MAATALOUDE TUTKMUSKESKUS PAKALLSKOETOMSTO TEDOTE : 3 elvi Marjanen ja Maija Valmari: Klmen pääravinteen vaikutus satn ajanjaksina 926-39, 9-5 ja 955-6 Yleislannituskkeiden tulksia ELSK 975
Maataluden tutkimuskeskus (MTTK) PAKALLSKCET=STOY TEDOTE : 3 elvi»i,/':arjanen ja Maija Valmari: KOLME PAARAVTEE VAKUTUS SATOO AJAJAKSOA 926-39, 9-5 ja 955-6 Yleislannituskkeiden tulksia Sisällysluettel sivu Jhdant Keaineist Tulkset 9 Urmt 7 9 apilapit mukainen jak 28 Kaura 36 Ohra 3 Kevätvehna 5 Peruna 58 Kirjallisuusluettel 65 elsinki 975
Jhdant Klmella pääravinteella, typellä, fsfrilla ja kaliumilla, suritetuilla ns yleislannituskkeilla alitettiin valtin tukema paikallisketiminta v 922 Tähän aikaan väkilannitteiden käyttö li vielä 'erittäin vähäistä Tarvittiin kkemusphjaista tieta väkilannitteiden käytön vaikutuksista ja kannattavuudesta Ensimmäisten vusien yleislannituskkeissa li mm maalajista riippuen useampia erilaisia kekaavja, kunnes v 926 siirryttiin samaan peruskaavaan kaikilla maalajeilla(tämän nrmaalikaavan hella li tsin edelleen muitakin kekaavja) Yleensä pyrittiin käyttämään käytännön viljelyssa nrmaalisti kysymykseen tulevia lanni temääriä eri kasveille Vusien mittaan kkeissa käytetyt ravinnemäärät pinta-alayksikköä khti vat nusseet kuvastaen täten lannitteiden käytössä yleisesti tapahtunutta kehitystä Seuraavassa taulukssa n esitetty väkilannitteissa annettujen pääravinteiden määrät tnneissa vutta khti kk maassa ja kilina hehtaarille sekä fsfrihapn ja kalin käyttösulde tynpeen verrattuna keskimäärin niinä vusijaksina, jita tässä tutkimuksessa n käytetty Laskelman phjana levat vusittaiset ravinnemäärät n saatu PER= (955, 96) julkaisuista ja Peltalat Sumen Tilastllisista Vusikirjista (AO 927-65) Keskim tnnia/v kg/ha Käyttösuhde P 2 5 ( 2 P 2 5 K 2 P 2 5 ( 2 926-39 2886 989 7 62 25 9-5 397 37999 25997 55 5 6 27 9 955-6 536 9398 65897 2 356 29 8 2 Vertailun vuksi mainittakn, että lannitusvunna 97/J- 75 lannitteiden myynti Kemira Oy:n mukaan (AO 975)
2 li kilina hehtaaria khti: 83, P25 77 ja (2 639 sekä käyttösuhde :9:8 Kuten em luvuista näkyy, n erikisesti typpilannitteiden käytössä tapahtunut valtava nusu Aikaisempina vusina meillä nkin käytetty typpeä suhteessa muihin pääravinteisiin humattavasti vähemmän kuin muissa Phjismaissa Tätä tdistaa mm seuraava PER- U (955) esittämä vertailu: vusina 95-52 keskimäärin n annettu sadille ravinteita: Sumi Rutsi rja Tanska kg/ha: 2 65 9 258 P 2 5 36 257 55 3 K 2 77 65 59 7,6 käyttösuhde: P 2 5 3 6 3,2 K 2 7,3 8 Esimerkkinä keskimääräisistä eri ravinteiden käyttösuhteista paikalliskkeiden yleislannituskkeissa eri vusijaksina esitetään seuraavassa nurmille ja kauralle annettu lannitus: urmi Kaura kg/ha käyttösuhde kg/ha käyttösuhde P 2 5 K 2 P 2 5 ( 2 Savi, hiesu: 926-39 85 2 22 29 9 2 9-5 239 6 26 2 2,8 955-6 378 6 2 386 8 22 ieta, hiekka: 926-39 76 22 2 2 9 2, 9-5 29 6 25 28 8 27 955-6 37,7 6 2 373 9 2 tulta, turve: 926-39 6 3 7 6 32 7 9-5 238 7 26 236 7 27 955-6 399 6 2 37,5 9 2
3 Yleislannituskkeiden tulksista n annettu tietja paitsi paikallisketimistn vusittaisissa ketulsjulkaisuissa ja -mnisteissa myös varsinaisissa tutkimuksissa sekä lukuisissa lehtiartikkeleissa ja esitelmissä TEYBERGin (935) yleislannituskkeiden perusteella laskemia pääravinteiden vaikutuslukuja vat mnet tutkijat käyttäneet tilastllisten laskelmien perustana, mm TUORLA (96) ja esim sdan (9-5) aikaiset lannitteiden tuntimäärät ratkaistiin näihin vaikutuslukuihin njautuen Uudet nrmiluvut, jtka pääsaltaan perustuivat paikallisiin yleislannituskkeisiin vusilta 935-5, TEBERG (955) esitti tutkimuksessaan: Väkilannitteissa annettujen ravinteiden sata lisäävästä vaikutuksesta Sumessa, Tässä tutkimuksessa hän laski väkilannitteissa annettujen ravinteiden tuttamiksi keskimääräisiksi sadnlisäyk siksi rehuyksikköinä ravinnekila khti keskimäärin kk maassa: ry/kg ry/kg P25 ry/kg, (2 urmi 5 8-3 Kaura (jyväsat) 7 5 25 Ohra?? 9 2 27 Ksvätvehnä?? 9 3 9 Peruna 2 6 32 Vastaavat luvut vusilta 926-6 keskimäärin, mutta maav lajeittain ilmitettuna, n esitetty tämän mnisteen taulukssa 5 ja kuvassa 3 Tässä mnisteessa levat perustaulukt n suunnitellut paikallisketimistn edellinen jhtaja, edesmennyt maisteri F Tennberg Taulukissa nudatettu vusijaksittelu, aluejak ja maalajiryhmittely sekä tulsten laskentasysteemi vat hänen suunnitelmiensa mukaan tteutetut,
Keaineist Paikalliskkeina suritetuista lannituskkeista mudstivat ns yleislannltuskkeet, jilla tutkittiin klmen pääravinteen typen, fsfrin ja kalin vaikutusta satn, suurimman ryhmän 9-luvun lppuvusiin saakka Seuraavalla vusikymmenellä niiden lukumäärä tasaisesti väheni ja 96-luvulla kääntyi jyrkkään laskuun Vuden 97 jälkeen yleislannituskkeita ei enää järjestetty Tämän ketyypin tarkituksena li selvittää viljelijöille klmen pääravinteen typen, fsfrin ja kalin vaikutusta satn niitä pareittain ja yhdessä käytettynä sekä selvittää maan lannitustarvetta näiden klmen pääravinteen salta Keaineist käsittää vudet 926-6 jaettuna klmeen eri jaksn: 926-39, 9-5 ja 955-6 Kaikissa tilastiduissa kkeissa n nudatettu samaa peruskaavaa:, PK, P, K, PK Käytetyt lannitteet ja lannitemäärät vat vaihdelleet kasvista ja maalajista riippuen Vaihtelua - lannitemäärissä n llut myös eri vusina Va:sta viimei senä -vutisjaksna lannitemääriä lisättiin humattavasti (taulukk ) Tauluksta havaitaan verrattaessa ensimmäisen ja viimeisen jaksn lannitemääriä, että varsinkin multa- ja turvemailla käytetyt typpimäärät vat nusseet,9 % urmella ja perunalla nusu savi- ja hiekkamailla n llut yli % Fsfrimääriä ei le lisätty yhtä paljn, kivennäismailla 5- ja turvemailla 25-5 % (perunalla 66 %) Kauran, hran ja kevätvehnän kalilannitus kivennäismailla n nussut yli' %, turvemail- la vain 2-39 % Turvemaat fsfri- ja kaliköyhinä saivat j 92-luvulla suhteellisen paljn näitä ravinteita kivennaismaihin verrattuna Turvemaiden nurmet saivat vain 6 % enemmän kalia vusijakslla 955-6 kuin 926-39, sen- sijaan perunan kalilannitusta n nstettu vastaavana ajanjaksna 7 % Typpilannitteena käytettiin pääasiassa kalkkisalpietaria, jnkin verran kalkkiammnsalpietaria
(k2 /- (-_) : Le" \ --t ir) --t \ " D " r-- -t \ \ - e:', Le") -\ C? r--- -t ("V \,c) i-- \() tr) \cl Lrl ---- -- -r) -6 -- (t -- ' -t - \ li r i \c) c`-- -t - \ O \- -r) - en : -6 -- Crl D, -- ev - \ -- i rl \E n --" -t r) O' -63 ('- " \ C) -t \ \ G \ cv 9 --t \(-_) " -t C \ 2 -t Lr) - t-j, CY-, n \- " ('2 \ -r- a \ -(X) ('- L'- -- f-- \ -r) -r) - Lr-\ "\ 'CO t O - X) -t Lrl \ -C) to cr\ 8 D ("V E,- \ 6 \ -r) \ ) -) - -r\ G\ r- en -- Ln " -,) \ \ kr) (M t (\? ) C2 -' -t 5 CY -t -- f-- -- Lr\ r- Cr\ r- _i- n - cn -t -- -- -- -- -- -- -- -- -r) \ Lr) cr fi cv \ ri ci C cv -- cv E--- -rl 'CO: \ tr) *63 e 9- cc " " " " " " " " \ \ 'CO (\; -t ---, rg n --t -t Le- et to 3 i-,_ 9-7 9 6 37 9 8 7 3 7 5 8 3 6 5 9 9 r2l, -) : 7 2 37 3 8 3 3 8 3 6 3 3 3 3 8 73 7 27 9 cl:s 7- Q: U) :d 9- :, 8 3 2 7 -P E,- (L -P f- 9 c 7 9 3 7 7 6 2 23, 2 2 23 23 6 23 8 23, 6 23 2 23 r- ct (r) 39 6 39 9- E 9- ) 6 7 t t kamaa a ma k rve ie a h a tu - j - j ta lta hie mu 9 6 2 2 t t aa t aa aa m m kkam rve su ja i- v sa ra: Kau a tu - j - ja ta lta hie mu 2 su a hie hie j - ja i- ta av hie s Ohra: 2 t 7 rve a tu - j lta mu ätve 2 hiesu a hie a j i- ta av hie s ä: hn Kev i 2 - j 3 8 rve a tu - j lta mu 8 3 i- sav a: run Pe ja a hie - j ta hie -r--- O \ X) 5 5 3 3 3 t t t a aa uma kkamaa rvem a tu - j lta mu 9- r- -- rn rd d 3 -- t t -) 3 a t g Qrs -P t maa maa t E CC (f) kkamaa maa maa 9- CO C r kkama r- ) -- cc r cti cci U) hie hies -- -P ' ri cki, 9- c r- (r) r- ( d - fa, lo E n
6 ja v:sta 953 alkaen myös ulunsalpietaria sekä lähinnä perunalle v:sta 933 lähtien ammniumsulfaattia Tärkein fsfaattilannite li superfsfaatti, jnka hella käytettiin myös ktkafsfaattia -(v:sta 93 v:een 962) varsinkin kauralle Kalisula li v:een 953 asti h-prsenttista ja vusina 95-6 K-2-pitisuus li 5 Peruna- 'kkeissa kalilannitteena v:sta 99 lähtien käytettiin kaliumsulfaattia Taulukssa 2 n esitetty em peruskaavan mukaan suritettujen kkeiden lukumäärät kasveittain eri vusijaksina, eri maalajeilla ja eri alueilla Kuten tauluksta havaitaan suritettiin yleislannituskkeita eniten vusijaksn 926-39 aikana Tämä n lunnllista, kska väkilannitteiden käyttöä vasta peteltiin Eniten kkeita suritettiin nurmilla, yhteensä 2633 ketta Kaurakkeiden lukumäärä saman jaksn aikana li myös suuri, yhteensä 3 ketta Eri kasvien ketulksista n tettu mukaan vain ne jista n riittävästi kkeita myös vusijakslta 955-6h: nurmi, kaura, hra, kevätvehnä ja peruna Päiden lisäksi n yleislannituskkeita suritettu vihantarehulla, syysvehnällä, rukiilla, skeri- ja rehujuurikkaalla, turnipsilla, lantulla, naattinauriilla ja öljykasveilla, mutta näistä kkeista suuri sa ajittuu vusiin 926-39 tai vain muutamaan vuteen (esim- naattinauris ja öljykasvit); lisäksi kkeita lukumääräisestikin saattaa lla vähän kuten esim syysvehnällä ja öljykasveilla "aalajit n jaettu klmeen ryhmään: savi- ja hiesumaat (S, Us), hieta- ja kiekkamaat (t, k) sekä multa- ja turvemaat (Mm, Ct, St) Maantieteellisen sijaintinsa perusteella kkeet n myös jaettu klmeen pääryhmään Aluerajat n esitetty karttapiirrksessa (kuva ) Etelä- Sumen alueeseen n savi- ja hiesumaiden kkeissa laskettu mukaan katkviivalla ertettu sa järvialueesta Taulukissa Phjis-Sumeen n laskettu järvialueen phjispulella leva alue ja Phjanmaan rannikk aina Merikar-
7 \ 5 -) ri 9- Taulukk 2! - Kk maa Phjis-Sumi Järvialue Etelä-Sumi -3- \ Le) Lr) \ --- -:- Le) ---t \ \D \ (M en -\ en Lrl cy-)c) Ln ec) t-- \ -( 'C\9 "t --t -t \ CY\ " -- CY\ -- er) er) \ c-v tr) is-) '63 : r- Lrl -- ' n (? 2 2r --- O O Lr\ Ln er 5 \ ('2 c ; ir) ('2 c \ (2 -n ---t 2 er) ") \ \D 't er, - Ck? ' \D u--) (\; 2 -( " --- \p \(:) Lrf:) \ er) \D -, Lr), erl (k? -3- Lf \ CO 'CO -\ 't) 2 2 2 --t Ci \ -3- \ n (') t-- Lr) en Ln cv en ( C? ---" L \ 2 ' ('2 n -3- -3- (2 )- \ ---t n " r--, -t \ -(c) tr" cn, D n \ --- ' n cm c-f) (-,-\, \ 22 \D \D ---t --3 cv \ \ (-,-\ ö \ ---- -()3 «2 -- \ - - -- \ c -) C M (kt --3 (- \ -63 er) i-i - 2er) 'c Y-) (\? \ \ -\ -- -(\ (\2 CY Lr) c\2 n 5-3- -öc, en n r- Cfl L-) -r) ' C:5-3- trt r") Cn ' cr\ r- -3- -3' \ sl E-- -3- --i 2 \ -3- \D CY -fl erl n r- -6 ' -- 2 C\2 -r) 'X) --t ", \ (r) 2 \ "' «) 'CO ' CY\ \ \ til,, crl \ \ Lf- \ (-,-) (-2 -t i'- cr, cm n 2 2 CD --- \ ('2 ' 2 ' --- 2 -:- -r) cm 6\ crl [ ' \ C:, ' -- \D 2 \D 2 r-i n u--, \ - r), Lr-) Le\,,_ ), l_r) \ is") -r -6 \ \,,,C) ---t c-,-) \- \D n r-- cv ' E-- Ln -2 C\2 cf-) 2 (k2-3- \ \ n 2-z- n n \D CY, 2 CQ ' 2 \ \ - \D 2 Lel er, r- "t \ (\? Lrl ce -3- - er) ("2 tj r-- CsZ \\Z -: - \ / L - r-i r- lkf, tlf \ r-- r- ---- e,--- '\/ -- ) 3 -,' : 3 ) Cn - -L[ -i - ;,- -,- > ta t E-i c E CO :i () Ei cil E- : rf,, d ", 3,, -i, E" 'i),g 5_, -,,) g " -P g :rd -_), - hieta- ja hie kka maat
KUVA 8 - / Pöh is! anrna r3 " 5 :
9 viaa myöten Kevätvehnä- ja kaurakkeet, jtka yhdistelmä taulukissa n ryhmitelty l'hjis-sumeen kuuluviksi, vat sijainneet lunnllisesti lähes kaikki Phjanmaan alueella, enimmäkseen sen eteläsassa urmikkeista, jita n runsaasti, esitetään tulksia myös pääalueiden eri sista (rajat katkviivin kartassa) sekä lisäksi kasvustn apilapitisuuden mukaan rvhmiteltyinä Tauluksta 3 nähdään' kkeiden prsentuaalinen jakautuminen eri maalajeihin alueittain eri kasveilla Eri kasveilla suritettujen kkeiden yhdistelmätaulukssa 5 ja piirrksissa (kuvat 2 ja 3) tulkset n esitetty rehuyksiköiksi muunnettuina, jllin rv vastaa kg hraa tai kevätvehnää, 2 kg kauraa, 25 kg kuivaa heinää ja 5 kg perunaa Tulkset Paikalliskkeina suritettujen yleislannituskkeiden tulsten laskemisessa käytettyä menetelmää n TEYBERG (939) selstanut perusteellisesti sekä sveltanut sitä mm tutkimuksessaan ravinte5den sata lisäävästä vaikutuksesla (955) vusilta 935-5 kerätyn aineistn phjalta Kekaavana käytetyssä ns epäsurassa suunnitelmassa n -ruutu, lannitteiden parittaisyhdistelmät PK, K ja l`j-: sekä täyslannitus PK Kkeiden tulksista vidaan laskea kunkin lannitteen vaikutus sekä parittaisyhdistelmissä että klmisyhdistelmässä Minimilain mukaan n klmen pääravinteen vaikutus täyslannituksessa yleensä suurempi kuin niiden vaikutus parittaisyhdistelmissä kuten jälempänä esitetyistä taulukistakin havaitaan Tämä täyslannitukseen liittyvä lanniteyhdistelmän lisävaikutus eli ns yhdistelmävaikutus (Lv) n tulksia laskettaessa tettu humin
Tulsten laskeminen n suritettu seuraavasti: (PK) = PK-PK P(KK) = PK-K K(P) - PK-P YPK() = PK- Lv = PPK( ) - PK() K( ) -P( )) :2 = (PK)-Lv - P(K)-Ly K(P)-Lv ja K ilmittavat kunkin lannitteen suuden Parit- taisyhdistelmien sadnlisäyksistä, ja Lv pulestaan PK- lannituksessa esiintyvän ybdysvaikutuksen Kunkin lannitteen (ravinteen) suus YPK-lannituksen antamasta sadnlisäyksesta n laskettu lisäämällä - P- ' ja K -arvihin kuhunkin klmassa Lv:stä: Fi Lv = 3 ; P T Pf ' K + Lv 3 K f f + P + K f = PK () eli tävslannituksen antama sadnlisäys lannittamatta saatuun satn verrattuna Tauluksta selviävät lannittamattmilta ruuduilta saa, dut sadt (kg/ha) keskimäärin eri vusijaksina alueittain ja maal;:ljeittain Js verrataan keskenään lannittamatta saatuja satja järvialueella ja Phjis-Sumessa ensimmäisellä ja klmannella jakslla, vidaan tdeta, että sadt vat nurmi- la pikemminkin alentuneet kuin nusseet sekä savi-että hietamailla Tämä viittaa siihen, että maiden perusviljavuus n vimakkaamman lannituksen myötä alentunut eikä nussut kuten vitaisiin ajatella Edelleen n nähtävissä, että Etelä-Sumen savimailla kevätviljilla, kauralla, hralla ja'kevätvehnällä, vat klmannella jakslla lannittamatta saadut sadt keskimäärin pienempiä kuin ensimmäisellä jakslla eli vusina 926-39 Phjis-Sumessa n eniten
sattasn laskua tdettavissa perunan khdalla Tsin keaineist n suhteellisen pieni, mutta Perunan sadt savi- ja hiesumailla sekä multa- ja turvemailla vat viimeisellä jakslla lleet humattavasti pienempiä kuin ensimmäisellä jakslla Fäinvastainen ilmiö n tdettavissa Etelä-Sumessa perunalla lannittamatta saduissa sadissa urmen ja viljjen salta -ruutujen sadt sekä 2K-lannituksella saadut sadnlisäykset (ry/ha) n havainnllistettu kuvassa 2 Kuva sittaa selvästi sen, että vaikka lannitemääriä nstettiin pääravinteiden salta jpa yli %,:sti, niin samaa ei vi sana Saadusta sadnlisäyksestä Lisätyllä lannituksella ei le saatu mnenkaan kasvin khdalla satja nusemaan siinä nää,- rins kuin n dtettu Kauralla turvemailla saadut sadt vat pysyneet jkseenkin samina, samin hralla Eniten kaksinkertaistettu lannitus n vaikuttanut nurmisadissa kaikilla maalajeilla Lasketut sadnlisäykset jkaisen ravinteen khdalta erikseen maalajeittain ryhmiteltyinä kk maata ja kk ajanjaksa 926-6 kskevina n esitetty taulukssa 5 rehuyksikköinä ravinnekila (, P25, K2) khti Kuvassa 3 samat luvut vat graafisesti esitettyinä Taulukissa, jissa n ilmitettu tulkset kilina ha:a khti (kunkin kasvin salta vain kk maata käsittävinä) n esitetty ensin kunkin lannitteen suus parittaisyhdistelmien (PK, P, YK) antamista sadnlisävksistä (, P K ) sitten PK-lannituksessa esiintyvä yhdysvaikutus ' (Lv) ja PK-lannituksen antama kknaissadnlisäys (= l + P + K l + Ly) Tämän lisäksi n esitetty kunkin ravinteen suus PK-lannituksen antamasta sadnlisäyksestä, jka n saatu siten, että Pi, P ja K-määriin n kuhunkin lisätty /3 Lv:stä (taulukt 6,, 9, 2, 29 ja 3) äitä f, Pf ja Kf-lukuja n käytetty niissä taulu kissa jissa n esitetty tulkset kilina tai rehuyksiköinä (ry) ravinnekila (Rkg) khti
2 Mm, Ct,St W r-- () < W : () Lr) cv \ r-- 't Cr' ' C) O ^k: -) (f) Z ) ^ ( C\? 2 r- ( \ 2 -r S:) C\? r-- 2 ( \2 \ Cn Cr\ C\? rl 2 -W W Cr' L(l t) --t ' - Crl 2 '63 53 c\? rl - -- cn -- Cr, / (\2 L'--- -6C) ( / / Ln rl 2 / cv -- ) c ) : -- k -- ',-,-) Lr) G\ \ \ \r, ( b -fn -- G\ C- `"(' r-- (\2 't - 2 '[:) - ijc) - cv, cv t \- ir) C\2 2 G\ Cr-) '''bg Cf) r- n C\2 2 \ X) ( n D--) L,-- -) ") ) G\ u) -,Q LC\ r- Cf) r-- - Cl2 C \ 3 -)J - - \ \ (ki (M 53 L'-- Mm, Ct,St '6 -- cr\ Lr) if--, / O' CY\ cv _t (:) -- Crl k -- cy-) c t c\2 7 --- -) Z n (:) 53 'CO r- Cr, ---t 'CO '6 ( E`i- %R 2 2 ( Cd ( ( cv c\2 / / -) -- Cr ki-r Cn cr r- (r- Lr) \ / rs-- tr) G\ 2 ' \ L---- t n,-- trl E,-- ( 2 - (:) -, --t () ('22, -), \ G\ -t G\ -- - (- (V (( cn - lr) - -r D --t ( / / --- '-' -- ' ( () W \ W C2 C( W '-t'-' r-- r-i ( ( / / )-r) -) Cl2 CT '- (i) «, (), '(X) 2--) S- Cl2 Es-- - rs-- -, " [_ r_ ('2 " r_ r cv - r-- -- D- Cf) -3- ) C`-- ( ( / c\t ( E -,--! E 9-9-- U),- (ll (i) >:i ':,- C% () -M 9- '\'', -- d 5 -- 5 5 5 as el) ^ F 3 Q) U '' C: en: - i c'c, :L' en,li d :d d c i d ([3r- d u)ct :'-i ( d 9- rti_); E ;5 9- cg :,! Cr-)- 7j, 2 cgdj r" d 9- U g :2-cj : r- :d - :d r :d i- "--),- "r- 'r-) 9--) "--) d "r"- ' (),, d,_ () -- )O ) :d ) :d d -) :d :d -P :d -) :d lit W -) (, M r -) P,, d,,,, ril -- --, W, w E
3 r E (r) w -- Lf) cr - ( ",L) cr n C-) - ('2 J Cr \ s, _, - u-) _- --- -6 (-V t -'") Cr \ \_- _- ', r-- Crl -r) -- k Crl r- r- cm, -,,-) r [--- -- " t Cl2 (- r- ", n -) r- --,,_-) r- (\,5 t Taulu kk CL- Crl \C C\? " '3 6\ C, ---- i5 -- r- \c r- ( \; cm C) (-; \D t-- -t cr\ -- Cr' r- cv Kaura 28 29 86: 8 9 55 Ohra - 2 28 75 5 5 8 Kevätvehnä 93c 77 86 6 6 73 - Peruna 89 779 28 86 8 85-2525 ieta- ja hiekkamaat: urmi 35 56 76 2 9 Kaura 92 22 27 66 68P 63 Ohra 96 236 25 39 77c ' 73 Kevätvehnä 87 59 7e 72 5 8 55 Peruna 962 95 298 2 877 72 Multa- ja turvemaat: -t Ckt Crl r- r- rl r- cm urmi 387ö 3 52, 52 355 367 36 : Kaura 22 2 28 6 53 56 Ohra 2 2 6 7 25 57 7 Kevätvehnä 9 75 27 67 6 2 27 Peruna 775 97 2629 622 68 938
\ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ C: \ \ \ \ \ \ \ T: j 'w!" \ \, \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ "Y- \ \ \ \ \ \ \ \ \, \ \ \ \ cti \ \ \ \\ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ tr, Cf3 CU - r- el! 5, 2 cu,,- - t i \ \ \ n'' :,/\ \ \ \ \ \ \! F--- _,,9 ist;-, -; Cr2 C:3 cå r3 cr7 \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \, C--\,, \ ~-": \-",:- \ \ z, (P hi rl --cs -Z cs': ry -,, 2 ^ t\ \ \ \ \ \ \ ------T\-- \ \ \ \T\ - \ \ \ \ \ \, \ \--- FZ- \ \ \ \ F":i - i ^-: 77,r- \ ) - :: '--,,, \\\\ \ \ \:-:\ \ \ \ \ \ \ \ sisps -Fiups uuu-f yid r,tes nzz-ius, -2z,=2m-Flluuri - cr! --i cfir) V)
5 Taulukk 5 Sadnlisäys ravinnekila khti (ry/rkg) yleislannituskkeissa vusina 926-6 ry/kg ry/kg P2 5 ry/kg K2 Q urmi: savi- ja hiesumaat 3 32 9 hieta- ja hiekkamaat 32 32 27 multa- ja turvemaat 3 3 36 Kaura 2) : savi- ja hiesumaat 7 29 hieta- ja hiekkamaat 96 3 23 multa- ja turvemaat 83 5 3 hra 3) : savi- ja hiesumaat 2 2 hieta- ja hiekkamaat 6 37 25 multa- ja turvemaat 83 5 29 Kevätvehnä 3): savi- ja hiesumaat 99 26 5 hieta- ja hiekkamaat 75 29 9 multa- ja turvemaat 76 35 22 peruna savi- ja hiesumaat 6 26 hieta- ja hiekkamaat 3 6 3 multa- ja turvemaat 7 9 36 ry = 25 kg kuivaa heinää = 2 " kauraa = " hraa ja kevätvehnää = 5 " perunaa
n Kuva 3 6 Yleislannituskkeiden sadnlisäykset rehuyksikköinä ravinnekila khti 926-6 ry/ks 5 - f-i czt 'rnu lta, turve -7 * P 9 5 O, 8 * O e *O De * e s, 'r r37/kg P25 5 t,t/kg K2, 5 Kkeita kpl C %JO, cj re r- C CO C r- _ [ii J, C* C r Cr/ CO r- - Crl C r Ln C - Ln _, c i urmi Kaura Ohra Kevätvehnä Peruna
7 urmet Eniten nurmikkeita n järjestetty multa- ja turvemailla, keskimäärin 2 % kaikista kkeista Savi- ja hiesumailla kkeita n llut n 36 %, hiekka ja hietamailla 22 % Etelä-Sudmen kkeista kuitenkin kaksiklmassaa n sijittunut savimaille ja Phjis-Sumen (ilman rannikkaluetta) kkeet taas vat 8 prsenttisesti lleet multa- ja turvemailla iekkamaan kkeiden lukumäärä n 955-6 lisääntynyt aikaisempiin vusijaksihin verrattuna varsinkin järvialueella Savimailla suritettiin nunnien yleislannituskkeita viimeisellä vusijakslla vain nin klmannes siitä mitä 926-39, turvemailla vastaavasti suunnilleen pulet ensimmäiseen kauteen verrattuna Taulukssa 6 n esitetty PK-lannituksella saadut sadnlisäykset kilina hehtaaria khti maalajeittain ja vusijaksttain kk maassa Tulkset vat keskimäärin parhaat turvemailla, savi- ja hiesumailla taas heikimmat Ensimmäisestä klmanteen vusijaksn mentäessä kaikissa maalajiryhmissa kknaissadnlisäys (PK:a) n khnnut Js sensijaan tarkastellaan eri ravinteiden suutta kknaissadnlisäyksestä, niin ainastaan typpi n lannitusta lisättäessä nstanut sadn määrää Psfrin khdalla lisätyllä lannituksella ei le llut tivttua teha Turvemailla fsfrin antamat sadnlisäykset vat klmannella jakslla pudnneet 62 %:iin siitä, mikä li fsfrin vaikutus ensimmisellä jakslla, vaikka annettu P25- määrä li nussut 25 %:a Olisi ut mielenkiintista seurata fsfrin antaman sadnlisäyksen kehitystä vusina 965-97, mutta valitettavasti tällä jakslla ei enää mainitun kaavan mukaisia yleislannituskkeita suritettu Kuitenkin muiden kkeiden perusteella tiedetään, että fsfrin antamat sadnlisäykset vat edelleen vähentyneet ja ensimmäiset fsfrin liikamäärien haittavaikutukset vat tulleet esille Psfrin vaikutuksen vähenemistä n tdettu
8 paitsi turvemailla myös muilla maalajeilla Kalin salta vat sadnlisäykset (kg/ha) kivennäismailla khnneet, multa- ja turvemailla vähän laskeneet Tauluksta 7 selviävät paitsi sadnlisäykset ravinnekila khti (kuva ) myös lannittamatta saadut sadt sekä lannitteissa annetut ravinnemäärät maalajeittain eri vusijaksina kk maassa ja taulukista 8-3 samat tiedt aluekhtaisina (Etelä-Sumi, eteläinen ja phjinen järvialue, Phjanmaan rannikkalueen etelä- ja phjissat sekä Phjis-Sumi) Typpilannituksen lisääntyessä ei typpikila khti laskettu sadnlisäys le paljakaan pienentynyt Turvemailla sadnlisäys n keskimäärin hiukan suurempi kuin kivennäismailla Sadnlisäys P25-kila khti n ensimmäisestä klmanteen vusijaksn mentäessä pudnnut kaikilla maalajeilla suunnilleen puleen fsfrilannituksen lisääntyessä samaan aikaan kivennäismailla yli 5 7:a jå turvemailla 25 %dia Kalilannituksen lähes 9 %:n lisäys ensimmäisestä klmanteen vupsijaksn savimailla n pienentänyt ravinnekila khti laskettua sadnlisäystä 7 %:a iekkamailla yli 8 %:nen K2-määrien lisäys n pudttanut ravinnekila khti laskettua sadnlisäystä runsaalla klmanneksella Turvemailla kalilannitus li j 926-39 lähes samansuuruinen kuin 955-6, mutta sadnlisäys n pienentynyt yli 7 %dia Typpilannituksella n saatu kaikilla maalajeilla sitä suurempia sadnlisäyksiä, Mitä phjisempaan n menty Keskimäärin kk ajanjaksna 926-6 n P 2 5 -killla saatu parhain vaikutus turvemailla muihin maalajeihin verrattuna muualla paitsi etelä-phjanmaalla Savimaat vat järvialueella hyötyneet fsfrista paremmin kuin muualla maassa kahtena ensimmäisenä jaksna Kalilannituksen teh n llut heikin Etelä-Sumessa ja Phjanmaan rannikn eteläsassa, pienin savella, mutta lähes samaa tasa myös Etelä- Sumen hieta- ja hiekkamailla kahtena viimeisenä kautena
9 C" \C) \S") Cr \ C2 "t t \ er\ cr\? C- ) Lf) r- (\? - C) crs r- r- - D r r) Cii < Cf) Lf) Lf) - C3\ 't Lel - + "O (k? 2 -t - Lf") in C] r- r-i O 53 (-)2 +l + / D O r- \ + + r r-? G' r- r- -! f) \ n cii ' Lcl CY\ Cr -3 -CO -3 r- ) ) r- (\? 2 Lc-)? - )c)? 2? t Ckt -- Lf) "- r- c\2 C\ c\? Lf) Lf) L"`- - r- : () Kk maa -Y \ ---- --t,-- \ _j- t > \ -- --" ) Lf) rl k ;Q>) r n -r) \D \D CO () 9- "- \ D Ln -r) --) \() Lf),- -d- 2 ' Lrl -\ 2 \ -- ` \ " (:),\ -r \D '' CY\ :3 (-) cy, -g "-- '- -) ^r-,j -- r-- d r- -) 's (kj d --) Cl) ) ) a) Z 9- cn Z
2 7- rz -) - - -) t : Sadnlisäys rav innekila khti t//, '---- hi) v b,- hf r C br r- r) -- ---- en -d- \ \ ': " --i- (-_) \ - -- - M (M en en en -- e e e G\ L--- e G\ \ Ln Ln \Q -,- \ G\ \ (M r- r- -- -- --t rn en n C \2 C'') e e " L'-- Crl -r) -d- -- cn -c) ; : \ \ \ \ G 5 \D cn n cn d O --- Ck? W - :: Lrl \ Ckt en C\2, + t L'-- - en e (\k 5C) \O + -CO Crl -ci U -) Cci -) Lannitus: ravinteita ''''- t cci ------ ezi Z -"--- k (- 2 \C, \D L'- \O L"-- r) \ J cn \ 'CO \ -t L---- tr) \ \ r-- Ln ---t L--- ix) \ \ 'CO cn Le) \D ",-- L"-- L--- - Cl2 \D rl L"-- \D 5 \ Ln n -6 \ \O \ cv rrl -n \D Lrl --- --i- Cr (\ C( r- 'CO 't, cj ca c -) E -P --) -) -P c - _p -) -P E ri) -) Ui `--- tril -- \C) L'-- cy\ r--- r- r- --- -- G\ -r: 5 -- + t--- L--- (V --,t \ -- -c) Lrl -(5 -r) - Lf - er-) --- _t ---i CY\ ' + - _Ln n : 5 : g-r : :rt-5 g () \ - -- \ 't / C n -\ (v --- L( r 'C) O Cr CT \ -- Crl Ln C\ -- \ cv - ( \2 D- en Taulukk 7,-- - uq \ -- -t \ - -- g-, \ - _- Cl) c) \O - (r) -cl \ Lr) - -P \- Lrl \ C') --J-!) Lrl -C\2 --i-! ), - --i -\ \ \ \ " \ \ " \ O -P -i -- r- r--,-- 9- --J u) \D () - \CP \ "' -,- ('i - -r-,c p,- > ) - p ' 5
2 \\\\\\\\\\\\\ - t- l- - Multa, turve «\s\ P-lannituksella saatu sadn l isäys «" - h c CO = vudet 926-39 hl K\\ \\\\ \\\\\ \\\ \\\ \\\\\\\\\\ - - Multa, turve -lannitukse lla saatu sadn l isäys - t 't -, d- 3 d- rr) r-
22 ja åadnlisäykset ravinnekila khti Sadnlisäys rav innekila khti b -, c :2,- b -- C f2, (P r- hn --Y ci-i r2 Z "--, i,-- (X? ---- LO,-Y --t c:3' 6 (V G\ i (( \2 cr V) n (X? \ cfl e rl L"-- 't \D C) E"- L-- i, t), '6, CY\ (> D r- \Q - \ L-- D G\ lt C f) D 2 Lf) "t \ r- ' i - \, - --,t rl Clt C\2 - L,- c") - j3 \D \ Cl? -C («\ 2 \ 2 :, (m -- ; : tf"), G\ - :: C2 c, g 6 \D f) tr) crl r- (\ L--- -) 'd cn ) Lannitus: ravinteita u "----- (V f3 P- -, z ---, tlt) -- \ n 'CO - cn \ a \ \D Cr\ \ \ L-,- D 2 -- 53 Crl Cr\ : : --i crl Crl : i \ cm (V \D -t -- it) ': --t g -P -) : () 3 ) -P U - ed g -) _p -p -% g c' eg uts _, : 'ci : -,- r-- tc) U) '',, U x tr Crl (V + D cm ' -- Ln cn _-, -- tr - \ -t cv \O ir -- -(- c\? cn O \ CY \ + cv (2 -t if-) r n c-r\ - D Lel \) i- "- r,- --" ṫ 5D () _- D \ cn r-i D- Taulukk 8,- C) : ) tr) G\ ^\ 9- > :5 -r) \ _i \ rl \ c'es - G\ 9- C) ^ \ -) -:- j- Lrl D -- G\ \ ci) G\ -3- -3- crl -r) -P ^ Lr) \ CY \ ' -P r- -3' cn --- (:) " 9- ed,_ a) cu «d )),---
23 2 - -te 6 \ r-- r- -- lt -t 6 + \ 6 + i - i - Sadnlisäys ravinnekila khti c r: '--- G\ \ - \, rl ET p,i 9 9 9,-b /63 -) kr) ' :< Ln \ t "-- Y' ( \ -:- -\ r- C tr) ; i ; h-d i- r - + i + " ) ir) 'D -,-- n bg 9-2 C\? \D \ _3- -3 \,- - r- r r --t D-- \D trl O (\l e t2 (V ()2 r- r-- - -- c+- r: 'R, \ : Cr") -r) Lr") X) CY\ Crl trl 6 t -- ) -t O Ck2 c,'") c 2 cr, C\/ 9-5 7 8 9 ± 68 2 2 379 68 95 5-6 33 36 +225 39 5 633 ieta, hiekka 926-39 7 8 389 8 9-5 8 3 69 23 383 6 955-6 2 6 3 35 9 5 7 ulta, turve 926-39 7 6 337 + 9 8 5 9 5 6 766 9-5 3 36 22 237 393 66
Sadnlisäys ravinnekila khti - kr),- C f: \ [2,-- - 2C: P-, -",- r-y tlf), ci-f (2 Z \ ti) v ; ; -\ -t : OC +5 (:) -- (3\ +5,CY\ L",- \O C\? 2 (V -t,- D-- O +5 +5 -cl c ( \ 2 (V - --- i )- cn en cn 'CO () C) 2 (-V +5 \ t [- -t m m : \c, s «i e CY\ Q 'CO (V -` i L---- cv ii ' Jf (\? (V +5 tr) t (\? rl en en (V +5 't cv i (V e r--- -n en to a (-) cr\ -63 t (l? en -- +5, k +5 53 tr) Lel Ce) +5 +5 2 cn Taulukk 926-39 7 28 + 85 8 387 7 9-5 97 36 + 23 37 596 9 55-6 7 ± 23 33 6 552 692 ieta, hiekka 9 2 6-39 5 +23 8 38 9-5 955-6 6 2 ±2 29 6 9 8 32 3 8 352 553 7 9 kulta, turve 926-39 3 8 378 2 6 5 757 9-5 3 369 6 238 622
25 - tr Sadnlisäy s rav innekila khti -CO -- \ 5 i5z) \ 't i Ln ; e hf),-; - - ci-i r: +, '--- \ '' n cf') cn -t l c\t t L,- i,-- \- --` (l2 \ ) ll J Q\ k --t ) s-- C ttfr LO ;-- -- c Z --",, bp ; ' C - (k2 i cn n CY \ --t (2 e cn c--- ) --- r) n ; a \ C> lå irl -- rl 'CO - : - C) C) f) i c) \ -t -- \ r-- i ; ; O O - 2 Lf") 2-3- '53 L'-- CY', '' cr") c\t \ \ --t ri 53 (3\ cr, cn en \ \ cn 'CO Ck2 n - ' + -t n iy -J "J b 8 + 9 8 3 8 9-5 55 ±259 2 7 22 65 3 955-6 22 68 +39 32 739 96 ieta, hie kka 926-39 33 5 +285 75 389 9-5 8 7 +227 233 6 6 5 955-6 7 7 77 37 6 8 l iulta, turve -~
26 ELL b -) ts- CY\ r- + 53 'X) ( ' -r) - -r) er) i +( Lrl Ck2 C\2 { : ' ; -\ 'D Ch L'- C), -( CT\ Cr ) f) r- 'CO \ : + L- tr) " \ r-- --" r- i '6 ---t tr) r-i - L"- 'CLS 5-2 -- r,- -t :5," r-- '6 CY -r) cm () ) r- - -r) ) 53 "t \c) Lrl 'CO to "CO () (\2 CQ -) cci -) 3) -) d -) (2 $P) ctf eri ti) \- 222 -r) 'TZ L- -\ Lr-) L'- to \ L'-- \(:) (:), D- 5:) n \ + (-Y-) -, t cn ") --- n L'- cr- n : -- c\2 r- O cm r- -t r) Taulukk QS --Y c,-- ni w \ - -- :3 - ed ta Lr) c) 9- irl -P,--Y rn,,, Lf-(:) Lri,--Y cm -- -) -cm - -) r- ^R2 - -\ cv ^6\ C-) CY G \ d (3\ (: Q\ r r- -) r- r-- > -) r- r- () i -- Cn >-, ieta, hiekka Savi, hiesu Multa, turve
27 O - r-r - C\2 i C\2 Lr) + r-- ; -r) r < C (2 ' -r) J ; \- -3 63 -c) r-- (V : ; C \ 2 O + + ', in r- L"-- : Ck2-3- C-- O (? ; : ---- \ Lr) - cn r- Lf) cm C + '5 9 C L( O crl er) + (V tio " O\ Cel \D O" O "CO (V zj 5 Ln en -3- O r) O cc) cel cn -c) CY\ Crl» u Ck2 cc) Ln,C) t Lrl t Cr clfl U- c\2 C t 3 -P U) cid 3 ) -) -3-3- cv t en cv - -! '53 -t -t (n cel en \ (\2 cn cv n cc) CL? n ` -) ery + er) c() en ` '63 cc) r -CO C3-3- tc) O Taulukk cid g,-,-- () "--,----, --,-- c \ -t -- -t -- O -- -- (r) u) tc \ 9- (n (-) \ (r) 'D () i P- g -,g i -P 9- et) \ -c) -fl \- rl 9- -3- n ^(' -3 -r) ^ --t n (Lt - -\ \ \ O O \ " C) ei 'r- fi 9- -i r- -P r- -r -P --) r- O- 9-, [ ---- en r- g,
28 Apilapitisuuden mukainen jak urmia n tarkasteltu myös kiinnittäen humita niiden kasvilajikstumukseen Taulukssa n esitetty saadut sadnlisäykset (ka:/ha) jateltuna nurmen apilapitisuuden mukaan Yhteenvet n tehty vain kivennäismailla suritetuista kkeista Vajaasta 8 %:sta kivennäismaiden nurmikkeita ei apilapitisuutta llut ilmitettu, jten niitä ei le vitu ttaa mukaan Vidaan tdeta, että mitä vähemmän nurmessa n llut apilaa, sitä suurempi n llut typen antama sadnlisäys Fsfrilannituksen antamat sadnlisaykset livat pienimmät vähiten apilaa sisältävillä nurmilla Kalilannituksen vaikutus ei näytä santtavasti riiplauneen apilan määrästä nurmessa Taulukista 5-8 käyvät ilmi lannittamatta saadut sadt lannitus ja sadnlisäykset apilaryhmittäin eri vusijaksina kk maassa ja erikseen Etelä-Sumessa, järvialueella ja Phjanmaan rannikkalueella Taulukssa 5 (kk maa) esitetyt sadnlisäykset eri ravinteiden Osalta n havainnllistettu kuvassa 5 Kuvasta 6 selviävät typellä saadut sadnlisäykset alueittain Typen antama sadnlisäys n llut keskimääräisesti suurin järvialueen - % apilaa sisältäneillä nurmilla Ensimmäisestä vusijakssta klmanteen mentäessä ravinnekila khti laskettu sadnlisays n yleensä laskenut, selvimmin Etelä-Sumessa kaikissa apilaryhmissä Fsfrilannituk- sen teh n llut pienin vähiten apilaa sisältävillä mailla kaikkina vusijaksina jkaisella alueella Kalilannituksen antama sadnlisäys ei näytä riippuneen apilapitisuudesta, mutta suurenee selvästi etelästä phjia: seen päin mentäessä Phjis-Sumen (tässä yhtä kuin Phjanmaan rannikk) vähiten apilaa sisältäneen nurmen pienempi sadnlisäys kalikila khti selittyy sittain sillä, että tässä K 2 -lannitus n llut yli kg suurempi kuin keskimäärin muissa ryhmissä
29 Taulukk urmella nrmaalikaavan (,PK,P,K,PK) mukaan suritettujen yleislannituskkeiden sadnlisäykset 926-6 (heinä ilmakuivana) x) Apilapitisuuden mukainen jaittelu (kivennäisiiihat) Kk maa Kunkin lannitteen suus parittaisyhdistelmien (K,PK, P) sadnlisäyksistä PK- PK-lann lanni- antama tuksessa kknaisesiint sadnyhdysvai- lisäys kutus Kunkin lannitteen suus PK-lann antamasta sadnlisäyk:- sestä P K Lv PK f P f K f kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha yli 5 % 926-39 5 259 2 +2 3 + 2 58 266 9-5 68 356 29 8 +3 338 + 56 636 38 38 955-6 898 32 33 28 +3 68 + 7 88 355 373-5 % 926-39 63 3 22 7 +3 353 + 57 628 59 267 9-5 753 7 26 6 53 + 89 786 5 293 955-6 98 36 37 89 +76 793 32 379 37 - % 926-39 69 32 239 77 3 255 + 25 65 36 265 9-5 779 355 3 99 +2 57 + 6 82 388 37 955-6 95 257 335 25 +28 92 + 57 67 329 7 -% 926-39 692 266 22 3 +2 3 + 735 39 255 9-5 92 256 282 8 +29 62 + 62 963 37 33 955-6 2 27 365 9 +39 273 + 85 62 297 5 926-6 yli 5 % 63 36 287 69 6 33 + 32 636 38 3-5 % 78 2 255 +26 65 + 7 72 35 288 - % 76 32 276 2 6 + 22 82 39 33 - % 952 257 27 5 6 63 + 36 3 37 32 x) Kkeiden lukumäärä ja lannitus sekä -sat ja sadnlisäys ravinnekila khti, kts, taulukk5
3 Taulukk 5 urmella lannittamatta saadut sadt (kg/ha) ja sadnlisäykset ravinnekila khti (kg/rkg) (heinä ilmakuivana) Apilapitisuuden mukainen jaittelu (kivennäismaat) Kkeiden lukumäärä Lannit tamatta saatu sat Lannitus: ravinteita Sadnlisäys ravinnekila khti -sat kg/ha kg/ha P 2 5 kg/ha K 2 kg/ha f kg/rkg P f kg/rkg f, kg/rkg Kk maa yli 5 % 926-39 9-5 955-6 256 2 9 88+ 9 5226 563 82 23,3 377 389 38 598 9 62 72 252 273 232 6+6 +8 59-5 65+5 53-5+5-5 % 926-39 55 8 79 39 355 8+8 65+7 9-5 75 283 2 39 69 326+2 5 7+7 955-6 53 76+268 38 588 76 3+23 6 5+8 - % 926-39 683 397+ 57 8 39, 358±8 89+3 65+3 9-5 35 392+ 76 2 398 68 3382 97+6 56+,3 955-6 289 6+ 86 362 588 7 322 5,6+ 55+3 - % 926-39 32 358+ 76 75 395 2 2 78+5 6+5 9-5 22 3532 22 9 637 3987 78+7 5+ 955-6 22 3627 625 83 3625 8+5 5,2+ 926-6 yli 5 % 657 53+ 62 255 7 567 29+8 86+ 55±3-5 % 283 9+ 92 227 27 52,8 3272 2+5 55+ - % 326 396+ 236 35 538 3+6 8+2 58+2 - % 7 357+ 5 26 6,5 595 386 66+3 5+3
\ \ \ \ \ \ 3- \ \ \ \ \ : - '- " '' - ',i Cfl (,) Ln / / / Ln / -7 ul - 7+ al r- () en 3,-i c > c g e- >, 2-2 \ \ \ \ \ -( # -ri 2 a W,O,-i ' 3 J -- r - :7 C: + Z r\ ' - {-,{ -- - { t,- { 33~i \\ \ \ \ \ \ \:\ \ \ \ \\ \ \ \ \ \ \ L\\\\\\\\\'\\\ L \\\ \ \\-\\\\\\, \- f\\\ \, \ \ \ \ \ \ \ \ \ \, l \ \ \ \ \! Ll T-,- l m Ckl (:)) d - (\J ry en (\ C\J -F,- e-) L,-:-,, j
3'2 Taulukk 6 urmella lannittamatta saadut sadat (kg/ha) ja sadnlisä ykset ravinnekila khti (kg/rkg) (heinä ilmakuiy'ana),apilapitisuuden mukainen jaittelu (kivennäismaat) Kkeiden lukumäärä Lannittamatta saatu sat Lannitus: ravinteita Sadnl isäys ravinnela k' khti -sat kg/ha kg/ha P2 5 kg/ha P f kg/rkg K f kg/rkg Etelä-Sumi yli 5 % 926-39 9-5 955-6 75 6 7 772, 582 358 8 235 389 38,8 37, 626 9+7 8+9 55+6 5+6 +5 38± -5 % 926-39 9-5 955-6 9 3933 32 39+3 2 95+539 79 29 368 38,7 585 7+9 75 56 5+8 2+9 3 - - % 926-39 9-5 955-6 67 2 96 392t 68 375-38 26 8 2 379 39 39 633 79+ 82+9,8+6 5,+3 2+6 - % 926-39 9-5 955-6 76 35 2 3+225 6 356+237 73 23,3 392 375 6 68+6 53±9 33 9 5+M 3±7 33±6 926-6 yli 5 % -5 % - % - % 388 62 68 26 9± 83 828 39+ 57 3+ 87 253 2,7 29 22, 9 5 25 22,8 75+ 9,+7 73+3 57+5 2±::3 2+5 5+,2 +
Taulukk 7 urmella lannittamatta saadut sadt (kg/ha) ja sadnlisäykset ravinnekila khti (kg/rkg) (heinä ilmakuivana) Apilapitisuuden mukainen jaittelu (kivennäismaat) 33 Kkeiden lukumäärä Lannittamatta saatu sat Lannitus: ravinteita Sadnlisäys ravinnekila khti Järvialue -sat kg/ha kg/ha P 2 5 kg/ha K 2 kg/ha f kg/rkg P f kg/rkg Kf kg/rkg yli 5 % 926-39 53 95+222 86 389 5 263+28 5±8 872 9-5 72 5273 23 379 6, 268+28 295 7+8 955-6 68 52672 357 59 66 23+2 6 62± -5 % 926-39 29 8+235 73 385 35+37 286 9:5 9-5 3 +28 235 382 67 322+35 ±6 57±3 955-6 25 58±32 329 58 736 29+3, 67 55? - % 926-39 3 828 78 385 367±8 ±9 92+,7 9-5 52 3893 22 395 623 357 3+9 6+,6 955-6 28 66 3 53 68 326 69±7 6±!5 - % 926-39 8 32553 8 39 25 +2 863 93±-2 9-5 366+25 239 387 65 8+56 27 55+ 955-6 5 385+2 35 53 685 37+3,3 62 69+9 926-6 yli 5 % 93 568 263 2 57 255±5 3+8 7±5-5 % 8 58±52 22 2 579 3+2 5+8 63+,8 - % 23 399+ 69 25 32 569 337 9±5 69±3 - % 39 3572 259 575 3+25 76+8 7+7
Taulukk 8 urmella lannittamatta saadut sadt (kg/ha) ja sadnlis5 ykset ravinnekila khti (kg/rkg) (heinä ilmakuisvana) Apilapitisuuden mukainen jaittelu (kivennäismaat) 3 Kkeiden lukumäärä Lannittamatta saatu sat Lannitus: ravinteita Sadnlisäys ravinnekila khti -sat P 2 5 K 2 f P f K, kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/rkg kg/rkg kg/rkg Phjanmaan rannikk yli 5 % 926-39 27 58+253 87 39 5 23+33 3±5 98 9-5 33 553+26 233 6 6 36+38 5±7 55± 955-6 5 7+35 382 62 79 265±6 9+23 96±2-5 % 926-39 6 9±3 86 2 25 2+58 6+26 2+29 9-5 3 5+82 233 38 6 5+5 6+3 879, 955-6 7 86+75 352 62 82 35+89 97±5 - % 926-39 63 39 76 39 6 2+29 2? 9-5 7 258 233 7 6 362+27 953 8+:7 955-6 6 3892 38,2 639 793 35+2 +8 6+,8 -% 926-39 58 68 77 55 57±3 85+9 6, 9-5 86 35865 28 32 66 37+2 77 58+6 955-6 88 3759 2 678 868 382+22 37+8 9+:7 926-6 yli 5 % 75 5367 26 9 57 29+27 ± 8-5 % 36 35+2 235 7 565 38+36 8 8 5±,3 - % 9 52 26 77 597 3677 75+6 76+5 - % 232 375+ 97 296 52 689 397 6±5 5+,
35 rcs ' ci v] F- C) r en- --F-r F--!, cn -* k/j a) v2, cv Ui,- - rc: c - - F- ci,cl r Q () -V, tr- cci cci, f:, - J- - c (d ' Q) Ci > E- - ''- cf] cci i- - h,i- å c rr)
Kaura 36 Kaurakkeista lähes pulet n järjestetty multa- ja turvemailla, hieta- ja hiekkamailla n llut vain keskimäärin % kaikista kkeista Etelä-Sumessa kaurakkeetkin n sijitettu 6-prsenttisesti savimaille kun taas Phjan- maan rannikkalueella kahdessa tapauksessa klmesta maala- ; jina n llut 'multa tai turve Varsinkin savimailla kauran yleislannituskkeet vat vusien mittaan vähentyneet jyrkästi; tsin niitä vielä klmannellakin vusijakslla li enemmän kuin hiekkamailla suritettuja kkeita Taulukssa 9 n esitetty kaurasadn lisäykset hehtaaria khti Typpilannituksen lähes kaksinkertaistaminen ensimmäisestä klmanteen vusijaksn n myös kaksinkertaistanut sadn savimailla hiekka- ja turvemailla sadnlisäykset vat jääneet humattavasti heikmmiksi Vaikka fsfrilannitusta n tisesta klmanteen vusijak sn mentäessä lisätty keskimäärin 53-7L % maalajista riippuen vat sadnlisäykset hehtaaria khti humattavasti pienentyneet varsinkin turve- ja hiekkamaila Vastaavasti ei myöskään kalilannituksen 25-2 lisäys le vaikuttanut psitiivisesti, jskaan vähennys ei le niin suuri kåin fsfrin khdalla Taulukssa 2 n esitetty paitsi sadnlisäykset ravinnekila khti (kuva 7) myös lannittamatta saadut sadt ja lannitus eri kausina Taulukista 2-23 käy selville samat tiedt alueittain Typpikila khti n parhaat tulkset saatu savmailla järvialuetta lukuunttamatta Vusijaksista paras n savimailla llut 9-5 ja viimeiselläkin vusijakslla n savimailla saatu ensimmäisen vusijäksn ylittävä sadnlisäys typpikila khti laskettuna iekka- ja turvemailla suunta n llut laskeva ensimr-äisestä kl- manteen vusijaksn mentäessä Fsfrihappkil n antanut suurimmat sadnlisäykset turvemailla Sekä turve- että kivennäismailla vat P25-kila khti lasketut sadnlisäykset ) pienimmät Etelä-Sumessa Kalikillla n saatu keskimäärin parhaat tulkset järvialueen turvemailla ja hunimmat Etelä- Sumen ja Phjanmaan rannikn savilla Vusijaksttain n K2-kila khti lasketulla sadnlisäyksellä llut laskeva suunta järvialueen turvemaita lukuunttamatta
37 mukaan suritettujen yleislannituskkeiden Kunkin lännitteen suus PK-lann antamasta sadn l isäyksestä PK-lannituksen a ntama kknaissadnlisäys ed c "----- r- d ()D,-- ei- e Z '"-- U -- d : ''- to -- LC\ t ( \ n L"-- ) C \? ) Cr (V r- 'te) "-- -- Ln (V -t ) CY\ ---- - (:) L"--- cr' cf) (--) ") i-r) --t '&) D Ln r) " e ` cv c(-) -- G - cv E`-- (M Cf) ln 't c\2 sto fj L"-- -(-) (\2-3 G (-\2 -t (7) -- Cl? C-- ") c-v CL2 (-Y) (:)'\ 53 -\ 6) cm cm r-- -r) (-) :) (2 6\ -t cm \D G\ -n (:)\ C \2 L -- -) -) CS r r- cf :CO PK-lannituksessa esiint yhdysvaikutus d ""- ED,-- n -t r-i c,-) --i" C-)2 + (-; C2 -fl - r-- n ["-- Lr) CY\ (Y) Lf C-- C\2 (r) - D -3 - : - (:) 53 """) (f) i cfl r 'i ---,- "--- U E`- ir) ': (-k2 r-- Lr r-- r-- (i2 (V (V D-- r- r) D-- r- ---- r-- :d c c -) CO -P -) -,- ) - d P- ) ' --),- g 3- \ -- '- r-- -) r-- r-- -c i-) -t r- n (-,-) r- -t t \ - C2 t (Y) r- k,-- D- rl d En P, r- ci] r P- r-- -ci (f3 () ed "--- b8 C) _t 2 n -- -n cm \ cq " n ) -X) E- ('- (\2 n,, Taulukk 9 d,-- s2r En r C\ 2 - (T5 r- d () i_r) --i" " \ r-- e) -c- -) \ r- tc3 9- n ^ ('2 d ) ) --3 --t n --t ) -" e) LC) ) CY\ n -P S:) -('2 d ) -) --i' Lr) -t ) r-- --t s) )-fl ') r-- s) C tri r d U) c 9-{,, d --) JP r r, d -P r--- 2 -
- 38 Taulukk 2 -) 9- -) c cn -) eci -) ja sadnlisäykset rav innekila khti
\\\\\\\\\\\\ \\\\\\\ 3 39 - cn cj \ \ \ \ \ \ \ \ \ ca cn,, : :ccl \ cn ',-(,, r--, - Cij \ \ \\ -- rl ill,, r, k- -J n) - ) ' --; - F- i - u) i v),--- T- -; ',, _ r- E-- ri cl ui = cl = vudet 926-39 \\\\\\\\\\\\\ E \\\\\ \\\\ \\ ;(-3å! cl ccl -- el Cr2 Cd \ \ b9 r _, ccl r- C) Z F--(
ja sadnlisäykset ravinnekila khti Sadnlisäys rav innekila khti hip,-- e 2 ------ U -- (V (V ", L \ (r) Lfl \ Lf i + (V (M i \S) ; (M -- Cr' -- \C) : ---- Elt) gi : i i - r- C P + td? 't \D,- c<-) er) c?,- cv cv \ _ -t (M (-,-) -- -3- Cr c,-) -t (V -r) tt O + - p 'CO CY\ n t cv -3-3- t u, Li-) cr, cv G\ ' "t3 r- " 53 -- (r) Crl \ : Lfl '-`, t, 't Lr\ \ n, \D : 5 - ' 'CO fl -C - Kaura l la lannittamatta saadut sadt Lannitus: ravinteita Lannittamatta saatu sat Kkeiden lukumäärä :5 --t - ' \ -t (:; 9 9 C'2 ( CY 3 CY\ CY\ -( a-,,-- n (-,-) -- - L( \D - -- rl - (:: -r) ' C\ O D n Z ------ - 9 -t () D -' ) Cr\ --- Crl ('2 (--) cv ckt cv ir\ n -(- (V \D - : ' O D- ' 6\ Crl -P d - (t5 U) ----, Ö bl) '53 CY\ ) (V (-V L`-- -6-63 : (M C () O a \ ' R2 (V R2 C\2 ' Crl -C C,-) n G\ Lrl \ '6 n L--- t cr -3- r-- cv qi (),-- _ E u] cr () a \ -- - -: @ tr) D 9- -r \D C;n L7 \- ; D a Ci ) % -- -),- ) cn, \ Lrl \D Lr) ' -n \ - c\2 _- Lf, (V -fl ^ (-V 3-r) (V : - 6 \ D\ \ \ \ \ O C) CS 'ui 9- i-- -P -) )) () Q) > -p : W (i) --; (/) Z _
L ja sadnlisäykset rav inne kil a khti Sadnlisäys ravinnekila kht i -- t r) ll, : : C- ----- t t-- -- Ck? - bl),-- - D bn bli -- et- fl: tz r'-- E- i i- kc) -t 9 ---t + +i -- -fl : : ± O ; -t Ct") 'CO 'CO rl --i- i in i-i \ tr) in ) ) -( ---- CY\ ---t -f2 cc - \C) ) e ----- hn r-i "-- E`--- -" V,-- -' ) 'CO --zi ) (3 ['-- C n (V e-) crl (i? \O O ) to ; (\ 9 + (V Cl (M +zi- Lrl -3' e r"-- '5 ) e - i- :-- -fl (V ) L'-- saadut sadt Lannitus: ravinteita Lannittamatta saatu sat ( ''--- ( \ hd fir -sat ''- to,-- kg/ha --t -r) O n -t n -3- O --t C c'el C\ CY\ -t - -\ '6 -fl - O (\t -3 r-- Ln -63 erl --- --t ', (M (k? - fi + C '2 Crl t- \ \ \ \L) E'-- -- (-() Lf- C\2 ----t - L-) \ % E-- ccl \ O,, ) e -- rl -r) -' c) Clt C\2 Ck2 ("( --t :-- '6 -< :cc : Ti : --,-- (:) G\ -- cn O ) n c\? (V cr r- -zt ) S) - _- Taulu kk 9- : ca O - --- c \- -r) - \ -r) -fl -" O,--,-- (3\ -- -' G 'r- Cn -r) \- n, -P O -( \ - (V Lrl ^(\2 (J O O -P r-,- ),-- () år-i --- Lel " O,- ---t O -- \ \ r--- d,-- W W () 9- r -P - 9- ---) -),- U) r X
L2 ja sadnlisäykset ravinnekila khti "- crs Kaura lla lannittamatta saadut Taulukk Sadnlisäys ravinne- kila khti Lannitus: ravinteita Lannittamatta saatu sat Kke ide n lukumäärä b,-- ( r br: - " tl ' -- : '--- u -- bfl,-- ci- Z '''-, tid -- Cel 'CO C>" \, V) å - - " ) + ---i- -t - 3 O + + - (\? (-- --i- ---- -r-) 'CO \D \D -- \O - n -n 5 (V r-i + cc "CO L'- \D '---- r) -('2c D -rl "-- -sat tz cc ---- b kg/ha c:3 9,? d ii - \ 'CY \ D - ' Ln )-) (-<-) (2 cf\ -r\ - 5 \D -- \- -r) w O ) ),`',:) c) c\ )-(") ^O O, (\? G\ (- cv "), CY` -r) - ---t -r) (-r) Ln (l2 - c- r) \, n O n r) ': n - 3) C,- C\'") -,-) - ck? rd," -i -r) ),-) -3- L' "" 'CO t 8 C\2 5 ir, 9 u ---, (l2 Cr\ (\ - -t CY G cv - - tr) 3 59 - (-() 2 (' - g-, O Ccl -) ^(\2 D\ ) i-- X) -r\ - cv - -r " -- - r- n --t 'CO 53 C' \O \ cv \ _ i-) r) G C t r -3- ) rl is-) +J r-- O ) j cv --- LC c-- u) r- U) )-( i rl CY\ (2 c',-) ( t cv \- /- (-\2 t : tr (2 \ cz - CU - --/- ' -63 - - \ tr) R2 ---- _t k C\, p -- -p ) Z
Ohra 3 Ohrakkeista keskimäärin pulet li savimailla, Phjis- Sumessakin useammassa tapauksessa kuin multa- ja turvemailla Etelä-Sumessa kkeita li vusina 955-6 enää hyvin vähän aikaisempiin vusiin verrattuna, kun sensijaan järvialueen hieta- ja hiekkamailla kkeita li jkseenkin yhtä paljn kaikkina vusijaksina Taulukssa 2 n esitetty kk maassa saadut sadnlisäykset kilissa hehtaaria khti sekä taulukissa 25-27 lannittamatta saadut sadat, käytetyt ravinnemäärät ja sadnlisäykset kilina ravinnekila (Rkg) khti eri maalajeilla eri vusijaksina sekä kk maassa (taulukk 25, kuva 8) että alueittain (taulukt 26-28) Taulukka 25 tarkasteltaessa havaitaan, että lannittamatta saadut sadt eivät keskimäärin le suurentuneet savimailla eivätkä turvemailla Vähäistä khamista n tdettavissa vain hieta- ja hiekkamailla Viljelysmaiden viljavuus ei siis näiden klmen jaksn aikana le khnnut Phjis-Su messa (taulukk 28) n lannittamatta saatu sat nussut hieta- ja hiekkamailla tisella jakslla, mutta pudnnut klmannella jakslla lannitemäärien lisääntymisen myötä samalle taslle mitä se li ensimmäisellä jakslla eli vu sina 926-39 Ohrakkeista saadut sadnlisäykset hehtaaria khti (taulukk 2) sittavat, että typen määrän lisääminen lähes 2:a (taulukk 25) n khttanut saatuja sadnlisäyksiä kaikilla maalajeilla: savimailla 228-kg:sta 375 kg:aan, hietamailla 239 kg:sta 37 kgaan sekä multa- ja turvemailla 88 kg:sta 279 kg:aan Samaa ei vida sana fsfrimäärän nstamisen vaikutuksesta Kun P 2 5 -määrää ns- tettiin 39 kg:sta 77 kg:aan/ha, alentuivat saadut sadnlisäykset 33 kg:sta kg:aan Aivan samin n käynyt-- myös multamailla, jilla fsfrimäänän (P 2 5 ) nstaminen 98 kg:sta 722 kg:aan n alentanut saadun sadnlisäyksen
- 26 kg:stä 23 kg:aan hehtaaria khti Kun lannitteena käytettiin superfsfaattia, vidaan ajatella, että superfsfaatin mukana maahan saatu liika fsfri ja rikki vat vaikuttaneet fsfrilla saadun sadnlisäyksen heikentymiseen hralla, jka n arka maan happamuudelle Yli kaksinkertainen kalilannitus kivennäismailla ei le santtavasti vaikuttanut sata lisäävästi Multa- ja turvemailla viimeisellä jakslla 28 %:a nstettu K2-lannitus anti 2 %:a pienemmän sadnlisäyksen Alueellisista erista kiintyy humi siihen, että Etelä-Sumessa n fsfrilannitus antanut kaikilla maalajeilla pienemmät sadnlisäykset kuin phjisempana, samin kali kivennäismailla
L,5 Kunkin lannitteen suus PK-lann antamasta sadnlisäyksestä - bbc -- Pf kg/ha Z "--- bf,-- ' ', 2_i- Ck? r- cn n (53 2 r-i - -- LC 'C: - fr) -t t \ ' Cr' cv C) "Z r-- C \D - Ckt Cr\ _i --zi- \ c-m "t 'ty) r-- Lrl 'te, \ cm --t ' -6 (-, r-- --- cn \ _- (3 -t -Ö 'CO r-- cn (M -t \ '53 -n 2 n _i- cr \ t u- ---j- ) \ ---t,-- + -- Z 3 L,-- ' -c\ c -- C\2 : t -t --t --t \ \- r\ \S) \D \ \_ rl C:) PK-lannituksen antama kkna issadnlisäys PK-lannituksessa esiint yhdysvaikutus lil r\ cv il) Lfl crl c-r) t \D c-r) cn cy-) -- \D + + + C + \ 2 -- ----- E/ ---t (:) '6:) \ tr r- cn c,-) ' cn a (-<-) _i- - C"-- \- 'O \O \- "t r-- Kunkin lannitteen suus parittaisyh d istelmien (K,PK,P) sadnlisäyksistä Ri '---, bl),-- ----t \ r'- \ \ --t (\? - -t 2 --t, r--- `, -- li f r- r- c\t D CY\ --t Li- L'-- : "t CD LC ) "CO _- -- --t \ D LO 2 2,- 2,- r--, ' -\ cn -( crl (*( --i- \D ',Z \ --t u- \ \ --t C-) C-- bl) c-r) cm cm cn (\2 (\t (\t Ta ulu k k 2,- (),2 a) cn (J\ --t ---i- cll \ _t -3- O -- -t cn () S- E () c,-) u- f-i cf) -r) \ (r) \ OU 9-9- -i-) - -P rl \ Ln ' ct -- L ('2('2 --t Ln ^ 2 --" -r) -'s \ 6\ CY \ - \ 6 \ - 6\ ",-- -) r-- r -P r -P -P () rl d U) 'X
, tic -) -) cc : U Sadnlisäys ravinnekila khti -- W) C-- 2 Cr' -C : --t + ) - ) + Crl \C) (M ) G\ C)2 CQ n n cv cm (-\2 : i hp V + +f +j - C pr; t) L'-- + --t --i- Crl Lrl r) en cr r) cr cv,-- - c) -r-) O G\ U r r"- r- r-- 2 + +t + + C ',- '''- 5D \ r C\2 ', (j 2 \ Ezr -- ( \? C3' \ -, U cc czs Taulukk 25 Ohralla lannittamatta saadut sadt i i i 9-5 2 8 79 + 66 233 8 63 955-6 2 6 8 + 39 38 77 88 3 ieta, hiekka 926-3 9 8-53 ± 7 2 6 39 5 3 9-5 7 85 + 83 237 2 65 955-6 59 62 + 87 373 76 8 972 J,2,ta, turve 926-39 3 3 7 8 9 8 699 9-5 5 56 + 239 5 78
E- F- Cj :Z \ \ \ 7 \\\\ \ \\\\ \ \ \ \\ \\\\\\\\\\ W - / W -g W -) W,- P-lannituksella saatu sadnlisäys K-lannituksella saatu aadn l isäys c = vudet 92 6-39 :" i- () g ('!, c = ' \\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\ \\ \\\ \\\\ \\\\\\\\\\\\\\\\\ W\'`\\\\\\\\\\\ 2-r c : )- Savi, h iesu -lannitukse la saatu sadn l isäys
i C f:lo r- + i -- ai + kr) + -- - ' CY \ CY\ Lrl bfj,-- (\ Ck? Crl -t c-'(-) Sadnlisäys ravinnekila khti P f kg/rkg -- L--- "to tc) -" \ Crl kn L"-- 'tc ((") G \ -3- Cl? <JO CY kr) (k? rr- (\2 rk? rk3 cv -- _/ C2 C t) C\2 ' ll -(- -t LC) -t C \k L'-- \ Ln 9 V i- C \ 2 C \ 2 n cv -- -t f- c,\?,-- + + c- Z, "---, D- --t to (-) ) 53 _ - br+ i -- C'' E'- ",- Ln,-i - Taulukk 26 Ohra lla lannittamatta saadut sadat, ieta, hie k ka 9 2 6-39 22 96 77 2 6 3 9 5 2-3 9-5 8 236 +279 26 6 5 23 72 5 955-6 5 25 + 9 375 76 Multa, turve 926-39 2 + 223 7 8 9 8 69 9 9-5 7 26 +272 233 8 9 77
, 9 -- \D («\ 2 \ - -- \ Q "t -t Cr Lrl * 9 ja sadnlisäykset ravinnekila kht i Ohralla lannittamatta saadut sadet bfl Taulukk 27 Sadnlisävs ravinnekila khti K f kg / Rkg 6,- c i: tr 2, -- C 2 Z hf) C \ 2 n (\2 CY \ (l O + C\? (-3 \ \ n CY \ -t til --t r-- r- CY \ r- + i-i ieta, h iekka 926-39 3 39 ± 88 2 6 3 9 5 3 9-5 32 77 9 233 6 6 9 55-6 3 73 27 3 7 78 : Crl i (\ 2 _:t ( \ Crl - --3- u"-) (V (- \ Multa, turve 926-39 8 25 92 7 8 9 8 699 9-5 3 57 + 3 23 8 3 692 ( \ ' (,''s cy, -r) \ + (\2 22 -t \ 9 rl Lr), t-- Cr E-,
5 ja sadnlisäykset ravinnekila kht i Sadnlisäys rav innekila khti U -- cf-i : ----- (2 t)p v - r2, b n _ -- C Z ''', b,- '---- cm bf,-- rl - -CO \ + ) 5 - O C-- - r- Crl ) 6 \ 53 - CY - (V < : 2 n c 2 \ - - 53 Lr-, 2 rr -- + - VO Crl Lrl ) ' \ D 53 -- ) -- cn 53 r-- - - rl - ' ) <: n \ Crl cr, 'ÖC) CY` ", n O' ) CD _/- -- -- i t) + <2 n ) i ct Cr -- -- -? ( \? Ln - - CY ib C" Es- -t L,r) -- u") Ohralla lannittamatta saadut sadet Taulukk Lannitus: ravinteita 5 ----- t) Z '`--- b- LC) 3 Cl? <3 n rr) ll a \ - ) -2- -t e n -P ri 5 O Crl 3 d cf" (-\2 Cl ) -) -- -r- + + -? -? -? c- () --'---- -P U +) \ (7\ L"-- LTS rel ai / -t Cr \ L'-- n -- ri C\2 --- : -, CO :rd i :cci E CU r-- E ca ui r P-, : n n ci) CY -- --- Cel -( ' ' (2 ) ^ ' 6\ ' r-- > u) CCi Cn cr- n c\, - -t Crl n \ _O -(- -Z}' Ln c (:) G \ ) r--,- 53 ) Crl -C- < n r"-- -t kd C Crl -t -CO n - -? +i -? :- On 2 (2 r--- n > -- --n Lrl \ -P \ Ln -('2 ---t ) " -) > \D \ 'O r-- _/' 2 - f) :'- C\2 C\Z Ri Ci r-i \- ) i--- -? ) 2- -( r-- t Lrl CC " -- C () () r- -P ''' yö r- -P ) cid ci) 9-- Z -,z
Kevätvehnä 5 Kevätvehnäkkeista lähes kaksiklmannesta li järjestetty savi- ja hiesumailla isaantieteellinen sijaintipaikka li kahdessa tapauksessa klmesta Etelä-Sumi, vusina 955- -6 vieläkin useammin (78 % kkeista) Taulukkn 29 vusijaksttain ja maalajeittain ktut sadnlisäykset hehtaaria khti sittavat typpilannituksella saadun sadnlisäyksen nusseen savimailla ja turvemailla kaksinkertaiseksi verrattaessa vusien 955-6 tulksia vusiin 926-39 liekkamailla n nusu keskimäärin vain runsaat 2 %, vaikka myös hiekka- kuten savi- ja turvemaidenkin typpilannitusta vastaavana aikana lisättiin n 3:a Fsfrin antama sadnlisäys n muuttunut vain vähän lannitusta lisättäessä Kalilannituksella saadut sadnlisäykset vat kahtena ensimmäisenä jaksna kaikilla maalajeilla,'hiekkamailla kaikkina vusina, pysytelleet lähes muuttumattmina K 2 -määrien khttamisesta hulimat ta Klmantena vusijaksna vat sadnlisäykset (K f -arvt) lleet erittäin Pienet savimailla, 3 ks/ha (lannitus 836 kg K 2' 5 ketta) ja turvemailla 29 kg/ha (lannitus 875 kg K2O; tsin vain 6 ketta) Taulukssa 3 n esitetty ravinnekila khti laskettujen sadnlisäysten (kuva 9) lisäksi lannittamatta saadut sadat ja lannitus vusijaksttain eri maslajeilla sekä_taulukissa 3, 32 ja 33 samat tiedt aluekhtaisina (Etelä- Sumi, järvialue ja Phjanmaan rannikkalue) Tys:)pikil n antanut suurimman sadnlisäyksen savi- ja hiesumailla erikisesti Etelä-Sumessa ja sekä P 2 5 - :että K,,-ki taas keskimäärin parhaat tulkset multa- ja 'turvemailla Viimeisen vusijaksn kkeita n Etelä-Sumen savi mailla suritettuja kkeita lukuunttamatta llut erittäin niukasti, mikä tietysti aiheuttaa kknaiskeskiarvissa melkista vinutumaa, kun -niitä verrataan muiden kasvien sadnlisäysten keskiarvihin vusilta 926-6 Samin aluekhtaisille vertailuille kevätvehnän salta ei saada riittävää lutettavuutta
52 mukaan suritettujen yleislannituskkeiden Kevätvehnällä -\ Cd Taulu kk Kunkin lannitteen suus PK-lann antamasta sadnlisäyksestä PK-lannituksen antama kknaissadnlisäys PK-lannituksessa esiint yhdysvaikutus -+ < ) '5 c- - (:)\ cm ---- -k) t c(- b -CO j- Lf- (M 53 -- e (2 L'-- -3- (2 c( n (V C2-3-- (-,'") t-i (-r) i_r) el -- - - 6\ r-- C\2 : )-( Crl ) C2 G\ ' < )) 3 (2-3- r-- (2 (l2 i- --- _,- 't ---t cm cy-) cm _t n C? ("V ( (, -- - bli --i- C_),-- (v r-- 6\ D tr) -- (2 D (:),C3 (-2 n -3- -3- r) d- -r) - 6\ (v < \ D 6\ (:) < r-- (-? (\?,--- cr, rn r-i + \ tio rs-- -6 \ r"-- --i- \ `,- ---t Crl n r2l-, - ci ("V : D c'e) () -,'' \ L"-- r- 't r-- Crl (rl \D r--- 3 ( - -P -- +),- W 9- Z _p --_- w (( 3 -- \ ( r--- -3- ` -- - p, ----, <- --, () : [ ( C -r) er) \ crl CY\ (\2 9- CO,-- E r- (d - -P \ < -\ C2 \) u) -ti `--- G\ SO u- c<l \ 2 \D W c- cti b, C\? r-- (\2 CY- C \ 2 'Ll tn,--,- W,-- () taulu k k 3 r- : r- (d r-) : (r) -) cci
Kevätvehnällä lannittamatta saadut Ccl Taulu kk 3 br 53 Sadn l isäys ravinnekila khti -- :- '"-- to cm Ce`: (V -3- c,-) -- Crl \ Crl cm -3 - cm c() -) " ('2 P f kg /R kg (V Crl (-) (2 Crl (:) -3 Lf- Cr`, Cr + '3-3 (-V -- i + -- -- " - -3 r- ' (V CY\ C*( tac - 2 tl, ',- -n \ O ta a\ Es-- \ [- r-- -- C- (n \() E"-- -- -r\ ")-'\ 9 O r- G Lannitus : ravinteita,- ", Cl? 6),-- O --3 --3- C,' ' --3- C-fl ' ' 6\ O \ O Crl li 'CO -3 Cr\ -3 _ (( " -sat kg/ha r- -3 cr!r- ccl c *-)
i - ieta, aie k ka r,-i crj P-lannitukse l la saatu aadn l isäys Savi, h iesu = vudet 926-3 9 - s O,- J L \\ \ \\\\ \\\ \\\:\ \ \\\\ \\\\\ P, Multa, turve Savi, h iesu -lannituksella saatu sadnlisäys bp r, b cv c -h rr r- k C \
Taulu kk 55 b,-- -; ---, tr,- C`' + C\2 C\2 (-\ 5 i-) 2 L-C \ Crl c,') ) - + i + Crl (- --- n - ces tt Sadn l isäys ravinnekila kht i h -- P- "---- tir -- bf: -- ei- Z ----- til3,- (M cn -r) \ \- C\2 Ck2 u) 't <X) ` G\ bi) c,-) :% -- ' '6 \ Cc \ -=- C\ ' \ 3 t T- -- - G\ -- 't -- - C\ ---t n -t - -- D \ ("\ -f) D ' ---t Cr, \ -- \ +i ' -C \ "t ) "C, Crl \ rl Lannitus: ravinteita Qd '"--- C'? hij Z'-`--- b3 -,C) n _t i) ' -- -- D L - \ -t ' r- n i:e 53 \- CY -- Crl ) Ck? -(-) 5 Cr\ (l? C 2 -(53 - er) l_n /-l --- Ck? \C) - C\2 C\2 C\2 Lannittamatta saatu sat -sat kg/ha - c\-) -r) E--- (-\-) - - -6 r-i 'ÖD -- -3 - 'EY` '6 sl r"--- - -fl 5 -- cm -C \ - cm -- n cr\ c\? +- - -t - -t r-,- Kkeiden lukumäärä cm -a ir) LC) -fl Lr) cr\ cr, n, v-) -- n --i ' - ' cn :cu ') cr -\ -- a) ( -fl LC) 2 c) '-" ' \ C) - --,-- r-- r -- -zi- 9- cy-) D Lf ^(-\? -f-\ \ -i r- W /- > S- -- ry-) ' -P C) )-(-) ^ -t -( \ \ --) r-- r--,-,- -- ci2 () r- ) \ f, e, 2 -c-- -P -P r-
56 sadnlisävkset Sadnlisäys rav innek ila khti f P f K f kg /Rkg kg /Rkg kg /Rkg G\ n Ln cn ' cn cm in : ;, - +, <i) ti) C3 \ n -, -( ' i (\ i- C'<- i- Crl CD -r) ' Ln 8 + - 't Cr \ C\ et i 9 n c-,-, -/- c-,- CL? k cr r- --t (M G cm - en (kt +) -) c \ 2 --- c'r) '',-) -:± 'CO 'C \ -t Ln --- -53 CL2, Lannitus: ravinteita d O cr -) t) 6\ ----- e (M f:»3 Lrl f C\?,-- -- ' - ' '- -n \ ((i ----, c t bp \ :=-- en ---- _i- t -' -2- - - - -- 'X) () f) r--- t cr 6, (\2 : C\ ccs ' -- cm ("(- --t en Z "---- i 2 cn -:2- - '63 --t cm e_ ('2 2 2 2 n cm -) (\? Lannittamatta saatu sat 2 5 Cfl ('2 - -CO -CO \ cr \ cn C- / -,- t'd -) -) -) + -P d b9 -- Crl (V t Ln - (\2 - c--) Ln ' - -fl f ' ' \ Cl2 Kkeiden lukumäärä ' --- -n ("L? -2- 't --- (-\? ('- cn (\2 a) d,-- c \ -2- --t \ _- -- G\ - -- () () r d () en Ln (r) Ln (-r) -r) ' (V r r- -P ii 2 \ Ln k f- (V -3- ^C -3- ^(L? -- :d -\ ("' d G\ O CY\ d 6\ \ \ - d d -) -i- -) r -ri -) ) () (ii r,, 9- (f) - rn z _ ci)
57 bi) - - ---- ta U- \- (V \ t),-- n i OO +!) \D 5 63-3-, ja sadnlisäykset Sadnlisäys ravinnekila khti bn,-- - h - C Z '"- kr: -- O' - \ < - to -7- O + \ O' (-, C\ 2 Le) ir) r- \ -fl cn - n k n s r- -r) kr) 't (kt LC) t -r -- 6\ (V -- [-- ") k 5 ir) n tr) CO -) -) ) Lannitus: ravinteita, '"- t--3 -- ni Lr) '--- (\2 td \ --t 3 L \ -fl Z ----- U -- (---\ C \? --- -\ cv \ - -- -X) (r) tr) cv _ Lr) \ C \ r- ) z C n cv -t ('2, -c) C L--- i-r") C 2 Lr) dl 'tic) -) -) r- r- Lannittamatta saatu sat -P gi b -- Lf-\ )(-) CY\ + + 2 CY r- (\k r- + -t t- Cl? + r k C 2 Cr") - + )) -t \ to to - + + '6 Lrt --- -t (V r- : () -) :d g (i) :ed () r-- -t (\2 i -, u-i C ck2 -- i ' Taulukk : d -,- ( -- 'rl (c CO O () 9- ('2 - \ -,- (tf (f) - li-) -t CY\,-- - in tr) CY\ _ ed ' \ n \D ^C,t G -P a) ri W ' s-) -- \ --t c) Lel -r\ O cr -+ n irt -P ^C2 ---- CT\ G +) r-i,, A --,c) is\ )-i CT\ --" e) ('2 CT` (S, (n () () 9-,, -,-- p (cf,- en a) S- ) - _p, Z
Peruna 58 Perunakkeet suritettiin enimmäkseen kivennäismailla Vain vajaat 6 li sijitettu turvemaille Tarkasteltaessa kkeiden määriä alueittain havaitaan savimaiden kkeista kaksiklmassaa, hiekkamaiden kkeista runsaan neljänneksen ja turvemaiden kkeista yli % suritetun,etelä- Sumessa Järvialueen sekä myös Phjis-Sumen kkeista yli kaksiklmassaa n llut hiekka- ja hietamailla Tauluksta 3 selviävät klmella pääravinteella saadut sadnlisäykset hehtaaria khti vusijaksittain eri maala- jeilla keskimäärin kk maassa Seuraava taulukk, 35, il- mittaa sadnlisäykset ravinnekila khti (kuva ), k- keiden lukumäärät, lannittamatta saadut sadt sekä käytetyt ravinnemäärät "erunakkeiden ensimmäiseen vusijaksn sisältyy kkeita j vudesta 922 alkaen Valtasa perunakkeista nkin ajittunut vusiin 922-39 Viimeisellä vusijakslla erikisesti turvemailla ja savimailla suritettujen kkeiden lukumäärät vat siksi vähäiset, että niiden tulksista ei saada rittävän lutettavaa vertailuaindista Lisätty lannitus n antanut varsin suuria kknaissadn lisäyksiä Vaikka typpimääriä ensimmäisestä klmanteen jaksn n yli kaksinkertaistettu vat ty2pikia khti lasketut sådnlisävkset kivennäismailla yhä suurentuneet k-sfrihappkiln teh näyttää savi- ja hiesumailla lleen yhtä suuri kuin hiekka- ja hietamailla, turvemailla sensijaan pienempi K2-killla n keskimäärin parhaat tulkset saatu turvemailta, seuraavaksi hiekkamailta, jten järjestys n tässä sama kuin nurmella ja viljillakin Taulukista 36, 37 ja 38 n tdettavissa, että typpikillla n suurimmat sadnlisäykset saatu järvialueen ja Ph- -jis-sumen hiekkamailla (5 ja 56 kg/kg), Etelä-Sumessa taas savimailla (5 kg/kg) Psfrin vaikutus - kivenpäismailla n kaikilla alueilla llut samaa suuruuslukkaa, turvemailla sensijaan järvialueella heikmpi kuin muualla Kalikiln antama pieni sadnlisäys Phjis-Sumen multa- ja turvemailla selittynee kkeiden vähyyden ja eri vusille jakautumisen aiheuttamasta hajnnasta jhtuneeksi
59 "&"i Kunkin lännitteen suus PK-lann antamasta sadnlisäyks estä U -- -i tin,--- - - -----, hf) -- 'C) '6 L- - (V L'-- -t (-'2 CD (? (- \? - en " -- r- \ tr) ''() r- -":' Cli \ - L") C ) CY c 2 E,- \O \D r- '6 r r- -63 --- -( 53 --t L- r (-\2-3 l' - E"-- - (\? --t L'-- E,-- Cl - r- Cx2 '6 63 'tie) E - \ -zi Lrl L'-- '6 r- r- r- \ \D L'--- '6'' -fl (\? 'CO "t " t`-- -3 U") L-`-- -t " E"-- - ccl -p r r-) ) Ct) -) -r- ccl PK-lannituksen a ntama kknaissadnlisäys,- n-, ---, Z bn ' + cy, -t r- --t r- ((-) c, cyl 7) to -r) \ _i- \D r-- \ Ln cv C-- --t 753 '3 cr -) \ - -( t`-- "-- L(-) en S- '6 en " \(-) ' --( LC) -n r- --" \ lf) -6 _- -r) +t l'- \D L"-- --t LC) u- Lrl " + (:) --" PK-lannituksessa esiint yhdysvaikutus,--- '---- b -- ---t in cv C\2 r- -t -- en '6 + «- -3 tr") i - L'-- + 6, G E,- " 2 - (J" --t O' rs--- n - 3 tr) - :`, Cll (V (' '2) \ \O \ X) - c-) E' '") -- ' '\ (' L,- -t c Kunkin lannitteen suus parittaisy hdis - telmien (K,PK,P) sadn lis äyksistä \ -- fai \ b d Z "--- b,- : --) --t \ L"-- LC) \ n ' Ti " --" \ ---- " \ L'"-- cv -t \ r- Crl \O - L"-- \ r- (V --- Clt r- Lr") ---t cv (-\; C`- 53 r- (r) E`- --- cm -3 -- 6 \ en L'- _,- ('2 \ C\ 't -CO '6 in r- r- E"- - n (\/ - C'r) \ --t r-- O -\ -t r- -r) " \D \ t-- r- r- \ " -6 \D C,' t \C _-, -- r-- \, Crl --- -) Ccl -) r-), Taulu k k 3 p ca O' c n ('2 '" ' n c) )- Li-) 6\ --,L\, ' \ (i) $ C'2 ('\ - "\ Cili r- -P a) c- ---t -( CY \D Lf") LC) " (:) n ) (k2 (V '' a \ -),_g ---t n \D -r) \ CT, (V G \ -- -- ( () -r-- ' - 9- > -P i i' ii ^, -) i ;7-,
6 tio -- c \ U -- - t + CY) r-- \D ' cv (2 J- r-- Crl CY \ : Crl ) C)2 --t CO -t ) ir) t r- Sadnlisävs rav innekila khti tc _ cri ck', P- \ bn,- -i Z \ tf),,- n _i- (V = --jt -r) n n cn ) \ \D L-- n (\2 - \ es cn en s) n (V --t Lr\U) - cv cv -r) )-(-) -CD cn C\ 'X) -' n n - - --- \ - n a cn : n cv ev n -t C\? -- \ L \D \ t -P ( Peruna l la lannittamatta saadut Taulukk 3 5 Lannitus: rav inteita Lannittamatta saatu sat Kkeiden lukumäärä ''''^- (\,2 bi) v- -"---- to,-- CZi ',z, "- te, _ -sat kg/ha M rel 2 -d (rl \ -t 5 - cn - cn -- - " --t CO ' \ ) 9- C\C - O u) 'te ien _- s) r -CO 2 --t -) -- r- \ k, 2 cn lt Lr- irl en e 2 Lc-) fl ' -) - -cl - -C O en cn ' C\C Cr cv 6\ (2 en - cr C\C r-- -- (2 \ C) k ---t -- \(:) Ln n -\ r- c'd -- () G\ rl L- C\C ^ (k? - O G\ -) r-- (),- (\2 - cn r"-- cr 3 : ---t ' \ r- cn - cr ' cv ix) r) - en )-(") -r) G\ r- Q) G\ -P (-\,2 ^ O -P r- C'l -- ' c«? O en - - + 'X) r- n - O ' c--- en 5 n 't \ap X) 5) r- - r ---t G\ - X) \ ' \ _ Lts) -6 r\ cn - cm cr -r") ' "\ Crl D - -- C\C r"-- 2 C \ 2 (r) en \D --- ' rn - ('2-Ci (-V > cc -- -- () ' ^ -P ll -- - ---i- CY) \D 2-5 - 5 - - c) (V Cll, -P ^ -),
\\\\ \\ \\\ \\\ - - $ h\\\\\\\ F- f f - - F- - J Multa, turve 6 \ \\\\\ \ \\\ ieta, hie kka Savi, hiesu P-lannituksella saatu sadn l isäys \\\\\\\ k\\\\\\ b -/ ba c) - c'- :, % w: - _ " v " irb c", O C : CU r- - r-- U r g \\\\\ \\\ \ \\\\\\\\\ Multa, turve W \\\\\\\\ \\\\ \\\\\\\\\\\\\\ ieta, hie kka Savi, h iesu -lannituksella saatu sadnlisäys rr) C\ T-
ja sadnlisäykset ravinnekila khti ci Taulu k k 62 Sadn l isäys ravinnekila khti ),-- -,- br, --- cv \ 'D -, 'C) v-, - (n \ -C LC) -n ' 2 r-- Lr) + - r -- en [ \Q in r-- cn O c () tf,- \- r en '6D -r e - - -r) Cr' C3- \D t 5- \) --- Lc -6 - -- G\ G\ - 'te Z kr: - '- t en -(5 -CO 't: : t - V-) cn - LC ' t - C? -C) Crl C 6\ --- Crl +i D --r) Ln +i Lannitus: ravinteita ed,- ---, t- 6\ (3' - (-\? - 5D L',- r`-- 't n '63 t "t C-- -Ö Lr-) O rei -'---- cv 6 L"-- : Lrl - r) (-Y-) cn r - trl (-(- r i O` - Kkeiden lukumäärä Peruna l la lannittamatta saadut
63 ) R r ;- -P : -r- cb CQ r-) sadt ((kg/ha ) Sadn lis ävs ravinnekiln khti Lannitus: ravinteita 6 -- LO --/- ---- 'b + '--- r- ['--- r- 'b') ("M 3(-) (:)- -r) ± -! + (-'n (:) ('2 2 r- --,i b to ( -C) r-- : ',!- e Cl?, 53 cn r-- -rs -3- i, "--- +i -,--- J L'-- D -( '2 r- 2r- G \ -3- Cr, erl r-- G \ Crl -CO 'r U bf; - -3- ("V -- -r) Cr\ -- ---- - f2 '------ ± t),- "(X) )-r) 't t -Ö3 ' \ X) Crl --t -r -r) -t \ --t (n (n C cb -r) --t CY\ '"-- tf) -t \- -) D- \ _ C\2 `, cr \ 5 L---- -\,-- r- E- -- -t Crl r- L"--- 3-r) r-- -t G' cj, -C -" --- -53 - ------ 5? C-- (-e) ijo cv Lel CY \ (:) ir) D Li-) -- kg/ha r- r- 3(-) (\? r- ',C, (V, 2) L \O \ n ) 3-r-) -t is (n J- r- cn (Y) c--- - r-- n (-,-) ---t Taulukk 37 Peruna l la lannittamatta Lanncittamatta saatu sat -sat kg/ha --- 'CO -3- -3- -3- C -( : ljz),c) kr) (-'(-) -- (-,-) s\ ) _si- t 3-\ -) r- L'-- (V :: 5 D L"-- -3' cl-) r- -t -c -fl 't D CY\ 'CSO C:J \O [--- r-- r-- rl r- : g C) :cb G \ ' _-, c Cel r- k ' r it2 :g - (V "t -) r-- -f- (3) (v r-- a) rz (3) (d, (3) r-i w a -zt - G - CY` ( () () Crl ( -r- Crl -r) g Crl -( D () R 9-- -P 9-22 - L(-) cv -r) c's 3-r) 2 --3" -r -2 -C) -2 -t -fl : ^ G\ "O" CY \ - \ \ ni (:) (:) C: ^ d d -D r- r-- -P r-- r- -P r r-- 9- -P --) CU ' \ Ca -r
ta) ta, Perunalla lannittamatta saadut sadt ja sadnlisäykset ravinnekila khti Taulukk Sadnlisäys ravinnekila khti ();,-- -"-- bil,- f \ -r \ r-i -(") --t C? Lrl r-- E- - G\ n -- LOQ +i -- + )-( n CL2 - Lf) tc) r- L'' r-- C\2 (\ b -- crl 'te cv Ls- cfl L's- r- _ P- "" - + - ta - rl Lf) \C) rl G \ G\ CLZ S:i CL2 \ Lf-) -t ir) CJ' n - a\ cr\ 6 -- C) C 2 Ln "CO -( - \ tc-) - \ C- r-- Z ----- - ELO - G\ -t `- ll ---t _- rl es- k --- --t Lf) k u"-) ln 9-5 6 99 6 3 6 578 8 65 955-6 28 5 7 ieta, hiekka 922-39 2 29 + 66 3 9 575 7 7 9~ 5 3 27 92 39 62 8 9 955-6 2 7 2 69 Multa, turve 922-39 9 2 +2 86 322 673 929 9-5 7 2 88 +29 8 383 63 97 -- E- :3 Crl i -
65 KRjALLSUUSLUETTELO AO 975 Lannitteiden myynnin jakautuminen maatauskeskusalueittain lannitusvunna 97-75 Kemira'Oy, elsinki Sum, Tilast Vusik 927-65 Tilastllinen pätimist elsinki PERU, A 955 Väkilannitteiden tarve ja käyttö Sumessa Väkilannitteet maatalutemme khttajina p -92 Pellerv-seura, elsinki 96 Väkilannitteiden käytön kehityksestä Sumen Osuustimintalehti 96: Erip 8 p T=BERG, F 935 Peltjemme fsfaattilannituksesta Valt Maatal ketim Tied 6:-8 939 Synpunkter på tlkningen av resultaten från gödslingsförsök med indirekt pian rd Jrdbr frskning -2:2-22 955 Väkilannitteissa annettujen ravintl'iden sata lisäävästä vaikutuksesta Sumessa Väkilannitteet maatalutemme khttajina p T-77 Pellervseura elsinki TUORLA, P 96 Väkilannitteiden hankinnan vaikutus maatalustutantmme Yaatal ministeriön tutantsastn julk 7:38-9