Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Eeva Lillman Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2009 gg

Eeva Lillman Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009 Tiehallinto Helsinki 2009

ISSN 1457-991X TIEH 4000700 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000700-v Asiantunnus Edita Prima Oy Helsinki 2007 Julkaisua myy/saatavana Edita (asiakaspalvelu.prima@edita.fi) Faksi 020 450 2470 Puhelin 020 450 011 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

Eeva Lillman: Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma [Elektroninen aineisto]. Helsinki 2009. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009, 29 s. + liitt. 20 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4000700, ISSN 1459-1561, TIEH 4000700-v. Asiasanat: jätteet; sivutuotteet; luonnonsuojelu; ympäristönsuojelu; Hämeen tiepiiri; Kaakkois-Suomen tiepiiri; Turun tiepiiri; Uudenmaan tiepiiri; Vaasan tiepiiri; uudelleenkäyttö Aiheluokka: 50; U502/504 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon ympäristöohjelman yhtenä tavoitteena on luonnonvarojen ekotehokkaan käytön tehostaminen tienpidossa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi viiden tiepiirin (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa ja Vaasa) alueella on laadittu tiepiirikohtaiset sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Tässä julkaisussa on esitelty Uudenmaan tiepiirille tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi laadittu ehdotus sivutuoterakentamisen huomioon ottavasta toimintamallista. Toimintamallin ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Tuhkien ja kuonien hyötykäyttöön liittyy vielä tällä hetkellä tiettyjä hyötykäyttöä hankaloittavia tekijöitä, jotka hidastavat esitetyn toimintamallin käyttöönottoa. Julkaisuun on koottu lisäksi laitoskohtainen kuvaus alueella syntyvien tuhkien ja kuonien määrästä ja laadusta. Työn liitteenä on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille". Otteessa on kuvattu erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tierakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita.

ESIPUHE Tämän työn lähtökohtana on ollut Tiehallinnon ympäristöohjelma 2010. Ympäristöohjelman yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa. Ympäristöohjelmassa on asetettu toimenpiteeksi laatia tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Suunnitelmalla varmistettaisiin, että käytettävissä olevat materiaalit tulisivat mahdollisimman tehokkaalla tavalla käyttöön. Uudenmaan sivutuotteiden käyttösuunnitelma on laadittu viiden tiepiirin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöprojektissa. Hämeen, Kaakkois-Suomen, Turun ja Vaasan tiepiireille on myös laadittu sivutuotteiden käyttösuunnitelmat. Lisäksi hanketta rahoitti Tiehallinnon keskushallinnon EKOTULI- tutkimus- ja kehittämisohjelma. Suunnitelmat on laatinut Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun (ELSU) Tuhkat ja kuonat -painopisteestä vastaava Lounais-Suomen ympäristökeskus. Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia. Sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatimishankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Eastwood (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Helsingissä elokuussa 2009 Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 7 Sisältö 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 9 1.1 Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma 2010 9 1.2 Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen 9 1.3 Tiehallinnon sivutuoteohje 11 2 UUDENMAAN TIEPIIRI 11 2.1 Tulevat tiehankkeet 12 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 13 3.1 Energiantuotanto 14 3.1.1 Vantaan Energia Oy, Martinlaakso 14 3.1.2 Porvoon Energia Oy, Tolkkisten voimalaitos 15 3.1.3 Fortum Power and Heat Oy, Inkoon voimalaitos 16 3.1.4 Fortum Power and Heat Oy, Kirkniemen voimalaitos 17 3.1.5 Fortum Power and Heat Oy, Lohjan lämpölaitos 17 3.1.6 Fortum Power and Heat Oy, Suomenojan voimalaitos 17 3.1.7 Helsingin Energia Oy, Hanasaaren B-voimalaitos 17 3.1.8 Helsingin Energia Oy, Salmisaaren voimalaitokset 17 3.1.9 Voimavasu Oy, Porkkalan voimalaitos 18 3.2 Jätteenpoltto 18 3.3 Metallisulatot 18 3.3.1 Ovako Wire Oy Ab Koverharin tehtaat 18 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI 19 4.1 Toimintamallin pääperiaatteet 20 4.2 Toimintamallin arviointi 23 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 24 LÄHTEET 26 6 LIITTEET 30

8 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 9 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1 TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1.1 Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Tiehallinnon ympäristöohjelma 2010 Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelman lähtökohtana ovat liikenne- ja viestintäministeriön linjaukset ympäristöasioissa sekä tienpidon linjaukset 2015. Ympäristöohjelma rakentuu tiivistetysti neljään johtolauseeseen: Kannamme vastuumme ympäristöstä Kehitämme liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Olemme asiantunteva tienpitäjä Kehitämme ympäristötyötämme. Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelmassa todetaan, että nykyisellä tienpidon rahoitustasolla ei ole mahdollista toteuttaa erillisiä hankkeita olemassa olevien ympäristöhaittojen torjumiseksi, vaan haittojen torjuminen sisällytetään osaksi muita investointeja. Ympäristöohjelmaan on sisällytetty tavoitteita, keskeisiä toimenpiteitä sekä indikaattorit tavoitteiden toteutumisesta. Yhdeksi päämääräksi on kirjattu ekotehokas materiaalien käyttö, jonka tavoitteena on tehostaa luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tienpidossa (kuva 1). Tavoitteen saavuttaminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa keskeisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tavoitteen saavuttamista arvioidaan indikaattoreilla. Luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä tiepidossa pyritään lisäämään muun muassa laatimalla tiepiirikohtaisia luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmia yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. 1.2 Tiepiirikohtaisten sivutuotteiden käyttösuunnitelmien laatiminen Käyttösuunnitelmat on laadittu Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun Tuhkat ja kuonat painopisteestä vastaavan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Tiehallinnon yhteistyöprojektina. Tiehallinnosta mukana on viisi tiepiiriä (Häme, Kaakkois-Suomi, Turku, Uusimaa sekä Vaasa) sekä keskushallinto. Yhteistyöhankkeella on ollut oma työryhmä, johon ovat kuuluneet Niina Jääskeläinen (Turun tiepiiri), Marketta Hyvärinen (Hämeen tiepiiri), Eeva Kopposela (Vaasan tiepiiri), Anita Airaksinen (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Arto Kärkkäinen (Uudenmaan tiepiiri), Tuomo Kallionpää (keskushallinto), Lassi Liippo (Lounais-Suomen ympäristökeskus), Ulla Mauno (Lounais-Suomen ympäristökeskus) sekä Eeva Lillman (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Käyttösuunnitelmat on rajattu käsittelemään sivutuotteista tuhkia ja kuonia.

10 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TIEPIIRIKOHTAISET SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Yhteistyöhankkeen aikana on pidetty tiepiirikohtaisia sivutuotepalavereja, joissa on ollut mukana alueellisen ympäristökeskuksen sekä maakuntaliittojen edustajia. Palaverien tärkeimpänä antina on ollut keskustelut sivutuotteiden käytön mahdollisuuksista kyseisen tiepiirin alueella. Palavereissa on myös ideoitu mahdollisia kohteita, joissa tuhkia ja kuonia voisi hyödyntää. Yleistä lisätietoa erilaisten tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttökokemuksia tienrakentamisessa sekä hyödyntämisen haasteita on kuvattu liitteessä 1. Liite on ote Eeva Lillmanin vuonna 2009 julkaistusta diplomityöstä "Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen Tiepiirille"(Lillman 2009). Diplomityö on saatavana Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun www-sivuilta (www.ymparisto.fi/elsu). EKOTEHOKAS MATERIAALIEN KÄYTTÖ Tavoite: Luonnonvarojen ekotehokas käyttö tienpidossa Ylijäämämaiden ja jätteiden synnyn ehkäisy Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä korvataan muutoin jätteeksi joutuvilla materiaaleilla Teiden ylläpito luonnonvarojen käyttöä vähentävillä menetelmillä Indikaattorit: Työmaalta otettujen sekä työmaan ulkopuolelta tuotujen maa- ja kiviainesten sekä hyödynnettävien sivutuotteiden ja uusiomateriaalien käyttö Läjitykseen menevien ylijäämämaiden osuus työmaalta otetuista materiaaleista Uusiomenetelmien osuus teiden päällystämisestä Keskeiset toimenpiteet: Ohjeistuksen tekeminen jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiselle Tiehankkeiden suunnitteluun sisällytetään luonnonvarojen säästeliästä käyttöä edistäviä materiaalitarkasteluja Palveluntuottajille annetaan mahdollisuus tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen säästeliästä käyttöä sekä vanhojen tierakenteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Tiepiirikohtaiset luonnonvarojen ja sivutuotteiden käyttösuunnitelmat yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa Jätteiden hyödyntämistä koskevien säädösten ja lupa- ja ilmoitusmenettelyjen selkeyttäminen yhdessä ympäristöhallinnon kanssa Ekotehokkaan materiaalinkäytön kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Tehostettu ylijäämämassojen hyötykäyttö yhteistyössä kuntien, yritysten ja maanomistajien kanssa. Kuva 1. Ekotehokas materiaalien käyttö tierakentamisessa (kuva laadittu Tiehallinnon (2006) ympäristöohjelman tietojen pohjalta).

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 11 UUDENMAAN TIEPIIRI 1.3 Tiehallinnon sivutuoteohje Tiehallinto (2007) on julkaissut ohjeen sivutuotteiden käytöstä tierakenteissa. Sivutuoteohje on tarkoitettu Tiehallinnon lisäksi sivutuotetuottajien, urakoitsijoiden ja konsulttien käyttöön. Ohjeen toivotaan hyödyttävän myös viranomaisia päätöksenteossa. Ohjeistuksen päätavoitteena on edistää turvallista ja luonnonkiviainesta säästävää sivutuotteiden käyttöä Tiehallinnon hankkeissa. Ohjeella halutaan selkeyttää urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille Tiehallinnon kanta sivutuotteiden käyttöön sekä tehdä sivutuotteiden käyttö helpommaksi ja ennakoidummaksi urakoitsijoille. Ohjeeseen on koottu tietoa Tiehallinnon sivutuotteiden käyttötavoitteista, lainsäädännöstä sekä ympäristökelpoisuuden arvioinnista, sivutuotteiden ominaisuuksista ja soveltuvista käyttökohteista. Ohjeessa käsitellään myös sivutuotteita koskevaa päätöksentekoa ja Tiehallinnon tyyppihyväksyntää. 2 UUDENMAAN TIEPIIRI Uudenmaan tiepiirin vastuulla on yli 4600 kilometrin pituinen maantieverkko. Tiepiirin alueella on 31 kuntaa, joista 13 kaupunkeja (vuonna 2009). Vaikka alue on vain kolme prosenttia maamme pinta-alasta, asuu joka neljäs suomalainen eli yli 1,4 miljoonaa asukasta Uudenmaan tiepiirin alueella. Tiepiirin vilkkaimmat tiet ovat Kehä I noin 83 100 ajoneuvon vuorokausiliikenteellä sekä kantatie 50 eli Kehä III, jolla on vuorokaudessa noin 51 600 käyttäjää. Uusimaa on maamme kehityksen veturi. Talouden ja väestön keskittyminen erityisesti Helsingin seudulle jatkuu ja kasvattaa liikenteen kysyntää huomattavasti. Tiepiirin alueella tehdään 30 prosenttia suomalaisten tekemistä matkoista: varovaistenkin arvioiden mukaan Uudenmaan tiepiiri vastaa yli miljoonan työ-, koulu-, vapaa-ajan tai tavarankuljetusmatkan turvallisuudesta ja sujumisesta päivittäin. (Tiehallinto 2009) Tiehallinnon vuosittaisen rakentamisen seurantaraportoinnin mukaan Uudenmaan tiepiirin alueella käytetään vuosittain suuria määriä luonnonkiviainesta (taulukko 1). Perustienpidon rakentamishankkeista raportoidaan joko kaikki hankkeet tai otos. Otoksen on oltava mahdollisimman kattava. Otoksen osuus hankkeista (%) ilmoitetaan. Kaikki kehittämishankkeet sen sijaan raportoidaan kokonaisuudessaan (100 %). Tiedot kerätään urakoitsijoiden vuoden lopussa täyttämien lomakkeiden pohjalta. Useampivuotisissa perustienpidon hankkeissa ei raportointia toteuteta vuosittain, vaan vasta kun hanke on valmistunut. Useampivuotisissa kehittämishankkeissa raportoidaan vuosittain sen vuoden osalta materiaalin kulutus. (Jääskeläinen 2008) Tästä syystä taulukossa 1 esitetyt määrät ovat pienempiä kuin todellisuudessa. Ympäristöraportoinnin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että teollisuuden sivutuotteiden käyttö tiepiirin alueella on ollut erittäin vähäistä.

12 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma UUDENMAAN TIEPIIRI Taulukko 1. Uudenmaan tiepiirin alueella tierakentamisessa käytetyn maa- ja kiviaineksen sekä teollisuuden sivutuotteiden määrät vuosina 2002-2007. (Tiehallinnon ympäristöraportointi 2008) Vuosi/ otos% Työmaan ulkopuolelta tuotu materiaali (1 000 t) Työmaan leikkausmateriaalit (1 000 t) Läjitettäväksi viety materiaali (1 000 t) Muualle hyödynnettäväksi viety materiaali (1 000 t) Materiaalien kokonaismäärä (1 000 t) Tuhkat ja kuonat (1 000 t) Betoni (1 000 t) 2002/67 260 84,5 1,5 164 344,5 11,2 2003/46 1181,5 428,3 243,9 50 1609,8 0,71 2004/70 672,5 847,5 236 22,1 1520 2005/100 125,3 183,8 31,6 34,2 309,1 2,2 2006/100 109,8 234,6 50 3,2 344,4 2007/83 97,4 561,3 209,1 7,4 658,7 0,6 2.1 Tulevat tiehankkeet Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman 2010 2013 (Uudenmaan tiepiiri 2009) mukaan perustienpidon alueellisia investointihankkeita toteutetaan vuonna 2010 noin 2 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan investointeja tehdään noin 9 miljoonalla eurolla. Pääosa perustienpidon rahoituksesta kuluu hoitoon (38,1 %) ja ylläpitoon (53,6 %). Uudenmaan tiepiirin alueella käynnistyy liikennepoliittisen selonteon mukaisesti vuoteen 2011 mennessä kaksi hanketta, Kehä III:n parantaminen sekä valtatien 7 rakentaminen moottoritieksi Koskenkylän ja Kotkan välillä. Molemmat hankkeet sisältyvät E18-hankekokonaisuuteen. Alueellisia investointeja voidaan TTS-kaudella toteuttaa vain vähän. Teemahankkeita lukuun ottamatta alueelliset hankkeet ovat pieniä ja keskisuuria ja niissä korostuu kestävän liikkumisen näkökulma, sillä ne keskittyvät pääasiassa kevyen liikenteen järjestelyjen kehittämiseen. Valtakunnallisella teemarahoituksella edistetään joukkoliikenteen sujuvuutta pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä. Tämä sisältää useita erillisiä toimenpiteitä neljällä sisääntuloväylällä. Sivutuotteiden käytön kannalta mahdollisia kohteita ovat vähäliikenteisten teiden kantavuuden parantaminen, kevyen liikenteen väylät ja keskikaidekohteiden rinnakkaistiet.

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 13 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Uudenmaan tiepiirin alueella sijaitsevat laitokset, joiden toiminnan sivutuotteena syntyy tuhkia ja kuonia on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Uudenmaan tiepiirin alueella sijaitsevat tuhkia ja kuonia sivutuotteina tuottavat laitokset sekä pohjavesialueet ja valtatieverkko. (Kartta: Leena Korte, LOS) Tulevaisuudessa tietojen saaminen kullakin alueella jäljellä olevista maaaineksista sekä niitä korvaavista materiaaleista tulee helpottumaan. Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja ympäristöhallinto ovat yhteistyössä toteuttaneet valtakunnallisten kiviainesten tilinpitojärjestelmän (KITTI), jota voidaan käyttää internetin välityksellä (www.geo.fi). Tilinpitojärjestelmästä saadaan tietoa maa-ainesten ottamisluvista ja ottamismääristä, ottamisalueiden rajauksista sekä kulutusalueittain jäljellä olevien maa-ainesten laadusta ja määrästä, alueiden sijainnista ja mahdollisista maankäyttörajoituksista. Myös korvaavat materiaalit, kuten esimerkiksi kaivosten ja louhosten sivukivet sekä teollisuuden mineraalipitoiset sivutuotteet, on tarkoitus liittää osaksi tietojärjestelmää niiden hyötykäytön lisäämiseksi. Muodostumakohtainen tilinpito luo omalta osaltaan pohjaa kestävän kehityksen mukaiselle uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle.

14 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3.1 Energiantuotanto 3.1.1 Vantaan Energia Oy, Martinlaakso Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin 15 000 t, pohjatuhkaa 2 000 t ja rikinpoistotuotetta 1 500 t. Tuhkat on hyödynnetty melkein kokonaisuudessaan maarakentamisessa. Rikinpoistotuote on loppusijoitettu. (VAHTI 2008) Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n vuonna 2006 tekemien tutkimusten perusteella sekä laitoksen lentotuhkaa että pohjatuhkaa voidaan hyödyntää MARA-asetuksen mukaisessa maarakentamisessa päällystetyissä rakenteissa. Yhteyshenkilö: Prosessi-insinööri Virpi Tienhaara, Vantaan Energia Oy

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 15 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 2. Martinlaakson voimalaitoksen lento- ja pohjatuhka. KIVIHIILEN POLTTO Vantaan Energia Martinlaakson voimalaitos Lentotuhka Pohjatuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Pitoisuus Liukoisu Antimoni (Sb) mg/kg <0,01 0,02 Arseeni (As) mg/kg 49 <0,3 <15 <0,3 Barium (Ba) mg/kg 2000 26 950 0,89 Kadmium (Cd) mg/kg <1 <0,02 <1 <0,02 Kromi (Cr) mg/kg 110 0,11 70 0,14 Kupari (Cu) mg/kg 86 <0,05 44 <0,05 Elohopea (Hg) mg/kg <0,001 <0,001 Lyijy (Pb) mg/kg 70 <0,2 17 <0,2 Molybdeeni (Mo) mg/kg 16 4,6 4,4 0,69 Nikkeli (Ni) mg/kg <0,05 <0,05 Vanadiini (V) mg/kg 200 <0,1 140 <0,05 Sinkki (Zn) mg/kg 200 <0,05 62 <0,05 Seleeni (Se) mg/kg 0,03 <0,01 Fluoridi (F - ) mg/kg 6,7 0,88 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg 130 1200 Kloridi (Cl - ) mg/kg 7,7 27 ph 12 Sähkönjohtavuus ms/m DOC mg/kg 41 16 PCB mg/kg 0,018 <0.001 PAH mg/kg <0,1 <0,1 Tutkimus/ vuosi Perustutkimus 2006 Perustutkimus 2006 Perustutkimus 2006 Perustutkim 2006 Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * x x Päällystetty rakenne * x x x x Ympäristölupa * x x x x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu 3.1.2 Porvoon Energia Oy, Tolkkisten voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin puun poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin 11 700 t ja pohjatuhkaa 2 900 t. Tuhkat hyödynnettiin joko maarakentamisessa tai välivarastoitiin. (VAHTI 2008) Ramboll Analytics Oy:n (2008a, 2008b) tekemien tutkimusten perusteella voimalaitoksen pohjatuhkaa voidaan hyödyntää maarakentamisessa MARAasetuksen mukaisiin peitettyihin että päällystettyihin rakenteisiin. Lentotuhkan hyödyntämiselle on haettava ympäristölupa. Yhteyshenkilö: Tuotantopäällikkö Tommi Vierikko, Porvoon Energia Oy

16 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET Taulukko 3. Tolkkisten voimalaitoksen lento- ja pohjatuhka. TURPEEN/PUUN POLTTO Porvoon Energia Oy/ Tolkkisten voimalaitos Lentotuhka Pohjatuhka Haitta-aine Yksikkö Pitoisuus Liukoisuus Pitoisuus Liukoisuus Antimoni (Sb) mg/kg <0,01 <0,01 Arseeni (As) mg/kg <15 <0,01 <15 <0,01 Barium (Ba) mg/kg 1400 100 650 14 Kadmium (Cd) mg/kg 7,1 <0,001 <1 <0,001 Kromi (Cr) mg/kg 45 0,34 28 0,047 Kupari (Cu) mg/kg 77 0,11 29 0,54 Elohopea (Hg) mg/kg <0,01 <0,01 Lyijy (Pb) mg/kg 60 0,18 <10 0,015 Molybdeeni (Mo) mg/kg <2,5 0,81 <2,5 0,05 Nikkeli (Ni) mg/kg 0,024 0,012 Vanadiini (V) mg/kg 43 0,02 19 0,066 Sinkki (Zn) mg/kg 1300 1,1 440 0,082 Seleeni (Se) mg/kg 0,12 <0,01 Fluoridi (F - ) mg/kg 1,6 0,55 Sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg 9600 10 Kloridi (Cl - ) mg/kg 2700 36 ph Sähkönjohtavuus ms/m DOC g/kg PCB mg/kg <0,01 <0,01 PAH mg/kg 2,7 0,12 Tutkimus/ vuosi Perustutkimus 2008 Perustutkimus 2008 Perustutkimus 2008 Perustutkimus 2008 Maanrakennuskäyttö: Peitetty rakenne * x x x Päällystetty rakenne * x x x Ympäristölupa * x x x x *) MARA-asetuksen ehtojen täyttyessä voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä (peitetty/ päällystetty rakenne), muulloin vaaditaan ympäristölupa. MARA-raja-arvojen ylitykset tummennettu 3.1.3 Fortum Power and Heat Oy, Inkoon voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltosta. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 67 000 t, pohjatuhkaa 7 000 t ja rikinpoistotuotetta10 000 t. Laitoksen tuhkia on käytetty ainakin kaatopaikkarakenteissa. Suurin osa lentotuhkasta (reilu 40 000 t) läjitettiin vuonna 2007. Rikinpoistotuote on toimitettu kipsilevyteollisuuteen. (VAHTI 2008)

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 17 TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3.1.4 Fortum Power and Heat Oy, Kirkniemen voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin puuperäisen aineksen poltosta. Vuonna 2007 lentotuhkaa muodostui noin 4 500 t ja pohjatuhkaa 2 000 t. Lentotuhka on loppusijoitettu, pohjatuhkaa on käytetty maarakentamisessa (kaatopaikkarakenteet?). (VAHTI 2008) 3.1.5 Fortum Power and Heat Oy, Lohjan lämpölaitos Laitoksella poltetaan kivihiilen lisäksi puuta (30-40 % kiinteiden polttoaineiden kokonaisenergiasta). Pohjatuhkaa muodostui vuonna 2007 noin 5 000 t. Tuhka loppusijoitettiin kokonaisuudessaan. (VAHTI 2008) 3.1.6 Fortum Power and Heat Oy, Suomenojan voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltosta. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin 15 000 t, pohjatuhkaa 11 000 t ja rikinpoistotuotetta 6 000 t. Pohjatuhka on hyödynnetty melkein kokonaisuudessaan maarakentamisessa (mukaan lukien kaatopaikkarakentaminen). Lentotuhka ja rikinpoistotuote on loppusijoitettu kokonaisuudessaan vuonna 2007. (VAHTI 2008) 3.1.7 Helsingin Energia Oy, Hanasaaren B-voimalaitos Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltosta. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin 56 000 t, pohjatuhkaa 7 500 t ja rikinpoistotuotetta 10 000 t. Lentotuhkasta reilu puolet hyödynnettiin maarakentamisessa. Pohjatuhkasta osa hyödynnettiin maarakentamisessa, osa välivarastointiin odottamaan myöhempää käyttöä. Rikinpoistotuote loppusijoitettiin. (VAHTI 2008) 3.1.8 Helsingin Energia Oy, Salmisaaren voimalaitokset Laitoksella muodostuva tuhka on peräisin kivihiilen poltosta. Lentotuhkaa muodostui vuonna 2007 noin 49 000 t, pohjatuhkaa 7 000 t ja rikinpoistotuotetta 11 000 t. Lentotuhkasta noin puolet hyödynnettiin maarakentamisessa, puolet loppusijoitettiin. Pohjatuhka hyödynnettiin maarakentamisessa tai välivarastoitiin myöhempää maarakennuskäyttöä varten. Rikinpoistotuote loppusijoitettiin. (VAHTI 2008)

18 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma TUHKIA JA KUONIA SIVUTUOTTEINA TUOTTAVAT LAITOKSET 3.1.9 Voimavasu Oy, Porkkalan voimalaitos Laitoksella voidaan polttaa kivihiilen lisäksi myös puuta/ turvepellettejä. Tuhkaa muodostui vuonna 2007 noin 4 000 t. Laitoksen ilmoituksen mukaan tuhka välivarastoitiin maarakentamiskäyttöä varten. (VAHTI 2008) 3.2 Jätteenpoltto Vantaan Energia Oy rakentaa Vantaalle jätteenpolttolaitoksen. Suunnitteilla on myös Lassila&Tikanojan Keravan rinnakkaispolttolaitos. 3.3 Metallisulatot 3.3.1 Ovako Wire Oy Ab Koverharin tehtaat Ovako Wire Oy Ab:n Koverharin rauta- ja terästehtaalla muodostuu masuuni- ja teräskuonaa. Tehtaalla muodostuu vuosittain noin 100 000 t masuunikuonaa ja 70 000 t teräskuonaa. Kuonat soveltuvat maarakentamiskäyttöön, käytölle on haettava ympäristölupa. (Nikola 2008)

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 19 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI 4 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI Tuhkien ja kuonien käytön lisäämiseksi ehdotetaan sivutuoterakentamisen huomioon ottavaa toimintamallia (Lillman 2009). Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät on esitetty kuvassa 3. Toimintamallissa tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman ja asettaa sen avulla tavoitteen sivutuotteiden vuosittaiselle käytölle. Tiepiiriin nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on varmistaa sivutuotteiden käytön huomioon ottaminen tierakentamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa tiehankkeessa, mukaan lukien perusparannukset, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttömahdollisuudet. Sivutuotteiden käytöstä raportoidaan tiepiirin johdolle kalenterivuosittain. Sivutuotevastaava huolehtii käyttösuunnitelman päivityksestä (laitokset, uusimmat tutkimustulokset). Sivutuotteiden käytön vakiinnuttaminen tavanomaiseksi tierakentamis- ja kunnossapitomateriaaliksi edellyttää yhteistyön lisäämistä toimijoiden kesken. Yhteistyön edistämiseksi voidaan perustaa esimerkiksi yhteistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti (kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan). Ryhmään kuuluu tiepiirin edustajana vähintään sivutuotevastaava, alueellisen ympäristökeskuksen edustaja, urakoitsijan edustajana alan etujärjestö Infra Oy, alueen kuntien edustajia sekä alueen sivutuotetuottajien edustajia. Aluehallinnon uudistamisen (ALKU) myötä tiepiirin ja alueellisen ympäristökeskuksen toiminnot siirtyvät perustettavaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY) vuoden 2010 alusta, jolloin edellä mainitut viranomaistahot edustavat samaa organisaatiota, mutta eri osastoja. Yhteistyöryhmän tarkoituksena on helpottaa eri tahojen välistä kanssakäymistä, toimia tiedonvaihtoelimenä ja lisätä tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä. Tavoitteena on lisäksi pyrkiä helpottamaan lupaprosessia esimerkiksi tuhkien laatua parantamalla, jolloin ympäristöluvan sijasta hyödyntämistä voidaan toteuttaa MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä.

20 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI TOIMINTAMALLIN VASTUUTAHOT TIEPIIRIN JOHTO tiepiirin johto hyväksyy käyttösuunnitelman nimittää sivutuotevastuuhenkilön asettaa käyttötavoitteen sisällyttää sivutuoterakentamisen hankintakriteereihin SIVUTUOTEVASTAAVA varmistaa, että sivutuotteet otetaan huomioon tierakentamisessa ja perusparannuksissa päivittää käyttösuunnitelmaa toimii tiepiirin edustajana sivutuoteryhmässä raportoi johdolle sivutuotteiden käytön vuosittain vastaa, että sivutuoterakentamista koskevat tiedot merkitään tierekisteriin YHTEISTYÖRYHMÄ kanssakäymisen helpottaminen toimii tiedonvaihtoelimenä lisää tarkoituksenmukaista hyötykäyttöä Kuva 3. Toimintamallin vastuutahot ja niiden tehtävät. 4.1 Toimintamallin pääperiaatteet Toimintamallin (kuva 4) ideana on ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa (esi- tai yleissuunnittelu). Tiedot kirjataan suunnitelmaan. Mikäli hankkeelle on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, otetaan huomioon sivutuotteiden käyttö yhtenä vaihtoehtona. Mikäli todetaan jo alkuvaiheessa, ettei käyttömahdollisuuksia ole (esimerkiksi pohjavesialueesta johtuen), jatketaan suunnittelua perinteisen mallin mukaan. Tiehankkeen massatasapainoa arvioidaan yleissuunnitteluvaiheessa tielinjauksen ja korkeusaseman perusteella. Tiesuunnitteluvaiheessa laskenta tarkentuu. Mikäli laskennan perusteella todetaan massavaje, selvitetään mitä hankkeeseen soveltuvia materiaaleja on käytettävissä (kirjattu yleisellä tasolla yleissuunnitelmaan). Tiesuunnitelmaan sisällytetään perinteisen tierakenteen lisäksi poikkileikkausmallit sivutuotteita hyödyntäen. Suunnitelmassa lasketaan mahdollisesti käytettävän sivutuotteen tarve ja haetaan tarvittaessa ympäristölupa joko alueelliselta ympäristökeskukselta (yli 5 000 t) tai sen kunnan viranomaiselta (alle 5 000 t), jossa hyödyntäminen on tar-

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 21 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI koitus toteuttaa. Tavoitteena on, että mahdollinen lupaprosessi on läpikäyty ennen hankkeen kilpailutusta. Hankintakäytäntöjä muutetaan siten, että sivutuoterakentamisesta annetaan laatupisteitä. Sivutuotepisteytyksellä on oltava riittävän suuri painoarvo, jotta urakoitsijat ottavat ne huomioon tarjouksia jättäessään. Pisteytystä käytetään ainoastaan silloin, kun sivutuoterakentamiselle on edellytyksiä. Kilpailutettu urakoitsija ottaa huomioon tekemässään rakennesuunnittelussa sivutuotteiden käytön. Urakoitsijalla tulee olla käytössä hyväksytty mitoitusja rakennusohje, jota on noudatettava. Työ on toteutettava ohjeistuksen mukaisesti mukaan lukien tarvittava kalusto. Mahdolliset poikkeamat on hyväksytettävä tilaajalla erikseen ennen toteutusta. Lopullinen päätös sivutuotteiden käytöstä hankkeessa tehdään urakkatarjousten perusteella. Tiepiiri tekee vuoden alussa ennakkopäätöksen sivutuotteiden käytöstä hankkeissa tietyillä kustannusvarauksilla. Voidaan esimerkiksi päättää, että sivutuotteita käytetään vuoden aikana mahdollisuuksien mukaan 1 3 hankekohteella, mikäli yksittäisen hankekohteen kustannusnousu on enintään 15 % normaaliin tierakennushankkeeseen verrattuna. Tiepiiri päättää vuosittain osuuden, jolla sivutuoterakenteen kustannukset saavat ylittää normaalirakenteen kustannukset. Sivutuotteiden käytön soveltuvuus arvioidaan kuitenkin aina, eikä käyttöpäätös perustu pelkästään kustannuksiin silloinkaan, jos ne sivutuoterakenteessa ovat alhaisemmat. Sivutuoterakentamisesta tehdään aina merkintä tierekisteriin. Tierekisteriin merkitään myös mahdolliset tienhoidolliset rajoitteet kohteesta. Tiepiirin sivutuotevastaava vastaa, että tiedot rekisteröidään.

22 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI TOIMINTAMALLI KÄYTTÖ MAHDOLLISTA ESI- TAI YLEISSUUNNITTELU Selvitetään mahdolliset sivutuoterakentamista rajoittavat tekijät Selvitetään käyttösuunnitelman pohjalta mahdolliset tuhka- ja kuonatuottajat Kirjataan tiedot suunnitelmaan KÄYTTÖ EI MAHDOLLISTA YVA Mikäli vaaditaan YVA, otetaan sivutuoterakentaminen huomioon tarkasteltavissa vaihtoehdoissa YVA Mikäli vaaditaan YVA, ei sivutuotteita tarvitse ottaa huomioon tarkasteltavissa vaihtoehdoissa TIESUUNNITTELU Selvitetään massatasapaino -> mikäli vajetta, selvitetään käytettävissä olevien sivutuotteiden määrä ja soveltuvuus Tehdään poikkileikkausmallit sivutuoterakenteesta Haetaan tarvittaessa ympäristölupa TIESUUNNITTELU Edetään perinteisen tiensuunnittelun mukaisesti Sivutuotteita ei tarvitse ottaa huomioon KILPAILUTUS Normaali kilpailutus KILPAILUTUS Pyydetään tarjous sekä sivutuote- että perinteisestä toteutuksesta. Sivutuoterakentamista tarjoavalle annetaan lisäpisteitä Sivutuoteurakka Perinteinen urakka TOTEUTUS Rakennesuunnittelu ja toteutus perinteisellä tavalla TOTEUTUS Rakennesuunnittelu tehdään ottaen huomioon sivutuoterakentamisen erikoispiirteet Käytetään Tiehallinnon hyväksymiä mitoitus- ja rakennusohjeita. Poikkeamat hyväksytetään erikseen tilaajalla Kuva 4. Sivutuoterakentamisen huomioon ottava toimintamalli.

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 23 EHDOTUS TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI 4.2 Toimintamallin arviointi Nykyisillä toimintatavoilla sivutuotteiden huomioon ottaminen tierakentamisessa on satunnaista. Hyödyntämisen lisääminen on mahdollista ainoastaan, mikäli sivutuotteet otetaan mukaan normaaliin tiensuunnittelu- ja - rakentamisprosessiin. Toimintamallin taustalla on käyttösuunnitelma, jonka käyttöön ottaminen vaatii johdon hyväksymisen ja samalla sitoutumisen hyödyntämisen lisäämiseen. Pelkkä hyväksyminen ei kuitenkaan riitä, vaan johdon on taattava riittävät resurssit lisäämisen toteuttamiseksi. Aluehallinnon uudistamisen myötä pyritään poistamaan tehtävien päällekkäisyyksiä ja on epätodennäköistä, että sivutuotteiden käytön lisäämiseksi on mahdollista palkata henkilöstöä. Toimintamallissa esitetylle sivutuotevastaavalle on kuitenkin pyrittävä takaamaan riittävästi työaikaa järjestämällä työtehtäviä uudestaan. Johdon on osoitettava sitoutumisensa sivutuoteprosessiin seuraamalla ja arvioimalla käyttömääriä. Yhteistyöryhmän yhtenä tärkeänä roolina on lisätä tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä. Tiepiiri tilaajan edustajana voi viestittää ryhmässä millaisia tuhkia ja kuonia on mahdollista käyttää ja millaisia tarpeita tierakentamisessa on. Tuottajien edustajat voivat tuoda julki, mitä on tarjolla. Parhaassa tapauksessa on mahdollista vaikuttaa poltto-olosuhteisiin tai polttoaineisiin siten, että syntyvä jäte on laadullisesti tierakentamiseen sopivaa. Nykyisellään varsinkin puuperäisen aineksen polton tuhkien suhteen on ongelmia korkeiden haitta-ainepitoisuuksien johdosta. Yhteistyö ympäristöviranomaisten kanssa helpottuu, kun he saavat jo varhaisessa vaiheessa tietoa suunnitelluista tiekohteista ja niissä mahdollisesti käytettävistä sivutuotteista. Urakoitsijoille välittyy ryhmän kautta tietoa sivutuotteista ja niiden hyväksyttävyydestä tierakentamisessa, joka saattaa lisätä kiinnostusta tarjota sivutuoterakentamista. Toimintamallin perusajatuksena on, että sivutuotteet huomioidaan aina jo suunnittelun alkuvaiheessa. Mikäli tällöin todetaan, ettei sivutuotteiden käyttö kohteessa ole mahdollista, jatketaan prosessia perinteisten ratkaisujen mukaisesti. Muussa tapauksessa sivutuotteet huomioidaan yleissuunnitteluvaiheesta alkaen kilpailutukseen ja mahdollisesti toteutukseen saakka. Mahdollinen ympäristölupa laitetaan vireille viimeistään tiesuunnitteluvaiheessa. Varhaisella lupaprosessilla on mahdollista varmistaa, että tierakentaminen voidaan toteuttaa suunnitellun aikataulun mukaisesti vaikka lupaprosessi venyisikin. Nykyisin pitkittynyt lupaprosessi voi johtaa siihen, että sivutuoterakennetta ei toteuteta. Tähän hetkisenä olettamuksena on, että sivutuoterakenteesta jätetty tarjous on perinteisestä rakenteesta jätettyä tarjousta kalliimpi. Perinteisen rakentamisen ja sivutuoterakentamisen hintatason vertaaminen onnistuu kuitenkin ainoastaan, mikäli samasta urakasta jätetään tarjoukset molemmista vaihtoehdoista. Vaihtoehtojen välinen tarkastelu on tärkeää, jotta saadaan todellista tietoa hintatasosta. Toimintamallin avulla on mahdollista siirtyä pilottikohteista normaaliin rakentamiseen. Käytön lisääntyessä saadaan tietoa soveltuvuudesta tierakentamiseen, jonka perusteella voidaan laatia rakentamista koskevat ohjeistukset. Siirryttäessä pienistä koerakenteista massiivirakenteisiin saadaan kustannuksia alaspäin. Toimintamallin käyttöönottaminen ei kuitenkaan takaa, että

24 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma JOHTOPÄÄTÖKSET sivutuotteiden käyttö lisääntyy, ainakaan lyhyellä ajanjaksolla. Hyödyntämisen lisääntyminen vie aikaa ja ensi vaiheessa onkin tärkeämpää saada kaikki tierakentamisen osapuolet vakuuttuneeksi sivutuotteiden käytön eduista. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Sivutuotteiden hyötykäytön yleistymistä tienpidossa hankaloittavat tällä hetkellä monet tekijät eikä tässä julkaisussa ehdotettua toimintamallia sivutuotteiden hyötykäytön lisäämiseksi ole mahdollista ottaa vielä tällä hetkellä sellaisenaan käyttöön. Valmisteilla olevaan Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaan on kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat tuhkien ja kuonien hyötykäytön edistämistä (www.ymparisto.fi/elsu). Jätesuunnitelma valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä, minkä jälkeen suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan käytännössä. Tämä tulee tulevaisuudessa lisäämään sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksia mm. tienpidossa. Tämän työn aikana on noussut esiin useita tällä hetkellä sivutuotteiden käytön esteenä olevia tekijöitä. Sivutuotteiden käytön yhtenä merkittävänä esteenä on se, että niitä ei ole tuotteistettu. Tuotteistamisen kautta materiaalista olisi saatavissa helposti ja luotettavasti käyttöön ominaistiedot, joiden perusteella sen soveltuvuus rakentamiskohteeseen voidaan arvioida. Rakentamishankkeen tarjousvaiheessa soveltuvuuden selvittämiseen ei ole aikaa eikä rahaa. Esteeksi sivutuotteiden käytölle voi muodostua myös hankkeiden aikataulujen venyminen sivutuotteiden käytön vaatimien ylimääräisten lupamenettelyjen takia. Ympäristöluvan takia myös normaalikäytännön mukainen hankeen kilpailuttaminen on hankalaa. Ongelmaksi voi muodostua myös sivutuotteen saatavuus. Riittävää määrää laadullisesti sopivaa sivutuotemateriaalia ei ole välttämättä saatavilla käyttöön rakennushankkeen aikataulun vaatimassa ajassa. Lisäksi rakennusyrittäjillä ei ole aina sopivaa kalustoa eikä osaamista sivutuotteiden käyttämiseen. Myös ympäristölupamenettelyn hitaus ja pitkäaikaiset seurantavelvoitteet hankaloittavat sivutuotteiden käyttöä. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa esitettävät toimenpiteet koskevat keskeisiä, tämänkin työn aikana esiin nousseita, sivutuotteiden hyödyntämisen esteitä. Toimenpiteillä pyritään edistämään mm. hankintakäytäntöjen kehittämistä sivutuotteiden hyötykäytön mahdollistaviksi, sivutuotteiden välivarastointi- ja logistiikkakeskuksien perustamista, sivutuotteille laadittavien tuoteselosteiden yleistymistä sekä hyötykäyttöön liittyvän tietämyksen lisäämistä mm. tutkimuksella ja koulutuksella sekä suunnittelu- ja rakentamisohjeiden laatimisella. Toimenpiteiden tavoitteena on myös kehittää seudullista yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä yhdenmukaistaa sivutuotteiden käytöltä vaadittavia ympäristölupa- ja seurantakäytäntöjä. Myös meneillään oleva aluehallinnon uudistamishanke tuo muutoksia nykyisiin käytäntöihin. Aluehallinnon uudistamishankkeen seurauksena nykyisten TE-keskusten, tiepiirien, alueellisten ympäristökeskusten ja lääninhallitusten tehtäviä hoitaa vuoden 2010 alusta lähtien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ns. ELY-virastot. Tämä antaa mahdollisuuksia entistä monipuolisempaan yhteistyöhön mm. nykyisten tiepiirien ja alueellisten ympäristökeskusten tehtävien hoitamisessa.

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 25 JOHTOPÄÄTÖKSET Teollisuuden sivutuotteiden tuottajien, asiantuntijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyö, sivutuotteiden tuotteistaminen valmiiksi rakennusmateriaaliksi sekä käytön ohjeistuksen kehittäminen ovat ensisijaisia toimia, joilla voidaan luoda pohja sivutuotteiden markkinoille ja sitä kautta niiden käytön yleistymiselle.

26 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma LÄHTEET LÄHTEET Airaksinen, A. 2008. Ympäristöasiantuntija. Kaakkois-Suomen tiepiiri. [Yksityiset sähköpostiviestit 12.12.2008 ja 15.12.2008] Angerman, M. 2008. Toiminnanjohtaja. CIRU-centre Teollisten poisteiden hyötykäytön keskus. Oulun yliopisto. Esitys. Rikastushiekkojen ja kuonatuotteiden hyötykäyttöseminaari 6.11.2008 Dipoli. Vuorimiesyhdistys ry. Finergy. 2000. Tuhkarakentamisohje tie-, katu- ja kenttärakenteisiin. Tuhkat hyötykäyttöön -projekti. Energia-alan keskusliitto ry Finergy. Helsinki 2000. Finncao Oy. 2005. Metsäteollisuuden lentotuhkien käyttö tie-, katu- ja kenttärakenteissa. Suunnittelu- ja mitoitusohje. Maaliskuu 2005. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 2006. Lentotuhkan ja pohjatuhkan kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuuslausunnot/ Vantaan Energia Oy:n Martinlaakson voimalaitos. 28.8.2006 Juankoski, M & Kivikoski, H. 2001. RA3 koerakenteiden rakentaminen, seuranta ja tulokset. Kohderaportti: Mt 272 Änttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa "Porin tuhkatie". Tien pohja- ja päällysrakenteet tutkimusohjelma. Espoo 15.11.2001. 80 s. Jyrävä, H., Ronkainen, M., Maijala, A., Lahtinen, P., Kilpeläinen, J. & Reinikainen, S-P. 2007. Ecoroad Ecological utilization of industrial waste materials on road construction. Projektiyhteenveto. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Julkaisu 175. Lappeenranta 2007. 78 s. ISBN 978-952-214-502-4 Jääskeläinen, N. 2008. Ympäristövastaava. Turun tiepiiri. Materiaalien käyttö Turun tiepiirissä 1997-2007. Esitys 13.10.2008. Kallionpää, T. 2008a. Tiehallinto. Suullinen tiedonanto 7.11.2008. Kallionpää, T. 2008b. Tiehallinto. Suullinen tiedonanto 25.11.2008 Korkein hallinto-oikeus. 2005. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä 2005:90. [Viitattu 7.10.2008] Saatavana: http://www.kho.fi/paatokset/34125.htm Koskinen, J. 2006. Jätteen rinnakkaispolton rooli ja rajaehdot Suomen jätestrategiassa. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Taustaselvitys Osa 1. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2006. Helsinki 2006. 82 s. ISBN 952-11-2433-4 Lahtinen, P., Kolisoja, P., Kuula-Väisänen, P., Leppänen, M., Jyrävä, H., Maijala, A. & Ronkainen, M. 2005. UUMA-esiselvitys. Suomen ympäristö 805. Ympäristöministeriö. Helsinki 2005. 121 s. ISBN 951-731-354-3 (pdf). Laine-Ylijoki, J., Wahlström, M., Peltola, K., Pihlajaniemi, M. & Mäkelä, E. 2002. Seospolton tuhkien koostumus ja ympäristölaadunvarmistusjärjestelmä. VTT Tiedotteita 2141. Espoo 2002. 51 s. + liitt. 59 s. ISBN 951-38-5891- X.

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 27 LÄHTEET Lentotuhkaohje. 2008. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun. 1/2008. Rudus Oy. Lillman, E. 2009. Tuhkien ja kuonien käyttö Etelä- ja Länsi-Suomessa Hyödyntämistä lisäävän toimintamallin laatiminen Kaakkois-Suomen tiepiirille. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu. Rakennus- ja ympäristötekniikka. Lahti 16.1.2009. Lindholm, M. 1997. Kivihiilen hyötykäyttö tienrakentamisessa. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto. Vantaa 30.10.1997. Maijala, A. 2005. Vaikutusten arviointi. LIFE02 ENV/FIN/000329: Kukkia Circlet. Ramboll Oy 8.3.2005. 24 s. [Viitattu 1.11.2008] Saatavana: http://projektit.ramboll.- fi/luopioinen/life/pdf/julkaisut/life02_env_fin_329_vaikarv(080305).pdf Moilanen, H. 2008. Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri. Suullinen tiedonanto 27.11.2008. Mäkelä, H. & Höynälä, H. 2000. Sivutuotteet ja uusiomateriaalit maarakenteissa. Materiaalit ja käyttökohteet. Teknologiakatsaus 91/2000. Tekes. Helsinki 2000. ISBN 952-9621-97-3. 97 s. Nikola, S. 2008. Development Manager. Ruukki Production, Mineral products. [Yksityinen sähköpostiviesti 15.12.2008] Pohjatuhkaohje. 2008. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun. 1/2008. Rudus Oy. Ramboll Analytics Oy.2008a. Porvoon Energia Oy/ Tolkkisten voimalaitos, lentotuhkan liukoisuustesti hyötykäyttökelpoisuutta varten. 28.4.2008 Ramboll Analytics Oy. 2008b. Porvoon Energia Oy/ Tolkkisten voimalaitos, pohjatuhkan liukoisuustesti hyötykäyttökelpoisuutta varten. 27.8.2008 Ramboll Oy. 2005. Kukkia Circlet. Pilot 2002 ja 2003. Tekninen seuranta. Seurannan loppuraportti. 40 s. [Viitattu 1.11.2008]. Saatavana: http://projektit.ramboll.fi/luopioinen/life/pdf/julkaisut/sloppuraport.pdf Ranta, J., Wahlström, M. 2002. Tuhkien laatu REF-seospoltossa. VTT Tiedotteita 2138. Espoo 2002. 53 s. + liitt. 13 s. ISBN 951-38-5885-5 Sandberg, T. 2000. Kivihiilivoimalaitoksista saatava lento- ja pohjatuhka tienrakennuksessa, esimerkkihankkeena maantie 662 Kristiinankaupunki Tiukka. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Tekniikan alan yksikkö. Yhdyskuntatekniikan koulutusohjelma. 40 s. Uudenmaan tiepiiri. 2008. Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2013. [Viitattu 30.6.2009] Saatavana: http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/22516.pdf

28 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma LÄHTEET Sandberg, T. 2008. Destia Oy. Länsi-Suomi rakentaminen-yksikkö. [Yksityinen sähköpostiviesti 11.11.2008] SCC Viatek Oy. 2001. Teollisuuden sivutuotteiden käyttö tierakenteissa. Korian pilot-hanke 2001, pt 14567 ja pt 14646. Työohjeet ja laadunvarmistus (Ver. 25.7-01) SCC Viatek Oy. 2002. Ympäristötutkimukset 1998-2002/ Koria. Metsäkulman pt 14567/01. Raportti.. Luopioinen 22.6.2002. SCC Viatek Oy. 2003a. Tekninen raportti 2002. LIFE02 ENV/FIN/000329: Kukkia Circlet. 35 s. [Viitattu 1.11.2008] Saatavana: http://projektit.ramboll.fi/- luopioinen/life/pdf/julkaisut/kc2002_tekninen_raportti07032003.pdf SCC Viatek Oy. 2003b. Pilottikoerakenteiden rakennustöiden työohjeet ja laadunvarmistus. Luopioinen pt 13981/ Pihtisalmentie. Kukkia Circlet. 27.6.2003. [Viitattu 20.11.2008] Saatavana: http://www.viatek.fi/sgt/life/pihtisalmi/tyo-_ohje_ps.pdf SCC Viatek Oy. 2005. Ympäristötutkimukset 2001 ja 2002/ Koria. Kipparilan pt 14646/ 02/ plv 0-1300. Raportti. Luopioinen 3.9.2005 Tiehallinnon ympäristöraportointi. 2008. Tiedosto. Saatu Anita Airaksinen. Kaakkois-Suomen tiepiiri. Tiehallinto. 2006. Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää. Ympäristöohjelma 2010 Tiehallinto. 2007. Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa - Suunnitteluvaiheen ohjaus. Helsinki 2007. 68 s + liitt. 7 s. ISBN 978-951-803-633-6 Tiehallinto. 2009. Verkkosivusto. [Viitattu 3.2.2009]. Saatavana: www.tiehallinto.fi Tiehallinto, Vaasan tiepiiri. 2002. Ympäristölupa LSU-2002-Y-1110. Länsi- Suomen ympäristökeskus/ympäristölupayksikkö. Annettu 27.9.2002. [Viitattu 1.12.2008] Saatavana: http://www.miljo.fi/download.asp?contentid- =21040&lan=fi Tieliikelaitos SGT. 2003.Uusiomateriaalit maarakentamisessa. Tekniset tutkimukset/ haastattelututkimukset. Käyttökokemukset ja palautetieto pilottija koekohteilta. Tossavainen, M. 2005. Leaching Results in the Assessment of Slag and Rock Materials as Construction Material. Doctoral thesis. Luleå University of Technology. Department of Chemical Engineering and Geosciences. Division of Mineral Prosessing. 2005:44. ISSN:1402-1544. VAHTI-tietojärjestelmä. 2008. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä Vallius, P. 2008. Dosentti. Helsingin yliopisto. Suullinen tiedonanto 12.11.2008.

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma 29 LÄHTEET Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006. [Viitattu 25.8.2008]. Saatavana: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060591

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Liite 1 LIITTEET 6 LIITTEET LIITE 1 OTE DIPLOMITYÖSTÄ "TUHKIEN JA KUONIEN KÄYTTÖ ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMESSA HYÖDYNTÄMISTÄ LISÄÄVÄN TOIMINTAMALLIN LAATIMINEN KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRILLE. LILLMAN EEVA. 2009. 1. HYÖDYNTÄMINEN TIERAKENTAMISESSA 1.1 Tuhkien ja metallurgisten kuonien käyttö tierakenteissa Tuhkia ja metallurgisia kuonia on mahdollista käyttää tierakentamisessa. Käyttökohdetta valittaessa on kuitenkin otettava huomioon erilaisten tuhkien ja kuonien ominaisuudet. Tiehallinto (2007) on koonnut sivutuoteohjeen, johon on kerätty tietoa muun muassa luonnonkiviainesta korvaavien sivutuotteiden käyttökohteista. Taulukkoon 1 on koottu Tiehallinnon sivutuoteohjeessa mainittuja mahdollisia käyttökohteita erilaatuisille tuhkille ja kuonille. Taulukko 1. Tuhkien ja kuonien mahdolliset käyttökohteet tierakenteessa (taulukko koottu Tiehallinnon (2007) sivutuoteohjeen pohjalta) Sivutuotteiden käyttökohteet Kivihiilen lentotuhka Kivihiilen pohjatuhka Puun/ turpeen polton lentotuhka Puun/ turpeen polton pohjatuhka Masuunikuona Teräskuona Masuunihiekka Pengermateriaali x x x Hiekkaa korvaava sivutuote x x Mursketta korvaava sivutuote x x x Stabiloitua kerrosta korvaava x x Käyttö sideaineena stabiloinnissa x x x Käyttö päällystemassassa x x x x Kevennysrakenteet 1.1.1 Kivihiilen polton tuhkat Kivihiilen poltto ajoittuu pääosin talviaikaan, jolloin myös tuhkaa on eniten saatavana talviaikaan. Rakentaminen taas keskittyy kesäaikaan, jolloin on pääasiassa saatavana varastoitua tuhkaa. Kivihiilen polton tuhkia on mahdollista hyödyntää MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä tai ympäristöluvalla. Tiehallinnolla ei ole hyväksyttyjä mitoitusparametrejä kivihiilen tuhkille (Kallionpää 2008b). Toteutetuissa kohteissa on sovellettu Finergyn (2000) Tuhkat hyötykäyttöön projektin tuloksena toteutettua tuhkarakentamisohjetta. x

Liite 1 Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma LIITTEET Lentotuhka Kivihiilen poltossa muodostuva lentotuhka (kuva 1) on hienojakoista ja vastaa rakeisuudeltaan silttiä. Lentotuhka sisältää jonkin verran metalleja ja suoloja. Siilokuiva lentotuhka on lujittuva (potsolaaninen) materiaali, mutta ominaisuus häviää vähitellen lentotuhkaa ulkona varastoitaessa. Lentotuhka on herkkää vedelle. Rakennusvaiheessa kastunut tuhka liettyy, joten rakentamista sateella tulee välttää. Vettymistä voi tapahtua myös rakenteessa, mikäli tuhka joutuu kosketukseen veden kanssa. Tästä syystä tierakennuskohteet, joissa on käytetty tuhkaa, suositellaan päällystettäväksi. (Tiehallinto 2007, Mäkelä & Höynälä 2000) Kuva 1. Kivihiilen polton lentotuhkaa (Kuva: Mäkelä & Höynälä 2000). Lentotuhkaa voidaan käyttää kuivaan penkereeseen pohjavesialueiden ulkopuolella. Tuhkaa hyödynnetään päällysteissä täyteaineena sekä sideaineen osana (siilotuhka). Vaativimmissa rakenteissa tuhka on stabiloitava esimerkiksi sementillä. Lentotuhkia on hyödynnetty myös kelirikkoteiden stabiloinnissa. Stabiloitu kerros on joko päällystettävä asfaltilla tai peitettävä kunnossapitomurskeella (soratiet). Rakennettaessa on otettava huomioon materiaalin pölyävyys sekä metalliputkien korroosioriski. (Tiehallinto 2007). Joillakin yrityksillä on olemassa omia käyttöohjeita rakentamiseen ja suunnitteluun. Rudus Oy on julkaissut käyttöohjeen (Lentotuhkaohje 2008) kivihiilen lentotuhkalla rakentamiseen ja suunnitteluun. Ruduksen välittämää lentotuhkaa on mahdollista käyttää MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Ohjeen mukaan lentotuhkaa voidaan käyttää tie- ja kevyenliikenteenväylien jakavassa kerroksessa noudattaen tuhkarakennesuunnitelmaa, pengertäytöissä sekä putkikaivantojen arinoissa ja täytöissä. Pohjatuhka Kivihiilen polton pohjatuhka (kuva 2) on lentotuhkaa raskaampaa ja vastaa rakeisuudeltaan hiekkaa. Pohjatuhka ei ole potsolaanista, eikä se lujitu lentotuhkan tapaan. Työstettävyys ja tiivistettävyys ovat vastaavat kuin rakeisuudeltaan samanlaisella luonnonkiviaineksella. Energialaitoksilta saatavan pohjatuhkan vesipitoisuus on korkea ja se on välivarastoitava vesipitoisuuden pienentämiseksi ja työstettävyyden parantamiseksi. Pohjatuhka soveltuu käytettäväksi suodatinkerroksessa. Rakennuskohteissa on otettava huomioon mahdollinen korroosioriski. (Tiehallinto 2007, Mäkelä & Höynälä 2000)

Uudenmaan tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma Liite 1 LIITTEET Kuva 2. Kivihiilen polton pohjatuhkaa (Kuva: Mäkelä & Höynälä 2000). Rudus Oy on julkaissut käyttöohjeen (Pohjatuhkaohje 2008) kivihiilen pohjatuhkalla suunnitteluun ja rakentamiseen. Ruduksen välittämää pohjatuhkaa on mahdollista käyttää MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Pohjatuhkan pääasiallisiksi käyttökohteiksi ohjeessa mainitaan katujen ja kevyenliikenteenväylien suodatinkerrokset, pergertäytöt, kenttärakenteet ja muut täytöt. Lisäksi käyttö on mahdollista kevyenliikenteen jakavassa kerroksessa sekä putkikaivantojen arinoissa ja täytöissä. Rikinpoistotuote Rikinpoistotuotetta (kuva 3) syntyy kivihiilivoimalaitoksen savukaasujen puhdistusprosessissa ja se on pääasiassa kalsiumsulfaattia ja sulfiittia. Ominaisuuksiltaan se vastaa lentotuhkaa. Rikinpoistotuotteen käyttöä rajoittaa sen sisältämät korkeat kloridi- ja sulfaattipitoisuudet. Päällystetyissä rakenteissa sitä voidaan käyttää pieninä määrinä (10-15 prosenttia) lentotuhkan seosaineena. Rikinpoistotuotetta on mahdollista käyttää myös stabiloidussa tuhkarakenteessa sideaineen osana. (Tiehallinto 2007, Mäkelä & Höynälä 2000) Kuva 3. Rikinpoistotuotetta (Kuva: Mäkelä & Höynälä 2000). 1.1.2 Turpeen- ja puuperäisen aineksen polton tuhkat Turpeen ja puuperäisen aineksen poltossa muodostuvan tuhkan laatu vaihtelee riippuen käytetystä polttoaineesta. Tuhkat voivat olla peräisin joko turvetta tai puuperäistä ainesta polttavasta voimalaitoksesta. Usein tuhkat muodostuvat edellisten seospoltossa. Metsäteollisuuden kattiloissa poltetaan lisäksi tehtaan omassa prosessissa syntyviä jätteitä kuten kuitulietettä. Muodostuva lentotuhka on yleensä karkeampaa kuin hiilen polton lentotuhka. Rakeisuudeltaan se vastaa silttiä tai silttistä hiekkaa. Lentotuhka on kuivana lujittuvaa, mutta turvetuhkan varastointi kosteassa heikentää lujittumiskykyä merkittävästi. Puuaineksen polton kuiva lentotuhka (kuva 4) taas voi