ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 24/07/1 Dnro Psy-2005-y-179 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 24/07/1 Dnro Psy-2005-y-179 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2007 ASIA Myllyjoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuusamo LUVAN HAKIJA Myllyjoen Kala ja Kuljetus Oy Kauko Sova Paahtojärventie 3 93999 KUUSAMO

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 6 Veden johtaminen ja pohjaveden otto... 6 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 7 Ruokintatapa ja rehun käyttö, tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 7 Jäteveden puhdistus... 7 Varastointi... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 Päästöt ilmaan, melu ja tärinä... 8 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 8 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 9 Alueen luonto ja suojelukohteet... 9 Vesistön tila ja käyttö... 9 Veden laatu... 9 Vesistön käyttökelpoisuus... 10 Kalatalous... 10 Muu vesistön käyttö... 10 Maaperä ja pohjavesiolot... 11 Muut toiminnot alueella... 11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 11 Vaikutus pintavesiin... 11 Vaikutus vedenlaatuun... 11 Vaikutus kalatalouteen... 12 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 12 Muut vaikutukset... 12 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 12 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 13 Kalataloudelliset velvoitteet... 13 Korvaukset... 13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 13 Lupahakemuksen täydennykset... 13 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 13 Muistutukset... 13 Hakijan kuuleminen ja vastine... 18 Neuvottelut ja tarkastukset... 20 MERKINTÄ... 20 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 20 KÄSITTELYRATKAISU... U 20 VESITALOUSLUPARATKAISU... 20 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 21 LUPAMÄÄRÄYKSET... 21 Vesitalousluvan määräykset... 21 Laitoksen rakenteet... 21 Veden johtaminen... 21

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 22 Päästöt pintavesiin... 22 Päästöt ilmaan ja melu... 22 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 23 Varastointi... 23 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 23 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 23 Toiminnan lopettaminen... 23 Kalatalousmaksu... 23 Selvitysvelvoite... 24 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINKOJEN VARALTA... 24 RATKAISUN PERUSTELUT... 24 Käsittelyratkaisu... 24 Lupaharkinnan perusteet... 24 Luvan myöntämisen edellytykset... 24 Vesitalouslupa... 24 Ympäristölupa... 25 Lupamääräysten perustelut... 26 Vesitalousluvan määräykset... 26 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 26 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 26 Kalatalousmaksu... 27 Selvitysvelvoite... 28 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 28 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 30 Päätöksen voimassaolo... 30 Lupamääräysten tarkistaminen... 30 Korvattavat päätökset... 31 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 31 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 31 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 31 KÄSITTELYMAKSU... U 31 Ratkaisu... 31 Perustelut... 32 Oikeusohje... 32 MUUTOKSENHAKU... 33 3

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Myllyjoen Kala Oy on ympäristölupavirastoon 23.2.2005 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Myllyjoen kalankasvatuslaitoksella siten, että laitokselle johdettava vesimäärä on enintään 0,3 m 3 /s mutta ei enempää kuin puolet Myllyjoen kulloisestakin kokonaisvirtaamasta käytettävä kuivarehumäärä on enintään 15 000 kg vuodessa fosforikuormitus on 90 kg vuodessa ja 0,8 kg/d kasvatuskauden (1,6. 30.9.) keskiarvona laskettuna. Vuotuinen lisäkasvu olisi noin 13 000 kg. Lisäksi on haettu ympäristölupaa Paahtojärven laitosyksikön yhteydessä toimivalle perkaamolle. 28.2.2006 toimitetussa hakemuksen täydennyksessä hakija on esittänyt, että Paahtojärven laitoksen talvivarastointia ja ongintalammikkotoimintaa koskeva 5.2.2004 myönnetty lupa, jota Vaasan hallinto-oikeus 2.11.2004 antamallaan päätöksellä ei ole muuttanut, liitettäisiin samaan lupaan Myllyjoen laitoksen kanssa. Paahtojärven laitoksen uutta lupaa koskeva hakemus olisi toimitettava lupavirastolle viimeistään 30.4.2008 ja lupa olisi voimassa 31.12.2008 saakka. Toimintaa on esitetty jatkettavaksi voimassa olevan luvan mukaisesti, paitsi että talvivarastointiaika olisi 1.10. 30.4., kun se nyt on 15.9. 31.12. Lupaa on haettu 10 vuodeksi. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitokset sijaitsevat Suorajärvestä Kuusinkijokeen laskevan Myllyjoen varressa. Myllyjoen laitos sijaitsee muutamia satoja metrejä Suorajärven luusuan alapuolella. Paahtojärven laitos sijaitsee noin 2 km vanhasta laitoksesta alavirtaan kiinteistöllä Jokiranta RN:o 14:3. Hakemustekstissä yksikkö 1a tarkoittaa Myllyjoen laitoksen ylempiä altaita, 1b alempaa yksikköä. Hakemuksen täydennyksessä, joka on toimitettu ympäristölupavirastoon 6.10.2006, 1A tarkoittaa ylemmän yksikön hallia, 1B saman yksikön ulkoallasta ja 1C alempana olevaa laitosyksikköä. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan vesialueen osakkaan, joka haluaa johtaa vettä vesistöstä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa 1 luvun 12 15 :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen, on haettava toimintaan ympäristölupaviraston lupa.

5 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin ja 7 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 34/01/1 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 02/0105/3 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 15/04/1 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 04/0347/3 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös 10.2.2003 tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä ympäristönsuojelulain 46 :n mukaisesti Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Laitoksen vaikutusalueella ei ole kaavassa merkintöjä. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Myllyjoen laitoksella kasvatetaan kirjolohta teuraskalaksi kahdessa yksikössä. Vesi laitokselle otetaan Myllyjoesta. Ylempään yksikköön on kaksi ottokanavaa, ja vesi johdetaan selkeytysaltaan jälkeen Myllyjokeen. Kartan mukaan noin 200 m alempana vettä otetaan alempaan yksikköön ja vesi johdetaan selkeytysaltaan jälkeen Myllylampeen. Kalat ruokitaan käsin 1 2 kertaa päivässä. Rehu varastoidaan varastorakennuksessa. Perattavia kirjolohia on enintään 8 000 kg/a, istukaspoikasia 2 000 kg/a ja talvisäilytykseen siirtyviä noin 3 000 kg/a. Molemmissa yksiköissä selkeytysallas on varustettu lietetaskuilla, joista lietettä tulee poistaa lupamääräysten mukaan vähintään kaksi kertaa viikossa. Liete pumpataan uppopumpulla laitosten läheisyydessä oleviin lietealtaisiin. Pumpattu lietemäärä v. 2004 oli 5 m 3. Lietealtaista vesi imeytyy maahan. Altaat tyhjennetään tarvittaessa lietteestä ja liete käytetään maanparannusaineena.

Lupamääräyksen 3 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 20 000 kg vuodessa. Kuivarehuna on käytettävä mahdollisimman vähän fosforia (alle 1 %) ja typpeä (alle 7 %) sisältäviä rehuja. Laitoksen fosforikuormitus vesistöön saa olla kasvatuskaudella enintään 1 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna ja enintään 120 kg vuodessa. Vaasan hallinto-oikeuden 4.6.2002 antaman päätöksen (nro 02/0105/3) mukaan kuormitus lasketaan käytetyn rehun ja tuotetun kalan sisältämän fosforin perusteella. Paahtojärven laitoksella kalankasvatustoiminta loppui edellä mainitun Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen perusteella v. 2002. Ympäristölupaviraston 5.2.2004 antamalla päätöksellä (nro 15/04/1) Paahtojärven laitosta saadaan käyttää kalojen talvivarastointiin ja ongintalammikkotoimintaan. Laitoksella saadaan säilyttää enintään 2 000 kg kalaa vuodessa ongintalammikkotoimintaa varten. Kerralla säilytettävä kalamäärä saa olla enintään 300 kg. Altaissa saadaan lisäksi säilyttää vuosittain enintään 13 000 kg Myllyjoen laitokselta siirrettyä kalaa ajalla 15.9. 31.12. Altaissa olevia kaloja ei saa ruokkia. Paahtojärven laitoksella ongintatoimintaa ei ole vielä aloitettu eikä ongintalammikossa ole ollut kalaa, joten päästötarkkailua ei ole tehty. Talvivarastokäytössä laitos oli ensimmäisen kerran syksyllä 2005, jolloin laitokselle siirrettiin kalaa Myllyjoen laitokselta. Kalojen perkaus tapahtuu Paahtojärven yksikön yhteyteen vuonna 2000 rakennetussa perkaamossa. Kaloja on perattu 2 005 kg vuonna 2003, 5 000 kg vuonna 2004 ja noin 4 700 kg vuonna 2005. Kaloja perataan marras-huhtikuussa, ei kuitenkaan joka kuukausi. Enimmillään kaloja perataan 8 000 kg vuodessa, jolloin perkuujätettä tulee noin 1 200 kg. Perkuujätteet säilötään tiiviisti ja toimitetaan kaatopaikalle. Vesi perkaamoon tulee porakaivosta. Verivedet johdetaan umpisäiliöön (5 m 3 ), jonka pinnasta vedet pumpataan imeytysaltaaseen. Perkaustoiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön, melua eikä merkittävää hajua ympäristöön. 6 Vesilain mukainen toiminta Veden johtaminen ja pohjaveden otto Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 26.6.2001 antaman päätöksen lupamääräysten mukaan Myllyjoen laitoksen yksiköihin saadaan johtaa vettä Myllyjoesta siten, että käytetyn veden yhteismäärä on enintään 0,3 m 3 /s mutta ei kuitenkaan missään kohdassa enempää kuin puolet kulloinkin vedenottopaikalla vesistössä vallitsevasta virtaamasta. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 5.2.2004 antaman päätöksen lupamääräysten mukaan Paahtojärvestä saadaan johtaa vettä enintään 50 l/s talvivarastointialtaaseen ja ongintalammikolle. Johdettava vesimäärä ei saa kuitenkaan olla enempää kuin puolet vesistön kulloisestakin virtaamasta. Vesi perkaamoon tulee porakaivosta. Vettä käytetään enimmillään 24 m 3 vuodessa. Vuonna 2005 vettä on käytetty noin 0,9 10 m 3 perkauskuukaudessa.

7 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Ruokintatapa ja rehun käyttö, tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Laitos on hakenut lupaa toiminnan jatkamiseen nykyisen luvan sallimaa pienemmälle tuotantomäärälle ja kuormitukselle. Laitoksella tultaisiin käyttämään mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää rehua enintään 15 000 kg vuodessa. Jäteveden puhdistus Myllyjoen laitokselta vesi johdetaan selkeytysaltaan jälkeen Myllylampeen. Molemmissa yksiköissä selkeytysallas on varustettu lietetaskuilla, joista lietettä tulee poistaa lupamääräysten mukaan vähintään kaksi kertaa viikossa. Hakija on esittänyt, että vastaisuudessa liete tulisi poistaa kerran viikossa. Liete pumpataan uppopumpulla laitosten läheisyydessä oleviin lietealtaisiin. Pumpattu lietemäärä v. 2004 oli 5 m 3. Lietealtaista vesi imeytyy maahan. Altaat tyhjennetään tarvittaessa lietteestä ja liete käytetään maanparannusaineena. Perkaamon verivedet johdetaan umpisäiliöön (5 m 3 ), jonka pinnasta vedet pumpataan imeytysaltaaseen. Perkaustoiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön. Varastointi Toiminnassa ei käytetä kemikaaleja. Rehut säilytetään rehuvarastossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Laitoksen huolellinen hoito, mahdollisimman vähän ravinteita sisältävän kuivarehun käyttö ja ruokinnan optimointi mahdollisimman alhaisen rehukertoimen saavuttamiseksi sekä lietteenpoisto edustavat vanhalle maaallaslaitokselle parasta käytössä olevaa tekniikkaa ja käytäntöä. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Laitoksen fosforipäästö olisi hakemuksen mukaan enintään 90 kg vuodessa ja keskimäärin 0,8 kg/d kasvatuskaudella (1.6. 30.9.). Päästö lasketaan nykyisen käytännön mukaisesti käytetyn rehun ja tuotetun kalan sisältämän fosforin perusteella. Seuraavassa on tarkasteltu laitoksen kuormitusta kuluneelta lupakaudelta, vuosilta 2003 2005, sen jälkeen kun Paahtojärven yksikkö on jäänyt pois kasvatustoiminnasta. Laitoksella on kasvatettu kalaa vuosittain keskimäärin 8 779 kg ja käytetty rehua 9 908 kg. Rehukerroin on ollut 1,12. Käytetty rehumäärä on ollut selvästi luparajaa 20 000 kg pienempi.

Seuraavassa selostuksessa 1a tarkoittaa ylempää yksikköä, 1b alempaa: Laitoksen kuormitusta on tarkkailtu ohjelman mukaan neljä kertaa vuodessa, kaksi kertaa heinä- ja elokuussa. Virtaama mitataan mittapadolta yksiköistä 1a ja 1b ja vesinäytteet otetaan laitokselle 1a tulevasta ja laitokselta 1b lähtevästä vedestä, vaikka laitokset ovat käytännössä erillisiä laitoksia. Seuraavassa esitetty kuormitus on laskettu käyttämällä laitoksen 1b vesimäärää (suurempi kuin laitoksen 1a vesimäärä) ja laitokselle 1a tulevan ja laitokselta 1b lähtevän veden fosforipitoisuuden erotusta. Laitosten yhteenlasketun vesimäärän käyttö antaisi liian suuren arvion kuormituksesta. Laitoksen konsultille ilmoittamat vesimäärät ovat myös olleet liian suuria (ilmeisesti joessa virtaavia vesimääriä), joten tarkkailuraporteissa ilmoitetut kuormitukset ovat olleet ainakin osittain liian suuria. Vuonna 2005 laitokselta 1b lähtenyt vesimäärä on ollut 66 l/s (mittapadon lukema 9 cm). Tätä vesimäärää on käytetty myös vuosien 2003 ja 2004 kuormituksen laskentaan. Myllyjoen virtaama laitoksen kohdalla on vaihdellut joen rannassa olevan mitta-asteikon ja sen purkautumiskäyrän perusteella heinäsyyskuussa 2005 välillä 130 600 l/s. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 4.8.2005 tekemän mittauksen mukaan vettä johdettiin 42 l/s laitokselle 1a ja 66 l/s laitokselle 1b. Joen virtaama laitoksen 1a yläpuolella oli 190 l/s. Mitattu kuormitus on ollut vuosina 2003 2005 em. tavalla laskettuna kasvatuskaudella keskimäärin 0,20 kg/d. Kuormitus on arvioitu myös tuotantotietojen perusteella eli käytetyn rehun määrän ja laadun sekä kalan lisäkasvun perusteella. Rehun fosforipitoisuus on ollut laitoksen ilmoituksen mukaan 0,8 % ja typpipitoisuus 6,4 %. Kasvatettavan kirjolohen fosforipitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Kesä-syyskuussa (122 d) rehusta käytetään noin 90 %. Fosforikuormitus on ollut v. 2003 2005 kasvatuskaudella keskimäärin 0,30 kg/d ja 44 kg vuodessa ja typpikuormitus 2,7 kg/d kasvatuskaudella ja 393 kg vuodessa. Sekä tuotantotietojen perusteella arvioitu että mitattu kuormitus ovat olleet selvästi luparajoja pienemmät. Mitattu kuormitus on ollut noin kolmanneksen arvioitua pienempi. Lietteenpoistoa arviossa ei ole otettu huomioon. Laitoksen ominaiskuormitus on ollut tuotantotietojen perusteella keskimäärin 5,0 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetut tavoitearvot koko maan keskiarvona ovat enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Myllyjoen laitoksella tavoitearvoihin on päästy yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. 8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminta ei aiheuta haitallisia päästöjä maaperään. Päästöt ilmaan, melu ja tärinä Toiminnasta ei aiheudu melua eikä hajua ympäristöön. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Perkausjätteiden määrä on enintään 1 200 kg/a. Ne säilytetään tiiviissä säiliössä ja toimitetaan kaatopaikalle. Verivesien umpisäiliö tyhjennetään tarvittaessa paikallisen maanviljelijän toimesta imuvaunuun ja käytetään maanparannusaineena.

Kuolleiden kalojen määrä on noin 50 kg/a. Ne haudataan maahan laitoskiinteistöllä. Rehusäkit, noin 400 600 kpl/a, poltetaan. Tavanomaisia muita jätteitä muodostuu pieniä määriä. Ne säilytetään jätekontissa ja toimitetaan jätekeräyksessä kaatopaikalle kerran kuukaudessa. Laitoksella ei synny ongelmajätteitä. 9 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Porontimajoen Myllyjoen valuma-alueen (73.049) suuruus on 55,65 km 2 ja järvisyys 11,36 %. Kuusinkijoen valuma-alueen pinta-ala valtakunnan rajalla on 809 km 2. Virtaama Myllyjoen suulla on Vääräjoen pienen valuma-alueen v. 1981 97 keskivaluman (13,9 l/s km 2 ) perusteella arvioituna 0,77 m 3 /s. Keskiylivirtaama on arviolta 9,6 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,13 m 3 /s. Heinäkuun keskivirtaamaksi em. jaksolla saadaan 0,62 m 3 /s ja alimmaksi virtaamaksi (v. 1985) 0,18 m 3 /s. Vuosien 2000 2003 vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kuusinkijoki kuuluu hyvään luokkaan. Alueen luonto ja suojelukohteet Vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Vesistön tila ja käyttö Veden laatu Myllyjoen kalankasvatuslaitoksen alapuoliset järvet ovat luonteeltaan läpivirtausjärviä, mutta varsin suuresta vesisyvyydestä johtuen vesien kerrostumista on havaittavissa. Heinä-elokuun tarkkailutulosten perusteella happitilanne on ollut molemmissa järvissä pintakerroksessa hyvä mutta heikentynyt syvemmissä vesikerroksissa. Alimmillaan hapen kyllästysaste on ollut Paahtojärven syvänteessä 9 % ja Syvälammessa 14 %. Veden ph on ollut pintakerroksessa koholla perustuotannon seurauksena ja alimmissa vesikerroksissa lievästi happaman puolella. Vesi on ollut molemmissa järvissä lievästi sameaa ja näkösyvyys keskimäärin 2,4 m. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut laitokselle tulevassa vedessä keskimäärin 11 µg/l ja laitoksen alapuolisissa Paahtojärvessä ja Syvälammessa pintakerroskessa 21 µg/l. Syvälammen syvänteessä fosforipitoisuus on ollut selvästi korkeampi, keskimäärin 57 µg/l, mikä viittaa pohjasta tapahtuvaan fosforin liukenemiseen. Pintakerroksessa fosforista on ollut noin 20 25 % fosfaattimuodossa, Paahtojärven syvänteessä noin puolet ja Syvälammen syväntessä noin 75 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus on laitokselle tulevassa vedessä karuille ja Paahtojärvessä ja Syvälammessa lievästi reheville vesille tyypillinen.

Kokonaistyppipitoisuus on ollut laitokselle tulevassa vedessä noin 260 µg/l ja laitoksen alapuolella pintakerroksessa 360 370 µg/l. Typestä vain noin 10 % on ollut epäorgaanisessa muodossa, valtaosin ammoniumtyppenä. Syvälammen pohjan läheisyydessä typpipitoisuus on ollut fosforin tapaan koholla, mutta typpi on valtaosin orgaanisessa, kiintoainekseen sitoutuneessa muodossa. Paahtojärven syvänteessä nitraattityppipitoisuus on ollut koholla ja lähes puolet typestä on ollut epäorgaanisessa muodossa. Kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut Paahtojärvessä keskimäärin hieman korkeampi (8,5 µg/l) kuin Syvälammessa (7,5 µg/l). Pitoisuus on reheville vesille tyypillistä tasoa molemmissa järvissä Forsbergin & Rydingin (1980) luokituksen mukaan (raja-arvot 7 40 µg/l). Fekaalisten koliformisten bakteerien määrä on ollut 0 8 kpl/100 ml, eli vesi soveltuu hyvin uimiseen. Laitokselle tulevan veden fosforipitoisuus on hieman laskenut. Syvälammessa fosforipitoisuus on laskenut selvästi Paahtojärven laitoksen lopettamisen (v. 2002) jälkeen, ja myös typpipitoisuus on laskenut. Syvälammen a-klorofyllipitoisuus on ollut suurimmillaan vuosina 2001 2002. 10 Vesistön käyttökelpoisuus Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen luokkarajojen mukaan sekä Paahtojärven että Syvälammen vesi kuuluu hyvään luokkaan vuosien 2003 2005 keskimääräisen a-klorofylli- ja fosforipitoisuuden perusteella ja erinomaiseen luokkaan bakteeritiheyksien perusteella. Kalatalous Tiedot Myllyjoen, Paahtojärven ja Hivotanjärven kalastosta ja kalastuksesta on saatu Suorajärven osakaskunnan esimiehen haastattelusta. Kalastus lähialueella keskittyy Suorajärvelle, joka on varsin hyvä kalavesi. Kalastus Suorajärven alapuolisella vesialueella, Paahto- ja Hivotanjärvellä, on melko vähäistä. Noin 10 henkilöä harjoittaa alueella pienimuotoista kotitarve- ja virkistyskalastusta lähinnä verkoilla. Verkkokalastuksen ohella harjoitetaan jonkin verran viehekalastusta. Hivotanjärvi on varsin suosittu pilkkikalastuspaikka. Tärkeimmät saalislajit Paahto- ja Hivotanjärvellä ovat siika, hauki, ahven, made ja särki. Näiden ohella saadaan hiukan taimenta. Taimen on istutustenvaraista kantaa, mutta siika todennäköisesti lisääntyy alueella ainakin jossakin määrin. Kalanviljelylaitoksen velvoitteena alueelle on istutettu vuosittain 260 järvitaimenen poikasta. Myllyjoen vesistöalueen alapuolinen Kuusinkijoki on merkittävä virkistyskalastuskohde, jossa tavoitelluimmat saalislajit ovat harjus ja Paanajärveen vaeltava järvitaimen. Osakaskunnan esimiehen mukaan pyydysten likaantuminen tai kalojen makuvirheet eivät tiettävästi ole nykyisin merkittävä ongelma Paahto- ja Hivotanjärvellä. Muu vesistön käyttö Vaikutusalueella ei ole pintavedenottamoita eikä yleisiä uimarantoja.

11 Maaperä ja pohjavesiolot Vaikutusalueella ei ole pohjavesialueita. Muut toiminnot alueella Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee vajaan 300 metrin etäisyydellä Myllyjoen laitoksen yläpuolella. Ympärillä olevien kiinteistöjen omistajatiedot on esitetty hakemuksen liitteessä. Purkuvesistön rantakiinteistöjen omistajat on selvitetty laitoksen alapuolelta Hivotanjärven luusuaan asti. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun Myllyjoen laitoksen alapuolisessa Paahtojärvessä ja Syvälammessa veden fosforipitoisuus on ollut vuosina 2003 2005 kesällä keskimäärin 21 µg/l, kun se laitokselle tulevassa vedessä on ollut 11 µg/l. Syvälammessa veden fosforipitoisuus on laskenut selvästi Paahtojärven laitoksen lopettamisen jälkeen, joka tapahtui vuonna 2002. Myös typpipitoisuus on laskenut. Syvälammen ja Paahtojärven a-klorofyllipitoisuus on ollut reheville vesille tyypillistä tasoa mutta Syvälammessa selvästi pienempi kuin vuosina 2001 2002. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen luokkarajojen mukaan vedenlaatu on hyvä. Laitos hakee jatkolupaa nykyisiä luparajaa 25 % pienemmälle rehumäärälle ja kuormitukselle. Rehun käyttö olisi tällöin noin 50 % viime vuosien keskimääräistä tasoa suurempi. Kuormituksen vaikutus näkyy ravinnepitoisuuksien kasvuna ensisijaisesti laitoksen alapuolella Myllyjoessa ja Paahtojärvessä, jonne ravinteita jossain määrin pidättyy. Mikäli kuormitus johdettaisiin Myllyjoen suulle, kasvaisi fosforipitoisuus nykyisellä kuormituksella laskennallisesti keskivirtaamatilanteessa noin 5 6 µg/l ja haetulla luparajalla noin 12 15 µg/l. Alivirtaamatilanteissa kasvu voi olla selvästi suurempaa. Käytännössä ravinteiden pidättymistä tapahtuu kuitenkin laitoksen alapuolisella vesistön osalla ennen Myllyjoen suuta. Ravinteisuuden kasvu lisää päällyslevästön kasvua sekä ranta- ja pohjakasvillisuutta lähinnä Paahtojärven yläpuolisessa Myllyjoessa ja jossain määrin planktista levätuotantoa Paahtojärvessä. Tutkimusten mukaan kalankasvatuksesta peräisin olevasta fosforikuormituksesta noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa; soijapohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän. Vesistön happitilanteeseen kuormituksella ei arvioida olevan suoria ja selviä vaikutuksia, mutta lieviä välillisiä vaikutuksia voi olla lähinnä Paahtojärven yläosan syvänteisiin. Syvälammessa tilanne on parantunut ja sen oletetaan edelleen parantuvan, sillä Paahtojärven laitoksella kalojen ruokinta ei ole voimassa olevan luvan mukaan enää sallittua ja näin ollen sinne päätyvä ravinnekuormitus on pienentynyt oleellisesti.

12 Vaikutus kalatalouteen Kalanviljelylaitoksen ravinnekuormituksen rehevöittävällä vaikutuksella ei ole merkittävää vaikutusta alapuolisen vesistön kevätkutuisten kalalajien kantoihin, jotka kestävät melko hyvin vedenlaadun muutoksia. Vesistön lievä rehevöityminen suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustannuksella. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen voi yleensä heikentää lähinnä syyskutuisten kalalajien lisääntymisoloja. Tämä koskee Paahtojärvessä mahdollisesti luontaisesti lisääntyvää siikaa. Jätevesikuormitus lisää osaltaan alapuolisen vesistön rehevyyttä, mistä aiheutuvat kalataloudelliset haitat ilmenevät lähinnä Paahtojärvellä erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina kuten pyydysten limoittumisena. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu sanottavia päästöjä maaperään. Muut vaikutukset Toiminta ei aiheuta melua eikä hajua ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Myllyjoen yksikkö Myllyjoen laitoksen tarkkailua on esitetty jatkettavaksi hakemuksen liitteenä 11 olevan ohjelman mukaisesti seuraavin muutoksin: Myllyjoen laitokselta 1a lähtevästä vedestä ja laitokselle 1b tulevasta vedestä esitetään määritettäväksi kokonaisfosfori kerran heinä- ja elokuussa, jotta laitoksen kuormitus voidaan laskea nykyistä luotettavammin. Vesistötarkkailussa sekä Paahtojärvestä että Syvälammesta vesimassan puolivälistä otettavasta vesinäytteestä on esitetty määritettäväksi vain lämpötila (maastossa) ja happipitoisuus. Muut ohjelmassa esitetyt määritykset tehtäisiin nykyiseen tapaan pintakerroksesta (1 m) ja pohjan läheisyydestä (pohja 1 m). Paahtojärven yksikkö Paahtojärven ongintalammikon ja kalojen talvisäilytysyksikön päästötarkkailu esitetään tehtäväksi 5.2.2004 annetun lupapäätöksen liitteenä 2 olevan ohjelman mukaisesti, mutta määrittämällä vain fosfori laitoksen ollessa toiminnassa. Kolmen vuoden tarkkailujakson jälkeen tarkkailun jatkamisesta sovitaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Vesistötarkkailu on sama kuin Myllyjoen yksikössä.

13 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Voimassa olevan luvan mukaan luvan haltijan on istutettava vuosittain jätevesien vaikutusalueelle 260 keskipituudeltaan vähintään 22 cm:n mittaista paikallista kantaa olevaa järvitaimenta. Suorajärven osakaskunnan esimiehen mukaan taimenistutukset ovat tuottaneet vahinkoalueella huonosti ja sen vuoksi olisi parempi, jos velvoite olisi kalatalousmaksuna. Sitä voitaisiin kohdentaa taimenen ohella myös muihin kalaston hoitotoimiin. Jatkossa rehunkulutus on neljänneksen nykyisen luvan sallimaa pienempi, joten kuormituksen aiheuttamat kalataloudelliset vahingot esitetään kompensoitavaksi alennetulla 350 :n suuruisella kalatalousmaksulla. Maksu on laskettu taimenen poikasen hinnalla 1,8 /kpl (alv 0 %) eli 0,75 x 260 kpl x 1,8 /kpl = 351. Korvaukset Voimassa olevien lupapäätösten (PSY nro 34/01/1, VHaO nro 02/0105/3) mukaan luvan haltijan on maksettava yhdelle tilalle korvauksia rannan virkistyskäytön vaikeutumisesta siihen asti, kun Paahtojärven yksikön lopettamisesta on kulunut viisi vuotta. Sen jälkeen tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa ei arvioida enää aiheutuvan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen täydennyksenä ympäristölupavirastoon on toimitettu 16.3.2006 tarkistetut tiedot kalankasvatuslaitoksen ympäristötilojen ja alapuolisten rantatilojen omistajista sekä 6.10.2006 asemapiirros altaiden sijainnista, mittapiirrokset altaan 1C syvyydestä ja mitoista sekä ilmakuva kalankasvatuslaitoksen alueesta. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuusamon kaupungissa 10.4. 10.5.2006 sekä erityistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Lausunto on pyydetty Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 10.4.2006 Koillissanomat-lehdessä. Muistutukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että laitos hakee jatkolupaa nykyistä luparajaa pienemmälle rehumäärälle ja kuormitukselle. Rehun käyttö olisi tällöin enimmillään 50 % viime vuosien keskimääräistä tasoa suurempi. Kuormituksen vaikutus näkyy ravinnepitoisuuksien kasvuna ensisijaisesti laitoksen

alapuolella Myllyjoessa ja Paahtojärvessä, jonne ravinteita jossain määrin pidättyy. Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnan jatkaminen hakemusasiakirjojen mukaisena ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Laitoksen ominaiskuormitus on ollut tuotantotietojen perusteella keskimäärin 5,0 kg fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetetut tavoitearvot koko maan keskiarvona ovat enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Myllyjoen laitoksella tavoitearvoihin on lupakaudella päästy yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Esitetystä tarkkailusuunnitelmasta ei ole huomauttamista. Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukaan lietetaskut on puhdistettava vähintään kerran viikossa kasvatuskauden aikana. Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään 10 vuoden kuluttua. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Laitoksen rehunkäyttö ja kuormitus ovat viime vuosina olleet pääosin luvassa sallittua alhaisempia, mistä huolimatta vaikutukset alapuoliseen vedenlaatuun ovat selvät. Paahtojärven ja Syvälammen pintaveden fosforipitoisuus on kasvatuskaudella ollut kaksinkertainen laitokselle tulevaan veteen verrattuna. Mikäli rehun käyttö nousee haettuun luparajaan saakka, voi myös vesistövaikutusten arvioida vastaavasti kasvavan. Hakemuksen mukaan kalastus alueella keskittyy Suorajärvelle, mutta kalastajia on myös Paahto- ja Hivotanjärvellä. Pyyntiä harjoitetaan verkkojen lisäksi vapavälinein. Kalastukselle aiheutuvaa haittaa on selvitetty yleispiirteisesti osakaskunnan edustajan haastattelulla. Vesistövaikutuksista ja alueen kalastuksesta saatavissa olevien tietojen perusteella haitan tarkempi selvittäminen hakemusta varten olisi ollut tarpeen. Laitoksen toiminnasta aiheutuu ravinnekuormituksesta johtuvaa haittaa kalastolle ja kalastukselle. Laitoksen nykyisessä luvassa on taimenen istutusvelvoite, jota hakija esittää osakaskunnan toivomuksen mukaisesti muutettavaksi kalatalousmaksuksi. Kompensaatio voidaan jatkossa toteuttaa hakijan esityksen mukaisesti. 14 Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakijan on maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuotuinen 350 euron kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella. Hakijan on tehtävä työvoima- ja elinkeinokeskuksen ohjeiden mukaan kalatalousselvitys, jossa selvitetään kalastukselle aiheutuvaa haittaa laitoksen alapuolisella vesialueella. Selvitys on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että lupa voidaan myöntää ottaen huomioon, että haettu lupa vähentää merkittävästi laitoksen rehunkäyttöä.

Kalanperkaamon jätevesien käsittely ei nykyisellään täytä ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annetun asetuksen vaatimuksia (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla). Toiminnanharjoittaja ei ole pyytänyt voimassaolevan luvan lupaehdon 8 mukaista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyntää perkaamon jätevesien ja jätteiden käsittelylle. Perkaamon jätevesien käsittelyjärjestelmä on rakennettu ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa ja hakemuksessa mainittu imeytysallas on Paahtojärven laitoksen lieteallas. 15 4. AA Muistuttaja on Myllyjoen varressa ja Myllylammen rannalla sijaitsevan kiinteistön Myllymäki RN:o 5:11 omistajana vastustanut luvan myöntämistä. Jos lupa myönnetään, on haitat pyrittävä minimoimaan ja lupaehdossa antamaan tarpeelliset määräykset. Kalatalousmaksun tulisi olla ainakin 1 000 euroa vuodessa. Perustelujen mukaan vettä ei voi käyttää talousvetenä tai saunavetenä. Kalankasvatuslaitoksen läheisyys on alentanut tontin arvoa. 5. BB Muistuttaja on Hivotajoen varressa sijaitsevan kiinteistön Jokirinne RN:o 5:10 omistajana vastustanut luvan myöntämistä. Myllylampi ja Majalampi ovat kasvaneet melkein umpeen, joten kalastuksellisesti ja maisemallisesti ne ovat pilalla. Paahtojärvessä kalastaminen on vaikeutunut siten, että verkkopyynti on melkein mahdotonta, koska verkot limoittuvat lyhyessä ajassa. Kalankasvatuksesta johtuen mökkitontin mahdollinen myyntiarvo on huomattavasti huonompi kuin muualla lähistöllä olevien tonttien. Muistuttaja on katsonut kalankasvatuksesta aiheutuneen taloudellista menetystä, minkä vuoksi kalankasvatus- ym. toiminta on lopetettava kokonaan kyseisellä vesistöalueella. 6. CC ja DD Muistuttajat ovat Syvälammen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankiinteistön Ruskapirtti omistajina lausuneet seuraavaa: Kalankasvatus on aiheuttanut ennalta arvaamatonta rantakiinteistön virkistyskäyttöhaittaa. Vesistö on rehevöitynyt ja Syvälammen tila ei ole muuttunut aikaisempaa paremmaksi. Lammessa ei voi kesällä kalastaa verkoilla, koska ne limoittuvat ja siiat maistuvat levälle. Syvälammen tilaa on pahentanut entisestään voimakkaasti mattoja muodostava kasvi, tylppälehtivita, joka on hyötynyt rehevöitymisestä ja jatkossakin esiintyy runsaana, ellei kuormitusta vähennetä. Myllyjoen kalankasvatusaltaiden alapuolella oleva Myllylampi on rehevöitynyt ja kasvanut umpeen, samoin Majalampi. EU:n puitedirektiivi velvoittaa, että vesistöjen tilan huononeminen on estettävä sekä vesistön tilanne on ennallistettava ja saatettava hyvälle ekologiselle tasolle vuoteen 2015 mennessä. Ihmistoiminnan aiheuttamat vaikutukset vesistöön on selvitettävä ja vesistölle on laadittava hoitosuunnitelma. EU:n vesipuitedirektiivin

vaatimukset tätä vesistöä kohtaan on otettava huomioon ympäristölupaa myönnettäessä. 16 Paahtojärven onginta-altaat Paahtojärven onginta-altaille on myönnetty lupa erillisenä ja määräaikaisena. Ongintalammikkotoimintaa varten työt oli tehtävä kahden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Paahtojärvestä altaille johtava kanava on suljettu syksyllä 2005. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta saadun tiedon mukaan putken asentamisesta ei ole pöytäkirjoja, joten voisi olla mahdollista, että työ on tehty ilman ympäristökeskuksen valvontaa. Hakijan ilmoituksen mukaan syksyllä 2005 Paahtojärven altailla on talvivarastoitu kaloja. Paahtojärven altaiden talvivarastointiajan muutos Paahtojärven altaille on haettu talvivarastointiajan jatkamista 1.10. 30.4. Siten toiminta halutaan muuttaa ympärivuotiseksi kasvatukseksi eikä ongintalammikkotoimintaa ole tarkoitus aloittaa, jos lupa myönnetään 10 vuodeksi. Talvivarastointiajan muutoksella halutaan varmistaa, että kaloja voidaan altailla pitää kevättulviin saakka, jolloin mahdollistetaan Myllyjoen altaiden puhdistaminen huuhtelemalla tulvavesillä. Katselmuksessa vuonna 2000 oli Paahtojärven altaiden reunamilta nähtävissä, että niitä oli huuhdeltu voimakkailla tulvavesivirtaamilla. Ympäristöluvan määräaikaisuuden pidentäminen 10 vuoteen Ympäristöluvan 10 vuoden määräaikaa ei voida pitää perusteltuna ottaen huomioon vesipuitedirektiivin vaatimukset ja sen, että lietteiden puhdistuksen ja virtaamanmittalaitteiden tekninen kehitys paranee koko ajan. Hakemuksesta ei myöskään löydy selvityksiä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mahdollisista toimenpiteistä vesien puhdistamiseksi. Hakija on korostanut vain laitoksen huolellista hoitoa. Myllyjoen altaiden mittapato Myllyjoen mittalaitteet todettiin katselmuksessa vuonna 2000 alkeellisiksi ja puutteellisiksi. Valvovan viranomaisen pöytäkirjoista ei löydy merkintöjä, onko vuonna 2002 tehty muutostyö tapahtunut valvonnan alaisena ja onko mittapato vaaitettu laitokselle määrättyyn kiintopisteeseen. Muistuttajan käsitys on, että muutostyö on ollut hakijan ilmoittamaa suurempi, koska settipato on uusittu kokonaan ja kasvatusallasta on huomattavasti suurennettu. Paahtojärven laitoksen uutta lupaa koskeva hakemus olisi toimitettava lupavirastolle viimeistään 30.4.2008 ja lupa on voimassa 31.12.2008 saakka. Työ näyttää olleen keskeneräinen vuonna 2003. Muistuttajan käsityksen mukaan padon tarkoitus on sumputtaa syksyllä kudulle tulevat siiat ja vapaassa joessa liikkuvat taimenet sekä muut lohensukuiset kalat laitoksen käyttöön. Tällaiset sumput ovat kaikkien altaiden yläpuolella ennen mittapatoa. Muistuttajan mielestä Myllyjoen altaisiin otettavasta vedestä ei ole lupakaudelta luotettavia mittaustuloksia ja on kyseenalaista, ovatko hoitopäiväkirjan tiedot virtaamista totuuden mukaisia.

Vedenottoputkien muutostyö vaikuttaa vedenjuoksuun altaisiin, mihin olisi oltava vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentin mukainen lupa. Tarkastuspöytäkirjoista ei löydy mainintaa putkien muutostöistä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjeessä PPO-2004-112-133, 2.4.2004 katsotaan, ettei veden johtamiseksi joesta yhdellä tai useammalla putkella ole laitoksen tai joen virtaamaan merkitystä, koska itse säätöpato säätä virtaaman suuruuden. Muistuttajan mielestä putkien muutostyöllä mahdollistettiin Myllyjoen altaiden tulvavesihuuhtelu, koska mittapato perustuu yksinkertaiseen lankkutekniikkaan. Lautoja poistamalla tai lisäämällä saadaan veden virtaamaa muutetuksi halutun suuruiseksi. Viranomaisvalvonta laitoksen syrjäisen sijainnin johdosta tapahtuu kerran vuodessa ennakolta ilmoitettuna tarkastuskäyntinä, ja laitos toimii omavalvontamenettelyllä. Katselmuksessa vuonna 2000 oli nähtävissä, että Paahtojärven altaita oli huuhdeltu runsailla tulvavesillä ja tulvavesiä oli käytetty altaiden lietteen poistoon. 17 Veden johtaminen pumpulla Myllyjoen altailla oli elokuussa 2003 asetettu veden johtamiseen ennen mittapatoa pumppu, josta letku johti suoraan altaaseen. Valokuvasta on nähtävissä, että vettä pumpataan mittapadon ohi silloin, kun laitos tarvitsee enemmän vettä kuin lupa sallii. Myllyjoen altaiden asemapiirros Hakemuksen liitteenä oleva Myllyjoen altaiden asemapiirros ei vastaa nykyistä tilannetta. Myllyjoen kalankasvatusaltaan kokoa on suurennettu vuonna 2002 remontin yhteydessä ja asemapiirros on saatava vastaamaan nykyistä tilannetta. Lietteen poisto Myllyjoen altaista liete tulisi poistaa kaksi kertaa viikossa ja ympäristöluvan mukaisesti pitäisi laatia ennalta poistamissuunnitelma. Hakijalla ei ole omaa suunnitelmaa, vaan ympäristökeskukselle osoitettu kirje, jonka mukaan lietettä ei poisteta kaksi kertaa viikossa. Kirjeen mukaan liete poistetaan pääasiassa viikonloppuisin. Kirje ei vastaa lupamääräyksen edellyttämää lietteenpoistosuunnitelmaa, vaan kuvaa lähinnä hakijan välinpitämätöntä suhtautumista lupamääräysten lietteenpoistovelvoitteeseen. Lietteen poistosta kasvukautena ei ole havaintoja. Ympäristökeskuksen valvoja on ilmoittanut kirjeessä PPO-2004-Y-112 133, että käytännön syistä on pitänyt luottaa yrittäjän ilmoitukseen lietteen poistamisesta kahdesti viikossa. Hakija on myös ilmoittanut katselmuksessa vuonna 2000, että lietettä ei voida poistaa altaista, koska ei ole sellaista tekniikkaa, että kalat eivät menisi imuroinnin mukana. Lietteen huolellisella poistolla ja luotettavalla valvonnalla voitaisiin parhaiten vaikuttaa alapuolisen vesistön tilaan. Alapuolisen vesistön tila huomioon ottaen ei ole perusteltua muuttaa lietteen poistoa kerran viikossa tapahtuvaksi. Paahtojärven altaan teuraskalat ja käsinruokinta Hakija on ilmoittanut hakemuksessaan teuraskalojen määräksi 8 000 kg marras-huhtikuussa. Teurastamo on rakennettu Paahtojärven altaiden vie-

reen sen jälkeen, kun kalankasvatus siellä lopetettiin. Teuraskaloja säilytetään Paahtojärven altailla. Hakemuksen mukaan kaloja ruokitaan käsin 1 2 kertaa päivässä. Hakemuksessa tarkoitettu talvivarastointiajan pidentäminen tarkoittaa myös sitä, että teuraskaloja ruokitaan Paahtojärven altailla, vaikka ympäristöluvan myöntämisen ehtona on ollut ruokintakielto. Kalat eivät elä ilman ruokkimista pitkiä aikoja. Hakija ei ole pystynyt toimimaan lupamääräysten mukaisesti; niitä on jatkuvasti rikottu. Vesistön tila ei ole parantunut Paahtojärven altaiden lopettamisen jälkeen, joten hakijalle ei tule myöntää ympäristö- ja vesitalouslupaa. Jos kuormitus jatkuu, haittakorvauksia on jatkettava edelleen, kunnes EU:n vesipuitedirektiivin vaatimukset vesistöjen ennallistamisesta täyttyvät. Vesistöhaitta on olemassa, ja rannankäytön vaikeutuminen jatkuu. 18 Muistutuksen liitteet: Kuvia paahtojärven altailta laskevasta joesta Syvälampeen Suomen ympäristökeskuksen kasvimääritys Pohjois-pohjanmaan ympäristökeskuksen tarkastuspöytäkirjat 18.8.2004 ja 4.8.2005 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen valvojan ilmoitus (sähköposti) Kuvia mittapadosta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirje PPO-2004-112-133, 2.4.2004 Kuva pumpusta Muistuttajan käsitys Myllyjoen altaiden muutoksista asemapiirrokseen Hakijan lietteiden poistosuunnitelma 7. EE Muistuttaja on Paahtojärven rannalla olevan lomakiinteistön Rintelä RN:o 5:15 omistajana vaatinut kalankasvatuksen lopettamista, koska vesistön pilaantuminen on muodostunut ongelmaksi vesistön yläjuoksulla Paahtojärvessä, Myllylammessa ja Majalammessa. Muistuttajan kiinteistöllä ei ole vesijohtovettä; pian joudutaan investoimaan tuhansia euroja porakaivoon vesistön huonon vedenlaadun vuoksi. Myös verkkojen pitäminen kesäaikaan on vaikeutunut. Vesistön tila tulee tutkia perusteellisesti kesällä, kun on lämpimin aika vuodesta. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine muistutusten johdosta. Hakija on esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa muistutuksesta.

19 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto Perkaamon jätevesien käsittelyä esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaan. Perkaus tapahtuu käsin, perkuujätteet säilötään tiiviisti ja verivedet johdetaan umpisäiliöön ja edelleen sen pinnasta imeytysaltaaseen. Vedet eivät päädy vesistöön. Perkaamossa käytetään vettä enintään 24 m 3 vuodessa. 4. AA Hakija on ilmoittanut, että muistuttajalla ei ole tilalla kiinteistöä, joten vesistön vettä ei tarvitse käyttää talous- tai saunavetenä. [Hakija on ilmeisesti tarkoittanut, ettei kiinteistöllä ole asumisessa käytettäviä rakennuksia.] Pintavettä ei hakijan mukaan asutuilla alueilla yleensäkään suositella käytettäväksi juomavetenä. Kalastushaitta on esitetty korvattavaksi 350 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla, mikä on toiminnan kokoon suhteutettuna riittävä. 5. BB Nykyisen Myllyjoen laitoksen yksikön toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta useita kilometrejä alempana sijaitsevalle muistutuksen laatijan tontille. Paahtojärven yksikössä on kalojen talvisäilytystä ja ongintatoimintaa eikä kaloja ruokita. 6. CC ja DD Muistuttajan tila sijaitsee Syvälammen koillisrannalla. Hakemussuunnitelman mukaan Syvälammen tila on tarkkailutulosten valossa parantunut niin pohjan läheisen vesikerroksen happitilanteen kuin ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuden suhteen Paahtojärven laitoksen lopettamisen jälkeen. Fosforipitoisuus on ollut vuosina 2003 2005 puolet pienempi (21 µg/l) kuin vuosina 1990 2002 keskimäärin (42 µg/l). Syvälammen pintakerroksessa happitilanne on ollut kesällä pääosin hyvä ja ajoittain tyydyttävä. Laitoksen tuotanto ja kuormitus on ollut kuluneella lupakaudella selvästi lupaehdoissa sallittua pienempää ja toiminta siten luvan mukaista. Paahtojärven laitoksella ei tulla kasvattamaan eikä siten ruokkimaan kaloja, vaan laitosta käytetään ainoastaan talvivarastona ja ongintatarkoitukseen. Lietteen kertyminen altaisiin on nykyisillä rehuilla sen verran vähäistä, että altaista ei ole tarvetta poistaa lietettä kahta kertaa viikossa. Altaiden jatkuva hämmentäminen toisaalta lisännee kuormitusta, ja myös kalat häiriintyvät. Paahtojärven laitoksen korjaustöistä ja putken asentamisesta on ilmoitettu ympäristökeskukselle vuotta 2005 koskevassa laitoksen vuosiyhteenvedossa. Myllyjoen laitokselle asennettu vesipumppu on mittapadon alapuolella eikä yläpuolella niin kuin muistuttaja väittää. Muistuttajalle maksettavista korvauksista on määrätty edellisessä lupapäätöksessä.

Lisäksi hakija on esittänyt, että yhtiön toimintaa on jo olennaisesti pienennetty, kun Paahtojärven yksikön toiminta lopetettiin. Nyt haetun mukaista tuotantoa (nykyistä luparajaa 25 % pienempi tuotanto) ei voida enää pienentää toimintaedellytyksiä vaarantamatta. Laitos työllistää yhden henkilön kokopäiväisesti ja yhden osa-aikaisesti. Ongintatoiminta palvelee alueen matkailua. 20 7. EE Myllyjoen laitosyksikölle haetaan nyt lupaa 25 % nykyistä luparajaa pienemmälle tuotannolle ja kuormitukselle. Laitoksen toiminta tulee olemaan vesiensuojelun tavoiteohjelmassa annettujen ominaiskuormituksen tavoitearvojen mukaista. Laitoksen kuormitusta ja vesistövaikutuksia on tarkkailtu ja tullaan tarkkailemaan myös jatkossa viranomaisten hyväksymällä tavalla. Muistuttajan tila ja saunarakennus sijaitsevat Paahtojärven itäpäässä noin 2 km Myllyjoen laitosyksikön alapuolella. Laitoksen toiminta ei aiheuta korvauskynnyksen ylittävää haittaa muistuttajan kiinteistölle. Neuvottelut ja tarkastukset Ympäristölupavirasto on 26.9.2006 tehnyt tarkastuksen laitoksella asian Dnro Psy-2006-y-119 yhteydessä. Tarkastuskertomus on liitetty mainitun hallintopakkoasian asiakirjoihin. MERKINTÄ Ympäristölupavirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä hallintopakkoasian Dnro PSY-2006-y-119 asiakirjat. Asia koskee Myllyjokeen rakennetun padon poistamista ja kalankasvatuslaitoksen veden johtamista koskevien lupamääräysten noudattamista. Asiassa on samanaikaisesti tämän hakemusasian kanssa annettu päätös nro 23/07/1. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Ympäristölupavirasto jättää tämän hakemusasian yhteydessä tutkimatta lainvastaista toimintaa ja valvonnan laiminlyöntiä koskevat väitteet. VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Myllyjoen Kala ja Kuljetus Oy:lle luvan veden johtamiseen Myllyjoesta Myllyjoen kalankasvatuslaitokselle sekä Paahtojärvestä kalojen talvivarastointia ja ongintalammikkotoimintaa varten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

21 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Myllyjoen Kala ja Kuljetus Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalankasvatukseen maa-altaissa Myllyjoen varrella sijaitsevassa kalankasvatuslaitoksessa. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin 9 000 kg. Ympäristölupavirasto myöntää Myllyjoen Kala ja Kuljetus Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalojen talvivarastointiin ja ongintalammikkotoimintaan Paahtojärven rannalla olevissa maa-altaissa sekä perkaamotoimintaan. Kalataloudellisten vahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Tämän päätöksen tarkoittamasta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Laitoksen rakenteet 1. Myllyjoen laitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla seuraavien piirustusten mukaiset: Lupahakemuksen liite 4.1. "Myllyjoen Kala Oy" 6.10.2006 ympäristölupavirastoon toimitetun lisäselvityksen liitteet: "Asemapiirros. Altaiden sijainti" 1:1 000 ja "Mittapiirros. Altaan mitat" 1:500. Muilta osin rakenteiden tulee olla ympäristölupaviraston päätöksen nro 34/01/1 lupamääräyksen 1 mukaiset niihin mahdollisesti Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdyin muutoksin. 2. Paahtojärven laitosyksikön rakenteiden ja laitteiden tulee olla hakemuksen liitteen 4.3. "Kalankasvatusaltaan muutoskuva onginta-altaaksi, MK 1 : 1 000" mukaiset. 3. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Veden johtaminen 4. Myllyjoen laitoksen kahdelle yksikölle saadaan johtaa vettä Myllyjoesta yhteensä enintään 170 l/s, kuitenkin enintään puolet Myllyjoen kulloisestakin virtaamasta vedenottopaikan kohdalla. Myllyjoen vedenkorkeusasteikko on sijoitettava ja virtaamakäyrä laadittava niin, että virtaama voidaan määrittää mahdollisimman luotettavasti. Mylly-

joesta ylemmälle laitosyksikölle johdettavan veden säätö ja mittaus on järjestettävä luotettavasti. Näitä toimenpiteitä koskeva suunnitelma aikatauluesityksineen on esitettävä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi 31.12.2007 mennessä. 5. Paahtojärven yksikön onginta-altaaseen ja kalojen talvisäilytysaltaaseen saadaan johtaa vettä Paahtojärvestä enintään 50 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin puolet Paahtojoen kulloisestakin virtaamasta. Johtamiseen saadaan käyttää muoviputkea, jonka halkaisija on enintään 200 mm. Virtaama on voitava tarkistaa kaikissa olosuhteissa. 22 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 6. Myllyjoen laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 10 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 60 kg vuodessa. Kuormitus lasketaan käytetyn rehun ja tuotetun kalan sisältämän fosforin perusteella. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla enintään enintään 1 %. Kasvatusaltaiden lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava kasvukauden aikana vähintään kerran viikossa. Lietteen poistosta on laadittava suunnitelma, josta käy selville lietteen poistotapa, aikataulu ja lietteen sijoitus. Suunnitelma on toimitettava vuosittain ennen kasvatuskauden alkua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 7. Paahtojärven laitoksella saadaan säilyttää kalaa enintään 2 000 kg vuodessa ongintalammikkotoimintaa varten. Kerralla säilytettävä kalamäärä saa olla enintään 300 kg. Altaassa saadaan lisäksi säilyttää vuosittain enintään 9 000 kg Myllyjoen laitokselta siirrettyä kalaa 1.10. 30.4. Kaloja ei saa ruokkia. Paahtojärven laitoksella käytetty vesi saadaan johtaa Paahtojokeen. Altaisiin kertyvä liete on poistettava tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa ja sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittoja. 8. Kalanperkaamon jätevesien käsittelyä on tehostettava 31.10.2009 mennessä järjestelmällä, joka on ympäristönsuojelulain nojalla annetun asetuksen 542/2003 (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) mukainen. Sitä koskeva suunnitelma on esitettävä Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteen toteuttamista. Päästöt ilmaan ja melu 9. Myllyjoen ja Paahtojärven laitosyksiköiden ja perkaamon toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haju- tai meluhaittoja.