Päätös Nro 11/2013/1 Dnro ESAVI/27/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2013/1 Dnro ESAVI/27/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee JVP-Eura Oy:n yhdyskunta- ja teollisuusjätevedenpuhdistamon toiminnan muuttamista ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista, Eura. HAKIJA JVP-Eura Oy Harjavallantie 138 27510 EURA Y-tunnus: 1841821-0 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 02950 16000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 ASIA... 6 HAKIJA... 6 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUPA- JA KORVAUSPÄÄTÖKSET... 7 Voimassa oleva ympäristölupa... 7 Muut luvat ja korvauspäätökset... 7 Muut korvauksia koskevat päätökset... 7 MUUT PÄÄTÖKSET JA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET... 8 Tarkkailua koskevat päätökset... 8 Koeluonteista toimintaa koskevat päätökset... 8 Muut viranomaismääräykset... 8 PUHDISTAMON SIJAINTI JA JÄTEVEDEN PURKUPAIKKA... 9 Puhdistamon sijainti... 9 Jäteveden purkupaikka... 9 ALUEEN KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ... 9 JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ... 10 Yleiskuvaus purkuvesistöstä... 10 Vesistön virtaamat... 10 Vesistökuormitus... 11 Vesistön veden laatu... 11 Vesistön käyttö... 12 ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA... 12 JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA... 13 Nykyinen puhdistamo... 13 Yleiskuvaus... 13 Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet ja lietteet... 13 Nykyisen jätevedenpuhdistamon prosessit ja mitoitus... 14 Puhdistamon tulokuormitus... 15 Kemikaalien käyttö... 18 Energian käyttö ja energiatehokkuus... 18 Puhdistamon laajennussuunnitelma... 18 Yleistä esisuunnitelmasta... 18 Esiselkeytys... 19 Sakokaivolietteet ja rejektivesien käsittely... 19 Biologinen käsittely ja ilmastus... 19

3 Jälkikäsittely, flotaatio... 19 Lietteen käsittely... 20 Lisääntyvä kuormitus... 20 Yleissuunnitelma... 20 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 21 Jätevesien käsittelytulos... 21 Jätevesipäästöt vesistöön... 23 Jätevesipäästöjen laskennalliset ympäristövaikutukset purkuvesistöön... 23 Bisfenoli-A... 23 Jätevesien vaikutukset vesistötarkkailun perusteella... 24 Yleislaatuluokat ja niiden muutokset... 25 Arvio typenpoiston tarpeellisuudesta purkuvesistön kannalta... 25 Kalasto ja kalakantojen tila... 26 Toiminnan vaikutukset kalastoon ja kalastukseen... 27 Päästöt maaperään, pohjaveteen, ilmaan ja haju sekä niiden ympäristövaikutukset... 28 Melupäästöt ja tärinä sekä liikenne... 28 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön... 28 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen... 28 Sako- ja umpikaivolietteet... 28 Lingottu liete... 29 Jätteet... 29 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)... 29 HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI... 30 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 30 VAHINKOARVIO... 30 MERKINTÄ... 30 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 31 Hakemuksen täydentäminen... 31 Hakemuksesta tiedottaminen... 31 Lausunnot... 31 Muistutukset ja mielipiteet... 43 Hakijan vastine... 57 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 63 Käsittelyratkaisu... 63 Luparatkaisu... 63 Lupamääräykset... 63 Jäteveden johtaminen... 63 Jäteveden käsittely ja päästöt vesiin... 64 Puhdistamosuunnitelma... 66 Päästöt ilmaan ja melu... 66

4 Viemäriverkosto ja sen kunnostus... 67 Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito... 67 Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet... 68 Sakokaivo- ym. lietteiden vastaanotto, puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet... 68 Varastointi... 70 Häiriö- ja muut poikkeustilanteet... 70 Riskinhallinta... 71 Käyttö- ja päästötarkkailu... 71 Kirjanpito... 72 Vaikutustarkkailu... 73 Kalataloudellinen tarkkailu... 73 Raportointi... 74 Kalatalousmaksu... 74 Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset... 75 Vakuus ja korvausasiat... 75 RATKAISUN PERUSTELUT... 75 Käsittelyratkaisun perustelu... 75 Luvan myöntämisen edellytykset... 76 Yleiset edellytykset... 76 Lupamääräysten perustelut... 76 Lupamääräykset 1 4.c... 77 Lupamääräys 5... 79 Lupamääräykset 6 ja 7... 79 Lupamääräykset 8 10... 79 Lupamääräys 11... 80 Lupamääräykset 12 14... 80 Lupamääräykset 15 18... 81 Lupamääräykset 19 24... 81 Lupamääräys 25... 82 Lupamääräys 26... 82 Lupamääräykset 27 28... 82 VASTAUS LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN... 83 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 84 Luvan voimassaolo... 84 Lupamääräysten tarkistaminen... 84 Korvattavat päätökset... 84 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta... 84 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 84 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 85 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 85

5 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 86 Päätös... 86 Jäljennös päätöksestä... 86 Ilmoitus päätöksestä... 86 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä... 86 MUUTOKSENHAKU... 87

6 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee JVP-Eura Oy:n yhdyskunta- ja teollisuusjätevedenpuhdistamon toiminnan muuttamista ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista, Eura. HAKIJA JVP-Eura Oy Harjavallantie 138 27510 EURA Y-tunnus: 1841821-0 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO JVP-Eura Oy on hakenut Eurassa sijaitsevan jätevedenpuhdistamonsa laajennukselle ympäristölupaa, joka koskee Euran kunnan viemäröintialueen, sekä Kauttuan paperitehtaiden, HK Ruokatalo Oy:n ja mm. Satakierto Oy:n jätevesien käsittelyä puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Eurajokeen puhdistamon kohdalla. Hakemuksessa esitetään HK Ruokatalo Oy:n jätevesien johtamista puhdistamolle rasvanerotuksen jälkeen muuten esikäsittelemättöminä. Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 28.1.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a perusteella. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 27.12.2002 antamassaan ympäristölupapäätöksessä nro 78/2002/4 määrännyt, että luvan saajan on viimeistään vuoden 2011 tammikuun loppuun mennessä jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 a perusteella.

7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUPA- JA KORVAUSPÄÄTÖKSET Voimassa oleva ympäristölupa Muut luvat ja korvauspäätökset Muut korvauksia koskevat päätökset Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 27.12.2002 antamallaan päätöksellä (nro 78/2002/4 dnro LSY-2002-Y-12) myöntänyt Euran kunnalle perustettavan jätevesiyhtiön lukuun Euran kunnassa Sorkkisten kylässä sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupa on myönnetty myöhemmin perustettavalle yhtiölle hakemussuunnitelmassa tarkoitettujen jätevesien ja lietteiden käsittelyyn Euran keskuspuhdistamolla sekä käsitellyn jäteveden johtamiseen hakemussuunnitelman mukaisesti puhdistamolta Eurajokeen. Länsi-Suomen vesioikeuden 29.1.1992 Euran kunnalle antama päätös (nro 10/1992/4, dnro 90377) koskien jätevesien johtamista edelleen Eurajokeen. Päätöksessä on määrätty maksettavaksi kertakaikkiset korvaukset vesialueiden kalataloudellisen tuoton alenemisesta vesialueiden omistajille vuoden 1986 alusta alkaen. Vesiylioikeuden 12.3.1993 antama päätös (nro 45/1993), jolla se on muuttanut vesioikeuden 29.1.1992 antamaa päätöstä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 9.8.2000 antama päätös (nro 42/2000/4, dnro 98419), jolla se on tarkistanut Länsi-Suomen vesioikeuden 29.1.1992 antaman ja vesiylioikeuden 12.3.1993 muuttaman jätevesien Eurajokeen johtamista koskevan päätöksen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 28.5.2010 antanut päätöksen (nro 17/2010/12, dnro ESAVI/424/04.08/2010) toistaiseksi voimassa olevan ympäristölupapäätöksen muuttamista. Aluehallintovirasto on jättänyt asian käsittelyn sikseen, koska hakija on peruuttanut hakemuksen. Länsi-Suomen vesioikeuden 29.1.1992 A Ahlström Osakeyhtiölle antama päätös (nro 6/1992/4, dnro 85394) koskien jätevesien johtamista edelleen Eurajokeen. Päätöksessä on määrätty maksettavaksi kertakaikkiset korvaukset vesialueiden kalataloudellisen tuoton alenemisesta vesialueiden omistajille vuoden 1986 alusta alkaen.

8 MUUT PÄÄTÖKSET JA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Tarkkailua koskevat päätökset Koeluonteista toimintaa koskevat päätökset Muut viranomaismääräykset Jätevedenpuhdistamon toimintaa ja vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n 7.9.2005 laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Turun vesi- ja ympäristöpiiri on 21.4.1994 päivätyllä kirjeellä (dnro 0292A278/111) hyväksynyt Eurajoen ja Eurajoensalmen vesistön yhteistarkkailuohjelman. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 28.10.2008 hyväksynyt (nro 99 YLO, dnro LOS-2007-Y-367-121) Eurajoen ja Eurajoensalmen vesistön päivitetyn yhteistarkkailuohjelman. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 9.6.2011 hyväksynyt (dnro 2104/5723/2011) Eurajoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman vuosiksi 2011 2019. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 26.5.2011 pidetyssä neuvottelussa edellyttänyt Jujo Thermal Oy:tä lisäämään kustannuksellaan JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelmaan bisfenoli-a:n tarkkailun. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 8.1.2008 päätöksen (dnro LSY-2007-Y-361, nro 1/2008/1) koskien koeluonteista toimintaa jätevedenpuhdistamolla. Päätöksessä ympäristölupavirasto on määrännyt JVP-Eura Oy:n noudattamaan myös koeluonteisen toiminnan aikana lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen määräyksiä. Koeluonteinen toiminta on koskenut esiselkeytysaltaan ottamista käyttöön paperiteollisuuden jätevesien esikäsittelyssä ja samalla kuntalinjan jätevesien (mukaan lukien nykyisen HK Ruokatalo Oy:n jätevedet) johtamista välppäyksen ja hiekanerotuksen jälkeen biologiseen prosessiin ilman erillistä esiselkeytystä. Kokeen tarkoituksena on ollut myös luopua HK Ruokatalo Oy:n broileriteurastamon jätevesien erillisestä biologisesta esikäsittelystä, pois lukien rasvan poisto flotaatiomenetelmää käyttäen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 22.12.2008 päätöksen (dnro LSY-2008-Y-297, nro 63/2008/1) koskien koeluonteisen toiminnan määräajan jatkamista. Päätöksessä ympäristölupavirasto on määrännyt JVP-Eura Oy:n noudattamaan myös koeluoteisen toiminnan aikana vuonna 2009 lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen määräyksiä. JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamo on teollisuuden päästödirektiivin (IED, 2010/75/EU) tarkoittama laitos direktiivin liitteen 1 kohdan 6.11 perusteella.

JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamo kuuluu epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta annetun asetuksen (Euroopan päästörekisteri, E-PRTR, 166/2006/EY) määrittämän raportointivelvollisuuden piiriin liitteen 1 kohdan 5.g perusteella. JVP-Eura Oy:llä on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Oy:ssä, vakuutusnumero 48-01327-5. 9 PUHDISTAMON SIJAINTI JA JÄTEVEDEN PURKUPAIKKA Puhdistamon sijainti JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamo sijaitsee Euran kunnan Sorkkisten kylässä Kunta-Järstä -nimisellä tilalla (kiinteistötunnus 50-421-10-95). Jätevedenpuhdistamon käyntiosoite on Harjavallantie 130, 27500 Eura. Jäteveden purkupaikka Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Eurajokeen puhdistamon kohdalla. ALUEEN KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon alueella ei ole asemakaavaa. Sorkkisten alue laitoksen itäpuolella on kaavoitettu vuonna 2009. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Euran keskustan osayleiskaavan 2010 alueella. Puhdistamoalue on osayleiskaavassa merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (kaavamerkintä ET). Jätevesien purkupaikka Eurajoen rannassa sijaitsee maatalousalueella (MT). Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriössä 11.1.1999 ja se on saanut lainvoiman 4.4.2001. Seutukaavassa yhdistettiin aikaisemmin laaditut seutukaavat ja saatettiin ajan tasalle niiden muodostama kokonaisuus. Seutukaavassa alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (kaavamerkintä ET). Maakuntavaltuuston 17.12.2009 antaman päätöksen mukaisessa maakuntakaavaluonnoksessa, joka on toimitettu ympäristöministeriölle hyväksyttäväksi 11.10.2010, jätevedenpuhdistamon alue sijoittuu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurialueeksi luokiteltavalle alueelle (KH1). Puhdistamoalueen ympäristön maankäytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta läheisen Sorkkisten alueen kaavoitustyötä. Puhdistamoalue rajoittuu Eurajoen länsipuolella kulkevaan Euran ja Harjavallan väliseen maantiehen. Puhdistamorakenteet ovat noin 300 metrin päässä Harjavallantiestä (kantatie 43). Raumantie (kantatie 12) sijaitsee noin kilometrin päässä. Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa noin 200

metriä. Puhdistamon ja purkuputken lähiympäristö on maatalousaluetta. Eurajokeen johtavan purkuputken päästä on lähimpään asuinrakennukseen noin 250 metriä. Puhdistamon ohittavalla kantatiellä 43 on runsaasti raskasta liikennettä. Tiehallinnon liikennemittausten mukaan keskimääräinen ajoneuvomäärä on ollut vuonna 2006 yli 4000 autoa vuorokaudessa. 10 JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Yleiskuvaus purkuvesistöstä Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä. Joki virtaa noin 50 kilometrin matkan maatalousalueella laskien lopulta Selkämereen pitkän ja kapean Eurajoensalmen kautta. Vesireitin suurehkon pudotuskorkeuden ansiosta (45 m) joessa on yhtensä 11 koskea, joista Kauttuankoskessa, Eurakoskessa, Paneliankoskessa ja Pappilankoskessa toimii vesivoimalaitos. Joen varsi on kohtalaisen asuttua, merkittävimmät asutuskeskittymät ovat Euran kuntakeskus, Kiukainen, Irjanteen kylä ja Eurajoen kuntakeskus. Eurajoki eroaa muista Lounais-Suomen joista siinä mielessä, että sen valuma-alueen (1 336 km 2 ) järvi-% on varsin suuri (13,8 %). Kauttuankoskessa toimiikin säännöstelypato, jolla säädellään Pyhäjärven veden korkeutta. Säännöstely vaikuttaa voimakkaasti Eurajoen virtaamaan joen yläosalla. Eurajoen merkittävin sivuhaara on Köyliönjoki, joka saa alkunsa Köyliönjärvestä. Köyliönjoki yhtyy Eurajokeen Kiukaisissa lisäten samalla joen virtaamaa. Eurajoen tavoin myös Köyliönjoen valuma-alueella on paljon maataloutta. Eurajoen toinen hieman suurempi sivuhaara on Juvanjoki, joka laskee Eurajokeen Eurajoen kirkonkylän kohdalta. Varsinaisen jokiosuuden virtaamaolosuhteisiin vaikutetaan Paneliankosken ja Pappilankosken voimalaitosten säännöstelytoimilla. Jätevedet johdetaan Eurajokeen JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon nykyiselle purkupaikalle noin 2 km Euran keskustan alapuolella. Pyhäjärven luusuassa Kauttuankosken tasalla valuma-alueen pinta-ala on 616 km 2 ja järvisyys 25,2 %. Vesistön virtaamat Eurajoen virtaamiin vaikuttavat sääolosuhteiden lisäksi Pyhäjärven säännöstely ja veden johtaminen Lapinjokeen Eurajoen alajuoksulta. Jäteveden purkupaikan yläpuolella Kauttuankoskessa keski-, keskiali- ja alivirtaamat ovat vuosina 1965 1990 olleet 4,9 m 3 /s, 1,8 m 3 /s ja 0,7 m 3 /s. Vuosina 1990 2010 Eurajoen Pappilankosken keskivirtaama oli 8,4 m 3 /s, keskiylivirtaama 36 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,86 m 3 /s. Viiden viime vuoden aikana vuosina 2007 2011 vastaavat luvut olivat 8,6 m 3 /s, 35 m 3 /s ja 0,81 m 3 /s.

11 Vesistökuormitus Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 todetaan Eurajoen vesistöalueen vesistökuormituksesta mm. seuraavaa: Eurajoen vesistöalueen kokonaisainevirtaama on 18 tonnia fosforia ja 572 tonnia typpeä vuodessa. Suurin osa Pyhäjärveen tulevasta kuormituksesta jää Pyhäjärveen. Pyhäjärvestä poistuu vuosittain Kauttuan kosken kautta keskimäärin noin 2,4 tonnia fosforia ja 65,6 tonnia typpeä. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on Eurajoen kuormituksen jakautuminen esitetty seuraavasti: Kuormittaja Kuormituksen jakautuminen lähteittäin Fosfori (%) Typpi (%) Hajakuormitus Maatalous 52 43 Metsätalous 3 2 Haja-asutus 12 12 Luonnonhuuhtouma 18 20 Laskeuma 7 17 Hulevesi 0,1 0,4 Pistekuormitus Yhdyskunnat 7 12 Teollisuus 1 3 Turvetuotanto 0,6 1 Kalankasvatus - - Yhteensä (t/a) 8 339 Eurajokeen johdetaan JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon lisäksi pistekuormitusta Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolta ja Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamolta noin 2 km JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon purkupaikan yläpuolelle. Teollisuuden ja yhdyskuntien kuormituksen osalta toimenpideohjelmassa on todellista pienemmät kuormitusosuudet. Vesistön veden laatu Eurajoen yläosa kuuluu Pyhäjärvestä Köyliönjoen yhtymäkohtaan asti keskisuuriin savimaiden jokiin ja Köyliönjoen alapuolella suuriin savimaiden jokiin. Eurajoen ekologinen luokka on tyydyttävä. Köyliönjoki puolestaan on keskisuuri savimaiden joki, jonka luokka on tyydyttävä. Eurajoen veden laatu on luokiteltu osin tyydyttäväksi, osin välttäväksi. Köyliönjoen ja Pyhäjärveen laskevan Yläneenjoen veden laatu on pääosin välttävää. Pyhäjärven veden laatu kuuluu kuitenkin luokkaan hyvä tai tyydyttävä. Kemiallisen tilan osalta fysikaaliskemiallisen arvion perusteella Eurajoen yläosan laatu on hyvä, mutta alaosan laatu on tyydyttävä tai hyvää huonompi. Hajakuormituksella ja luonnonhuuhtoumalla on suuri vaikutus Eurajoen veden laatuun etenkin runsasvirtaamaisina aikoina. Joen yläjuoksulla veden laadullinen käyttökelpoisuus on ollut huonoimmillaan vähävirtaamaisina jaksoina. Eurajoen veden laatu muuttuu tarkkailupisteiden 12 ja 14 välillä hyvästä tyydyttäväksi (Savikon alueen oja sekä Säkylän kunnan ja Lännen tehtaat Oyj:n jätevesien purku) ja pisteiden 16 ja 24 välissä välttäväksi (maatalousalue, haja-asutusta sekä JVP-Eura Oy:n purkupiste). Etenkin

bakteeripitoisuus nousee tällä välillä ja Kiukaisissa uimaranta on ollut ajoittain uintikiellossa. JVP-Eura Oy:n yhteispuhdistamon rakentamisen jälkeen vesistön kuorma on ollut pahimmillaan samalla tasolla kuin liittyjien yhteinen kuorma 1985 1997. JVP-Eura Oy:n BOD- ja kiintoainekuormitus on ollut noin kaksinkertainen Säkylän kunnan ja Lännen Tehtaat Oyj:n yhteenlaskettuun kuormitukseen nähden. Typpikuormitus on ollut hieman matalampi ja fosforikuormitus huomattavasti matalampi kuin em. toimijoilla yhdessä. Happamien sulfaattimaiden valumavesien vaikutuksesta savimineraalien metallit liukenevat, mistä johtuen Eurajoen kadmiumpitoisuus ylittää prioriteettiainedirektiivin laatunormin (0,05 µg/l) ollen vuosina 2001 2006 tasoa 0,09 0,21 µg/l. 12 Vesistön käyttö Eurajoen alajuoksulla Rauman kaupunki (Rauman Vesi) ottaa raakaveden vesilaitokselleen ja Rauman metsäteollisuus johtaa Eurajoen vettä Pappilankosken patoaltaasta Lapinjokeen ja edelleen Rauman seudulle vähävirtaamaisina jaksoina. Joen alajuoksulla Olkiluodon Vesi Oy ottaa ajoittain tarvitsemansa makean veden Tiironkosken yläpuolelta. Lisäksi Eurajoesta otetaan kasteluvettä. Lähin yleinen uimapaikka jäteveden purkupaikan alapuolella sijaitsee Eurakoskella. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren -vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 todetaan seuraavaa: Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan hyvä tila. Keinoina ovat pinta- ja pohjavesien suojeleminen, parantaminen ja ennallistaminen. Vesien nykyisen tilan ja siihen vaikuttavien seikkojen pohjalta voidaan erottaa ne vesimuodostumat, joilla tavoite todennäköisesti täyttyy ilman uusia toimenpiteitä sekä ne, joilla tavoitetilan säilyttäminen tai saavuttaminen vaatii uusia toimenpiteitä. Keinotekoisilla ja voimakkaasti muutetuilla vesimuodostumilla tavoitetila on hyvä tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Erityisten, suojeltaviksi määriteltyjen alueiden vesillä on vesienhoidon tavanomaisten tavoitteiden lisäksi otettava huomioon suojelun edellyttämä tila, joka voi useammankin tilatekijän osalta erota tavanomaisesta. Ympäristötavoitteista voidaan joissakin tapauksissa poiketa. Tavoitteen saavuttamisen määräaikaa voidaan tietyin ehdoin pidentää 6 tai 12 vuodella. Pidentämistarve voidaan todeta vasta toimenpiteiden suunnittelun ja toimenpide-ehdotusten tarkastelun jälkeen. Suunnittelun lähtökohtana on kuitenkin vahva pyrkimys hyvän tilan saavuttamiseen jo vuonna 2015. Vesimuodostumalle voidaan tietyin ehdoin asettaa myös tavanomaista lievemmät ympäristötavoitteet. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan käytetä nyt laadituissa vesienhoitosuunnitelmissa. Ympäristötavoitteista voidaan lisäksi tietyin ehdoin poiketa merkittävistä uusista hankkeista aiheutuvien tilavaikutusten vuoksi. Vesien-

hoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa todetaan edelleen, että Eurajoen Lapinjoen toimenpideohjelmaosa-alueen jokialueesta 5,7 % on tilatavoitteen mukaisessa hyvässä tilassa. 13 JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Nykyinen puhdistamo Yleiskuvaus Puhdistamo on alun perin Euran kunnan vuonna 1975 valmistunut kaksilinjainen biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamoa saneerattiin vuonna 1996, jolloin toteutettiin kemiallinen esisaostus ja otettiin käyttöön kolmas ilmastusallas. Vanha rinnakkaissaostuslaitos saneerattiin 2003 2004 matalakuormitteiseksi biologiseksi kantoaineprosessiin perustuvaksi typenpoistolaitokseksi (nitrifikaatio-denitrifikaatio-nitrifikaatio). Varsinaista prosessitilavuutta ei lisätty, mutta esikäsittelytilaan asennettiin välppäys paperitehtaan vesille, ilmastusaltaisiin asennettiin kantoaineet, jälkikäsittely-yksiköksi rakennettiin flotaatiolaitos ja lietteiden käsittelyä tehostettiin asentamalla toinen linko. Tehostusten yhteydessä ei uudistettu tai peruskunnostettu olevia tiloja, joiden perusrakenteet ovat 1970-luvulta. Tilat ovat osin huonokuntoiset ja esimerkiksi jätevesien esikäsittelytila on ahdas. Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet ja lietteet HK Ruokatalo Oy:n jätevedet esikäsitellään yrityksessä flotaatiolla sekä biologisella prosessilla (BOD:n poisto, ei nitrifikaatiota). Ne johdetaan kunnan viemäriverkostoon, johon tulevat myös Hallavaaran jätekeskuksen typpipitoiset vedet. Tämän ns. kuntalinjan jätevedet johdetaan puhdistamolla välppäyksen ja hiekanerotuksen kautta linjalle 1, jossa jakeen BOD poistuu ja typpi hapettuu nitraatiksi (nitrifioituu) merkittävin osin. Tämän jälkeen kuntalinjan hapetetut jätevedet käsitellään yhdessä teollisuuslinjan vesien kanssa linjoilla 2 ja 3. Tällä ns. teollisuuslinjalla tapahtuu jälkidenitrifikaatio, sekä jäännös-bod:n poisto. Denitrifikaatiossa suoritetaan varsinainen typenpoisto hyödyntämällä paperiteollisuuden jätevesiä hiililähteenä. Denitrifikaatiovaiheen jälkeen 2 ja 3 linjoilla on vielä lyhyt ilmastettu vaihe (kantoaineprosessi) ennen väliselkeytystä. Paperiteollisuuden jätevedet on viemäröity erikseen puhdistamolle. Puhdistamolla ne välpätään, esiselkeytetään ja johdetaan 2 ja 3 -linjoille jälkidenitrifikaatioon hiililähteeksi, jonka jälkeen on hapetusvaihe. Paperitehtaiden yhteydessä on varoaltaat, joihin vesi voidaan ohjata esim. sameus- ja ph-mittausten perusteella. Altaiden tilavuus vastaa paperitehtaiden normaalituotannolla noin 6 8 tunnin jätevesimäärää. Puhdistamolle ollaan suorittamassa tehostustoimenpiteitä sekä sen jälkeen kapasiteettilisäystä. Puhdistamoa saneerattiin vuosien 2003 2004 aikana JVP-Eura Oy:n keskuspuhdistamoksi, jossa käsitellään sekä teollisuuden että yhdyskunnan jätevesiä. Yhtiön osakkaita ovat Euran kunnan lisäksi Jujo Thermal Oy:n ja

Jujo Thermal Oy:n omistukseen siirtyneen Kauttua Paper Mill Oy:n erikoispaperitehtaat sekä HK Ruokatalo Oy:n Euran siipikarjanlihan jalostuslaitos. Myös Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan jätevedet johdetaan keskuspuhdistamolle. Puhdistamolle johdetaan myös mm. Satakierto Oy:n Hallavaaran jätteenkäsittelyalueen sekä biokaasuprosessin jätevedet. Paperiteollisuuden jätevedet johdetaan puhdistamolle omalla viemärillään. Muut teollisuusjätevedet ja Hallavaaran jätevedet johdetaan puhdistamolle Euran kunnan viemäriverkoston kautta yhdessä asumisjätevesien kanssa. Puhdistamolla vastaanotetaan saostus- ja umpikaivolietteitä. Nykyisen jätevedenpuhdistamon prosessit ja mitoitus JVP-Eura Oy:n nykyisen jätevedenpuhdistamon suunnitelman mukaiset mitoitusarvot ovat hakemuksen mukaan seuraavat: Jätevesimäärä 10 760 m 3 /d Kauttua Paper Mill Oy:n osuus Jujo Thermal Oy:n osuus Broilertalo Oy:n osuus Kunnan osuus BOD 7atu -kuorma COD Cr -kuorma Fosforikuorma Typpikuorma Kiintoainekuorma 31 % tulovirtaamasta 36 % tulovirtaamasta 18 % tulovirtaamasta 15 % tulovirtaamasta 1 180 kg/d 4 900 kg/d 27,5 kg/d 180 kg/d 5 180 kg/d Laskeutusaltaan mitoitusarvo on 350 m 3 /h. Mitoitusarvojen mukaisen BOD 7atu -kuorman mukaan laskettuna laitoksen mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 17 000 AVL. Paperitehtaiden jätevedet on 9.4.2004 lähtien johdettu JVP-Eura Oy:n puhdistamolle. Tätä ennen ne johdettiin kemiallisesti käsiteltyinä Eurajoen yläjuoksulle paperitehtaiden kohdalla. Muutos näkyy JVP-Eura Oy:n osalta tulokuormituksessa, vesimäärissä ja päästöissä. 12.2.2010 päivätyssä esisuunnitelmassa on esitetty kiireelliset toimenpiteet, jotka toteuttamalla puhdistamon on arvioitu kykenevän käsittelemään toteutuneen kuormituksen lupaehtojen mukaisesti: 1. Kuntalinjan hydraulisen kapasiteetin nosto puhdistamolla ja ohitusten välttäminen. Hiekanerotuksen ylivuotoreunan korotus sekä siihen tehdyn virtaama-aukon suurennus 2. Esiselkeyttimen toiminnan tehostus metsäteollisuuden jätevesille polymeeri- ja PAC-lisäyksellä sekä mittauksilla 3. Väliselkeyttimien toiminnan tehostus. Palautuslietekiertopumppujen uusinta ja kapasiteetin merkittävä nosto 4. Flotaation ohjauksen tehostus tulevan ja lähtevän sameusmittauksen perusteella 14

Puhdistamon tulokuormitus 5. Järjestelyt lietelinkouksessa (lingottujen lietejakeiden pitäminen erillään, työvuorojärjestelyt 6. Nitrifikaatiovaiheen ph:n nosto (alkaliteetin nosto soodalla) 7. Virtaamainformaation kerääminen teollisuusliittyjiltä luotettavasti Esisuunnitelman edellä mainitut kiireelliset toimenpiteet on 7.3.2012 toimitetun täydennyksen mukaan tehty, joskin kohdan 3 mukainen lietekiertopumppujen uusinta on epäonnistunut. Listattujen toimenpiteiden lisäksi laitoksella on lupahakemuksen jättämisen jälkeen johdettu teollisuuslinjan etuselkeytyksen kuitupitoinen liete muista lietteistä erillään omalle lingolleen ja edelleen muista lietteistä erillään pois laitokselta. Laitoksella 27.9.2012 tehdyn viranomaistarkastuksen yhteydessä on valvova viranomainen havainnut kohdan 1 mukaisen hiekanerotuksen ylivuotoreunan korotuksen olevan edelleen tekemättä ja laitokselta poistuvan säännöllisesti käsittelemätöntä jätevettä purkuvesistöön ilman, että siitä aiheutunutta kuormitusta olisi raportoitu viranomaisille. Tulokuormitus koostuu teollisuus- ja kuntalinjan kuormituksista. Teollisuuslinjalla tarkoitetaan paperitehtaita, joiden vesi tulee puhdistamolle omalla viemärillä. Kuntalinjan merkittävät kuormittajat ovat asutuksen lisäksi HK Ruokatalo Oy ja Satakierto Oy. Kuntalinjan vesimäärä- ja kuormitustiedot ovat perustuneet kesään 2009 asti puhdistamolla käsitellyn kokonaisvesimäärän ja teollisuuslinjan jätevesimäärän mittaustuloksiin. Puhdistamolta lähtevä vesi mitataan kolmiopatomittauksella, jonka edellä ei ole vaadittavaa rauhoittumiskanavaa. HK Ruokatalo Oy:n jätevesi on käsitelty mekaanisesti flotaatiolla ja biologisesti ennen vesien johtamista kunnan viemäriverkostoon. HK Ruokatalo Oy:n esikäsittely toimi kesällä 2009 heikosti vaikuttaen kuormitukseen. Satakierto Oy:n biokaasulaitos on pääkuormittaja Hallavaaran jätekeskuksen jätevesissä. Satakierto Oy:n kuormitus on näkynyt jo kesällä 2008, mutta täysipainoisesti vasta 2009 keväästä alkaen. Kuntalinjalta tulevan jäteveden typen ja orgaanisen aineen pitoisuudet ovat merkittävästi normaalia asumajätevettä korkeammat etenkin keväästä 2009 lähtien. Myös ravinnesuhteet poikkeavat normaaleista jätevesistä: typpeä on poikkeuksellisen runsaasti ja COD Cr /BOD 7atu -suhde on poikkeuksellisen korkea. 15 Jakso Keskiarvo Enimmillään 2007 2008 2009 2008 2009 Alkaliteetti (mmol/l) 3,5 4,8 6,3 12,0 ph 7,6 7,5 7,5 7,8 Kiintoaine (mg/l) 143 263 373 860 COD Cr (mg/l) 255 421 693 1 800 Kokonaisfosfori (mg/l) 5,4 9,6 10,8 22,0 Kokonaistyppi (mg/l) 51 59 83 150

Satakierto Oy:n Hallavaaran biokaasulaitoksen aloitettua toimintansa vuonna 2008 sieltä on muodostunut väkeviä rejektivesiä noin 40 m 3 /d. Hakemuksen mukaan näiden vesien keskimääräiset pitoisuudet sekä näistä laskettu keskimääräinen vuorokausikuormitus on ollut seuraava: 16 Parametri Pitoisuus (mg/l) Kuormitus (kg/d) Kiintoaine 1 300 50 BOD tot 3 000 120 COD Cr 6 000 240 Kokonaisfosfori 65 0,2 Kokonaistyppi 3 000 120 Erityisesti typen osalta Hallavaaran biokaasulaitoksen rejektivedet vastaavat yksistään lähes koko puhdistamon mitoituskapasiteettia. Kauttuan paperitehtailta tulevan teollisuuslinjan jätevesien laatu vuosina 2008 ja 2009 on esitetty hakemuksessa seuraavasti: Jakso Keskiarvo Enimmillään 2008 2009 2008 2009 Alkaliteetti (mmol/l) 5,0 4,9 ph 7,7 7,6 8,0 Kiintoaine (mg/l) 733 940 1 600 COD Cr (mg/l) 786 1110 1 900 Kokonaisfosfori (mg/l) 0,2 0,3 0,5 Kokonaistyppi (mg/l) 5,4 6,5 10 Paperiteollisuuden jätevesien kiintoaineesta epäorgaanisen materian osuus on noin 50 %. Orgaanisesta aineesta noin puolet on arvioitu biohajoamattomaksi (lateksi ja kuitu). Kiintoaineesta 0,45 % on typpeä ja 0,02 % fosforia. Hakemuksen liitteenä olevassa esiselvityksessä on arvioitu paperiteollisuuden jätevesien liukoisen typen ja fosforin koostuvan pääosin biohajoamattomista yhdisteistä, kuten esimerkiksi kompleksinmuodostajista ja kationisista pinta-aktiivisista aineista. Esiselkeytetyn teollisuusjäteveden typpipitoisuus on yli kaksinkertainen sinne tulevaan veteen nähden pitoisuuden kasvaessa 6,4 mg/l:sta 14,4 mg/l:aan. Vastaavasti fosforipitoisuus on noussut 0,4 mg/l:sta 1,1 mg/l:aan. Taulukossa esitetyt arvot edustavat tulevan veden mitattuja pitoisuuksia.

Tulokuormitus jätevedenpuhdistamolle kunta- ja teollisuuslinjoilta vuosina 2008 ja 2009 on hakemuksessa esitetty seuraavasti: 17 Tulokuormitus Kuntalinja Teollisuuslinja 2008 2009 Enimmillään 2008 2009 Enimmillään Jäteveden määrä 4 554 4 030 7 565 4 274 4 006 5 241 (m 3 /d) Alkaliteetti (mol/d) 21 26 59,1 21,3 20,3 Kiintoaine (kg/d) 1 202 1 511 4 237 3 230 3 914 7 859 COD Cr (kg/d) 1 891 2 836 8 869 3 456 4 617 9 332 BOD 7atu (kg/d) 617 861 1 922 778 966 1 742 Kokonaisfosfori (kg/d) 42 44 116 1,0 1,1 2,2 Kokonaistyppi (kg/d) 260 337 739 22 27 48 Puhdistamon tulokuorma on ylittänyt orgaanisen kuormituksen (BOD 7atu ) ja fosforin osalta jatkuvasti mitoituskuorman. Fosforin poiston suhteen laitos on kuitenkin toiminut hyvin. Typpikuorman osalta kuormitus on ollut vuosina 2009 2010 mitoitukseen nähden jopa yli kaksinkertainen. Loppuvuonna 2010 kuormitus oli jopa 450 kg/d, kun mitoitus on ollut 180 kg/d kuukausikeskiarvona. Voimakkaasti kasvanut typpikuormitus tulee Hallavaaran jätekeskuksesta, jossa on otettu käyttöön biokaasuprosessi. Prosessi on otettu jo aiemmin käyttöön, mutta vasta viime vuosina altaisiin kertyneet vedet ovat kuormittaneet merkittävästi puhdistamoa. Kuormitusylitysten suhteen kriittinen tekijä on myös paperiteollisuuden BOD 7atu -kuormitus. Teollisuuslinjalle tuleva BOD 7atu -kuormitus on kaksinkertainen mitoitukseen nähden. Tämä näkyy selvästi myös käsitellyn veden laadussa. Puhdistamon mitoitus- ja tulokuormitus vuosina 2009 2010 (kg/d) Kuntalinja Teollisuuslinja Toteutunut Mitoitus Toteutunut Mitoitus Jäteveden määrä (1 4 292 3 200 4 140 6 500 BOD 7atu 823 595 1 137 586 Kiintoaine 1 270 1 020 4 493 4 061 Kokonaistyppi 300 149 28 31 Kokonaisfosfori 40 26 1 1,4 1) vuosina 2008 2009 Euran kunnan osuus puhdistamolle johdetusta jätevesimäärästä on vuosina 2009 2011 ollut keskimäärin noin 2000 m 3 /d (28 31 % jäteveden kokonaismäärästä). Kunnan aiheuttama arvioitu kuormitus on vuosiraporttien perusteella BOD 7atu :n osalta 37 %, fosforin osalta 70 73 % ja typen osalta 68 69 % puhdistamon tulokuormasta. Vastaanotetut saostus- ja umpikaivolietteet sisältyvät Euran kunnan vesimääriin ja kuormituksiin. Vuosien 2009 2011 tarkkailutulosten perusteella puhdistamon asukasvastineluku (AVL) oli keskimääräisen BOD 7atu -kuorman mukaan laskettuna noin 27 000 31 000 ja maksimi BOD 7atu -kuorman mukaan laskettuna noin 40 000 49 000.

18 Kemikaalien käyttö Fosfori poistetaan jälkisaostuksena flotaatioon syötettävällä polyalumiinikloridilla (PAX-18, aik. EKA WT 91) ja väliselkeytyksestä lähtevään veteen syötetään polymeeriä kiintoaineen karkaamisen estämiseksi. Vuodesta 2011 lähtien myös esiselkeytykseen on syötetty polymeeria ja PAX-18 -saostuskemikaalia. Toukokuusta 2011 lähtien prosessiin on syötetty myös soodaa ph:n säätämistä varten. Soodaa syötetään työpäivän ajan noin 7 kg/h eli yhteensä noin 50 kg/d. Energian käyttö ja energiatehokkuus Puhdistamon laajennussuunnitelma Yleistä esisuunnitelmasta Laitoksella käytetään kevyttä polttoöljyä lämmitykseen noin 40 m 3 /a, mikä vastaa energiasisällöltään arvoa noin 500 MWh/a. Laitoksella käytetään sähköenergiaa noin 1 600 MWh/a. Energiatehokkuutta ei hakemuksessa ole arvioitu. JVP-Eura Oy on suunnittelemassa investointeja puhdistamon tehostamiseksi, investointien suuruusluokka on hakemuksen mukaan 2,5 5 miljoonaa euroa. Investointi käsittää mm. uuden ilmastusaltaan rakentamisen. Puhdistamolle on laadittu esisuunnitelma, jossa käsittelykapasiteettia lisättäisiin vastaamaan kasvanutta ja kasvavaa kuormitusta. Merkittävin suunnitelman mukainen uudistus olisi kuntalinjan ilmastuskapasiteetin nosto vähintään kaksinkertaiseksi, mikä edellyttäisi uuden ilmastuslinjan rakentamista ja kompressorikapasiteetin nostoa. Laajennussuunnitelman keskeisinä toimenpiteinä ovat: - Kuntalinjan ilmastustehokkuuden parantaminen kaksinkertaistamalla ilmastustilavuus sekä nostamalla ilmastuskapasiteettia - Esidenitrifikaatio-osan rakentaminen kuntalinjalle ja elintarviketeollisuuden orgaanisen kuorman hyödyntäminen siinä typenpoiston hiililähteenä - Jälkidenitrifikaation ja jälkihapetuksen tehostaminen lisäämällä lieteikä noin nelinkertaiseksi nykyisestä perustuen paperiteollisuusvesien huomattavasti nykyistä parempaan kiintoaineen poistoon, lietekiertojärjestelyiden uusimiseen sekä mittauksiin ja automaatioon. - Lietteenkäsittelyn tehostus (ensisijaisena vaihtoehtona jatkuvatoiminen linkous, jolloin uutta tiivistämöä ei tarvita) Hakemuksessa on esitetty kaksi kustannusvaikutuksiltaan eritasoista laajennusratkaisua.

19 Esiselkeytys Esiselkeytyksen vaatima investointi ja käsittelyprosessin monimutkaistuminen eivät vastaa hakijan näkemyksen mukaan hyötyä. Virtaamien vuorokautisten määrien tasaukseen ei hakijan mukaan kannata investoida, vaan jätevesiverkostoon päätyvien hulevesimäärien vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota. Suurimmat kuntalinjan kuormituspiikit tulee hakijan esityksen mukaan johtaa teollisuuslinjalle, jotta ne eivät kuormita tarpeettomasti puhdistamon nitrifikaatiovaihetta. Mikäli paperiteollisuuden jätevesikuormitus vähenee merkittävästi, on korvaavan hiililähteen käyttö välttämätöntä. Alueen suunnittelussa on varattu paikka metanolisäiliölle, mutta sen hankintaa ei ole huomioitu kustannusarviossa. Sakokaivolietteet ja rejektivesien käsittely Biologinen käsittely ja ilmastus Laajennusratkaisussa on kustannuksiin laskettu teollisuusvesien esikäsittelyyn kiekkosuodatin. Flotaatio todetaan esisuunnitelmassa potentiaaliseksi investoinniltaan kiekkosuodatinta edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Jos teollisuuslinjalle investoidaan flotaatio, on esiselkeytys mahdollista hyödyntää kuntalinjalla. Esiselkeytystä on tarkasteltu eri mitoitustilanteissa huomioiden kuormituksen ja veden laadun. Hakijan esittämän mukaan kuntalinjalle ei ole järkevää investoida uutta esiselkeytintä, jotta vesistä saadaan hiililähdettä esidenitrifikaatioon. Jos esiselkeytin vapautuu paperiteollisuuden käytöstä, se on mahdollista hyödyntää poikkeavissa tilanteissa esim. ohitusvesien käsittelyyn tai jälkikäsittelyn lisäkapasiteettina. Minimi-investointiratkaisussa välpän uusintaan ei ole varattu kustannuksia. Perusratkaisussa laitteisto uusitaan sisältäen tunnistusjärjestelmän, mittauksen, ajanmukaisen välpän ja hiekanerotuksen. Esisuunnitelmassa esitetyn arvioinnin ja käytettävissä olleen materiaalin perusteella nykyinen N-vaihe laajennetaan rinnakkaisella samansuuruisella kantoaineprosessiin perustuvalla ilmastuslinjalla. Lisäksi toteutetaan noin 450 m 3 :n kaksivaiheinen esidenitrifikaatio, josta vesi jaetaan kumpaankin N-vaiheen linjaan, jolloin laajennusosan allastilavuus on 1000 m 3. Jälkidenitrifikaation ja DB-vaiheen ilmastuksen tilavuutta ei lisätä, mutta tehokkuutta nostetaan parantamalla lietteen laatua nykyisestä mm. paperiteollisuusvesien esiselkeytyksen tehostuksella. Biologian mitoitukseen sisältyy epävarmuuksia, koska kuntalinjan tulovirtaamasta ei ole ollut luotettavaa tietoa aiemmin ja koska edelleen vesimäärän jakautuminen esiselkeyttimelle ja biologiaan on epävarma. Jälkikäsittely, flotaatio Nykyinen flotaatio on toiminut jälkikäsittelyssä pääsääntöisesti hyvin. Flotaatiokemikaalien annostelulle ei ole automatiikkaa ja perusannostelu ei riitä häiriötilanteissa. Mittaukset ja automaatio on esitetty kiireellisten toimenpiteiden listassa. Kemikaalipumppujen kapasiteettia on mahdollisesti nostettava.

Selkeytyskapasiteettia ei ole esitetty lisättäväksi tässä yhteydessä. Se edellyttää ehdottomasti flotaation toimintaedellytysten turvaamista. 20 Lietteen käsittely Lisääntyvä kuormitus Lietteen käsittelyssä esisuunnitelmassa on lähdetty siitä, että lietelinkous automatisoidaan siten, että linkous voi käydä jatkuvatoimisesti. Sekä perusettä minimi-investointivaihtoehdossa lähtökohtana on, että teollisuuslinjan primääriliete ja muu liete erotetaan erillistä jatkokäsittelyä varten. Minimiinvestointiratkaisussa lingot ovat nykyisellä paikalla. Paikkaan ei sovi varalinkoa. Lingottu liete siirretään kuljettimilla rakennettavaan katettuun avovarastoon, jossa lietejakeet jaetaan edelleen omiin karsinoihinsa 2 + 2 kpl. Tästä liete lastataan kauhakuormaajalla kuljetusautoon. Perusratkaisussa rakennetaan lietesiilot (2 kpl, á 60 m 3 ) uuteen rakennukseen. Lingot siirretään siiloston päälle ja hankitaan toinen identtinen linko nykyisen, uudemman lingon lisäksi. Vanha pienikapasiteettinen linko jää varalingoksi. Esisuunnitelma pitää sisällään kapasiteettivarauksen sille, että HK Ruokatalo Oy:n biologinen esikäsittely jäisi pois käytöstä, mutta mekaanista esikäsittelyä tehostettaisiin. Nykyisen biologisen esikäsittelyn toimintahäiriöt ovat haitanneet puhdistamon toimintaa ja toisaalta puhdistamon typpikuormitus on kasvanut merkittävästi. Kuntalinjalle on mitoituksessa kapasiteettivaraus, joka vastaa HK Ruokatalo Oy:n kuormituksen kaksinkertaistumista. Typenpoistovaatimusten täyttäminen edellyttää hakijan mukaan lisäkapasiteettia ja hiililähdettä, kuten orgaanista kuormitusta, jota tällä hetkellä poistetaan HK Ruokatalo Oy:n esikäsittelyssä. Biologisen esikäsittelyn ohittaminen vähentää hakijan esityksen mukaan tarvetta ostaa ulkopuolista hiililähdettä, kuten metanolia, puhdistamon typenpoistoon. Vuoden 2011 vuosiraportissa on esitetty HK Ruokatalo Oy:n jäteveden laatu seuraavasti: Toteutunut kuormitus (2 Ilman biologista käsittelyä (1 Pitoisuus (mg/l) Kuormitus (kg/d) 2009 (kg/d) 2010 (kg/d) 2011 (kg/d) BOD 7atu 760 650 49 73 140 COD Cr 1600 1400 200 310 450 Kokonaisfosfori 19 16 6,4 9,1 12 Kokonaistyppi 150 130 60 71 71 Kiintoaine 540 460 100 180 310 Rasvat 14 12 <61 <9,3-1) HK Ruokatalo Oy Euran tehtaan flotaatiokäsittelyn (rasvanerotuksen) jälkeiset, rengaskanavakäsittelyyn tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja kuormitukset hakemuksen perusteella. 2) HK Ruokatalo Oy:n Euran tehtaan JVP-Eura Oy:n puhdistamolle aiheuttama keskimääräinen kuormitus vuosina 2009 2011. Yleissuunnitelma Puhdistamon laajennuksen ja tehostuksen yleissuunnittelu on aloitettu syksyllä 2012.

mg O2/l % mg O2/l % mg/l % mg P/l % mg N/l % mg N/l % (1 21 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Jätevesien käsittelytulos JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa määrätyt jätevesin käsittelyvaatimukset (Eurajokeen johdettavan jäteveden enimmäispitoisuudet ja puhdistuksen vähimmäistehot) sekä niiden toteutuminen neljännesvuosikeskiarvoina (typen osalta vuosikeskiarvoina) laskettuna ja tunnetut raportoidut ohitusvedet huomioon ottaen ovat vuosina 2019 2011 olleet velvoitetarkkailutulosten perusteella seuraavat: BOD 7atu COD Cr Kiintoaine Kok. P Kok. N NH 4-N 125 75 35 90 0,3 90 70 (2 Luparaja (4 15 90 (95) (3 2009/1 25 90 120 87 52 93 0,29 94 6,3 83 3,4 91 2009/2 22 91 76 92 16 98 0,15 98 16 69 12 77 2009/3 26 91 110 91 32 96 0,25 96 12 74 8,6 81 2009/4 20 93 75 94 7,5 99 0,06 99 17 71 13 77 2009 23 91 94 91 27 97 0,19 97 13 74 9,2 82 keskiarvo 2010/1 30 90 100 93 20 98 0,16 96 8,7 72 6,5 79 2010/2 40 82 140 81 45 93 0,45 90 18 44 14 57 2010/3 28 91 100 91 35 96 0,48 93 24 55 19 63 2010/4 31 90 130 89 17 98 0,22 95 19 63 15 71 2010 33 88 120 89 30 96 0,34 94 18 59 14 68 keskiarvo 2011/1 26 93 87 92 17 98 0,2 97 12 73 9,5 78 2011/2 35 86 110 85 21 95 0,18 97 14 58 11 68 2011/3 30 90 98 90 14 98 0,12 98 9,8 74 7,8 79 2011/4 17 90 58 92 9,8 98 0,04 99 8,6 72 6,2 80 2011 27 90 89 90 15 97 0,14 98 11 69 8,6 76 keskiarvo 1) Nitriifikaatioaste 2) Vaatimus täytettävä vuosikeskiarvona 3) Tavoitearvo, ylitykset sinisellä 4) Lupamääräysten ylitykset punaisella Puhdistamo täytti velvoitetarkkailutulosten perusteella vuosina 2009 2011 ympäristöluvan vaatimukset pääosin BOD 7atu :n pitoisuutta lukuun ottamatta, jolta osin puhdistamo ei suoriutunut lupamääräyksenä annetusta enimmäispitoisuudesta tarkastelujaksona kertaakaan. Myöskään BOD 7atu :n puhdistuksen vähimmäistehon osalta puhdistamo ei saavuttanut annettua tavoitearvoa kertaakaan, eikä kahden vuosineljänneksen osalta lupamääräyksenä annettua arvoa. Vuoden 2010 osalta BOD 7atu :n puhdistuksen vähimmäistehovaatimus ei olisi täyttynyt edes vuosikeskiarvona. Kokonaistypen puhdistustehon osalta puhdistamon toimintaa tarkastellaan vuosikeskiarvona laskettuna. Vuosina 2010 2011 puhdistamo ei velvoitetarkkailutulosten perusteella saavuttanut kokonaistypen puhdistustehovaatimusta. Muiden parametrien osalta lupamääräysten pitoisuusarvojen ylitykset ovat olleet velvoitetarkkailutulosten perusteella yksittäisiä kertoja,

mg O2/l % mg O2/l % mg/l % mg P/l % mg N/l % mg N/l % (1 joskin vuosien 2009 2011 tarkkailuissa muidenkin kuin BOD 7atu :n osalta luparajojen ylityksiä on tapahtunut noin joka kolmannella tarkkailukerralla. Yhdyskuntajätevesien tulee täyttää ympäristöluvassa määrättyjen vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) mukaiset vaatimukset tarkkailukertakohtaisesti. Vuonna 2009 BOD 7atu :n ja kiintoaineen pitoisuuksien osalta puhdistamo ei saavuttanut asetuksen vaatimuksia. Typen pitoisuuden ja puhdistustehon osalta vaatimuksia ei täytetty vuonna 2010. Vuonna 2011 typen puhdistustehon osalta asetuksen vaatimus ei täyttynyt. Koska pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia, saavutti puhdistamo asetuksen 888/2006 mukaiset tulokset myös BOD 7atu :n ja kiintoaineen osalta vuosina 2009 2011 sekä typen osalta vuonna 2011. Syksyllä 2012 paljastui Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastuksessa, että puhdistamolta on säännöllisesti johdettu suuri määrä käsittelemätöntä kunnan viemäriverkosta johdettua jätevettä jokeen hiekanerotuksen ylivuotona, mistä johtuen todellista kuormitusta ja päästöä vesistöön ei tiedetä. Hakijan 22.12.2012 toimittaman täydennyksen perusteella vuonna 2012 laskennallisesti keskimäärin yli 40 % kunnan viemäriverkosta johdetusta jätevedestä on johdettu käsittelemättömänä hiekanerotuksen jälkeen jokeen. Laskennallisten ohitusmäärien ja marraskuussa 2012 aloitettujen mittausten tulosten erojen perusteella arvioituna todellinen ohitus on ollut vielä merkittävästi tätä suurempi. Ylivuoto on otettu huomioon velvoitetarkkailussa lokakuusta 2012 alkaen, jolloin velvoitetarkkailuraporteissa on esitetty seuraavia käsittelytuloksia: 22 BOD 7atu COD Cr Kiintoaine Kok. P Kok. N NH 4-N Luparaja (3 15 90 125 75 35 90 0,3 90 70 (3 lokakuu 2012 100 53 360 56 180 68 5,8 33 34 34 33 37 marraskuu 2012 22 91 81 90 33 95 0,6 92 5,5 88 3,8 92 joulukuu 2012 210 33 710 39 480 47 6,4 21 66 4 66 4 1) Nitriifikaatioaste 2) Vaatimukset täytettävä vuosikeskiarvona 3) Luvassa määrätyt enimmäispitoisuudet ja vähimmäisreduktiotasot saavutettava neljännesvuosikeskiarvona ja kokonaistypen reduktion osalta vuosikeskiarvona. Ohitusten osuus on todennäköisesti ollut aiempina vuosina samaa tasoa kuin vuonna 2012, minkä perusteella voi arvioida todellisen orgaanisen ja ravinnekuormituksen jokeen olleen jo vuosien ajan suuruusluokaltaan 10 20 kertaa viranomaisille raportoitua suurempi. Vuoden 2012 velvoitetarkkailun vuosiyhteenveto ei ole tämän päätöksen antoajankohtana vielä valmistunut. Bisfenoli-A (CAS: 80-05-7) -pitoisuus käsitellyssä jokeen johdetussa jätevedessä on vuoden 2012 mittauskertoina ollut 0,2 600 µg/l.

23 Jätevesipäästöt vesistöön JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon Eurajokeen aiheuttama rekisteröity kuormitus on kehittynyt seuraavasti: Kuormitus Eurajokeen (kg/d) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 BOD 7atu 89 110 130 110 170 160 250 210 COD Cr 430 690 640 590 730 660 920 690 Kokonaisfosfori 1,2 1,8 0,8 0,9 1,4 1,3 2,6 1,1 Kokonaistyppi 76 88 90 42 84 89 140 87 Ammoniumtyppi 55 52 59 16 58 64 110 67 Kiintoaine 100 160 140 67 180 190 230 120 Puhdistamolta on lisäksi johdettu jokeen ilmeisesti vuosien ajan käsittelemätöntä kunnan viemäriverkosta johdettua jätevettä ilman määrämittausta tai raportointia viranomaisille, mistä johtuen todellinen kuormitus on ollut 10 20 kertaa taulukossa esitettyä suurempi. Jätevesipäästöjen laskennalliset ympäristövaikutukset purkuvesistöön Pistekuormituslähteen jätevesistä johtuvan orgaanisen kuormituksen ja ravinnekuormituksen vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun voidaan yleensä arvioida laskennallisesti suhteuttamalla jätevesikuormitus purkuvesistön virtaamaan. Hygieenisen kuormituksen vaikutuksia ei voida tarkastella laskennallisesti. Koska käsittelemättöminä Eurajokeen johdetun jäteveden määrää ja siten niistä aiheutunutta kuormitusta ei tiedetä, ei jätevesistä aiheutunutta pitoisuuksien nousua voi laskea. Bisfenoli-A Bisfenoli-A:n haitallisuutta ja haitallista pitoisuutta Eurajoessa voidaan arvioida ekotoksikologisin menetelmin. Komission direktiivin (93/67/ETY) neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukaisesti ilmoitettujen aineiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamien vaarojen arviointiperiaatteiden vahvistamisesta mukaisesti kemikaalin ei yksistään arvioida aiheuttavan haittaa ihmisille tai ympäristölle, jos: PEC/PNEC < 1 (tai EC/PNEC < 1), jossa PEC = arvioitu pitoisuus ympäristössä (predicted environmental concentraton) EC = pitoisuus ympäristössä (environmental concentration) PNEC = arvioitu haitaton pitoisuus ympäristössä (predicted no-effect concetration) EU:n vuonna 2003 julkaiseman ja vuonna 2008 täydentämän bisfenoli-a:n riskinarviointiraportissa on mainittu bisfenoli-a:lle seuraavat PNEC-arvot: PNEC vesi = 1,6 µg/l PNEC mikro-organismit = 320 mg/l PNEC sedimentti = 60 μg/kg kuiva-aine PNEC maaperä = 23 μg/kg märkäpaino

Puhdistamolta poistuvassa jätevedessä on seurannan perusteella ollut bisfenoli-a:ta vuosina 2011 2012 velvoitetarkkailunäytteissä 7 11 000 µg/l (keskiarvo 820 µg/l, mediaani 430 µg/l). JVP-Eura Oy:n jätevesien osuus Eurajoen kokonaisvirtaamasta jäteveden purkupaikan alapuolella on ollut enimmillään 6 % ja keskimäärin (mediaani) noin 2,5 %. Vuosien 2011 2012 velvoitetarkkailun perusteella bisfenoli-a:n EC/PNEC -suhde Eurajoessa on ollut enimmillään 100 ja keskimäärin 8 (mediaani 4). Laskennallinen EC/PNEC -suhde on ollut kaikkina tarkkailukertoina toukokuuta 2012 lukuun ottamatta selvästi yli yhden (EC/PNEC > 1). Tämän perusteella jokiveden laskennallinen bisfenoli-a -pitoisuus aiheuttaa riskin Eurajoen jokiekosysteemille. Jätevesien vaikutukset vesistötarkkailun perusteella Hakemuksen liitteenä olevassa Eurajoen tarkkailututkimusraportissa lokakuulta 2010 todetaan mm. seuraavaa: JVP-Eura Oy:n jätevesien vaikutus näkyi todennäköisesti Eurajoen typpipitoisuuksien ja bakteerimäärien selvänä kasvuna havaintopaikkojen 16 (Lauttakyläntie) ja 22 (Kuurnamäentie) välillä. Veden ammoniumtypen pitoisuus muuttui puhtaasta voimakasta likaantuneisuutta ilmentäväksi ja hygieeninen tila heikkeni hyvästä huonoksi. Myös BOD 7 -arvo kasvoi havaintopaikkojen välillä puhtaasta lievää likaantuneisuutta osoittavaksi. Purkupaikan alapuolisessa havaintopaikassa 22 ammoniumtypen määrä oli ajankohdan keskimääräistä suurempi, kun taas fosforipitoisuus ja sameusarvo olivat tavanomaista pienempiä. Euran jätevesien vaikutus näkyi mahdollisesti vielä Eurajoen havaintopaikassa 24 (Nahkatehtaantie), jossa typpipitoisuudet olivat koholla ja bakteerimäärä ilmensi huonoa hygieenistä tilaa. Myös Köyliönjoen alapuolisessa havaintopaikassa 32 (Köyliönjoen alapuolella) ammoniumtyppeä oli vielä tavanomaista runsaammin, mutta jätevesivaikutus väheni laimenemisen myötä. Molemmissa havaintopaikoissa vedessä oli lievää hapenvajausta. Eurajoen vaikutustarkkailun vuoden 2011 vuosiraportissa todetaan jätevedenpuhdistamojen (JVP-Eura Oy, Säkylän kunta ja Lännen Tehtaat Oyj) vaikutuksesta Eurajoen vedenlaatuun mm. seuraavaa: Vuonna 2011 koko vuodelle jaettu jätevesien kokonaisvirtaama oli noin 5 % Kauttuankosken keskivirtaamasta. Kauttuankosken keskivirtaamat olivat pienimmillään heinä-elokuussa. Elokuussa vajaa puolet BOD-kuormituksesta, kolmasosa fosforista ja runsas puolet typestä oli peräisin jätevedenpuhdistamoilta. Puhdistamoiden kuormitushuippu typen osalta osui kesäkuuhun, jolloin jätevesien laskennalliset vaikutukset Eurajoen veden laadussa olivat selviä. Jätevesien BOD- ja fosforikuormitus olivat suurimmillaan joulukuussa, ja myös tällöin laskennalliset vaikutukset veden laadussa olivat huomattavia. Koko vuoden keskivirtaamatilanteessakin puhdistamojen jätevesien vaikutukset olisivat laskelmien mukaan melko selviä etenkin verrattuna Pyhäjärven vähäravinteiseen veteen. Pyhäjärvestä Eurajokeen virrannut vesi oli ammoniumtypen osalta puhdasta, ja fosforipitoisuudet olivat keskimäärin lievästi reheville järville tyypillisiä. Säkylästä jokeen johdettavat jätevedet nostivat yläjuoksun kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuksia jonkin verran. Ammoniumtypen osalta vesi muuttui talvella ja keväällä puhtaasta lievästi likaantuneeksi. Kokonaistyppipitoisuus kasvoi eniten elokuun tutkimus- 24