TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Tohtoriohjelman kuvaus http://www.uva.fi/fi/research/researcher/graduate_school/programmes/technical_sciences/ Opiskelijavalinta Opiskelijat valitaan Teknillisten tieteiden tohtoriohjelmaan ja he kuuluvat samanaikaisesti Vaasan yliopiston tutkijakouluun. Vaasan yliopiston tutkijakoulun ohjeet tohtorikoulutukseen hakemisesta ja jatko-opintokelpoisuudesta löytyvät sivulta www.uva.fi/fi/research/researcher/graduate_school/admissions/. Yleisen jatkoopintokelpoisuuden lisäksi jatko-opintojen aloittamisen edellytyksenä on, että tohtoriopiskelijaksi hakevalla on riittävät perustiedot ja tutkimusvalmiudet tieteenalalta, jolta väitöskirjatyö tehdään. Tohtorikoulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta voidaan edellyttää täydennysopintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Jos jatko-opintokelpoisuutta arvioitaessa täydennysopintojen määrä ylittää 30 opintopistettä, ei opinto-oikeutta tohtorintutkintoon voida myöntää. Tutkinnot Teknillisten tieteiden tohtoriohjelmassa on ensisijaisena tavoitteena suorittaa tohtorin tutkinto. Tohtorin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika päätoimisesti opiskellen on neljä vuotta. Teknillisten tieteiden tohtoriohjelmasta valmistuu tekniikan tohtoreita (TkT), kauppatieteiden tohtoreita (KTT) ja filosofian tohtoreita (FT). Tekniikan alan jatkotutkintoja voi suorittaa seuraavilla tutkimusaloilla (pääaine): automaatiotekniikka, energiatekniikka, sähkötekniikka, tietotekniikka, tietoliikennetekniikka ja tuotantotalous. Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja voi suorittaa seuraavilla tutkimusaloilla (pääaine): tietotekniikka, tuotantotalous, tilastotiede ja talousmatematiikka. Filosofian tohtorin tutkinnon (FT) voi lisäksi suorittaa myös muissa tiedekunnan oppiaineissa, jos opiskelija on jatkoopintokelpoinen ko. pääaineessa ja hänelle pystytään tarjoamaan asiantunteva ja riittävä ohjaus. Samalla kun opiskelijalle myönnetään opinto-oikeus filosofian tohtorin tutkintoon, vahvistetaan minkä alan tutkintorakenteen, tekniikan vai kauppatieteiden, mukaisesti tutkinto suoritetaan. Tohtorin tutkinto koostuu väitöskirjasta ja tutkimustyötä tukevista tieteellisistä jatko-opinnoista. Tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on 240 op. Tutkinnon rakenne: Tekniikan tohtori Yleistieteelliset opinnot 5-10 op Tutkimusalan opinnot 30-35 op Yhteensä 40 op Väitöskirja Kauppatieteiden tohtori Yleistieteelliset opinnot 25-30 op Tutkimusalan opinnot 30-35 op Yhteensä 60 op Väitöskirja 1
Tohtorin tutkintoon voi edetä myös lisensiaatin tutkinnon kautta. Lisensiaatin tutkinto koostuu jatko-opinnoista sekä lisensiaatintutkimuksesta. Jatko-opinnot ovat samat kuin alan tohtorin tutkinnossa (ks. kohta lisensiaatin tutkinto). Jatko-opinnot Jatko-opinnot koostuvat yleistieteellisistä opinnoista ja tutkimusalan opinnoista. Tohtoriopiskelija ja ohjaaja sopivat jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista jatko-opintosuunnitelmassa. Opinnot suunnitellaan siten, että ne tukevat sekä opiskelijan tutkimustyötä että ura- ja työelämäsuunnitelmia. Jatko-opintoihin kuuluvat kurssisuoritukset arvostellaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Hyväksytty opintosuoritus voidaan lisäksi arvostella viisiportaisella asteikolla siten, että arvosana 1 on välttävä, 2 on tyydyttävä, 3 on hyvä, 4 on erittäin hyvä ja 5 on erinomainen. Tämä edellyttää, että kyseessä on jatko-opintokurssi, jossa arviointi perustuu tenttiin tai henkilökohtaiseen kirjalliseen työhön. Jatko-opintoihin on mahdollista sisällyttää myös muuntyyppisiä jäljempänä määriteltyjä suorituksia, jotka arvioidaan aina asteikolla hyväksytty/hylätty. Suoritusten laajuutta arvioitaessa käytetään mitoituksessa opintopistettä, joka vastaa opiskelijan 27 tunnin työtä. Tieteelliset jatkoopinnot täsmennetään henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa, joka laaditaan yhdessä ohjaajan kanssa. Opintojen etenemistä seurataan vuosittain. Jatko-opintojen tulee olla suoritettuna kun väitöskirja jätetään esitarkastukseen. Yleistieteelliset opinnot Yleistieteellisten opintojen tavoitteena on antaa valmiuksia tutkimuksen tekemiseen ja mm. tieteelliseen kirjoittamiseen. Vaasan yliopiston tutkijakoulu tarjoaa yleistieteellisiä kursseja sekä menetelmäkursseja, joista voi valita omaa tutkimustyötä parhaiten tukevia kursseja. Tutkijakoulun tarjonnasta tulee yleistieteellisiin opintoihin sisällyttää vähintään kaksi opintojaksoa: suositeltavia ovat esim. Tutkimusetiikka, Better Research in English ja Managing Doctoral Research. Yleistieteellisiin opintoihin voidaan kurssisuoritusten lisäksi lukea tutkimusalaa tukevia tieteellisiä tehtäviä, joiden laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti, sekä opetustehtäviä ja opinnäytetöiden ohjausta seuraavien periaatteiden mukaisesti: opetustehtävistä yksittäisellä opintojaksolla voi saada enintään 3 op. kandidaatintutkielman ohjauksesta saa 1 op. ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön ohjauksesta 2 op. opetustehtävistä ja opinnäytetöiden ohjauksesta saatavia suorituksia voi sisältyä tutkintoon enintään 10 op. Edellä mainittujen lisäksi yleistieteellisiin opintoihin voidaan sisällyttää muita tieteellisiä valmiuksia ja taitoja lisääviä opintosuorituksia. 2
Tutkimusalan opinnot Tutkimusalan opinnot muodostuvat väitöskirjan alaan liittyvistä teoreettisista opinnoista. Tutkimusalan opintoja voi suorittaa osallistumalla Vaasan yliopistossa tai muissa koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa järjestettäville jatko-opintokursseille sekä kirjatentteinä. Lisäksi tutkimusalan opintoihin voi sisällyttää myös sellaisia ylemmän korkeakoulututkinnon opintojaksoja, jotka voidaan katsoa jatko-opintotasoisiksi sellaisenaan tai sopivien lisäsuoritusten avulla täydennettynä ja joita ei ole sisällytetty opiskelijan aiempiin tutkintoihin. Kauppatieteellisen alan jatkotutkinnoissa tutkimusalan opintoihin voi sisältyä myös sivuaine. Kirjatentit voi suorittaa joko perinteisenä kirjallisena tenttinä, kirjasta laadittavana referaattina tai suullisena kuulusteluna. Suoritusta arvioitaessa ohjeellinen laajuus määritellään seuraavien periaatteiden mukaisesti: vaativa tieteellinen teksti (esimerkiksi paljon kaavoja): 70 sivua vastaa 1 op. vaikeaksi luokiteltava teksti: 100 sivua vastaa 1 op. helppolukuinen teksti: 120 sivua vastaa 1 op. Tutkimusalan opintoihin voi sisällyttää myös muita ohjaajan kanssa sovittuja opintosuorituksia seuraavia periaatteita noudattaen: väitöskirjaan kuulumattomista tieteellisistä julkaisuista on mahdollista saada opintopisteitä siten, että konferenssiartikkelista saa 1-3 op. ja lehtiartikkelista 3-5 op. posterista tai suullisesta esityksestä konferenssissa, seminaarissa yms. voi saada 1 2 op., mikäli kyseinen esitys ei liity väitöskirjaan sisältyvään julkaisuun. Yhteensä tämäntyyppisiä suorituksia voi olla kuitenkin enintään 10 op. Lisäksi opintopisteitä on mahdollista saada tekemällä projektiluontoisia tutkimuksia ja selvityksiä, jotka liittyvät suoraan tutkimusalaan, mutta jäävät sisällöllisesti opiskelijan väitöskirjatyön ulkopuolelle, osallistumalla yritysten tms. järjestämille alan asiantuntijoille suunnatuille kursseille, jotka liittyvät tutkimusalaan, osallistumisista seminaareihin yms. tieteellisiin tapahtumiin. Tämäntyyppisten suoritusten laajuuden arvioi ohjaava professori tapauskohtaisesti kyseisen tehtävän tai kurssin keston ja vaativuustason perusteella. Tutkimusalan opintoihin suositellaan sisällytettävän myös tutkijavaihtoa ulkomaisessa yliopistossa jolloin esim. viiden päivän vierailu vastaisi 1 opintopistettä. Tutkimusalan opintoja koskevia alakohtaisia täydentäviä ohjeita esitetään pääainekohtaisissa osuuksissa jäljempänä. 3
Väitöskirja Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Teknillisten tieteiden tohtoriohjelmassa tohtorin tutkintoon sisältyvän väitöskirjan voi laatia monografiana tai ns. kokoomaväitöskirjana. Monografia on tutkijan oman tutkimustyön tulos ja hänen itsensä kirjoittama. Kokoomaväitöskirja voi olla artikkeli- tai esseemuotoinen. Artikkeliväitöskirja on julkaisu, joka koostuu vähintään kolmesta (3) jo julkaistusta tai julkaistavaksi hyväksytystä itsenäisestä tieteellisestä artikkelista, jotka käsittelevät lyhyesti yhteistä tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta sekä niihin liittyvästä yhteenvedosta. Artikkeleiden tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi vertaisarviointia eli ns. referee-käytäntöä noudattavassa tieteellisessä lehdessä tai konferenssissa. Näiden lisäksi väitöskirjatyöhön voidaan tarvittaessa sisällyttää muita kokonaisuutta tukevia artikkeleita, jotka eivät ole käyneet läpi vertaisarviointimenettelyä. Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Yhteenvedossa voi esittää myös uusia, artikkeleihin sisältymättömiä tuloksia ja pohdintoja. Artikkelit muodostavat yhteenvedon pohjana olevan lähdeaineiston, jota kommentoidaan, täydennetään ja arvioidaan yhteenvedon kirjoittamisajankohdan asettamasta perspektiivistä. Johtopäätöksissä voidaan edetä artikkeleiden tulosten kautta aiheen syvällisempään analyysiin. Tavoitteena tulisi olla yhteenveto-osa, joka on enemmän kuin yksittäisten artikkeleiden summa. Esseeväitöskirja on julkaisu, joka muodostuu johdantoluvusta sekä vähintään neljästä tieteellisestä käsikirjoituksesta, jotka käsittelevät yhteistä tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta. Käsikirjoitusten tulee olla julkaisukelpoisia itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka ovat valmiita lähetettäväksi arvostettuun referoituun julkaisuun. Esseiden tulee olla esitelty alan konferensseissa tai workshopeissa. Esseeväitöskirjaksi aiotun julkaisun tulee sisältää väittelijän laatima esseet yhteen kokoava osuus, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät, aineistot, tulokset sekä työn asemointi ja kontribuutio aihealueen tutkimuskentässä. Sekä artikkeliväitöskirjaan että esseeväitöskirjaan voi myös kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus niissä on osoitettavissa. Mikäli väitöskirjassa on yhteisjulkaisuja, tulee tutkimuksen tekijän antaa erillinen kirjallinen selvitys itsenäisestä osuudestaan jättäessään väitöskirjaksi aiotun käsikirjoituksensa esitarkastukseen. Selvityksessä tulee olla muiden tekijöiden hyväksyntä. Tekijän itsenäinen osuus tulee lisäksi tuoda esiin väitöskirjan johdantoluvussa tarkoituksenmukaisella tavalla. Väitöskirjaan on perustelluista syistä mahdollista sisällyttää enintään yksi artikkeli/käsikirjoitus joka on ollut toisen väitöskirjan osana. Suositeltavaa on, että kaikissa artikkeleissa/käsikirjoituksissa on väittelijän lisäksi tekijänä vähintään yksi jatko-opintoja ohjaava professori tai tohtorin tutkinnon suorittanut tutkija. Väitöskirjojen arviointiasteikko ja sen soveltaminen Väitöskirjat arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. Väitöskirjan arviointi tehdään väitöskirjatyypistä riippumatta aina koko väitöskirjan perusteella. Kiittäen hyväksytty Työllä on merkittävä tieteellinen kontribuutioarvo. Väittelijä on osoittanut sekä väitöskirjassaan että väitöstilaisuudessa syvällistä perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen 4
merkitykseen sekä saavuttanut valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Lisäksi mikäli kyseessä on kokoomaväitöskirja, tulee kaikkien siihen sisältyvien artikkeleiden tai käsikirjoitusten olla korkeatasoisia ja niistä vähintään yhden tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa kansainvälisessä tieteellisessä (esim. julkaisufoorumin tasojen 2 tai 3) julkaisussa. Hyväksytty Työllä on väitöskirjalta vaadittava kontribuutioarvo. Väittelijä on osoittanut sekä väitöskirjassaan että väitöstilaisuudessa hyvää perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttanut valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Hylätty Työssä on selkeitä puutteita useammilla seuraavista osa-alueista: tavoitteen asettelu ja rajaukset ovat epäselvät, työllä ei ole selvää kontribuutiota, työn sekä teoreettisessa viitekehyksessä että empiriaosuudessa on vakavia puutteita tai ongelmia, laatijan kriittinen analyysi puuttuu tai on erittäin vähäistä, työn keskeisten käsitteiden määrittelyissä tai esiintyy suuria puutteita tai ongelmia, työn keskeisten valintojen perustelut joko puuttuvat tai niissä esiintyy suuria puutteita tai ongelmia. Opiskelija voi pyytää opintosuorituksensa tai opinnäytteensä arvostelun oikaisua. Oikaisusta määrätään tarkemmin Vaasan yliopiston tutkintosäännössä. Lisensiaatin tutkinto Lisensiaatin tutkintoon vaaditaan samat teoreettiset opinnot kuin tohtorintutkintoon sekä lisäksi lisensiaatintutkimus. Lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 150 op ja sen tavoitteellinen suoritusaika on noin kaksi ja puoli vuotta. Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa teoreettista perehtyneisyyttä asianomaiseen tieteenalaan sekä kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa alan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös kokoomatyö. Kokoomatyössä tulee olla vähintään kaksi yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto (artikkelitutkimus) tai vähintään kolme yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvaa tieteellistä käsikirjoitusta ja niistä laadittu yhteenveto (esseemuotoinen tutkimus). Muutoin kokoomamuotoista lisensiaatintutkimusta koskevat samat ohjeet kuin kokoomaväitöskirjaa. Filosofian tohtorin tutkintoon hyväksytyt eivät voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla hyväksytty tai hylätty. 5
Lisensiaatintutkimus kirjoitetaan teknillisen tiedekunnan kirjoitusohjeiden mukaisesti ja se sidotaan marmorinsinisiin koviin kansiin. Lisätietoja opintohallinnosta. Siirtymäsäännökset Jatkotutkintojen uudet rakenteet ja opetussuunnitelmat tulevat voimaan 1.8.2013 alkaen. Ennen 1.8.2013 jatko-opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat noudattaa aikaisempia tutkintomääräyksiä 31.7.2014 saakka kuitenkin niin, että väitöskirjojen arvosteluasteikko otetaan kaikkien jatko-opiskelijoiden osalta käyttöön 1.8.2013. Ennen 1.8.2013 aloittaneiden tekniikan tohtorin tutkinnon opiskelijoiden, jotka haluavat siirtyä 40 opintopisteen mukaisiin tutkintovaatimuksiin tulee päivittää opintosuunnitelmansa yhdessä ohjaajan kanssa uusien vaatimusten mukaisiksi. 6