina ja vuosien varrella vesimaksujen kautta poistoina yhtiön varallisuuteen. (liite 4:.. Perusmaksulla katetaan laitoksen määrittelemä osa kiinteitä, kulutuksesta riippumattomia käyttö- ja pääomakustannuksia Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että Pomarkun kunnan vesilaitos voisi saada markkinaehtoistakin lainaa 1 % korolla, mutta joutuu tilittämään Pomarkun kunnalle tätä suurempaa tuottoa, mikä tuottovaatimus kohdistuu mm. vesimaksujen taksoihin ja sitä kautta tulevat myös osuuskunnan vastattavaksi, vaikka osuuskunnalla ei ole rahoitustarpeita laajennusrakentamisen, saati saneeraustarpeen osalta. Tuottovaatimuksen kohtuullisuus Sen ohella, että mainitun tuottovaatimuksen laskenta perustuu väärälle oman pääoman määrittelylle, se on myös kohtuuton tässä suhdanne tilanteessa. Kohtuullisena riskittömän tuottona voidaan pitää vain sitä tuottoa, mikä nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa maksetaan täysin riskittömälle lainalle, jollaisina on pidettävä esim. valtion velkakirjoja. Tuoton kohtuullisuutta arvioitaessa ei voida päätyä yhteen kiinteään % lukuun, jota aina pidettäisiin kohtuullisena, vaan tuottovaatimuksen tulee elää suhdanteiden ja yleisen korkotason mukana. Kohtuullisena riskittömänä tuottona voidaan siten tällä hetkellä pitää max 1 % korkoa/tuottoa. Nykytilanteessa Pomarkun kunta tosiasiassa kattaa verokertymäänsä tällaisilla tuottovaatimuksilla, jotka ovat sekä osin perusteettomia että kohtuuttomia piiloveroja. Kohdentamisvirheitä a) Pomarkun kunta vertaa Vesiosuuskunnan jäseniä normaaliin yksittäiseen kiinteistöön, jolle kunta on rakentanut jakeluverkoston ja myös hoitaa sen ja pitää kunnossa. Vesiosuuskunnan jakeluverkoston on rakentanut osuuskunta jäsenien kustannuksella ja hoitaa sen ja vastaa korjauksesta ja hallin-nosta. Kunta laskutta yhdellä laskulla osuuskuntaa, joka vastaa koko jäsenistönsä maksuista. Vastaavasti yksittäisen kiinteistön ollessa kunnan jakeluverkoston alueella kunta veloittaa jokaista erikseen. b) uusi vesihuoltolaki on tuonut mm. hulevesien viemäröintikysymyksen Pomarkun kunnan vastattavaksi. Kaikki hulevesikysymyksen aiheuttamat kustannukset on vyörytetty ja kohdistettu jätevesimaksuihin, vaikka vesiosuuskunnan toimialueilla ei aiheudu mitään hulevesienkustannuksia. 28 Vahingonkorvaus Vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Ennen vahingon ilmenemistä tehdyn sopimuksen ehto, joka rajoittaa vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen tämän momentin nojalla, on mitätön.

Vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä asiakkaalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella Hulevesien hoitamisen lisäkustannukset on Pomarkun vesilaitoksen omassa informaatiossa tuotu esiin nostamalla jätevesitaksoja yleisesti. Kunta on siten käytännössä myöntänyt vesiosuuskunnalle koituvan aiheuttamisperiaatteen vastaisia kustannuksia. c) Pomarkun kunta vesilaitoksen henkilöstökulut yli 100.000 eur/v. hallinnossa ja huollossa, minkä toiminnan kustannukset on tilinpidosta jaettu osaltaan niin talousvesimaksuihin kuin jätevesimaksuihinkin. Kerätyt perusmaksut eivät kata tätä henkilöstöhallinnon kustannusta, jolloin vesiosuuskunnat tulevat välillisesti maksamaan myös tätä kautta keskustaajamien vesihuollon hallinnon kustannuksia. Vesiosuuskunta sen sijaan hoitaa kaikki omat hallintokulunsa itse talkootyönä tai ostopalveluita käyttämällä, joten minkäänlaisia Pomarkun vesilaitoksen hallintokustannuksia ei voida sisällyttää siihen vesimaksuun, mitä osuuskunnilta peritään. d) Vesiosuuskunta vastaa jakeluverkostonsa rakentamisesta ja huollosta ja saneeraamisesta itse. Siten mitään Pomarkun vesilaitoksen toimintoihin liittyvää rakentamiskustannusta ei voida sisällyttää Pomarkun vesilaitoksen perimiin vesimaksuihin, ellei sellaisille asiakkaille (mm. vesiosuuskunnat), jotka itse vastaavat po. kustannuksista, anneta alennusta. Jo lainmukainen aiheuttamisperiaate edellyttää tätä. e) Pomarkun vesilaitoksen vakuutusmaksut kohdennetaan vesi- ja jätevesimaksuihin, jolloin po. kustannukset välillisesti tulevat myös vesiosuuskunnan maksettavaksi, vaikka vesiosuuskunta itse jo vastaa omalta osaltaan näistä kuluista. f) Pomarkun kunnan vesilaitoksen kirjanpito/tilinpäätös ei anna riittävää selvitystä aiheuttamisperiaatteen toteuttamiseksi, minkä vuoksi se olisi tehtävä kokonaan uudestaan tai järjestettävä erityistilintarkastus. g) Vesihuoltolain 19 a mukaisesti kertyvistä hulevesikustannuksia yleisiltä alueita on vastuussa kunta. Vesiosuuskuntien toiminta-alueilla näitä yleisiä alueita on vähän, saati lainkaan, koska suurimmaksi osin alueilla on yksityismaita eikä hulevesi aiheuta mitään kustannuksia. Hulevesikustannuksen periminen jätevesimaksua yleisesti korottamalla ja ilman eriteltyä kunnan vastuuta yleisten alueiden osalta, on siten lainvastainen menettely. (liitteet 4 ja 8)

h) Pomarkun vesilaitoksen sopimuksenvastaista perusmaksua on ryhdytty perimään vanhentuvan verkoston saneerauskulujen kattamiseksi. Sen ohella, että vesiosuuskuntaan kohdistettuna tämä on oikeudellisesti perusteetonta, se on kilpailuoikeudellisesti määräävän markkinaaseman väärinkäyttöä varsinkin, kun sen perintää tehostetaan uhkaamalla katkaista veden toimitus. Veden toimituksen katkaiseminen olisi jo omankädenoikeutta ja tilanteen kiristymisen siihen vaiheeseen voidaan estää vain kilpailuviraston toimilla ja velvoittamalla Pomarkun vesilaitos sallimaan verkostonsa käytön talousveden johtamiseen siltä osin kuin se on tarpeen Valkjärven vesiosuuskunnan verkoston ja Kankaanpään kaupungin verkoston välillä. Valkjärven vesiosuuskunta on sitoutunut korvaamaan tuosta käyttöoikeudesta aiheuttamisperiaatteen mukaisen korvauksen. i) Oheisissa liitteissä 4 Pomarkun kunnan päätöksissä on huomattava ristiriita; tekninen lautakunta ei ole päätöksessään 7.9.2005 päättänyt esittää perusmaksun käyttöön ottamisesta vesiosuuskunnilta. Pomarkun vesilaitos vastineissaan vain vertaillut vesilaitoskartellin eri maksuja ja esittänyt summittaisia väitteitä kohtuullisuudesta vertaillen maksuja muiden asiakkaiden maksuihin. Tällainen perustelu ei kuitenkaan riitä, vaan tilinpito on avattava yksityiskohtaisesti aiheuttamisperiaatteen ja kustannusten kohdentamisen mahdollistamiseksi. Ainoa merkityksellinen vertailu on aiheuttamisperiaatteen mukainen kuluttajalle kohdistuva vesimaksu, mikä po. osuuskunnissa muodostuu lisäksi kaikkine kustannuksineen suuremmaksi kuin Pomarkun vesilaitoksen omilla asiakkailla. Asian laajempi merkitys Yksi olennaisista kysymyksistä on Pomarkun vesilaitoksen toimialueen verkoston ns. korjausvelka ja saneeraustarve ja miten po. kustannukset aiotaan tulevaisuudessa kattaa. Tätä kysymystä ei asian käsittelyn aikana ole mitenkään avattu, mutta se korostaa tilinpidon kehittämistä aiheuttamisperiaatteen edellyttämälle tasolle. Saneerausvelka arvioidaan valtakunnan tasolla olevan sadoissa miljoonissa, ellei miljardeissa, (Valtakunnallisessa viemäröintiohjelmassa MMM 4/2012 uusien osuuskuntien verkostojen kustannukseksi arvioitiin 570 miljoonaa euroa) joten tämän asian periaateratkaisulla on todella suuri merkitys. Valtakunnallista vesi- ja viemäriverkostojen korjausvelkaa on satoja miljoonia ja nykyisissä vesilaitosten budjeteissa näihin töihin varatuilla määrärahoilla korjaaminen kestäisi n. 100 vuotta. Kun tätä rahoitusvajetta ryhdytään paikkaamaan, on pelättävissä, että kustannukset peritään korotettuina vesimaksuina, koska uusina liittymismaksuina niitä ei useinkaan voida periä. Tämän vuoksi vesimaksujen osalta aiheuttamisperiaatteen noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotteivat osuuskunnat joutuisi kustantamaan vanhojen kaupunkien verkostojen saneerauksia. Yksin hulevesien järjestämisen kustannukset aiheuttavat valtakunnantasolla n. 15 miljoonan euron kustannuksen ja on tärkeätä, että tämä kustannuserä kohdennetaan oikein eikä vesiosuuskuntia voida vaatia siihen osallistumaan. Ko. asiassa Pomarkun kunnan vesilaitoksella on todistustaakka ja näyttövelvollisuus samoin kuin muidenkin kantelukirjelmässä esitettyjen vaatimusten ja väitteiden mahdollisen kiistämisen suhteen.

Tämän lain mukaisia valvontaviranomaisia ovat toimialoillaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Monopolin alueellinen laajentuminen Kuntien valtuustot voivat omilla päätöksillään määritellä osuuskuntien toimialueen, minkä jälkeen kiinteistön omistajilla asetetaan velvollisuus liittyä vesilaitokseen siitäkin huolimatta, että näillä olisi ollut järjestettynä kiinteistökohtainen vesi- ja jätevesi (esim. porakaivo ja umpisäiliö ks. esim. Kirkkonummi). Kun lisäksi liittymispakon jälkeen tällainenkin kiinteistönomistaja joutuu alistumaan vesimaksuihin, joita ei ole määritelty aiheuttamisperiaatteen perusteella eikä voi niistä neuvotella, muodostaa tilanne kunnille houkutuksen laajentaa vesihuoltojärjestelmää nimenomaan osuuskuntien kautta eikä omana toimintana. Tällä hetkellä Suomessa toimii lähes 1500 vesiosuuskuntaa, joiden osuus kokonaisvedenkulutuksesta on n. 10 %. Joitakin vesiosuuskuntia on myös ajautumassa maksukyvyttömään tilaan maaseudun väestön vähentyessä. Asian käsittelyn yhteydessä lausutut viittaukset siihen, että osuuskunnat voisivat itsekin rakentaa vedenottamon kuvaa joko tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta kilpailunrajoituksista annetun lain toimittamisvelvollisuutta edellyttävistä säännöksistä, mikä tietämättömyys lienee ollut rohkaiseva tekijä aiheuttamisperiaatteesta ja kustannusvastaavuusperiaatteesta luopumiselle. Hankintalain poikkeusten soveltumattomuus Pomarkun vesilaitoksen rahoitustarpeiden täyttäminen tulisi suorittaa kilpailuttamalla pankkeja, joilta on tällä hetkellä saatavissa hyvinkin matalakorkoista (n. 1%) lainaa. Markkinaehtoista suurempaa oman pääoman tuottoa ei voida vaatia vesilaitoksen toiminnalta eikä saneeraustarpeiden rahoitusta voida vyöryttää sellaisten vesimaksujen taksoihin, joita vesiosuuskuntakin joutuisi maksamaan. Erityisalojen hankintadirektiivin 4 artiklassa tarkoitettua hankintalain soveltamisen piirissä olevaa toimintaa on veden tuotanto ja jakeluun liittyvien verkkojen rakentaminen, tarjoaminen saataville ja sen ylläpito sekä talousveden toimittaminen edellä kuvattuun yleiseen verkkoon. Koska talousveden saanti on suurimmilta osin kuluttajahyödyke, niin kilpailupoliittisesti on haluttu turvata vesi/jätevesitoiminnassa markkinalähtöisyys siitäkin huolimatta, että se yleensä on julkishallinnollista toimintaa. Vesihuollossa tulisi kilpailupoliittisesti ja säännösten ratio huomioiden turvata sellainen hintataso (tai sitä alhaisempi), minkä markkina-ehtoinen vertikaalinen toiminta tuo mukanaan, kun ottaa huomioon toiminnan luonteen julkispalveluna ja vielä sen, että vesihuollon tukeminenkin on sallittu poikkeus valtiontuki-säännösten kannalta. Kilpailupoliittisen sääntelyn ratio ei siten salli vesihuollon sellaista kustannustasoa, mikä ylittäisi kilpaillun ja aiheuttamisperiaatteen mukaisen kustannustason tai piiloverottamisen/kohtuuttomat katteet. Voidaanko tätä kilpailuoikeudellisten säännösten tavoitetta ja ratiota kiertää yksinkertaisesti sillä, että julkishallinto asettaa vesilaitoksilleen markkinaehtoista rahoitusta suuremmat ja riskittömät tuottotavoitteet. Tämän perusteella myös kaikkia rahoituselementtejä, mitä Pomarkun kunnan vesilaitos on käyttänyt, tulee arvioida kiellettynä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä eikä tapaukseen siten voisi soveltaa lainanottoon liittyvää kilpailuttamista koskevaa poikkeusta ja vapautusta. Siten Pomarkun vesilaitoksen ottaman rahoituksen tai pääoman tuottovaatimus ei voisi olla suurempi kuin Pomarkun kunnan oman ottolainauksen keskikorko kunakin vuonna. Lopuksi Mikäli Pomarkun kunnan vesilaitoksen toimintaan ei nyt puututa, avaa se mahdollisuuden kuntien jatkuvaan ja lisääntyvään piiloverottamiseen vesi- ja sähkölaitosten maksujen kautta. Erityisen

haitallista tämä on tilanteessa, jossa käytännössä tulee jatkumaan luonnollinen monopoli, jota kunnan hallinto on itse vahvistamassa vesiosuuskuntien toimialueiden määräämisen avulla (VesihuoltoL 8 ja 10 ). Siten sellainenkin haja-asutusalueen kiinteistö, joka on järjestänyt oman vesihuoltonsa (esim. porakaivon avulla) ja myös jätevetensä hoitaa määräysten mukaan (esim. umpisäiliön avulla ja puhdistamoon toimittamalla) voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä määrätä kuulumaan vesiosuuskunnan toimialueeseen ja siitä seuraavaan liittymispakkoon. Ks. KHO:n päätökset. Ilman vesiosuuskuntien pyyteetöntä työtä haja-asutusalueiden vesihuolto olisi julkisen vallan toimin hoitamatta. Valkjärven vesiosuuskunta on tuottanut kymmenen vuoden aikana tappiota jo 73.681,00 euroa. (liite 18) Yhteenveto: Pomarkun kunnan vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksessa, joka on myös kunnanvaltuuston hyväksymä, on Valkjärven vesiosuuskunnan toiminta-alue hyväksytty käsittäen koko puhtaan veden jakeluverkostomme alueen. Myöskin kunnan vesilaitoksen toiminta-alue on mainittu ja molempien alueet ovat eri kohdassa kuntaa. Pomarkun kunnan vesilaitos on kirjanpidossaan rikkonut törkeästi vesihuoltolain kirjanpidon määräyksiä ja kunnan vesilaitoksen toimialueen kaikki kulut on kirjattu rasittamaan myös vesiyhtymien ja osuuskunnan toimialueita, eli lain perusteena olevaa AIHEUTTAMISPERIAATETTA ei ole noudatettu. Esitys asian saattamisesta kuntoon: 1)Pomarkun kunnan vesilaitos palauttaa Valkjärven vesiosuuskunnalle kaikki veloittamansa perusmaksut. 2) Pomarkun kunnan vesilaitos palauttaa Valkjärven vesiosuuskunnalle veloittamansa lisäliittymismaksun 2.273,64 euroa. 3) Pomarkun kunnan vesilaitos hyvittää Valkjärven vesiosuuskuntaa viimeisen kymmen vuoden aikana käytetystä vedestä erotuksen, että kuution hinnaksi jää 50 senttiä +alv. 4) Pomarkun kunnan vesilaitos suorittaa Valkjärven vesiosuuskunnalle usean vuoden jatkuneesta valitusasian hoidosta kuluina 5.000 euroa. Näihin palautuksiin lisätään kulloinkin voimassa oleva Suomen pankin määrittelemä viivästyskorko Toiminnan jatkotoimenpiteet: 1) Pomarkun kunnan vesilaitoksen ja Valkjärven vesiosuuskunnan kesken tehdään raakaveden toimittamisesta sopimus, jossa raakaveden hinnaksi määritellään 50 senttiä kuutio ja muita maksuja ei veloiteta. 2) Toinen vaihtoehto on, että Pomarkun kunnan vesilaitos antaa korvauksetta käyttöoikeuden runkoputkeen ja Valkjärven vesiosuuskunta siirtyy Kankaanpään vesilaitoksen asiakkaaksi. Ely-keskus tekee Pomarkun kunnan vesilaitoksen toiminnasta tutkintapyynnön poliisille ja selvitetään onko vesihuoltolain määräyksiä kirjanpidon hoidossa rikottu. Pomarkussa 30 päivänä heinäkuuta 2018

Valkjärven vesiosuuskunta Pauli Lanne hallituksen puheenjohtaja Jorma Pohjavirta Toimitusjohtaja liitteet: 1) Pomarkun vesilaitoksen toimintakertomus 2017 2) Hulevesikustannukset jätevesitaksassa (ks. liitteet 4 ja 8 ) 3) Tilastotietoa Pomarkun kunnan vesilaitoksen toiminnasta 4) Kirje Pomarkun vesilaitokselle 5) Erittely rakentamiskustannuksista 6) Erittely rakentamiskustannuksista 7) Vertailu Pomarkun, Siikaisten ja Kankaanpään veloituksista vesiosuuskunnilta 8) Pomarkun kunnan taksalista 9) Sopimusesitys 10) Pomarkun kunnan teknisen lautakunnan johtosääntö 11) Teknisen lautakunnan pöytäkirja 12 12 2002 84 12) Oikaisuvaatimuksen käsittely 12 8 2015 42 13) Kirjeemme 02 10 2015 perinnän riitauttaminen 14) Vesiosuuskunnan ABC (liittymismaksut) 15) Valkjärven Vesiosuuskunnan toiminta-alue (lähetetty esitys kunnille noin 20 vuotta sitten, putki + 5 metriä. 16) Oikaisuvaatimus 10. 7. 2015 17) Valkjärven vesiosuuskunnan kirje 17.6.2015 18) Laskelma maksetuista perusmaksuista 19) Kirje laskujen riitauttamisesta Julkisuus: Asiassa ei ole salassa pidettäviä asiakirjoja eikä mitään liikesalaisuutta Lain kohdat: VESIHUOLTOLAKI

Lähettäjä: Pauli Lanne <pauliarmas.lanne@gmail.com> Lähetetty: tiistai 7. elokuuta 2018 17.50 Vastaanottaja: Nummelin Minna (ELY); Lammila Jyrki (ELY); ELY Kirjaamo Varsinais-Suomi Aihe: Valkjärven vesiosuuskunta Liitteet: hallitus 29 4 2011 liite 1.bmp; Valkjärven vesiosuuskunta hallitus.bmp ohessa vielä vähän papereita kanteluumme Valkjärven vesiosuuskunta hallituksen kokous 29.4.2001 pöytäkirja ja yksi liite. Terveisin Pauli Lanne

Lähettäjä: Pauli Lanne <pauliarmas.lanne@gmail.com> Lähetetty: perjantai 10. elokuuta 2018 11.56 Vastaanottaja: ELY Kirjaamo Varsinais-Suomi; Nummelin Minna (ELY); Lammila Jyrki (ELY) Aihe: Valkjärven vesiosuskunta Liitteet: Toiminta-alue 2001 2.bmp; Toiminta-alue 2001 1.bmp Tässä kokouksen 29.4.2001 liite koskien toiminta-aluetta. Terveisin Valkjärven vesiosuuskunta Pauli Lanne