Vantaa Vanda 1 2011 toukokuu Kaupungin kesässä tapahtuu! Det händer och sker under sommaren i stan! Vapaaehtoiset näyttämöllä Sisältää Kaupunkijuhlan ohjelmaliitteen Tähdet tulevat Stjärnor på väg Vantaan mainiot kesänviettopaikat Vandas fina smultronställen Emilia Pikkarainen on tuttu näky Tikkurilan uimahallissa Vantaan kaupungin uusi asukaslehti Julkinen tiedote Vanda stads nya invånartidning Offentligt meddelande
ja muuta mukavaa Nautin > musasta > mediasta > tanssista > taiteesta > isoista tapahtumista Minulle sopii > seikkailutoiminta > kerhoilu > ulkopelit > päiväleiri > veneretki > kalastus > katukoris.. Bonusta olisi > kokea kasvun ihme puutarhapalstalla! Lisätietoja Vantaan nuorisotiloilta ja netistä www.vantaa.fi/nuoriso. p.s. Retkiä ja tapahtumia yms. järjestetään läpi kesän aina koulujen loppumisesta niiden alkuun asti. www.luontoluo.fi Luonto luo Ihminen kasvattaa Hakuaika Lastentarhanopettaja, Platon on sanonut, että pikkupoika on kaikista eläimistä vaikeimmin käsiteltävä. Mekin tiedämme, että ihmiseksi kasvattaminen ei ole helppoa. Tiedämme myös sen, että edes luonto ei pysty siihen, mihin alan osaaja pystyy. Juuri siksi me Vantaan kaupungilla haemme varhaiskasvatuksen ammattilaisia Tammistonrannan ja Kanniston uusiin päiväkoteihin Vantaalle. Tutustu tarkemmin tulevaan työpaikkaasi www.luontoluo.fi tai hae heti www.tyonhaku.vantaa.fi 26.4. - 13.5.2011 2 VANTAA VANDA 1 2011
> > Pääkirjoitus Kannen kuvassa Maarit Hurmerinta, Jorma Uotinen ja Heidi Akselin, toinen Hetken tähti -laulukilpailun voittajista. Kuva Sakari Manninen. Kuvankäsittely: Tuukka Mielonen Tervehdys, vantaalainen! Kädessäsi on Vantaan uudestisyntyneen asukaslehden ensimmäinen numero. Edellisestä asukaslehdestä onkin vierähtänyt jo toistakymmentä vuotta. Lehtemme tavoitteena on lähentää ja yhdistää vantaalaisia, kertoa kaupungista ja sen palveluista kuntalaisille sekä toimia käyntikorttina Vantaalle. Toivon, että kiinnostut lehdestä ja osallistut myös sen kehittämiseen. Haluamme puhutella kaikkia vantaalaisia, taustasta, iästä ja äidinkielestä riippumatta. Pyrimme käyttämään kieltä, jota on helppo ymmärtää. Tänä vuonna asukaslehti ilmestyy kolme kertaa. Jatkossa lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kullakin numerolla on oma teemansa. Tässä numerossa huomion keskipisteenä on Kaupunkijuhla. Kaupunkijuhla on sekin ilmentymä Vantaan kaupungin tavasta toimia haluamme osallistaa ja antaa erilaisille toimijoille mahdollisuuden olla mukana kaupungin tapahtumissa. Miellyttäviä lukuhetkiä uuden asukaslehden parissa! Antti Kuusela Vantaan kaupungin viestintäjohtaja 16 6 Kannessa 10 12 Emilia Pikkarainen rakentaa kuntohuippua kesän MM-uinteihin Hetki suuren orkesterin edessä Juhani Paajanen antaa neuvon tulevalle kaupunginjohtajalle Tulisivat jo kesä ja kärpäset! Vantaa Vanda Bästa Vandabo! Vantaa Vanda -lehti 1. vuosikerta Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintä Toimitus Vantaa-lehti, Metsolantie 4, 01450 Vantaa, asukaslehti@vantaa.fi, www.vantaalehti.fi Päätoimittaja Antti Kuusela Vt. toimituspäällikkö Jussi Rasimus Ulkoasu Anitta Mäkinen Valokuvaus Sakari Manninen Kuvankäsittely Tuukka Mielonen, Sakari Manninen Markkinointi Anssi Vuohelainen, Katri Kilpiäinen Ilmoitukset Katri Kilpiäinen Toimitusneuvosto Merete Ikäheimo, Pirjo Kivistö, Päivi Rainio, Vivikka Richt, Katja Savopirtti, Terhi Unhola, Vappu Vienamo Painopaikka Hakapaino Oy Painosmäärä 105 000 kpl Jakelu Jakelujuniorit Oy ISSN-L 1799-7038 ISSN 1799-7038 Näköislehti www.vantaalehti.fi Du har nu framför dig det första numret av Vandas invånartidning i ny skepnad. Det har redan hunnit gå tjugo år sedan den förra invånartidningen gavs ut. Vår tidning har som mål att förena Vandaborna och föra dem närmare varandra, berätta om staden och dess tjänster för kommuninvånarna och att fungera som Vandas visitkort. Jag hoppas att du blir intresserad av vår tidning och att du också är med om att utveckla den. Vi vill vända oss till alla Vandabor oberoende av bakgrund, ålder och modersmål. Vi försöker uttrycka oss på ett lättbegripligt språk. I år kommer invånartidningen ut tre gånger. I fortsättningen kommer den att ges ut fyra gånger om året. Varje nummer har sitt eget tema. I detta nummer vilar tyngdpunkten på stadsfestivalen. Stadsfestivalen är också den ett uttryck för Vanda stads sätt att verka vi vill få människor att delta och ge olika aktörer möjlighet att vara med i de olika evenemang som staden ordnar. Med önskan om angenäma läsestunder i den nya invånartidningens sällskap! Antti Kuusela Vanda stads informationsdirektör > > Sisältö 4 5 x Kaupunkijuhla 8 Näin järjestät nuorten tapahtuman 18 Terveyskeskusten uudet käytännöt 20 Elämää Varistossa 21 Virpi Hämeen-Anttila 22 Stjärnor på väg 25 Vieraskielisten Kaupunkijuhla 26 Kesän menovinkit > > Vantaa-lehti netissä: www.vantaalehti.fi
> > Alussa Hyviä hetkiä kotikaupungissa Kaupunkijuhla on kaikkien vantaalaisten yhteinen tapahtuma, jota vietetään keväisin viiden päivän ajan, eri puolilla kaupunkia, Vantaan syntymäpäivän (15.5.) ympärillä. Monipuolisen juhlaohjelman tuottavat kaupungin kulttuurin ja liikunnan kumppanit sekä kymmenet kolmannen sektorin toimijat. Kaupungin tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut vastaa ohjelman koordinoinnista. Vantaalla suorastaan kuhisee: elämyksiä löytyy sieltä sun täältä. Kaupunkijuhla kokoaa kotikaupunkisi monet herkulliset hetket samalle tarjottimelle. Vantaan kaupunki ojentaa hyvin erilaisille, mutta ah-niin-nautittaville tapahtumille yhteisen markkinointipäivänvarjon. Uuden asukaslehden juhlateema on osa sitä. Poimi ohjelmaliitteestä makusi mukaiset piristykset tai kokeile jotain aivan uutta! Kaupunkijuhla järjestetään laajana kansalaistapahtumana nyt neljättä kertaa, ja samalla juhlitaan Vantaan 660-vuotissyntymäpäiviä. Vantaa laskee historiallisen aikansa toukokuun 15. päivästä 1351, jolloin kuningas Maunu Eerikinpoika antoi virolaisen Padisten luostarin munkeille lohenkalastusoikeudet Vantaanjoen koskiin. Nykyisen Vantaan alue mainittiin tuolloin ensimmäistä kertaa historiankirjoissa. KATJA SAVOPIRTTI Porinaa kaupunkiympäristöstä Maailman designpääkaupunki (WDC) nimetään joka toinen vuosi. Ensi vuonna se on Helsinki yhdessä Vantaan, Espoon, Kauniaisen ja Lahden kanssa. Design ymmärretään kaupungeissa laajasti: se on tasokasta suunnittelua, joka helpottaa ihmisten elämää monella tapaa. Vantaan kaupunkisuunnittelu kutsuu asukkaat porisemaan kaupungin kehittämishankkeista ja tulevista WDC-projekteista juhlavuodelle omistettuun tilaan ( Asematie 3, Tikkurila) maanantaina 16. toukokuuta klo 12 15. Pecha Kucha -henkisen iltapäivän tavoitteena on pitää esitykset lyhyinä ja kiinnostavina. Kaupunkilaisilta on jo kevään ideapajoissa kerätty toiveita arjen ja ympäristön kehittämiseen. Vantaalaiset ovat ehdottaneet kaupunkitilaan esimerkiksi erilaisia levähdyspaikkoja, sosiaalisia olohuoneita, tapahtumia ja pieniä erikoisliikkeitä. On toivottu muun muassa kanootteja joen rantaan, skeittipaikkoja ja julkista taidenäyttelytilaa harrastelijoille. Lue lisää: wdc2012helsinki.fi KATJA SAVOPIRTTI 5 X Kaupunk Sporttisieluisille Hetken lapsille Elätkö täysillä tätä päivää? Sinulle tekisi hyvää velloa hieman menneissä ja tarkastella Hakunilan mullassa piileviä juuriasi. Mitä kotikonnuillasi tapahtui pimeällä keskiajalla? Kuuntele laulavaa munkkia, pakene mustaa surmaa, tempaudu historian kiemuroihin larppaajien tai laukkaajien vanavedessä... Raota historian verhoa romanttisessa kartanoympäristössä. Håkansbölen aikamatkat keskiajalta kustavilaisuuteen on sallittu myös lapsille vaikka tosi jännittäviä ovatkin! Niin, ja Vantaan kartanokierroksia ei kannata arkensa aateloimien ihmisten konsaan unohtaa! Oletpa sporttinen vaikka vain mieleltäsi, liikunnan osuus kaupunkikulttuurista on sinulle tärkeä. Kaupunkijuhlassa voit ylittää esteet, venyä, ojentua, liikuttua! Polskimaan pääset 15. toukokuuta ihan ilmaiseksi. Myyrmäessä voit osallistua megajumppaan eli hikeentyä hyvässä ja monipäisessä seurassa. Jos olet aikuinen, on tullut aikasi tutustua uimahyppyurheiluun. Jos taas haluat uusia ulottuvuuksia sauvakävelyyn, osallistu ennätysletkan tekemiseen tai sauvo suolle. Kamppailulajeihin pääset tutustumaan ilman niskalenkkiä. Nyt hikeä hattuun niin paljon kuin sielu sietää, kunnon ihminen! 4 VANTAA VANDA 1 2011
ijuhla TEKSTI KATJA SAVOPIRTTI KUVITUS MARKKU LAPPALAINEN Kaikille meille tehty! Sivustakatsojille Löydätkö sopivat sanat vasta sitten, kun tilaisuus meni jo ohi? Ihaile improvisaation notkeita osaajia huippuhauskoilla klubeilla. Tai kuuntele kiitäväkielistä Martti Suosaloa Teatteri Vantaassa tyypillä on sanoja vaikka muille jakaa! Naurun ja oivallusten tiimellyksessä kankeat poskilihaksesi pääsevät mukavasti venymään. Teatterin maailma sujauttaa tujauksen draamaa myös muiden kuin draamakuningattarien elämään... Ihan kaikessa rauhassa katsomon hämärissä koettuna. Kenties viihdytkin tanssiteatterissa Menninkäisten poluilla tai koet aidonkarheaa Katuelämää nuorten tanssimusikaalissa? Tietysti haluat bongata tähtitanssija Minna Tervamäen ja laulaja Jorma Uotisen. Katso kaikkea kaikin mokomin sivusta, mutta älä jää sivuun kaupunkijuhlan tapahtumista! Oman elämänsä säveltäjille Joillakin meistä on sydän kurkussa, joillain kämmenellä, ja ihastuneilla sydän näyttää olevan pupilleissa. Useimmilla sydän sijaitsee korvassa. Musiikki koskettaa tunteitamme ainutlaatuisella tavalla, ja ihminen on aina rakastanut musiikkia. Korvillesi on nyt tarjolla muun muassa Zorbas-duon kreikkalaista tunnelmaa, suomalaisen barokkiorkesterin taidokasta musisointia, Suzukisoittajien kepeitä wieniläisvalsseja, ihania ranskalaisia chansoneja, nuorten hiphop-happeningia ja suurta Viihdeorkesteria... Tosiaan, jäätelökesä alkaa tästä! Hemmottelunhaluisille Kaupunkijuhla tuo mukanaan kevään ja ilon, jotka näkyvät vantaalaisten ryhdissä ja ilmeissä. Tikkurilan Teatterin egohierojat kehuvat ihmiset seitsemänteen taivaaseen ihan kesken arkipäivän. Naisten kannattaa suunnata kipin kapin Flamingoon, joka panostaa juhlamielellä erityisesti heidän hyvinvointiinsa. Kaupunkijuhla hemmottelee myös monella muulla tavalla, jalkaudu ja ota selvää! GALLUP Minun Kaupunkijuhlani 1 Mikä (viereisistä) Kaupunkijuhlan ohjelmakategorioista on lähimpänä itseäsi? 2 Mitkä ovat omat ohjelmatärppisi tämän vuoden juhlassa? Kaija Lindroos, 70, Malminiitty 1 Olen kiinnostunut lähinnä teatterista ja tanssiesityksistä (kategoria: Sivustakatsojille). Kaupunkijuhlilla näkyykin olevan paljon mielenkiintoista tarjontaa. 2 Yhteisöteatteri Vapaatahtoisten Aurinko nousee -esitys (Lumo, to 12.5. klo 18) vaikuttaa hyvältä. Samoin Capital Heelsin rivitanssiesitys (Tikkuraitti, la 14.5. klo 12, 13, 14 ja 15). Risto Räppääjä ja Polkupyörävarasta (Rekolan Kino, su 15.5. klo 15) saattaisin mennä katsomaan lastenlapsieni kanssa. He tykkäävät siitä varmasti. Minna Ryytty, 29, Viertola 1 Minua kiinnostaa ainakin musiikki, mutta tänä vuonna itseäni kiinnostavat tapahtumat löytyvät Sivustakatsojien osastolta. 2 Tikkurilan Teatterin i mpro-klubi (Ravintola Shamrock, pe 13.5. klo 20) kiinnostaa, ja lapsen kanssa voisin mennä katsomaan hänen ikäisilleen suunnattua vuorovaikutteista Menninkäisen poluilla -teosta (Tanssiteatteri Raatikko: to 12.5. klo 9 ja 10.30, pe 13.5. klo 9 ja 18.30, ma 16.5. klo 9 ja 10.30). Kari Määttä, 65, Havukoski 1 Vantaan historia on lähellä sydäntäni, joten se kiinnostaa myös kaupunkijuhlassa (kategoria: Hetken lapsille). 2 Kulttuurikävely kirkonkylässä (la 14.5. Lähtö Pyhän Laurin kirkolta) vaikuttaa kiinnostavalta. Kaupunginmuseon TARINAMME Helsingestä Vantaaksi -näyttelyyn haluaisin myöskin tutustua. TEKSTI JA KUVAT MIRJAMI NÄRVÄ > > Kaupunkijuhlan kaikki tapahtumat ja aikataulut näet ohjelmaliitteestä ja netistä: www.kaupunkijuhla.fi VANTAA VANDA 1 2011 5
> > Kannessa Heidi ja Pekka suuren orkesterin edessä Pitäkää heille peu Vantaan kaupunkijuhlan henkeen kuuluu tarjota asukkaille uudenlaisia osallistumisen kokemuksia. Tänä vuonna kaksi onnekasta ja taitavaa vantaalaista nousevat kaupunkijuhlassa Vantaan viihdeorkesterin solisteiksi Hetken tähdiksi. Tikkurilan keskustalavan yleisö pääsee todistamaan jotakin ainutkertaista 14. toukokuuta. He näyttävät aivan tähdiltä. Pekka Turtola poseeraa kuvaajalle hyvin leikatussa puvussaan Vantaan kaupungin mediakeskuksen studiossa, ja Heidi Akselin on juuri saanut uuden kampauksen Varian kauneudenhoitoalan opiskelijoiden käsittelyssä. Tuoreet solistit valittiin eräänä maaliskuisena iltana kovatasoisessa karaokekisassa Pub Hertaksessa Tikkurilassa. Nyt, H-hetken lähestyessä, taustanauhat voidaan unohtaa. 50-henkinen orkesteri ja ulkona hengaileva yleisö antavat varmasti uskomattoman nosteen, Pekka Turtola haaveilee. Esiintymistilanteessa olen rauhallinen, vaikka muuten jännitän. Esimerkiksi ennen Hetken tähti -valintatilaisuutta palelin koko päivän aivan horkassa. Minua jännitti enemmän esiintyä Hetken tähti -kisassa kuin Kuorosodan suorissa tv-lähetyksissä, Heidi Akselin toteaa. PITKÄN LINJAN LAULUOPISKELIJOITA Akselin edusti viime keväänä Vantaata tv-ohjelma Kuorosodassa, Meiju Suvaksen kuorossa. Hän on asunut Vantaan Koivuhaassa 10 vuotta ja opiskellut liki yhtä pitkään Vantaan musiikkiopistossa. 18-vuotias abiturientti Vaskivuoren lukiosta laulaa kahdessa bändissä sekä tanssii, soittaa ja säveltää. Luotan kaikessa sisuuni sekä siihen mahtavaan tunteeseen, joka laulaessa ottaa valtaansa. Pekka Turtola on laulanut kuoroissa 10-vuotiaasta saakka. Hänellä on takanaan klassisen laulun opettajaopintoja, ja tällä hetkellä hän on kevyen laulun harjoitusoppilaana Sibelius- Akatemiassa. 32-vuotias sovelluskehittäjä harrastaa hiihtoa, suunnistusta ja potkupyöräilyä; näillä konsteilla hoituvat usein myös työmatkat Itä-Hakkilasta Arabianrantaan. Helsingin keskustasta Vantaalle muuttanut mies rakastaa asua Sipoonkorven kainalossa, lähellä Sotungin peltomaisemia. HUIPPUORKESTERI TURVAA SELUSTAN Turtola oli tehdä taannoisessa Hetken tähti -valintatilaisuudessa U-käännöksen, kun näki jonon kisapaikalla. Onneksi avovaimo piti hänestä kiinni. Heidi Akselinia puolestaan kannusti riemukas kaveriporukka. Hän kiittää myös Maarit Hurmerinnan luotsaamaa tuomaristoa. Lämmin ja vastaanottavainen raati oli kokelaitten puolella. Kylmän arvostelun sijasta saimme hymyjä ja hyvää mieltä. Vantaan viihdeorkesteri on Suomen ainoa viihdemusiikkiin erikoistunut sinfoniakokoonpano. Kaupunkijuhlassa orkesteri esittää James Bond -elokuvasävelmiä ja Beatlesia. En malta odottaa kaupunkijuhlaa! Tulisipa jo 14. toukokuuta, Heidi Akselin tuumaa. 6 VANTAA VANDA 1 2011
TEKSTI KATJA SAVOPIRTTI KUVAT SAKARI MANNINEN VIIHDEORKESTERIKUVA JUSSI AALTO kkuja Nyt kumpikin solisti on erittäin sitoutunut tarjoamaan hienon hetken Kaupunkijuhlan yleisölle. Emme jättäisi tätä kokemusta väliin mistään hinnasta. Vantaan viihdeorkesteri on täynnä täysverisiä ammattilaisia, ja sellainen orkesteri elää ja hengittää laulajan mukana. Myös ohjelmisto on juuri niin kaunis ja mahtipontinen kuin olla pitää! Laulan paljon itsekseni ja duettoja tyttöystävän kanssa, Pekka Turtola kertoo. TIKKURILAN JUHLALAVALLA 14.5. Vantaan viihdeorkesteri johtajanaan Nick Davies, solisteina Hetken tähdet ja Johanna Försti klo 16 17. James Bond, Beatles, rakkauslaulukonsertti..., Davies vihjaa. Maarit Hurmerinta Band klo 18 19. Sopiva synteesi meidän suosikkikappaleitamme ja aivan uusia lauluja, Hurmerinta lupaa. Jopa julkkista jännittää Kaupunkijuhlan tähtikaartiin kuuluvat myös Maarit Hurmerinta ja Jorma Uotinen, jotka saavat nyt antaa vinkkejä aloitteleville tähdille. Molemmat korostavat asenteen merkitystä laulajan uralla. Helppoja voittoja ei ole, artistin tehtävä on vastuullinen. Ihmisiä pitää koskettaa tunteen kautta, Uotinen lataa. Tarvitaan sekä herkkyyttä että paksunahkaisuutta. Kannattaa luottaa omaan sisäiseen maisemaansa, Hurmerinta korostaa. Kokemus ison orkesterin edessä on tajunnan räjäyttävä myös ammattilaulajien näkökulmasta, konkariesiintyjät vakuuttavat. Hurmerinta ja Uotinen vertaavat suurta orkesteria junaan: se ei pysähdy liikkeelle lähdettyään. Kuulija peilaa jokaista kappaletta omien kokemustensa kautta. Musiikista ihminen saa iloa ja syvyyttä arkeen. Se on tärkeintä, Hurmerinta muistuttaa. Uotinen kertoo olevansa erittäin levoton ja pysyvänsä jatkuvassa liikkeessä odottaessaan yleisön eteen pääsemistä. Tanssijana ja koreografina tunnettu Uotinen laulaa nykyisin useilla eri kielillä, muun muassa ranskaksi ja saksaksi. Eräässä konsertissa suustani tuli yhtäkkiä aivan käsittämätöntä mongerrusta, mutta pidin rytmistä kiinni ja annoin mennä loppuun saakka. Uotinen on kaupunkijuhlassa hyvin henkilökohtaisella matkalla Kadonnutta rakkautta etsimässä eli esittämässä ranskalaisia chansoneja Vernissassa. Asuessani Pariisissa monet laulut jäivät iholleni. Nyt tarjolla on ehta draamakonsertti, sillä lauluista muodostuu tarina; kaunis ja surullinen kuin elämä itse. Maarit Hurmerinta on ikänsä Vantaalla asunut laulaja ja muusikko, jonka tinkimätön ura miehensä Sami Hurmerinnan rinnalla on kestänyt jo yli 35 vuotta. Kaupunkijuhlassa Maaritin bändi soittaa Tikkurilan päälavalla niin ikisuosikki Jäätelökesän kuin muita menestyskappaleita pitkän uran varrelta sekä mahdollisesti aivan tuoreita lauluja, sillä tämä kevät on ollut Maaritille säveltämisen aikaa. Uusi albumi on valmistumassa. Jorma Uotisen chanson-ilta ma 16.5. klo 19 Vernissassa, Tikkurilantie 36. Katso ohjelmaliitteen sivu 5. VANTAA VANDA 1 2011 7
> > Käyttöohje Lähtöruudusta maaliin Näin syntyy nuorten oma juhla TEKSTI KATJA SAVOPIRTTI KUVAT SAKARI MANNINEN Te kuulette heistä vielä. Painakaa siis mieleen nimet Jenny Lustila, Noora Haataja, Annika Kupiainen, Maris Männik, Victor Hassan, Fabian Epah, Essah Lawrence, Kenan Miftari, Adam Emeschajmer, Raye Lawrence ja Hanad Ali. Nuorin heistä on 15, vanhin 19 vuotta. Heidän käsissään on Kaupunkijuhlan nuorten tapahtuma Tikkurilan päälavalla 14. toukokuuta. He ovat nuorisotyöntekijä Tiina Mustajärven, 28, ohjauksessa kiinnittäneet bändit. Samaan syssyyn he ovat suunnitelleet ja harjoitelleet mukaan omat tanssinumeronsa. Kymmenen hengen joukossa on organisaattoreita, markkinointipäälliköitä, tanssijoita, roudareita, järjestyksenvalvojia, juontajia... Hetkinen, nuorten lavatapahtuman juontajiksi on kuulemma saatu Skandinavian Hunksien Esko ja Big Brotherin viime vuoden voittaja Niko. Osa meistä oli kaupungin tapahtumatuottajakoulutuksessa viime vuonna. Järjestimme tuolloin avajaisbileet Havukosken nuorisotalolle. Tuli halu järjestää muutakin, Kenan Miftari kertoo. Kolmena aiempana vuonna on nuorille tarjottu kaupunkijuhlassa ilmaiskonsertti Vantaa Calling. Lähtö 1 2 Nyt nuorille haluttiin antaa vapaat kädet ja oma budjetti päälavan maksuttoman ja päihteettömän iltaohjelman järjestämiseksi. Pitää olla toimintasuunnitelma, taloussuunnitelma, markkinointisuunnitelma. On ollut unettomia öitä... Otamme tämän rennosti mutta vakavasti, porukka luonnehtii prosessia. Siisteintä on ollut olla artistien kanssa yhteydessä. Meillä oli aluksi 15 vaihtoehtoa, mutta nahisteltuamme niistä aikamme pääsimme loistavaan lopputulokseen. Lavalle nousevat ihan parhaat hiphopparit: Mikael Gabriel, Jyrise ja FlowBoysFam. Tytöt kyllä lakoavat, kun näkevät MG:n. Strategiamme on se, että nuoret ja komeat esiintyjät vetävät tyttöjä puoleensa, ja pojat Mitä se saa maksaa? Selvitä rahoitus ja muut resurssit eli käytettävissä olevat henkiset ja fyysiset voimavarat. taas tulevat tyttöjen perässä, pojat ilmoittavat. Toimitimme tarjouspyyntöjä myös ulkomaille, mutta ulkomaiset artistit olivat järkyttävän kalliita. Suomalainen kulttuuri on hyvää ja edullista, nuoret tuottajat myhäilevät. Tarjolla on ohjelma, joka kolahtaa todella monelle. Kyllä harmittaa, jos joltain jää kokematta. Soitamme ahkerasti kaikkia viidakkorumpuja, joista facebook on ihan ykkönen, markkinointiporukka, Kenan, Maris, Victor ja Noora, lupaa. 5 Aaarg! Jo vahvistettu artisti perui tulonsa, hetken sinua ottaa pattiin, mene pari ruutua takaisinpäin. 6 3 Haravoi artistimarkkinat ja laske verkkosi veteen. Ideasta se lähtee. Millaisen tapahtuman haluat ja miksi? Kenelle se on tarkoitettu? No mutta. Esiintymispaikka onkin jo tiedossa, ja vielä keskellä Tikkurilaa. Mikä etu! 4 Buukkaa esiintyjät. Odota heidän vahvistuksiaan tässä ruudussa, mutta älä liian montaa heittovuoroa. 8 VANTAA VANDA 1 2011
Laita tapahtumaan! Kaupungin kulttuurin ja liikunnan kumppaneiden lisäksi Kaupunkijuhlaan tuottavat ohjelmaa lukuisat kolmannen sektorin toimijat, jotka voivat hakea tarkoitusta varten aluerahaa tai kulttuuripalveluiden kohdeapurahaa: vantaa.fi/ avustukset. Kaupungin tilat ovat toimijoiden käytössä juhlien aikana pääsääntöisesti maksutta. Kaupunkikulttuuripäällikkö Lea Rahkola-Kauraseen kannattaa ottaa yhteyttä aina mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaupunki tarjoaa ohjelmille yhteismarkkinoinnin. Lisäksi erilaiset toimijat pääsevät kaupunkijuhlan myötä verkottumaan ja mahdollisesti tuottamaan jatkossa isompia ohjelmakokonaisuuksia alueille yhdessä. Kuka tahansa voi ehdottaa kaupunkijuhlaan tapahtumia. Asukkaiden ehdotuksista on aiempina vuosina toteutettu muun muassa digikuvamaraton ja erilaisia kiertoajeluita. Juhlan ohjelmatiedot kootaan Vantaan tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalveluissa vuosittain, aina helmikuun loppuun mennessä. Ohjelma löytyy tästä lehdestä ja kaupunkijuhla.fi:stä, jossa kiinnostavimmat tapahtumat voi myös kerätä itselleen koriin. Vuoden 2012 kaupunkijuhla odottaa sinun ideoitasi ja palautettasi tältä keväältä: Tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut, Vantaan kaupunki, Asematie 10 A (2. krs), 01300 Vantaa, sähköposti: kaupunkijuhla@ vantaa.fi. Hoida markkinointikertomuksellesi hyvä loppu: jaa kuvia ja videoita, jotta poissa olleetkin ymmärtävät, miten siisti tapahtuma oli kyseessä. Tuuleta. Lepää maalissa onnellisena. Ja sitten onkin jälkiarvioinnin aika: miten kaikki sujui? 10 + 10 1 Maali Jaaha, olet itsekin esiintyjä. Nouse siis lauteille ja hurmaa yleisö! H-hetki lähestyy, jännitä sopivasti. Harjoita kiivasta viime hetken postausta mobiiliviestimillä, jotta lähistöllä liikkuvat kaverisikin ymmärtävät tulla paikalle. 7 8 9 Puuhaa back stagella, jaa passeja, tuo artisteille sapuskaa... Mahtavaa, saatiin Mikael Gabriel pääesiintyjäksi! Täysillä eteenpäin ja markkinointimiksaus kuntoon: feissaa, tviittaa, bloggaa, levitä tapahtumajulisteita. VANTAA VANDA 1 2011 9
Kunnanisä jää kulmille Juhani Paajanen remontoi talonsa, kun hänen kahdeksanvuotinen pestinsä Vantaan kaupunginjohtajana päättyy. TEKSTI TEXT ANTTI KUUSELA KUVA FOTO SAKARI MANNINEN Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Vantaan poliittisen päätöksenteon pääkallopaikalla, kaupungintalon valtuustosalissa, joka remontoidaan entistä ehommaksi. Taloremontti alkaa Paajasella myös kotona Varistossa. Stadsdirektör Juhani Paajanen i det politiska beslutsfattandets högborg i Vanda, stadshusets fullmäktigesal som för närvarande renoveras. Husrenovering inleds också hemma hos Paajanen i Varistorna. Millaisin mielin jätät Vantaan johtajan tehtävät 31. heinäkuuta? Olen ollut kaupunginjohtajana mukana laajasti eri hankkeissa ja pannut itseni peliin 110-prosenttisesti, joten hyvillä mielin. Työni on ollut monipuolista ja kiinnostavaa. 37-vuotisen virkamiesurani aikana Vantaa on kehittynyt lähiökaupungista vähitellen vahvaksi työpaikkakaupungiksi. Onko Vantaata ollut vaikea vai helppo johtaa? Suurta kaupunkia on vaikea johtaa, mutta Vantaalla yhdeksi helpottavaksi keinoksi on kehittynyt valtuuston laaja sitoutuminen strategiasuunnitteluun. Lanseeraamani kaupunginhallituksen iltakouluperinne antaa samoin eväitä johtamiseen. Tämä näkyy varsinkin kaupungin budjetin laadintaprosessissa. Yhteistyö luottamushenkilöiden ja kaupungin virkamieskunnan välillä on erittäin hyvää ja tiivistä. Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimmat tapahtumat kaupunginjohtaja-aikanasi? Myyrmannin räjähdyksen jälkihoito ja vuoden 2004 tsunami, joissa molemmissa Vantaan kaupungin kriisikeskuksen rooli oli keskeinen sekä tilanteen akuutin hoidon että varsinkin jälkihoidon osalta. Vantaa saavutti näissä kriiseissä kansallisesti tunnustetun aseman. Olet kohdannut työssäsi lukuisia vantaalaisia. Kuka on jäänyt erityisesti mieleen? Mieleenpainuvimmat yhteydenotot ovat tulleet erityisesti kuntalaisilta, jotka ovat puhelimessa kehuneet uutta asuinaluettaan Kartanonkoskea. Mistä tunnet erityistä ylpeyttä urallasi? Jääkö jokin asia harmittamaan? Vantaan työpaikkaomavaraisuus on kehittynyt johdonmukaisesti. Nykyään puhutaan jo 106 prosentin omavaraisuudesta. Huonommin on mennyt työttömyyden osalta. Vantaakaan ei ole kyennyt purkamaan 1990-luvun ja 2000- luvun alun työttömyyttä niin kuin olisi toivottu. Pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan on ryhdytty toimimaan erilaisin keinoin yhteistyöpohjaisesti. Joitakin orastavia tuloksia ponnisteluista voidaan jo nähdä. Millaisena näet Vantaan aseman pääkaupunkiseudun metropolissa nyt ja tulevaisuudessa? Vantaa on vahva osa pääkaupunkiseudun metropolia. En usko kuntaliitoksiin pääkaupunkiseudulla, vaan näen alueen toimintamallin olevan jatkossa muiden eurooppalaisten metropolien tapaan yhteistyöperustainen. Metropolipolitiikan teemoja kirjataan kaupunkien aloitteesta jälleen tulevan hallituksen ohjelmaan. Aihe tulee olemaan keskeisessä roolissa uudenkin kaupunginjohtajan asialistalla. Vantaa profiloituu jatkossa yhä vahvemmin työpaikkakaupunkina. Myös perinteisen teollisuuden työpaikat lisääntyvät Vantaalla, varsinkin vuonna 2014 valmistuvan Kehäradan ansiosta. Mikä merkitys pian vietettävällä Kaupunkijuhlalla on Vantaalle? Kaupunkijuhla vahvistaa vantaalaisuutta ja kokoaa kaupunkilaisia yhteen. Aiotko jäädä Vantaalle asumaan? Mitä olet suunnitellut tekeväsi lähivuosina? Pysyn vantaalaisena. Tulen hyödyntämään aktiivisemmin kaupungin uinti- ja pyöräilymahdollisuuksia, joihin minulla onkin käytettävissä paljon enemmän aikaa kuin vuosiin. Myös oman talon remontti on työlistalla. Minkä neuvon haluat antaa seuraajallesi Vantaan kaupunginjohtajana? Tutustu kaupunkiisi ja tunne se perinpohjin. FAKTA 10 VANTAA VANDA 1 2011 UUSI KAUPUNGINJOHTAJA VALITAAN PIAN Juhani Paajasen, 63, määräaikainen virka Vantaan kaupunginjohtajana päättyy 31. heinäkuuta. Vuodesta 2003 Vantaata johtanut Paajanen jää toukokuussa lomalle virkansa loppuajaksi. Hänen viransijaisenaan toimii elokuuhun asti apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen. Kaupunginvaltuusto päättää uudesta kaupunginjohtajasta toukokuussa.
Kommunfadern förblir Vanda trogen Juhani Paajanen tänker renovera sitt hus när hans åtta år långa anställningstid som Vanda stadsdirektör upphör. Hur känns det att lämna uppgiften som stadsdirektör bakom sig den 31 juli? Som stadsdirektör har jag varit med i många olika projekt och bjudit på mig själv till 110 procent jag kan alltså känna mig nöjd och glad. Mitt arbete har varit både mångsidigt och intressant. Under min 37 åriga karriär som tjänsteman har Vanda sakta men säkert utvecklats från en förort till dynamisk arbetsplatsstad. Har det varit svårt eller lätt att leda Vanda? Det är alltid svårt att leda en stor stad, men i Vanda har ett tillvägagångssätt som underlättar arbetet utvecklats fullmäktige deltar långt i själva den strategiska planeringen. Den av mig lanserade aftonskolan för stadsstyrelsen fungerar också som vägledning för ledarskapet. Detta märks särskilt i budgetprocessen. Samarbetet mellan förtroendevalda och stadens tjänstemannakår är mycket gott och intensivt. Vilka har varit de mest oförglömliga händelserna under din tid som stadsdirektör? Eftervården vid bombdådet i Myyrmanni och tsunamin 2004 Vanda stads kriscentral spelade här en viktig roll både i den akuta vården och i all synnerhet eftervården. I dessa kriser vann Vanda erkänsla på det riksomfattande planet. Du har mött många Vandabor i ditt arbete. Är det någon som du särskilt kommer ihåg? Framförallt minns jag alla kommuninvånare som ringt och lovordat sitt nya bostadsområde Herrgårdsforsen. Vad är du mest stolt över i din karriär? Är det någonting särskilt som harmar dig? Vandas självförsörjning när det gäller arbetsplatser har utvecklats på ett konsekvent sätt. I dag talar man redan om en självförsörjning på 106 procent. Sämre har det gått för sysselsättningen. Inte heller Vanda har lyckats få bukt med arbetslösheten från 1990- och 2000-talet såsom man hade önskat. Olika åtgärder har börjat vidtas på samarbetsbasis för att motverka långtidsarbetslösheten. Man kan redan märka resultat av arbetet. Hur ser du på Vandas ställning inom huvudstadregionens metropol nu och i framtiden? Vanda är en stark del av huvudstadregionens metropol. Jag tror inte på kommunsammanslagningar inom huvudstadsregionen, utan anser att verksamhetsmodellen för området i fortsättningen ska bygga på samarbete precis som i andra europeiska metropoler. Metropolpolitikens teman tas på städernas initiativ igen med i det kommande regeringsprogrammet. Ämnet kommer att ha en framträdande roll också på den nya stadsdirektörens agenda. I fortsättningen profilerar Vanda sig allt starkare som en arbetsplatsstad. Arbetsplatserna inom den traditionella industrin ökar också i Vanda, särskilt tack vare Ringbanan som blir färdig 2014. Vilken betydelse har den snart aktuella stadsfestivalen för Vanda? Stadsfestivalen stärker känslan av Vandagemenskap och för människor samman. Kommer du att bo kvar i Vanda? Vad har du tänkt göra under de närmaste åren? Jag förblir Vandabo. Jag kommer att aktivare utnyttja de möjligheter till simning och cykling som staden har att erbjuda. Nu har jag mycket mer tid över för sådana aktiviteter än vad jag haft på många år. Jag tänker också renovera vårt eget hus. Vilket råd vill du som Vanda stadsdirektör ge till din efterträdare? Bekanta dig med staden och lär känna den utan och innan. FAKTA SNART VÄLJS NY STADSDIREKTÖR Juhani Paajanens, 63, tidsbundna tjänsteförhållande som Vanda stadsdirektör upphör den 31 juli. Paajanen har lett Vanda sedan 2003 och går i maj på semester för återstoden av sin tjänstetid. Han vikarieras av biträdande stadsdirektör Martti Lipponen fram till augusti. Stadsfullmäktige utser den nya stadsdirektören i maj. VANTAA VANDA 1 2011 11
> > kuvassa Kuvassa KESÄN ODOTTAJ TEKSTI JUSSI RASIMUS KUVAT SAKARI MANNINEN ELLEI TOISIN MAINITTU Tämän jutun sitaatit ovat peräisin kaupungin internetsivuilla järjestetyn kesäpaikkakyselyn vastauksista. Kuvien henkilöt eivät ole kyselyyn vastanneita vantaalaisia. MERKKIEN SELITYKSET Liikunta Auringonotto Kalastus Kahvila Uinti Grillauspaikka Sienestys, marjastus Leikkipaikka Puutarhanhoito 12 VANTAA VANDA 1 2011
MIKA RAUTIO AT Vantaa-lehti järjesti ensimmäisen numeronsa kunniaksi kesäpaikkakyselyn kaupungin asukkaille. Kysely järjestettiin helmikuussa, keskellä talven paukkuvia pakkasia. Vannoutuneet suven ystävät paljastivat meille omat kesäpaikkasuosikkinsa Vantaalla. Samalla he kertoivat odottavansa jo innokkaina kesää ja kärpäsiä, vaikka talven hiihtokelit olivat vielä parhaimmillaan. Tämän jutun kuvaideat ovat peräisin kyselyyn vastanneiden kesäfanien tunnelmista ennätyslumien keskeltä. Kuusijärven ja Vantaankosken tuntevat kaikki, esittelemme viisi muuta vastauksissa mainittua kesänviettopaikkaa. MIKA RAUTIO Keravanjoki Aurinkoa, virtaavaa vettä ja sopivaa varjoa puiden katveessa, voisiko juuri muuta toivoa. Matarin, Nikinmäen ja Havukosken uimarannat. Heurekan rantapuisto ja Tikkurilankoski. Havukosken-, Kirkonkylän- ja Veininmylly, eikä tässä läheskään kaikki Keravanjoen varrelta löytyy paljon nähtävää ja oivallisia pistäytymispaikkoja. Kesäpaikkakyselyn vastauksista voi päätellä, että vantaalaiset todella pitävät Keravanjoesta ympäristöineen. Keravanjoen vartta pääsee kulkemaan kevyenliikenteen väylää pitkin, mutta hienon sightseeingin voi tehdä myös jokea pitkin meloen. Hanabölen- ja Tikkurilankosken välinen osa tarjoaa melojalle muun muassa rauhallisen kauniita pelto- ja maalaismaisemia. Tikkurilankosken ja Vantaanjoen haarauman välinen reitti on vehreä ja vähäisen virtauksensa ansiosta nautiskeltavissa molempiin suuntiin. Joen Vantaalla sijaitsevan osan pohjoispään kosket ovat hankalalaskuisia. Vähemmän harrastaneen retkimelojan on syytä ohittaa ne rantautumalla. Patikointimatkaa kertyy parisataa metriä koskea kohden. Keravanjoesta nousee kalaa, muun muassa haukia. Kalastus on luvanvaraista, eikä se ole sallittua kaikissa kohdin jokea. Esimerkkireittejä: Matarinranta Tikkurilankoski, Tikkurilankoski Vanhankaupunginkoski/Haltiala. Lisätietoa melontareiteistä, koskista, kalastuksesta ja nähtävyyksistä: www.vhvsy. fi/f/keravanjoki_esite_2009netti.pdf Täky: Hörppää melonnan lomassa kahvit Veininmyllyllä ja syötä sorsia Heurekan rantapuistossa. VANTAA VANDA 1 2011 13
> > Kuvassa VANTAAN LUONTOKOULU EIJA VÄLIMÄKI Kalkkiruukin luontopolku Loistava päiväretkeilykohde vaihtelevassa maastossa! Hyvä vaihtoehto ruuhkaisalle Nuuksiolle. Sinirikonpuisto Jos kesää viettää lasten kanssa, kiva paikka on Sinirikonpuisto. Siellä on paljon laitteita, ja torin herkutkin lähellä. Joskus käyttäjiä on tosin liian runsaasti, eikä pääse heti suosikkilaitteeseen. Vantaalla on 162 yleistä leikkipuistoa, joiden käytössä ei ole rajoituksia. Yksi isoimmista ja laitevalikoimaltaan Sotungissa sijaitseva 4,5 kilometrin mittainen luontopolku on yksi Itä-Vantaan ja Sipoonkorven helmistä. Alueella tehdystä kalkinlouhinnasta nimensä saanut polku hivelee runsaimmista on Sinirikon leikkipuisto, joka sijaitsee Tikkurilan torin vieressä Viertolassa. Leikkipuisto valmistui vuonna 2008. Sinirikko on Vantaan ainoa täysin esteettömäksi suunniteltu leikkipuisto. Näkörajoitteiset on huomioitu puiston värivalinnoissa, valaistuksessa ja opastetauluissa. Puisto on helppokulkuinen myös liikuntaesteisille, ja heille on varattu parkkitilaa sisäänkäynnin läheltä. Puiston erikoisuuksiin kuuluu bocciapelikenttä. Eväidensyönnille löytyy oma alueensa. Puiston eteläosa on suunniteltu erityisesti aikuisten ja vanhusten käyttöön. Nälän yllättäessä tai kahvihampaan kolottaessa kannattaa kulkijaansa vaihtelevalla maastolla: metsällä, pelloilla ja kallioilla. Reitin korkeimmalta kohdalta, Högbergetiltä, avautuu kirkkaalla ilmalla näköala merelle asti. Kalkkiruukin luontopolku tarkipaista tien toiselle puolelle torikahvilaan. joaa mäkisyytensä ansiosta tehokasta liikuntaa. Reitti sopii ilman rattaita kulkeville lapsiperheille, mutta on liian hankalakulkuinen liikuntarajoitteisille. Luontopolun läheisyydestä löytyvät sienestys- ja marjastuspaikat. Nuotiopaikka on laavulla, joka sijaitsee vajaan kilometrin päässä Kalkkiuunintien pysäköintialueesta. Kyselyn vastauksissa mainittiin myös Tammiston ja Metson luontopolut. Täky: Koe erämaatunnelmaa laavulla. Osoite: Kalkkiuunintie 20, Sotunki (pysäköintipaikka). Bussit: Tikkurilasta linja 69, Hakunilasta linja 3. Täky: Etsi puistosta lasten ja nuorten tekemä ympäristötaideteos. Osoite: Sinirikontie, Tikkurila. Bussi 61. 14 VANTAA VANDA 1 2011
LUKIJAKUVA Yleiset viljelypalstat Aurinkoa, liikuntaa, hieno maalaismaisema, tilaa hengittää, mukavaa seuraa ja uintipaikkakin lähellä. Kuka kasvattaa kesän komeimman kurpitsan tai suorimman porkkanan? Ympäri Vantaata löytyy toistakymmentä yleistä palstaviljelyaluetta. Viljelypalstat tarjoavat loistavan mahdollisuuden puutarhaviljelyyn muun muassa niille, joilla ei omaa maata. Viljelypalstoja vuokraavat poliittiset ja yleishyödylliset yhdistykset. Oma maapläntti irtoaa huokealla muutaman kympin vuosihinnalla. Kaupungistamme löytyy myös muutama siirtolapuutarha-alue ostettavine mökkeineen. Kyselyn vastauksissa mainittiin myös Lapinniityn ryhmäpuutarha-alue: Siellä voi nauttia aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn: seurata luonnon kulkua, työntää sormensa multaan ja kasvatella kukkia, marjoja, hedelmiä ja vihanneksia tai vain paistatella päivää pihanurmikolla, kunhan pitää nurmikkonsa ja pihapiirinsä kunnossa. Lisätietoa: www.vantaa.fi > Asukas > Ajankohtaista > Viljelypalstoja vuokraavat yhdistykset Vantaalla Täky: Puutarhanhoito viljelypalstoilla on kätevä tapa tutustua muihin viherpeukaloihin. Kesäpaikkakysely: MYÖS NÄMÄ VANTAAN PAIKAT MAINITTIIN Kuusijärvi Monipuolinen suosikki. Oma kotipiha Rentouttaa ja rauhoittaa. Ankkalammen puisto Ihana lehto. Ojangon ulkoilualue Hyviä kävelyreittejä. Vantaankoski Komeaa katsottavaa. Bjursin ulkoilualue (Vantaan omistama alue Inkoon saaristossa) Onkimista luodoilla. Pitkäkoski Satumainen ympäristö. Helsinki-Pavi Aito lavatanssipaikka. Oma terassi Avataan keväällä ja suljetaan syksyllä. Hakunilan kartanon alue, Laila Pullisen veistospiha Vain kahvila puuttuu! Simonkylänpuisto Hyvin hoidettu ja vehreä puisto. Hakunila Kaikki tarvittava lähellä. Tour de lentokenttä -pyöräreitti Parasta kesäliikuntaa. Tikkurilan ympäristö Upeita paikkoja keskellä kaupunkia. Honkanummen hautausmaa Työpaikkani ensi kesänä taas. :) Hiekkaharju Idyllinen ja letkeä miljöö. Hakunilan myötätuulirock Lapsiystävällinen. Myyrmanni Viileää kuumallakin. Metsolansuo Metsän keskellä. TAPANI MÄKIPÄÄ ANSSI VUOHELAINEN Lammaslampi Ympäristössä useita auringonottoalueita. Rauhallista ja siistiä. Sekä avaruutta että luonnonpuita, onneksi ei paljoa istutettuja puita. Lintuja ja perhosia. Länsi-Vantaan ylpeys, vajaan neliökilometrin kokoinen Lammaslampi, on keidas Pähkinärinteen asuinalueella. Lammen ympäristö viheralueineen tarjoaa mainion mahdolli- suuden rennolle kesäpäivän vietolle. Lammen ympäri kiertävä, reilun kilometrin mittainen lenkki kuuluu monen länsivantaalaisen rutiineihin. Penkit ja laiturit houkuttelevat kiireettömään istuskeluun kauniissa suvisäässä. Kalastus on luvanvaraista. Lammen vedenlaatua on viime vuosina parannettu hoitotoimenpitein. Uimarannan rakentaminenkaan ei ole poissuljettu vaihtoehto tulevaisuudessa. Lampi on yhteydessä Furumossen suohon ja Espoon Pitkäjärveen. Täky: Vetäise hole-in-one lammen rannalla sijaitsevalla 18-reikäisellä ratagolfradalla. Osoite: Terhokuja, Pähkinärinne. VANTAA VANDA 1 2011 15
> > Tänään täällä Huippu-uimari Emilia Pikkarainen: Vantaalta löytyy kaikki tarvitsemani Suomen nopeimman naisperhostelijan arki kuluu Tikkurilan uimahallissa ja luonnonkauniissa Sotungissa. TEKSTI JUSSI RASIMUS KUVAT SAKARI MANNINEN 16 VANTAA VANDA 1 2011
Emilia Pikkarainen harjoittelee Tikkurilan uimahallissa parhaimmillaan viisi tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa. Viikossa uintikilometrejä kertyy puolensataa. Päivän harjoitusohjelma kulkee kästevästi mukana juomapullon kylkeen teipattuna. Erilaiset treenivälineet, kuten räpylät, tuovat vaihtelua uintiharjoitteluun. VANTAALAISUUS Olen asunut kolmevuotiaasta lähtien Sotungissa. Se on ihana paikka. Siellä on peltoja, metsää ja maatiloja rauhallista ja luonnonkaunista. Olen ylpeä vantaalaisuudestani ja haluan asua täällä myös jatkossa. En osaa sanoa, mitä kaipaisin Vantaalle lisää. Minulle täältä löytyy kaikki tarvittava. KESÄSUUNNITELMAT Kesän ja koko kauden päätapahtumani on pitkän radan maailmanmestaruuskisat, jotka uidaan Kiinan Shanghaissa heinäkuussa. Kauden kuntohuippuni rakennetaan sinne. Lähden Shanghaihin rikkomaan aikarajoja olympiakisoihin, jotka uidaan ensi vuonna Lontoossa. Jossain vaiheessa kesää pidän myös parin viikon loman. VAPAA-AIKA Kilpauinnin ja opiskelun takia minulla ei ole hirveästi vapaa-aikaa. Sunnuntai on viikon ainoa lepopäiväni. Käyn kaverieni kanssa Flamingossa leffassa ja Jumbossa shoppailemassa. Tai sitten vain oleskelen kotona lueskelen ja kuuntelen musiikkia. OPISKELU Minulla on menossa abiturienttivuosi Sotungin lukiossa, jossa olen käynyt urheilupainotteista linjaa. Tarkoituksenani on saada ylioppilaskirjoitukset päätökseen syksyllä, mutta tarvittaessa jatkan koulussa neljännelle vuodelle. Aion lähteä jatko-opiskelemaan lähivuosina, mutta en ole vielä päättänyt alaa. Mietin asiaa tarkemmin vasta Lontoon olympiakisojen jälkeen, jotka ovat edessä jo puolisen vuotta ylioppilaskirjoitusten päättymisestä. UINTI Harrastin lapsena uinnin lisäksi useita urheilulajeja ja balettia. 12-vuotiaana jätin muut HÄN EMILIA PIKKARAINEN Ikä: 18 Lajit: Perhos- ja sekauinti Seura: Vantaan Vesikot Valmentaja: Jukka Pikkarainen Parhaat saavutukset: Suomen ennätyksiä ja -mestaruuksia eri matkoilla, vapaauinnin EM-viestipronssi 2010, finaalipaikka EM-kisoissa Istanbulissa 200 m perhosessa, useita välieräpaikkoja kansainvälisissä arvokisoissa. lajit. Uinnissa pääsee kilpailemaan paljon, ja laji sopii energiselle ja pirteälle luonteelleni. Kilpauimarien joukosta löytyy toki myös muunlaisia persoonia, kuten rauhallisia ja hiljaisia tyyppejä. VANTAAN UIMAHALLITILANNE Vantaalla on riittävästi halleja. Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia ratavuorojen saamisen suhteen. Hallien henkilökunta on joustavaa. Viihdyn kotikaupungin halleissa, sillä ne ovat kotoisia isoon Mäkelänrinteen uintikeskukseen verrattuna. Siellä on aina kauhea hulina, enkä tykkää treenata isoilla areenoilla. On mukavaa, kun tietää tuttujen hallien kuviot, jolloin aikaa ei kulu turhaan ihmettelyyn. SUOSIKKIHALLI Hakunila on kotihallini ja siksi suosikkini. Olen treenannut siellä pikkutytöstä asti, joten siihen on kasvanut erityinen tunneside. Harjoittelin pääasiassa Hakunilassa ennen kuin halli meni remonttiin (remontti valmistuu syksyllä). Tikkurilan uimahalli on toinen suosikkini. Vaihtelun vuoksi käyn silloin tällöin vetämässä aamutreenit Myyrmäessä. TIKKURILA Harjoittelen tällä hetkellä lähes pelkästään Tikkurilan uimahallissa. Hallivaihdoksesta on ollut minulle paljon hyötyä, sillä Tikkurilasta löytyy kaupungin ainoa 50 metrin allas. Kesän MM-kisoissa ja ensi vuoden olympiakisoissa uidaan 50 metrin altaassa, joten nyt on hyvä kerätä kokemusta pitkälle radalle. Halli on varusteluiltaan hyvä ja siellä voi tehdä myös kuivatreenit: alakerrasta löytyy tila kuntopiirille, ja punttisali on tosi hyvä. Emilia Pikkarainen on yksi kolmesta vantaalaisurheilijasta, joita kaupunki tukee harjoittelussa kohti Lontoon olympiakisoja 2012. Kaupungin muut kumppanuusurheilijat ovat purjehtija Sari Multala ja uimahyppääjä Ville Vahtola. FAKTA EMILIAN SUOSIKIT Kirja: Rento lukeminen, esimerkiksi Himoshoppaajat Musiikki: Uudet hitit Ruoka: Kala Paikka: Koti ja oma sänky Lause: Ei yhtä tiettyä, mutta jotain positiivista Asu: Rento kotiasu tai uikkarit Elokuva: Holiday, ynnä muut romanttiset komediat Tavara: Tärkeiltä ihmisiltä saamani korut Tekeminen: Uinti VANTAA VANDA 1 2011 17
> > Kaupungilla LYHYESTI Terveysasemien palvelukykyä kehitetään PERUSKOULUN PÄÄTTÄVILLE TARJOLLA OPASTUSTA Peruskoulun päättävät saavat tiedon yhteishaun tuloksista 16. kesäkuuta. Ilman opiskelupaikkaa jääville on tarjolla muun muassa ammattistartteja ja kymppiluokkia, jotka tarjoavat vuoden mittaisen koulutus- ja työharjoittelurupeaman. Ammattistarteille ja kymppiluokille haetaan yhteishaun päättymisen jälkeen. Toisille nuorten työpajat saattavat olla hyvä vaihtoehto. Ohjausta ja neuvoja tarvitsevat peruskoulujen ja kymppiluokkien oppilaat ovat ensisijaisesti yhteydessä omaan opinto-ohjaajaansa, jotka päivystävät kouluilla 16. kesäkuuta. Kesän aikana neuvontaa on saatavilla myös nuorten ohjauskeskus Kipinässä (Hiekkaharjuntie 8 A), jonne voi tulla ilman ajanvarausta 4. 7. 19. 8., arkipäivisin klo 13 16. Lisätietoa: www.vantaa.fi/ opetus ja www.vantaa.fi/ kipina TERHI UNHOLA ILTAPÄIVÄKERHOISSA AIKA KULUU SIIVILLÄ Vantaan koulujen yhteydessä toimii kuutisenkymmentä iltapäiväkerhoa, joihin oppilaat suunnistavat koulupäivän jälkeen. Toimintaa on tarjolla ekaluokkalaisille, mutta myös tokaluokkalaisia kerhoihin otetaan, jos on tilaa. Kerhoissa on tarjolla monipuolista ohjelmaa ja välipala. Osallistumisen hinta on 80 tai 105 euroa riippuen siitä, onko lapsi kerhossa klo 16 vai 17 asti. Toiminnan järjestävät kaupungin yhteistyökumppanit, jotka ottavat vastaan hakemuksia 13. toukokuuta asti. Lisätietoa: www.vantaa.fi/ opetus TERHI UNHOLA Länsi-Vantaan terveysasemilla Myyrmäessä, Martinlaaksossa ja Katriinassa siirryttiin maaliskuun alussa uuteen toimintamalliin. Vastaava muutos toteutetaan muualla Vantaalla syksyllä. TEKSTI VAPPU VIENAMO KUVA SAKARI MANNINEN Uusien toimintatapojen käyttöönotto on ollut vielä sisäänajovaiheessa. Teemme hartiavoimin työtä sen eteen, että saamme palvelumme asiakkaiden kannalta parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Tärkeää on ohjata potilaat oikeisiin palvelupisteisiin ja saada puheluihin vastaamisajat lyhyiksi, kertoo Länsi-Vantaan alueen johtava ylilääkäri Toni Vuori. Jonotusajat lääkärin vastaanotolle päiväpoliklinikalla Myyrmäessä ovat Vuoren mukaan olleet kohtuullisia. Aika ajoin lääkärille on päässyt noin tunnissa. Päivät ovat kuitenkin erilaisia ja täysin tasainen jonotustilanne ei voi olla koskaan. Päiväpoliklinikalla potilaita hoidetaan siinä järjestyksessä, kun he ovat lääkärin vastaanotolle kirjautuneet. Äkillistä hoitoa tarvitsevat potilaat (esim. kipuilevat ja kuumeiset lapset) voidaan kuitenkin ottaa lääkärin vastaanotolle ennen muita potilaita, Vuori kertoo. Hän korostaa, että vakavasti sairastuneiden (esim. rintakipu- ja hengenahdistuspotilaiden) tulee hakeutua suoraan sairaalapäivys- tykseen (ohjeet ja sairaskuljetukset numerosta 112). Länsi-Vantaan päiväpoliklinikalla Myyrmäessä ei ole valmiuksia äkillisesti ja vakavasti sairastuneiden hoitoon, jotka tarvitsevat sairaalatasoista hoitoa. FAKTA Myös terveysasemien puhelinpalveluita on uudistettu. Käytössä oleviin asiointinumeroihin vastaa koko ajan useita henkilöitä. Puhelinjärjestelmä toimii niin, että soittajan kannattaa aina jäädä odottamaan vastaamista. Mikäli soittaja katkaisee puhelun, joutuu hän uudella soittokerralla puhelujonoon aina viimeiseksi. Mikäli on epävarmuutta siitä, mihin hoitopisteeseen tulisi hakeutua, voi soittaa yleiseen neuvontanumeroon 10023. VASTAANOTTOPALVELUJEN PÄÄPERIAATTEET Pysyvän lääkärisuhteen (omalääkärin) saavat 75-vuotiaat, pitkäaikaissairaat ja usein lääkäriä tarvitsevat. Heitä palvelee sekä kiireettömissä että kiireellisissä asioissa heidän oma terveysasemansa (ei tarvetta hakeutua päiväpoliklinikalle). Ajanvaraus lääkärille oman tiimin ajanvarausnumeron kautta tai asioimalla terveysasemalla. Potilaat, joilla ei ole nimettyä omalääkäriä, saavat kiireettömissä asioissa ajan kulloinkin vapaana olevalle lääkärille. Ajanvaraus Länsi-Vantaan neuvontanumeron kautta (p. 09 8393 5451) tai suoraan terveysasemilta. Neuvontanumerossa myös selvitetään potilaalle, miten on mahdollista saada omalääkäri sitä tarvitsevalle. Kiireellisissä asioissa palvelee Länsi-Vantaan päiväpoliklinikka Myyrmäen terveysasemalla klo 8 16 (os. Jönsaksentie 4). Terveyskeskuspäivystys toimii entiseen tapaan Peijaksen sairaalan yhteydessä. Samoin sairaalapäivystys. Lisätietoja: www.vantaa.fi/terveyspalvelut 18 VANTAA VANDA 1 2011
Vapaaehtoisten elämä avautuu näyttämöllä TEKSTI KATJA SAVOPIRTTI KUVA JANNE PARVIAINEN Vapaaehtoistyön valtava merkitys nostetaan nyt teatterilavalle. Iso esiintyjäjoukkomme on koottu eri puolilta Vantaata, kertoo Kaarina Kollin, joka on ohjannut Kaupunkijuhlaan yhteisöteatterin spektaakkelin Aurinko nousee. Esityksessä kuullaan myös nuorison hyvät räpit. Eri ikäisten pitää päästä tekemään asioita yhdessä, koska se on niin siistiä, vinkkaavat 60-henkisen ryhmän vanhimmat, 73-vuotiaat Tyyne Sipponen ja Tuomi Hälikkä. Aurinko nousee -esitys sisältää pieniä tarinoita, laulua ja tanssia. Moni esiintyjistä kokee löytäneensä oman äänensä harjoituksissa. Ryhmän käsissä syntyi hieno ja vakava juttu, jota huumori maustaa. Miten selvitä eteenpäin työelämän paineissa tai yksinäisenä ilman verkostoja? Miltä tuntuu läheisyyden kaipuu, menetys, rakastaminen, erilaisuus? Myös vanhenemista ja ympäristöasioita käsitellään, Kollin lupaa. Ja kaikki tämä noin tunnissa! Ei ihme, että toistasataa teatterilippua oli jo varattu tätä haastattelua tehtäessä. Liput viedään käsistä. Ties millaisia julkkiksia meistä tulee, Jorma Penttinen heittää pilke silmäkulmassa. Vapaaehtoistyön konkareiden mukaan auttamisesta saa hyvän mielen. Auttajille kertyy myös hyödyllisiä kokemuksia, virikkeitä ja kontakteja. Jaana Heiskanen tekee vapaaehtoistyötä Vantaan Lähiönäyttämöllä sekä asukastoiminnassa, Hannu Perkinen Vantaan rikos- ja riita-asioiden sovittelussa, kun taas Pentti Huttunen on Koivukylän Kafnetissa tietokoneavustajana. Tuula Suominen on toiminut SPR:n ystäväpalvelussa jo 10 vuotta. Hän kuljettaa vanhuksia esimerkiksi lääkäriin. Jos ystävänä on 99-vuotias mummo, joka asuu kotona ja tekee itse ruokansa, niin se on asia johon sitoudutaan. On vanhuksia, jotka eivät pääse ulos viikkoihin. Haemme heitä yhteisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, kertovat Sipponen ja Sirpa Tiitu, jotka molemmat toimivat Myyrinkodin vanhusten ystäväpiirissä. Jo joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä: urheiluseuroissa, nuorisotyössä, harrastuspiireissä, seurakunnissa. Muun muassa tuntitili-sivustolla (www. tuntitili.fi) kerrotaan, mitä kaikkea vapaaehtoisena voi tehdä. Yhteisöteatteri Vapaatahtoiset: Aurinko nousee, to klo 18 Martinus, Martinlaaksontie 36 (ensi-ilta) ja to 12.5. klo 18, Lumo, Urpiaisentie 14. Esityksiin liittyy valokuvanäyttely. Myös Vantaan asukastiloissa juhlistetaan vapaaehtoisuutta: Violassa vietetään 5-vuotissyntymäpäiviä 12. toukokuuta. Myyringissä, Tuulikontissa ja Kafnetissa järjestetään Onnen päivä perjantaina 13. toukokuuta. Vapaaehtoistoiminnan vuoden tarkoitus on nostaa näkyviin vapaaehtoisuuden suuri merkitys yhteiskunnassa. Vapaaehtoistyö säästää paitsi euroja myös ihmisiä, esimerkiksi syrjäytymiseltä. www.vantaa.fi/jaettuailoa Yhteisöteatteri Vapaatahtoisissa on eri-ikäisiä ihmisiä eri puolilta Vantaata. LYHYESTI MUSEO TALLENTAA VANTAALAISTA LAPSUUTTA Vuosi 2011 on Vantaan kaupunginmuseolla omistettu lapsille ja leikille. Museo tallentaa kokoelmiinsa vantaalaista lapsuutta ja toivoo kaupunkilaisilta lahjoituksia. Mäenlasku, majat, mäkiautot, nukkeleikit, kiiltokuvat, hoitopaikat, unilelut, naruhyppely, pihaleikit, tietokonepelit, lautapelit, luettelee intendentti Jutta Kuitunen mahdollisten lahjoitusten aiheita. Jos sinulla on kuva-albumissasi valokuvia lapsuutesi leikeistä Vantaalla tai muuta lapsuuteen liittyvää, jotka tahtoisit säilytettävän tuleville sukupolville, ota yhteyttä museoon. Muiston ei tarvitse olla erityisen vanha, museoesineiksi sopivat nykypäivänkin lelut. MARJO POUTANEN KÄRRÄÄ KODIN ONGELMAJÄTE KERÄYSAUTOON Helsingin seudun ympäristöpalvelujen keräysautot keräävät Vantaalla maksutta kotitalouksien ongelmajätteitä sekä metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromua 23. toukokuuta saakka. Autoihin voi tuoda maksutta muun muassa energiansäästölamput, maalit, liuottimet, torjunta-aineet ja siivouskemikaalit. Vastaan otetaan myös vanhentuneita lääkkeitä. Metallinkeräysauto ottaa vastaan kotitalouksien yksittäisiä metalliesineitä, kuten polkupyöriä, lämminvesivaraajia ja metallipurkkeja. Keräysautoihin eivät kelpaa autonrenkaat, painekyllästetty puu, asbesti, yritysten ongelmajäte tai räjähteet. Autojen tarkat aikataulut ja pysähtymispaikat ovat luettavissa internetissä: www.hsy.fi. Niitä voi tiedustella myös soittamalla jätehuollon asiakaspalveluun 09 1561 2110 arkisin klo 8.30 15.30. SARI KOROLAINEN HSY/JENNI-JUSTIINA NIEMI VANTAA VANDA 1 2011 19
> > Me vantaalaiset Vuoden 2015 asuntomessut pidetään Marja-Vantaalla. Vuoden 1977 asuntomessualue Varisto on nykyisin vanhemman väen suosiossa. Marja-Vantaalla neljän vuoden päästä järjestettävät asuntomessut antavat varmasti lisäpuhtia alueen rakentamiselle ja kehitykselle. Niin kävi aikoinaan myös Varistolle, Vantaan edelliselle asuntomessualueelle, joka vuoden 1977 asuntomessualueen vetovoimalla moninkertaisti asukaslukunsa. 70-luvun alussa Varistossa asui alle 500 ihmistä. Lapsiperheet valloittivat Variston, ja kymmenen vuotta myöhemmin asukasmäärä ylitti kolme tuhatta. Jo 1950-luvulla Varistoon muuttanut Heikki Väre oli todistamassa alueen rakentamisbuumia. Asuntomessualue nousi keskelle peltoa, teemanaan yhtiömuotoiset korttelikohtaiset pientaloratkaisut. Se on vieläkin hienoa aluetta, tosin maisemaltaan hyvin erinäköistä kuin silloin. Siellä on nähtävissä monipuolista ja yksilöllistä rakentamista. Minun mielestäni alue on säilyttänyt arvonsa, Väre kehuu. ULKOILUMAASTOT LÄHELLÄ Vantaalla on 61 kaupunginosaa! Kerromme jokaisessa numerossamme kuulumiset yhdestä kaupunginosasta kerrallaan. Lounais-Vantaalla sijaitseva Varisto on toiminnoiltaan kaksijakoinen kaupunginosa. Ulkopuoliselle Varisto tuo ensimmäisenä mieleen vain Kehä III:n varrelta löytyvän huonekalumyymälöiden keskittymän, eikä ihme, sillä liike- ja teollisuusalue on Vantaan isoimpia. Varistoniityn toiselta puolelta löytyy hyvin rauhallinen pientaloalue. Tämä on mitä mukavin paikka, Väre luonnehtii. Hän, 63-vuotias atk-järjestelmän pääkäyttäjä, on viihtynyt perheineen Varistossa monta vuosikymmentä. Erityisen lähellä Väreen ja muiden varistolaisten sydäntä ovat kaupunginosaa idästä ja etelästä ympäröivät viheralueet. Raappavuoren ympäristö valaistuine lenkkipolkuineen on suosittu ulkoilualue, jota käyttävät muutkin kuin varistolaiset. Muitakin urheilumahdollisuuksia on, kuten suuri tenniskeskus. Myös Hiekkakenttä jalkapallomaaleineen löytyy, joskin teknisesti ottaen Vapaalan puolelta. Talvisin kentän kaukalossa lävähtävät lämärit. TEKSTI JUSSI RASIMUS, MIRJAMI NÄRVÄ KUVAT SAKARI MANNINEN Väre viihtyy Varistossa Heikki Väre on viihtynyt Varistossa pitkään perheensä ja sekarotuisen Tömpsy-koiransa kanssa. LISÄÄ LAPSIPERHEITÄ KAIVATAAN Variston asukasmäärä on vähenemään päin. Nykyisin alueella asuu reilut 2 400 asukasta. Alueella pitkään asunut väki on ikääntynyt, lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja muuttaneet pois, eikä uusia lapsiperheitä ole saapunut tarpeeksi tilalle. Noin 70 prosentissa Variston asunnoista asuu tänä päivänä 1 2 henkilöä. Leikki- ja peruskouluikäisten osuus varistolaisten ikäjakaumasta on puolittunut parissakymmenessä vuodessa. Samassa ajassa yli 65-vuotiaiden osuus on kymmenkertaistunut. Heikki Värettä tämä suunta hieman huolestuttaa. Hän ottaa esimerkiksi Variston alakoulun, joka lakkautettiin ja sulautettiin Rajatorpan koulun opetuspisteeksi joitakin vuosia sitten. Silloin koulutoiminnan jatkumisesta Varistossa oli epävarmuutta, mutta näillä näkymin alueen eka- ja tokaluokkalaiset saavat alkuopetuksen jatkossakin omassa lähikoulussaan. Lähikoulun ja joidenkin palveluidenkin säilymisen kannalta olisi välttämätöntä, että tänne saataisiin houkuteltua uusia, nuoria perheitä. Avaintien ja Pellaksen väliin on yleiskaavassa esitetty uuden asuntoalueen rakentamista, mutta suunnittelu ei ole vielä edennyt asemakaavavaiheeseen. Pienempikin asuinalue kaipaa välillä FAKTA VARISTO LUKUINA Asukkaita: 2432, ennuste vuodelle 2020: 2221 Ikärakenne: 0 6-vuotiaita 9 %, 7 24-vuotiaita 20 %, 25 64-vuotiaita 58 %, yli 65-vuotiaita 13 % Sukupuolijakauma: Naisia 51 %, miehiä 49 % Ruotsinkielisiä: 3,4 % Ulkomaalaistaustaisia: 8,5 % Asuntokunnan keskikoko: 2,3 henkilöä Asuntojen keskikoko: 79 m² uudistumista. Mutta voi olla, että kuluu parikymmentä vuotta, ennen kuin täällä tapahtuu merkittävä sukupolven vaihdos, Väre tuumaa. TOIMIVAT KULKUYHTEYDET Heikki Väreen kokemuksen mukaan Varisto on turvallinen kaupunginosa myös iltaisin. Lisäksi alueen parhaita puolia on erinomaiset kulkuyhteydet, sillä Varisto sijaitsee Kehä III:n ja Vihdintien kulmassa. Vihdintien ansiosta julkinen liikenne on hyvin ulottuvil- 20 VANTAA VANDA 1 2011