Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Marraskuu 2018
Vireillä olevia lainsäädäntöhankkeita Eduskunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan uudistuksen 24.10.2018 Eduskunta hyväksyi 24.10.2018 lait, joilla uudistetaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastorakennetta. Uudistuksessa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistetään Liikenne- ja viestintävirastoksi. Nykyinen Liikennevirasto jatkaa Väylävirastona. Uudistuksen jälkeen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastot ovat Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto ja Ilmatieteen laitos Liikenne- ja viestintäviraston liikenteeseen liittyvät tehtävät sisältävät Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tehtävien lisäksi nykyisestä Liikennevirastosta siirtyviä, muun muassa liikennejärjestelmäsuunnitteluun, julkisen liikenteen kehittämiseen. Liikenneviraston nimi vaihtuu Väylävirastoksi, mutta muutoin virasto jatkaa keskeytyksettä toimintaansa. Väylävirastosta tulee tilaajaorganisaatio, joka keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väyläverkon suunnitteluun, kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Liikenneviraston nykyiset liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut (tie- rautatie- ja meriliikenteen ohjaus) siirretään perustettavaan valtion erityistehtäväyhtiöön, Traffic Management Finland Oy:öön. Virastolait (HE 61/2018 vp, HE 104/2018 vp) etenevät valtioneuvoston istunnon kautta tasavallan presidentin vahvistettaviksi Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. 15.11.2018 2
Vireillä olevia lainsäädäntöhankkeita Liikennealan maakuntauudistuslait lausuntokierroksella LVM:n lausuntopyyntö 19.10 - määräaika 14.11.2018 Lakiluonnokset liittyvät maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskeviin lainsäädäntöesityksiin Laeilla toteutettaisiin maakuntalaissa tarkoitettujen liikennettä koskevien tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirto valtiolta maakunnille, sekä eräiden tehtävien ja henkilöstön siirrot ELYkeskuksista Väylävirastoon ja Liikenteenohjausyhtiöön. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lakkaavat vuoden 2020 lopussa ja maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2021 alussa. Pääosa ELY-keskusten liikennevastuualueiden tehtävistä siirtyy maakuntien hoidettavaksi tienpito, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja julkisen henkilöliikenteen järjestäminen. Maakunnat hoitaisivat jatkossa tienpidon tehtäviä enintään yhdeksällä tienpitoalueella valtion kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti. Väylävirasto toimisi edelleen tienpitäjänä ja vastaisi maantieverkon omistajan tehtävistä. Maakunnissa hoidettavien tienpidon tehtävien rahoitus järjestettäisiin erillisrahoituksena Julkinen henkilöliikenne Nykyiset kunnalliset ja seudulliset toimivaltaiset viranomaiset jatkavat (yht 26 kpl) ELY-keskusten joukkoliikennetehtävät siirtyisivät maakuntiin - maakunta vastaisi julkisen henkilöliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä alueellaan yhteistyössä maakunnan kuntien ja kaupunkien kanssa. Tehtävä olisi kuitenkin vapaaehtoinen maakunnille. julkinen henkilö liikenne käsittäisi myös lento- ja rautatieliikenteen Yleiskatteellisena rahoituksena toteutettaisiin: maakunnan liikennepalveluiden kehittämistä ja järjestämistä, julkisen henkilöliikenteen ostot ja kehittäminen, liikkumisen ohjauksen avustukset, eräiden lentopaikkojen rakentaminen ja ylläpito sekä yksityisteiden valtionavustukset. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki 13,25 M (HSL, Turku, Tampere ja Oulu) ja keskisuurten kaupunkien tuki 8,125 M (Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori ja Vaasa) rahoitus säilyy eli pysyy korvamerkittynä. Elyjen rahoitus 32,3 M siirtyy maakunnille yleiskatteelliseksi rahoitukseksi 15.11.2018 3
Vireillä olevia lainsäädäntöhankkeita Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä, biopolttoaineiden käytön edistämisessä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta (HE 199/2018 vp) Esityksessä ehdotetaan myös muutettavaksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettua lakia siten, että jakeluvelvoitetta tiukennettaisiin vuodesta 2021 alkaen asteittain. Vuonna 2029 jakeluvelvoite olisi 30,0 prosenttia Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös laki biopolttoöljyn käytön edistämisestä. Lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä osa olisi vuodesta 2021 alkaen korvattava biopolttoöljyllä. Vuonna 2028 jakeluvelvoite olisi 10,0 prosenttia. Linja-autoliitto antoi (10.8.2018) työ-ja elinkeinoministeriölle lakiehdotusluonnoksesta lausunnon, missä kiinnitettiin huomioita siihen, että esityksen ongelmaksi voi muodostua se, että hyödykemarkkinoille muodostuu tarjonnasta niukkuutta tai on muutoin vähän kilpailua Linja-autoliitto toi lisäksi (useiden muiden lausuntoantajien kanssa), että jakeluvelvoitteeseen liittyvää EU-direktiiviehdotusta ei ole vielä hyväksytty - Suomi etenee asiassa etupainotteisesti Laki raskaiden kuorma-autojen tienkäyttöverosta (valtionvarainministeriö 22.10.2018) Lakiluonnoksen mukaan tienkäyttöveroa kannettaisiin kuorma-autoilta ja ajoneuvoyhdistelmiltä (ei koske linja-autoja), joiden kokonaismassa on yli 12 tonnia. Vero koskisi Suomessa ja ulkomailla rekisteröityjä ajoneuvoja. Vero määrättäisiin veroilmoitusten perusteella. Verovelvollinen voisi ilmoittaa kuorma-auton käyttökaudeksi 1, 7, 30 tai 365 päivää. Veron määrä olisi 400 1 122 euroa vuoden käyttökaudelta ajoneuvon euro-päästöluokan ja akseliluvun mukaan. Päivän käyttökaudelta vero olisi kahdeksan euroa kaikille kuorma-autoille. Samalla raskailta kuorma-autoilta kannettavaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa alennettaisiin. Käyttövoimaveron alentaminen kompensoisi keskimäärin tienkäyttöverosta kotimaiselle raskaalle kuljetuskalustolle aiheutuvan verotuksen kiristymisen Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi 5. joulukuuta. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta. 15.11.2018 4
Lainsäädäntö - Laki liikenteen palveluista Liikennepalvelulain kolmannen vaiheen HE-esitys (HE 157/21018 vp) annettu eduskunnalle 27.9.2018 Lakiin säädettäisiin uusi varautumisvelvollisuus luvanvaraisen maantieliikenteen henkilöja tavaraliikenteen harjoittajille. Pykälässä säädettäisiin toimijalle velvollisuus varautua poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin, ja huolehtia siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa Henkilö- ja tavaraliikenteen harjoittajilta ei ole aiemmin lakisääteisesti edellytetty varautumista poikkeusoloihin tai siihen liittyvää valmiussuunnittelua. Henkilöliikenneluvan haltijat, joilla on liikennekäytössä enemmän kuin 15 linja-autoa sekä tavaraliikenneluvan haltijat, joilla on liikennekäytössä enemmän kuin 15 ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, jonka suurin sallittu kokonaismassa on yli 3 500 kiloa, velvoitettaisiin arvioimaan toimintaansa uhkaavat riskit ja tekemään valmiussuunnitelma. Lain yksityiskohtaisista perusteluista: Valmiussuunnittelu voisi tarkoittaa toimijan oman toiminnan jatkuvuuden lisäksi myös toimijan asiakkailleen tarjoaman palvelun jatkuvuuden varmistamista ja siihen liittyvää ennakkosuunnittelua. Valmiussuunnitelman osalta tavoite olisi, että se ohjaisi ja hyödyttäisi toimijan jokapäiväistä toimintaa. Valmiussuunnitelma voisi sisältää esimerkiksi seuraavia asiakokonaisuuksia: toiminnan kuvaus normaalioloissa; poikkeusolojen vaikutukset toimintaan; varautumisen ja valmiussuunnittelun vastuut ja organisointi; toimintavarmuusuhkat ja -riskit; ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi Velvoitteiden vaikutukset esitetään vähäisiksi ja yrityksen omaa toimintaa tukeviksi. Liikenne- ja viestintävirastolle tulisi lisätehtävä valvoa luvanvaraisten maantieliikenteen harjoittajien varautumista ja valmiussuunnittelua ja lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä valmiussuunnittelusta sen varmistamiseksi, että varautuminen olisi valtakunnallisesti yhtenäistä. 15.11.2018 5
Lainsäädäntö - Laki liikenteen palveluista Liikennepalvelulain kolmannen vaiheen HE-esitys (HE 157/21018 vp) annettu eduskunnalle 27.9.2018 Keväällä lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa esitettiin kaikkiin linjaautoihin paikantamisvelvollisuutta. Paikantamisvelvollisuus olisi koskenut myös kuorma-autoja. Lakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa esitettiin kritiikkiä paikantamisvelvoitetta koskevaa sääntelyä kohtaan. Myös Linja-autoliitto esitti antamassaan lausunnossa kritiikkiä paikantamisvelvollisuutta ja sen perusteluita kohtaan. Hallituksen esityksessä ei ole nyt esitetty paikantamisvelvollisuutta linja- ja kuorma-autoille. Lain valmisteluaineistosta käy kuitenkin selville, että paikantamisvelvollisuuteen voidaan palata myöhemmin muiden lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä. 15.11.2018 6
Lainsäädäntö - Laki liikenteen palveluista Liikennepalvelulain kolmannen vaiheen HE-esitys (HE 157/21018 vp) annettu eduskunnalle 27.9.2018 Liikennepalvelulain kolmannessa vaiheessa kevennetään tieliikenteen ammattipätevyyssääntelyä. Tieliikenteen raskaan kaluston kuljettajien perustason ammattipätevyyden suorittamiseen ehdotetaan kokeisiin perustuvaa vaihtoehtoa nykyisten koulutusmallienrinnalle. Kokeissa mitattaisiin samaa osaamista kuin koulutusvaihtoehdossa. Tavoitteena on turvata kuljettajien saatavuutta. Koevaihtoehdon mahdollistaminen on ollut myös Linja-autoliiton tavoitteena. Esityksen arviointi jatkuu yhdessä Autoliikenteen Työnantajaliiton kanssa. Hallituksen esitykseen sisältyy myös muutosehdotus, jonka mukaan taksinkuljettajan kokeesta poistettaisiin paikallistuntemusta koskeva osuus. Esitetyt muutokset on tarkoitus saada voimaan pääosin 1.3.2019. Tieliikenteen ammattipätevyyksiä koskevat säännökset tulisivat voimaan 1.1.2020. 15.11.2018 7
Muut asiat Linja-autoliitto on tehnyt koosteen tulevan tieliikennelain (voimaan 1.6.2020) liikennevirhemaksuista ja niiden vaikutuksista ajo-oikeuteen kooste lisätään lähikoina liiton extranet-sivuille ja toimitetaan yrityksille myös jäsentiedotteen mukana Linja-autoliiton jäsenyritysten tilastot 2017 Linja-autoliiton internet- ja extranet-sivuille on lisätty kooste Linja-autoliiton jäsenyritysten suoritetilastoista vuodelta 2017. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedustelun tietoihin. Linja-autoliitto jäsenkyselyn tulokset koskien turvavöiden käyttöä linja-autoissa. Kyselyllä selvitettiin linja-autoyritysten käytänteitä turvavyön käyttövelvollisuuden ilmoittamisesta sekä yritysten näkemyksiä siitä, miksi turvavyön käyttäminen unohtuu matkustajilta Kyselyn tulokset lähettiin yrityksille 18.9 erilisellä jäsentiedotteena. Yhteenvedon alkuun on koostettu turvavöiden käytöstä linja-autoissa koskevaa lainsäädäntöä. Tulokset löytyvät Linja-autoliiton extranet-sivuilta kohdasta kyselyt / yhteenvedot Matkahuollon toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.10.2018 alkaen KTM Janne Jakola (49). Matkahuollon toimintaan hän on perehtynyt työskennellessään Matkahuollon hallituksen jäsenenä huhtikuusta 2017 alkaen Matkahuollon hallituksen täydentäminen, ylimääräinen yhtiökokous 28.11 15.11.2018 8
Linja-autoliiton vaalivaikuttamisen teemat Linja-auto kuljettaa joustavasti, kattava pysäkkiverkosto Hoidettu tieverkko luo pohjan liikenteelle ja talouden kasvulle Kestävää kehitystä joukkoliikenteellä kohti hiilineutraalia liikkumista Linja-autoala työllistää ja kotouttaa Vaalivaikuttamisen teemat ja niiden taustoitus käydään osastokokouksissa läpi valmistellun erillisen aineiston pohjalta 15.11.2018 9
Linja-autoliitto 2020-luvulle Vahvistuksia alueelliseen vaikuttamiseen ja matkailuliikenteen edistämiseen Parannetaan tiedonkulkua ja yhdenmukaistetaan liiton toimintaa Muutetaan tehtäväkuvia saadun palautteen mukaisesti 15.11.2018 10
Keskeiset edunvalvonnan viestit Eduskunnan valiokuntien asiantuntijakuulemiset ja asiantuntijalausunnot Liikenne- ja viestintävaliokunnan tapaaminen yhdessä Moottoriliikenteen keskusjärjestön kanssa 21.9.2018 Ydinviesti: Tieverkon rahoitus ja liikenteen hinnoittelu tulevan vaalikauden keskeisiä teemoja Liikenne- ja viestintävaliokunnan ja ympäristövaliokunnan yhteistilaisuus Liikenteen kolme eri visiovaihtoehtoa: biopolttoaineet, sähköistyvä liikenne ja uudet palvelumallit Linja-autoliiton kannalta esitetyt asiantuntija-arviot sopivat hyvin yhteen liiton vaalitavoitteiden kanssa Valtion talousarvio 2018 - Liikenne- ja viestintävaliokunnan kuuleminen 5.10.2018 ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle lausunto Ydinviestit: Joukkoliikenteen rahoitus on pysynyt vaalikauden ajan vakaana. Julkisen talouden suunnitelma on toteutunut siten kuin on linjattu. Tieverkon rahoitus ja liikenteen hinnoittelun muutokset ovat iso haaste seuraavalla vaalikaudella. Ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain muuttaminen - Liikenne- ja viestintävaliokunnalle annettu lausunto Ydinviesti: Katsastustoiminta tulee pitää luvanvaraisena, vaikka sen lainsäädäntöä sujuvoitetaan. 15.11.2018 11
Ajankohtaisia lausuntoasioita Biopolttoaineiden jakeluvelvoite - Työ- ja elinkeinoministeriö 10.8.2018 Ydinviesti: Linja-autoliitto korostaa sitä, että myös ilmastopolitiikan toteuttamisessa on kaikilta osin hyödynnettävä kilpailullisia markkinoita. Esityksen ongelmaksi voi muodostua se, että hyödykemarkkinoille muodostuu tarjonnasta niukkuutta tai on muutoin vähän kilpailua Maanteiden runkoverkko - Liikenne- ja viestintäministeriö 1.10.2018 Ydinviesti: Runkoverkko on lähtökohtaisesti muodostettu palvelemaan pitkämatkaisen liikenteen tarpeita. Maanteiden runkoverkko määräytyy palvelutasoajattelun mukaan tasoon I tai tasoon II liikenteellisen merkitykseen perustuen. Linja-autoliikenteen näkökulmasta valtakunnallisen ja alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien sisältö ja etenkin niiden yhteensovittamisen merkitys kasvaa. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja kuntien liikennesuunnittelussa on varmistettava joukkoliikenteen tarpeet niin runkoverkolla kuin sen ulkopuolisella tieja katuverkolla joukkoliikenteen laatukäytäväajatteluun pohjautuen. Kaupunkiseutujen ja -alueiden liikennejärjestelmäsuunnitelmissa tulee tarkastella aina erikseen joukkoliikenteen runkoverkko- ja väylät aina kaupunkien keskustoihin asti riippumatta siitä, kenelle väylä hallinnollisesti kuuluu. Seuraavan vaalikauden osalta tieverkon korjausvelan vähentäminen ja perusväylänpidon rahoitustason nosto on yksi keskeisiä liikennepolitiikan kysymyksiä 15.11.2018 12