Gasetti4 2010 Gasum-konsernin sidosryhmälehti Maakaasun hintakehitys maltillista Puhtaampi Itämeri Joutilaisuus on hyväksi Maria Drockila Kynttilät tehdään käsityönä
PÄÄKIRJOITUS Epävarmuuden ajasta eteenpäin Kulunut syksy on ollut monenlaisen epävarmuuden aikaa erityisesti maailmantalouden kehityksen osalta. Globaalissa taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Valtion verotulojen lasku pakottaa hallitukset etsimään uusia tulon lähteitä. Energian verotuksen kiristäminen on asia, josta tuntuu vallitsevan poliittinen yksimielisyys. Myös kansalaiset hyväksyvät sen osana ilmastonmuutoksen " torjuntaa ja keinona kannustaa energiatehokkuuteen. Näin on käynyt myös meillä Suomessa. Hallitus päätti kerätä työnantajien KELA-maksujen poistamisessa menetetyt 750 miljoonaa euroa energiaveroina. Aiemmin energian verotusta koskevat päätökset valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä, jolla on ymmärrys energia-alasta, esimerkiksi siitä, miten pitkäaikaisista investoinneista alalla on kysymys. Tällä kertaa verouudistuksen valmistelusta vastasi valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön päähuomio lienee ollut verouudistuksen iskaalisen tavoitteen, eli riittävän verokertymän, saavuttamisessa. Verouudistuksen vaikutuksia polttoaineiden kilpailukyvyn muutoksiin, ja sitä kautta esimerkiksi energian tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen määrään ei riittävästi tutkittu eikä tunnistettu. Vasta tästä aiheesta käydyn vilkkaan julkisen keskustelun jälkeen veroesitykseen tehtiin korjauksia. Ainakin lyhyellä tähtäimellä ne vahvistivat energiatehokkaalle, ympäristöystävälliselle maakaasulle roolin suomalaisessa energiantuotannon kokonaisuudessa. Energiaveron uudistamisessa ehdotettu uusi, joustavampi malli ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että meillä maakaasun Maakaasun osalta poliittinen toimintaympäristö on muuttunut. osalta poliittinen toimintaympäristö on muuttunut. Tähän tosiasiaan on myös Gasumin ja sen liiketoiminnan sopeuduttava. Se edellyttää meiltä uudenlaista joustavuutta sekä toimintatapojen ja Gasumin rakenteen kehittämistä niin, että yhtiö säilyy kehityskykyisenä ja elinvoimaisena. Kun käynnistämme tarvittavat muutokset ajoissa ja tosiasiat tunnustaen, lopputulos on sekä henkilöstön, asiakkaiden että muiden yhteistyötahojemme kannalta paras mahdollinen. Kiitän asiakkaitamme ja kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä ja gasumlaisia heidän työpanoksestaan kuluneen vuoden aikana. Oikein rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille Gasetin lukijoille! Antero Jännes toimitusjohtaja Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.i Päätoimittaja: Minna Ojala, minna.ojala@gasum.i, p. 020 447 8622 Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula ja Tommy Mattila Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, johanna.pelto-timperi@osg.i Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p. 0207 806 802 Kannen kuva: Markku Ojala Painos: 4 800 kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo. GasettiJulkaisija: Ympäristömerkitty painotuote, 441 678
" Energisiä tapahtumia kaupunkikaasun 150-vuotissynttäreillä. 26 Tässä lehdessä 4 6 7 8 12 13 16 18 KUVASTIN Aukusti Heinonen kuvaa kotikaupunkiaan. MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA LÄMMINHENKINEN ORIMATTILAN KEHRÄÄMÖ VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi pohtii Venäjän pakkasia. GASETTI TEEMA: Tavoitteena puhtaampi Itämeri. GASUMILLA TAPAHTUU IDEA: Mitä löytyy kuusen alta? JOUTILAISUUS ON HYVÄKSI Jouluna kannattaa levätä. 20 MARKKINAT Odotettavissa vuonna 2011. 21 22 24 GASSI ARTO PUHDAS LIIKENNE ANU KERKKÄNEN SELVITTI MITEN KUNNISSA TEHDÄÄN ILMASTOTYÖTÄ 25 SINUNKAUPAT Jani Sepän kanssa. 26 LYHYESTI " MITÄ KUULUU NOORA NIINIMÄKI? 27 22 13 Muinaistulet syttyvät puhtaamman Itämeren puolesta. Anu Kerkkäsen mielestä kunnat ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. KUVA PERTTU SAKSA
4
KUVASTIN TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI AUKUSTI HEINONEN, 25, on helsinkiläinen valokuvataiteen opiskelija Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta. Hän on kiinnostunut maiseman henkilökohtaisesta kokemisesta ja näkemiseen liittyvistä ilmiöistä. Kaupunkimaisemassa Aukusti Heinosta viehättävät korkeat tarkastelupisteet. Käyn säännöllisesti katsomassa kotikaupunkiani jostain korkealta. Se rauhoittaa ja antaa vapauden tunteen. Katuvalot syttyivät Helsingissä 150 vuotta sitten Me olemme jo tottuneet siihen, ettei kaupungissa tarvitse pelätä pimeää, koska syrjäisimmälläkin kujalla palavat katuvalot. Toista oli ennen. Tuskin osaamme kuvitella, miltä tuntui, kun 14. marraskuuta 1860 nykyisen Mannerheimintien varrella syttyivät ensimmäiset kaasukäyttöiset katulyhdyt. Tai, kun keskustan taloihin saatiin kaasuvalot, jotka vastasivat satoja jopa tuhansia kynttilöitä. Yhä edelleen kaupunkikaasu on osa Helsingin keskustan arkipäivää. Niin kotien kuin ravintoloidenkin keittiöissä valmistuvat joulun herkut kaasuliedellä. Pääkaupunkiseudun koteja lämmitetään maakaasusta tehdyllä kaukolämmöllä. Maakaasu antaa polttoaineen myös voimaloiden sähköntuotantoon. Joulussa yhdistyy pimeä tunnelmallisuus ja lämmin valo. Helsingissä Aleksanterinkadulla sytytettiin marraskuun lopulla yli 5 000 kahdeksan watin lamppua valaisemaan kaupunkilaisten joulun aikaa. Vaikka katuvaloissa ei enää ole elävää liekkiä, voi kaasusoihtujen tunnelmasta nauttia esimerkiksi Palace Kämpin edustalla. 5
MEDIA Maakaasun käytöllä voitaisiin merkittävästi vähentää kasvihuonepäästöjä ja saavuttaa tavoitteita esimerkiksi Itämeren osalta. Raskaaseen polttoöljyyn verrattuna nestemäisestä maakaasusta aiheutuu 25 30 prosenttia vähemmän hiilioksidipäästöjä, 85 prosenttia vähemmän typpioksidi- ja 100 rikkioksidipäästöjä. toimitusjohtaja Mikael Backman viking Line, transport news 24.11. Varsinais-Suomessa lähdetään muuhun maahan verrattuna takamatkalta, sillä Turun seudulla on pitkälti tukeuduttu hiilellä tuotettuun kaukolämpöön. turun yliopiston lehtori timo vuorisalo varsinais-suomen ilmasto- ja energiastrategian laadinnasta, yle 22.11. Viime aikoina olen kuullut aivan liikaa valittelua ja pelottelua siitä, miten mikään ei tule onnistumaan ja kaikki on hankalaa. Kiitos, riittää. Minä haluan nähdä ja kuulla päättäjiä, jotka lupaavat suojella minua ilmastonmuutokselta konkreettisin toimin. Greenpeacen ilmastoneuvonantaja Kaisa Kosonen, www.mtv3.i 24.11. KUVA LEHTIKUVA "Mitä, jos tehtäisiin kivihiilirannikosta maakaasurannikko?" REPLIIKKI työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö (1.1.2011 alk.) EsA härmälä esitti haastavasti tampereen Energiapäivillä paneelikeskustelun johdantopuheenvuorossa, Kauppalehti 27.10.2010. MAAILMALTA KOONNUT MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME EU määritteli tärkeimmät kaasukäytävät Euroopan komissio määritteli marraskuussa maakaasukäytävät, joiden kehittämistä se pitää ensisijaisina. Eteläinen käytävä tuo kaasua Kaspianmereltä Eurooppaan. Toinen käytävä yhdistää Baltian maiden ja Suomen energiamarkkinat Keski- ja Kaakkois-Euroopan markkinoihin. Kolmas on läntisen Euroopan pohjoisen ja etelän välinen käytävä, jonka tehtävä on poistaa pullonkauloja ja mahdollistaa ulkoisten varantojen käy ttö. Pienet maat halutaan liittää Euroopan energiamarkkinoiden yhtey teen siitä huolimatta, ettei yhdyskäytävän rakentaminen ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Siksi tarvitaan myös julkista rahoitusta. Prioriteettien määrittelyn pohjalta tehdään myöhemmin lupa- ja tukipäätöksiä. IEA ennustaa kaasun kulta-aikaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n uusimmassa World Energy Outlook -raportissa arvioidaan, että kaasun kysyntä kasvaa 44 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2035. Tämä on keskimäärin 1,4 prosenttia vuodessa. Eniten kaasunkäyttöään kiihdyttää Kiina, jonka energiankulutus on muutenkin voimakkaassa kasvussa. Markkinoille odotetaan uusia kaasuntuottajia, sillä valtaosa tuotannon kasvusta on muuta kuin perinteistä maakaasua. Kaasun tuotantomäärät saavuttavat pian lakipisteensä. Suuret tuotantomäärät lisäävät painetta vähentää kaasun hinnan riippuvuutta öljyn hinnasta etenkin Euroopassa. Entistä alhaisempi hinta voi vahvistaa kaasun asemaa verrattuna muihin energianlähteisiin. Energiakomissaari lämmittää maakaasulla EU:n energiakomissaari Günther oettinger kertoo Bild-lehden haastattelussa lämmittävänsä talonsa maakaasulla. Hän toteaa energiankulutuksensa muuttuneen entistä järkevämmäksi sen jälkeen, kun hän aloitti nykyisessä toimessaan. Oettingerin kotona sammutetaan nykyään valot tyhjistä huoneista eikä tv:tä pidetä valmiustilassa, vaan se suljetaan kokonaan, kun sitä ei katsella. Hehkulampun simahtaessa sen tilalle vaihdetaan energiansäästölamppu. Oettinger valvoo usein myöhään ja käynnistää pyykinpesukoneen kello kaksi yöllä, kun teollisuuden ja kotitalouksien sähkönkulutus on alhaisimmillaan. 6
AJANKOHTAISTA GASUMILLA KOONNUT MINNA OJALA KUVAT JUKKA ISOKOSKI Lempäälä Kangasala-putki rakennetaan paikallisin voimin Gasumin Lempäälä Kangasala maakaasuputken rakennustyöt käynnistyvät vuodenvaihteessa. Putkilinjan pituus on noin 34 kilometriä. Pääurakoitsijana toimii KVL-Teknikka Oy Orivedeltä. Maakaasuputket toimittaa Oy KWH Pipe Ab Vaasasta. On hienoa, että pääosa investointikustannuksista pysyy Suomessa. Kaikki mukana olevat toimijat ovat kotimaisia ja putken rakentaja Pirkanmaalta, kertoo Gasumin projektipäällikkö Fred Lindfors. Putken kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa. Sen työllistämisvaikutukseksi arvioidaan noin 100 henkilötyövuotta, josta rakentamisen osuus on runsaat puolet. Gasum esitteli putken alustavan linjauksen maanomistajille reilu vuosi sitten. Maanomistajilta saadun palautteen jälkeen tehtiin tarkentuneelle linjaukselle ympäristöselvitys. Viime kesänä linjauksella tehtiin maaperä- ja arkeologisia tutkimuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo valvoo myös jatkossa rakentamistöitä arkeologisesti merkittäväksi tunnistetuilla alueilla. Valtioneuvosto myönsi Gasumille lunastusluvan rakentamiseen tarvittavien maiden lunastamiseen syyskuussa. Varsinaiset rakennustyöt maastossa käynnistyvät tammikuun alkupuolella. Putken on tarkoitus olla käyttövalmiina ensi vuoden syyskuussa. Uuden putkiyhteyden avulla toimitetaan maakaasua Kangasalan Lämmölle ja Saarioisten tehtaille Sahalahteen. Sopimukset kattavat vuositasolla yhteensä noin 200 GWh toimitukset. Maakaasun myötä tehtaiden rikkipäästöt poistuvat lähes kokonaan ja hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 4 000 5 000 tonnia vuodessa. Uusi putkiyhteys lisää maakaasun siirtokapasiteettia Kangasalle, jossa kunnan energiayhtiö Kangasalan Lämpö käyttää maakaasua kaukolämmön tuotannossaan ja jakelee kaasua verkostonsa kautta muille loppukäyttäjille. Sari Siitonen väitteli energiatehokkuudesta Järven pohjaan lasketaan betonipinnoitettuja teräsputkia. Hiidenveden alitustyöt jäihin Mäntsälä-Siuntio-maakaasuhankkeeseen liittyvä siirtoputken rakentaminen Hiidenveden alitse sai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesiluvan lokakuun lopussa. Suunnitelmat rakennustöiden aloittamiseksi Hiidenvedellä olivat jo pitkällä. Marraskuussa Gasum järjesti infotilaisuuden, jossa asukkaille kerrottiin työn toteutustavasta ja valvonnasta. Tavoitteena oli saada putken uitto- ja asennustyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Marraskuun pakkaset olivat kuitenkin odotettua kovemmat, ja työt on toistaiseksi keskeytetty. Putken lasku siirtyy, mutta urakka valmistuu viimeistään huhtikuun aikana. Maakaasuputken linjaus sijoittuu Hiidenveden Nummelanselälle. Vesistönalituksen kokonaispituus on noin 2,7 kilometriä. Vesialueen syvyys on 2 5 metriä. Ranta-alueilla putki kaivetaan vähintään metrin syvyyteen. Vesistöalueella putken yläpinta on vähintään järven pohjan tasossa. Betonipinnoitetut teräsputket asennetaan erikoiskalustolla.valittu tekniikka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa veden laadulle. Rakentamisen aikaisesta veden laadun tarkkailusta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Gasumin teknologiapäällikkö Sari Siitosen tuoreessa väitöskirjatyössä on tutkittu, kuinka energiatehokkuuden parantaminen teollisuuslaitoksissa vaikuttaa hiilidioksidipäästövähennysten saavuttamiseen. Energiatehokkuuden parantaminen johtaa useimmiten päästöjen vähenemiseen. Tutkimuksen mukaan päästövähennykset saattavat kuitenkin teollisuuslaitoksen näkökulmasta vaikuttaa joko suuremmilta tai pienemmiltä kuin mitä valtakunnan tasolla saavutetaan. Erityisesti jos teollisuuslaitoksessa säästetään lämpöä, joka on tuotettu sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa, päästövähennyksiä arvioitaessa on otettava huomioon myös muutokset sähkömarkkinoilta ostettavan sähkön määrässä ja sen vaikutukset päästöihin. Energian ja päästöoikeuksien hintavaihtelut vaikeuttavat energiansäästöinvestointien kannattavuuden arviointia. Suojautuakseen hintamuutosten aiheuttamilta riskeiltä toimijat pyrkivät lisäämään päätöksenteon joustavuutta esimerkiksi laajentamalla voimalaitoksen polttoainevalikoimaa. Tämä vaikeuttaa päästövähennyspotentiaalin arvioimista eikä välttämättä johda sen saavuttamiseen täysimääräisesti. Olo on toisaalta helpottunut, kun väitöskirjaprojekti on onnellisesti ohi. Kun teki tutkimustyötä työn ohella, ei ollut ainakaan vapaa-ajan ongelmia. Nyt on toiveissa, että jäisi enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille, kertoo Sari Siitonen. Energiatehokkuuden parantaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ohjaavat myös Gasumin liiketoiminnan kehitystä. Tutkimus siis jatkuu, sillä koordinoin työssäni Gasumin T&Khankkeita ja olen mukana muun muassa suunnittelemassa CLEEN Oy:n tutkimusohjelmaa, joka liittyy energiankäytön tehokkuuteen. Ohjelmassa Gasumin mielenkiinto kohdistuu tulevaisuuden energiaketjujen, kuten synteettisen maakaasun (bio-sng) ja vedyn, energiatehokkuuteen. Sari Siitosen väitöstilaisuus oli marraskuun lopulla. 7
Lämminhenkinen Orimattilan Kehräämö TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA MARKKU OJALA 8
Harrastuksesta tuli työ, kun Maria Drockila perusti kynttiläpajan vuonna 1998. Hän on kokenut yrittäjyyden vuoristoradan kaikki vaiheet. Äitiysloma toi tauon yrityksen johtamiseen, mutta nyt on toiminta taas saatu uuteen nousuun. Joulumyynnin sujumista Maria Drockila ei halua ennakoida, mutta odotukset ovat korkealla. Yli satavuotias kehräämörakennus on Orimattilassa herännyt uudelleen eloon kekseliäiden omistajien ja aktiivisten vuokralaisten avulla. Vanhat seinät antavat tunnelmallisen taustan muun muassa Maria Drockilan kynttiläpajalle ja ihanan olon Hellimölle. Entisöity puuvillakehräämö lämpiää maakaasulla. 9
Olli Mäkelä on yksi Orimattilan Kehräämön kolmesta omistajasta. Yli satavuotiaan kiinteistön kunnostukseen on mennyt paljon rahaa ja aikaa, mutta miehet uskovat Kehräämön toiminnan kannattavuuteen. Edessä on kuitenkin vielä pitkä tie. Puuvillan kehräys aloitettiin alueen ensimmäisessä rakennuksessa vuonna 1905. Vähitellen rakennuksia tuli lisää ja toiminta laajeni. 1950-luvulla Orimattilan kehräämö oli yksi maamme suurtehtaista. Alueen omistajat ovat vaihtuneet ja viimeksi tekstiiliteollisuutta on rakennuksessa harjoittanut Sellgren-Tekstiili Oy. 2000-luvun alussa kiinteistö oli Kapitaalin omistuksessa. Kiinnostuin kohteesta sijoitusmielessä. Myös Orimattilan kaupunki mietti kiinteistön ostamista, mutta totesi sen omissa tutkimuksissaan kannattamattomaksi. Veljeni Kalle Mäkelä, Hannu Tuominen ja minä päätimme sitten yhdessä ostaa rakennuksen. Näin kiinteistö pysyi paikallisessa omistuksessa, kertoo Olli Mäkelä. 65 yritystä vuokralla Miesten tarkoituksena oli kunnostaa tiloja vähitellen ja vuokrata isoja kokonaisuuksia eteenpäin. Kun Maria Drockila kiinnostui rakennuksesta ja päätti tuoda kynttiläpajansa sinne, muuttuivat myös omistajien suunnitelmat. Rakennus päätettiinkin entisöidä niin, että pienyritykset, käsityöläiset ja muut kulttuuriharrastajat sekä hyvän olon yritykset voivat vuokrata tiloja käyttöönsä. Rakennuksessa on 16 000 neliötä tilaa, joista vuokrattavaa on 13 500 neliötä. Tontti on neljä hehtaaria. Vuokralaisia on noin 65, joista yrityksiä on noin 40. Rakennuksesta löytyykin muun muassa verhoomo, pienkonekorjaamo, kirjapaino, kirpputori, autokauppa, kuntosali, atk-yritys, ravintoloita ja fysioterapeutti. Tunnetuin yrittäjämme on Maria Drockila, jonka kynttiläpaja on vetovoimainen matkailukohde. Hemmotteluun erikoistuneessa Hellimössä on tarjolla monenlaisia palveluja ja mahdollisuuksia hemmotteluun. Meillä on myös seudun suurin tanssiparketti, mainostaa Olli Mäkelä. Huolellisuus säästää eniten Vaikka vanha teollisuuskiinteistö tuntuu romanttiselta, ja Olli Mäkelä kertoo yrittäjien toimivan hyvässä yhteistyössä ja Kehräämö-hengessä, ei kiinteistön ylläpitäminen ole helppoa. Mäkelä kiteyttää asian haasteellinen-sanaan. Tienpuoleinen ulkosivu ja piippu ovat suojeltuja. Me koemme suojelun vain eduksi, koska on tärkeää vaalia kokonaisuutta ja ilmapiiriä. Olemme investoineet entisöintiin merkittävästi. Remonttia on tehty vaihe vaiheelta ja nyt kokonaisuus on saatu hallintaan. Lämmitykseen valitsimme heti maakaasun, koska se oli selkeä ja helppo tapa saada lämmitys näin suureen rakennukseen. Kehräämöä lämmittää kaksi Högforssin valurautakattilaa, joi - den tehot ovat 215 ja 700 kw. Ne hankittiin käytettynä Keravan Energialta. Maakaasu ostetaan Orimattilan lämmöltä. Kehräämön maakaasun käyttö on noin 1 000 MWh:ta vuodessa. Seuraamme maakaasun hinnan kehitystä, mutta eniten kustannuksissa säästetään, kun kaikki muistavat olla huolellisia. Jos meillä jää ikkuna tai ovi raolleen tai lämpö on jäänyt päälle käyttämättömään tilaan, kertyy näistä paljon enemmän kuluja kuin pienestä hinnan noususta, miettii Olli Mäkelä. Maria Drockila viihtyy Kehräämössä Maria Drockila on tyytyväinen toimitiloihinsa Orimattilan kehräämössä. Vanha kiinteistö sopii hyvin yrityksen tuotteille, jotka tehdään käsityönä. Olen yrittäjäperheestä ja -suvusta kotoisin, joten yrittäminen tuntui itsestään selvältä valinnalta. Äidilläni oli kukkakauppa ja ajattelin, etten ainakaan kukkakauppiaaksi ala, mutta en tiedä ovatko kynttilät yhtään sen kummempia. No, niistä ei synny ainakaan niin paljon hävikkiä, miettii Maria Drockila iloisesti. Orimattilan lisäksi kynttilätuotantoa on Ulvilan toimitilois- 10
" Maakaasu oli selkeä ja helppo lämmitysratkaisu näin suureen rakennukseen. sa. Myös Porvoossa on myymälä. Shop in Shopeja ja jälleenmyyjiä on kymmeniä ympäri Suomen. Joulun sesonkiajaksi pystytetään myös joulupajoja Lempäälään, Helsinkiin, Kotkaan ja Poriin. Minulla on vakituisia työntekijöitä kahdeksan ja nyt jouluna työntekijöitä on kolmisenkymmentä. Joulu on tärkeää aikaa, koska puolet vuoden myynnistä tehdään kuudessa viikossa. Myös tuotteilla on merkitystä. Esimerkiksi enkeli-kynttilä on muodostanut 20 prosenttia koko joulumyynnistä. Uutuuksia tulee kehittää, mutta klassikot pitävät pintansa, Maria Drockila kertoo. Suomalainen tuote on arvovalinta Yrityksen kynttilät tehdään kokonaan käsityönä. Jokaisella kynttilällä on oma reseptinsä ja tekotapansa. Pääperiaatteet ovat valaminen, kastaminen ja erilaisilla koverrustekniikoilla koristeleminen. Koverrettujen enkeli-, kuusi- ja tonttukynttilöiden lisäksi suosittuja ovat utukynttilät, joiden koristeet tulevat näkyviin vasta kynttilän palaessa. Kynttilän valmistukseen menee kolme vuorokautta eri työvaiheineen ja jäähtymisineen. Kynttilä on ekologinen valinta, se palaa pitkään eikä siitä jää jätettä. Suomessa tehdyn tuotteen ostaminen on arvovalinta, jolla tukee niin työllisyyttä kuin luontoakin. Suomalaisten käsityötuotteiden brändääminen on tärkeää menestymiselle. Käsintehdyt kynttilät luovat joulun tunnelmaa. Jälleenmyyjillä paljon haasteita Myyntipäällikkö Voitto Rihun jäädessä eläkkeelle siirtyy Gasumin maakaasun jälleenmyyjiä ja lämpöyhtiöitä myyntipäällikkö Sonja Hellén-Niemisen asiakkaiksi. Kaksikko onkin syksyn aikana vieraillut jälleenmyyjien luona kartoittamassa tilannetta ja kyselemässä kuulumisia. On ollut kiinnostavaa tutustua jälleenmyyjäkenttään. Kaikki asiakkaat ovat todella mukavia ja toivon voivani palvella heitä yhtä hyvin kuin Voitto on tehnyt. Tuntui hienolta, kun sain yhdeltä uudelta asiakkaalta sähköpostia, jossa hän sanoi olevansa maakaasun ystävä, Sonja Hellén-Nieminen kertoo. " Maakaasun kilpailukyky säilyy edelleen tällä sektorilla. Kehräämössä toimii monenlaisia yrityksiä. Suomessa käsityöläiset voivat toimittaa tuotteet nopeasti, koska kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Jos tilaa esimerkiksi kynttilöitä tai sisustustuotteita Aasiasta, menee toimitukseen rahteineen ainakin kaksi kuukautta. Meiltä saa mallin seuraavana päivänä ja koko tilauksen parissa viikossa, selittää Maria Drockila. Marraskuun lopulla haastattelua tehtäessä Maria Drockila ei halunnut lähteä ennakoimaan joulun myyntiä, koska sesonkia oli kulunut vasta pari viikkoa. Odotukset olivat korkealla. Syksyn kierroksella on ollut mielenkiintoista nähdä, miten monenlaisten haasteiden parissa maakaasun jälleenmyyjät painivat. Näistä tärkein on maakaasun hinta, johon uudet, vuoden alussa nousevat energiaverot tuovat ikävän korotuksen. Onneksi kilpailevan polttoaineen eli öljyn energiaverot nousevat myös tuntuvasti. Maakaasun kilpailukyky säilyy edelleen tällä sektorilla. Mielestäni tärkeä tehtävämme on jälleenmyynnin tukeminen. Jos vain aika riittää, olisi hyödyllistä vierailla myös jälleenmyyjien asiakkaiden luona. Maria Drockilan kynttiläpaja on yksi tällainen tuleva vierailukohde. Joulun Sonja Hellén-Nieminen aikoo viettää sukulaisten luona. Espoon kodissamme tehdään perusremontti ja muutamme siksi aikaa evakkoon vanhempieni luo Helsingin Puu-Käpylään. Joulupukin toivomuslistalla on lumettomia pakkasöitä. Joulun pyhinä olisi hyvää aikaa retkiluisteluun luonnonjäillä. 11
VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteriinstituutissa. Hän johtaa valtakunnallista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Venäjän talvi TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN " Energian Talvi tuli, yllätti autoilijat perinteiseen tapaan ja aiheutti rengasliikkeissä tavanomaisen kaaoksen. Alkutalvi näyttää normaalia kylmemmältä, mutta toistuuko viime talven tilanne, sitä ovat pohtineet eri maiden meteorologian laitokset. Venäjällä talven tulo ei poikkea juurikaan Suomen kokemuksista, ja viime talvena siellä hytistiin kuten Suomessakin. Moskovassa laskettiin talven olleen kolmen kylmimmän joukossa viimeisten 50 vuoden aikana. Lumiennätyksetkin rikottiin reippaasti: neljän päivän aikana Moskovassa satoi 55 senttiä lunta. Länsi-Siperiassa talvi oli yhden mittauslaitoksen mukaan toiseksi kylmin sitten vuoden 1900, jolloin tilastointi aloitettiin. Kaksi kuukautta elohopea pysytteli yhtäjaksoisesti 20 pakkasasteen alapuolella. Kylmempi talvi on koettu vain vuonna 1968 69. Itä-Siperiassa tehtiin samaan aikaan lämpöennätyksiä. Maapallon kylmyysnavassa Oimjakonissa oli historian lauhin helmikuu. Parhaimmillaan keskipäivän lämpötila oli ollut vain -15 C. Siperian talvi ei siis aina ole kylmä. Entinen Yleisradion kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä kertoi olleensa talvella 1978 kuvausmatkalla Baikalin Amurin rautatien maisemissa Jakutiassa. Kamera oli kuulemma toiminut jotenkuten silloin, kun pakkanen hellitti -50 C lämpimämmälle puolelle, mutta akku piti pitää takin sisällä, jotta virta riitti. Eikä 48 asteen pakkanen estänyt jääpallo-ottelun järjestämistä. Siinä on asennetta! Viime talvena energiaa riitti Venäjällä kotimaan tarpeisiin ja sopimusten mukaiseen vientiin, eikä katastrofeja koettu. Öljyn ja kaasun toimitusvarmuuteen on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota lähinnä Ukrainan ja Valko-Venäjän kaasuputkikiistojen jälkeen. säästö ei naapurissa kuulu käytännön prioriteetteihin. Energian säästö ei naapurissa kuulu käytännön prioriteetteihin, vaikka siitä kyllä puhutaan kuluttajille suunnatussa viranomaisinformaatiossa. Lämmitysjärjestelmät eivät ole kovin kustannustehokkaita, mutta haitanneeko tuo, kun kerran öljyä, kaasua ja kivihiiltä riittää. Kaukolämpöverkostot falskaavat monin paikoin runsaasti, mikä näkyy kaupungeissa sulina kaistoina siellä täällä. Pahin ongelma kokemukseni mukaan on kerrostalojen lämminvesiputkistojen rakenne. Siellä käytetään vain yksiputkijärjestelmää, jolloin kuuma vesi kiertää koko talon putkistossa. Asuntokohtaisia venttiilejä ei ole, ja jos olisi, niin venttiilin jälkeiset asukkaat kärsisivät kylmästä. Siksi kaikilla on yhtä kuumaa asunnoissaan, tasapuolisesti. Yleensä nimenomaan kuumaa. Asuntoja viilennetään pitämällä ikkunaa auki. Kaupungeissa rakennusten lämpöhukat näkyvät räystäillä. Yläpohjien eristeet vuotavat, ja vuotolämpö sulattaa katolla olevan lumen valtaviksi jääpuikoiksi räystäillä. Moskovassa jääpuikkojen putoaminen aiheutti viime talvena vammoja yli 50 ihmiselle. Kaupungin tarkastajat pitävät silmällä kattoja ja antavat huomautuksia uhkasakkojen kera kiinteistöille, jotka eivät pudota lunta katolta. Talvi kuuluu kuitenkin normaaliin vuodenkiertoon, ja pohjoisella pallonpuoliskolla se on kylmä ja pimeä. Silti venäläiset pitävät lumitalvesta ja pakkasista. Tämähän näkyy Suomessakin uuden vuoden tienoilla, jolloin kymmenet junat kuljettavat venäläisiä turisteja joulun viettoon. Ortodoksisessa kalenterissahan joulua vietetään uuden vuoden jälkeen, ja uuteen vuoteen kuuluu olennaisena osana Pakkasukko (Ded Moroz), joka seuralaisensa Lumihiutaletytön (Snegurochka) kanssa jakaa lapsille lahjoja uuden vuoden aattona. Sydäntalven pimeään aikaan saadaan näin valoa ja iloa varsin samaan tapaan kuin meillä Suomessakin. 12
TEEMA Tavoitteena puhtaampi Itämeri TEKSTIT JOHANNA PELTO-TIMPERI JA PIRKKO SOININEN KUVA DREAMSTIME GasettiTeema Itämeri silta Eurooppaan Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä väylistä, jolla seilaa noin 15 prosenttia maailman rahtiliikenteestä. Liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan 20 vuoden aikana. Suomelle Itämeri on silta Eurooppaan. Haavoittuvalla merialueella tulee taata luonnon monimuotoisuuden säilyminen väylän turvallisuuden ja tehokkuuden lisäksi. Itämeren alueen taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi on riippuvainen merellisen ekosysteemin huolehtimisesta ja vastuullisesta toiminnasta. Itämeren kansainvälisessä toiminnassa ovat mukana muun muassa Itämeren suojelukomissio eli HELCOM, jossa myös Venäjä on edustettuna. Merenkulusta vastaa osaltaan Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO. HEL- COMin ja EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteena on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Liikennettä kasvattavat niin rahtialukset kuin risteilijätkin. Myös alusten koko suurenee. Aluetta rasittavat lisäksi maatalouden ja teollisuuden päästöt sekä rakentaminen. Itämerta kutsutaankin maailman saastuneimmaksi mereksi. Laivaliikenteen arvioidaan kasvavan alueella noin viisi prosenttia vuodessa. Nyt Itämerellä liikennöi 3 500 5 000 alusta kuukaudessa. HELCOMin mukaan alueella on yhtä aikaa noin 2 000 kookasta alusta eli öljytankkereita, rahtialuksia ja suuria matkustajalaivojakin. Suomenlahdelta lähtee noin 50 alusta päivittäin, joista joka viides on säiliöalus. Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että Itämeren tilan palauttamisessa yksi vaihtoehto on nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö polttoaineena lähimerenkulussa ja Itämeren laivakuljetuksissa ja erityisesti linjaliikenteessä. LNG:tä käyttävän laivan rikkipäästöt ovat nolla ja hiilidioksidipäästöt huomattavasti alhaisemmat kuin öljypitoisten polttoaineiden päästöt. Tällä on myönteiset terveys- ja ympäristövaikutukset ja se hillitsee ilmastonmuutosta. ITÄMERI LUKUINA: pinta-ala noin 392 000 m 2 vesitilavuus 21 000 m 3 keskisyvyys 54 m (valtamerissä jopa 4 000 m) veden keskisuolaisuus alle 1 % (valtamerissä noin 3,5 %) valuma-alue noin nelinkertainen pinta-alaansa nähden alueella noin 85 miljoonaa asukasta LÄHDE ITäMERIPORTAALI 13
Uuden sukupolven risteilyalus Viking Line ja STX Finlandin Turun telakka solmivat lokakuussa aiesopimuksen nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttävästä risteilyaluksesta. Nyt neuvotellaan ympäristötuista ja LNG-toimituksista. Aiesopimuksen mukaan uusi risteilyalus valmistuu vuoden 2013 alussa. Alukseen on suunniteltu monipolttoainemoottoreita. KUVA VIKING LINE Pitkään suunniteltu ja odotettu aiesopimus uuden laivan rakentamisesta oli myönteinen uutinen niin Turun telakalle kuin Itämerellekin. Nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttävä alus on uuden sukupolven alus, koska LNG ei sisällä rikkiä eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Sen käyttö vähentää myös typpi- ja hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. STX:n mukaan mahdollisen uuden laivan päästöt mereen on voitu poistaa kokonaan ja " Päästöt ilmaan ovat minimaaliset meridieselmoottoreihin verrattuna. päästöt ilmaan ovat minimaaliset verrattuna nykyisiin meridieseliä käyttäviin moottoreihin. Alukseen on suunniteltu monipolttoainemoottoreita. Aiesopimuksen mukaan laiva valmistuu vuoden 2013 alussa. Viking Line on sitonut hankkeen toteutumisen valtion ympäristötukeen ja polttoaineen saatavuuteen. Valtioneuvosto päätti marraskuussa laivojen ympäristötuen ehdot ja se on nyt haettavissa. Ympäristötuki suosittaa vaihtoehtoisia polttoaineita Viking Linella on hyvät edellytykset saada valtiolta ympäristötukea hankkeeseen. Tukien suuruus olisi kymmeniä miljoonia euroja. Valtion ympäristötuen ehtoina on esimerkiksi se, että varustamon tulee olla rekisteröity Suomeen. Hankkeen tulee merkittävästi parantaa ympäristöä esimerkiksi teknisten ratkaisujen, vaihtoehtoisten polttoaineiden tai polttoaineiden päästönvähentämisteknologian avulla. LNG on käytössä jo monissa aluksissa esimerkiksi Norjassa. LNG:n vaihtoehtoja olisivat lähinnä kallis rikitön polttoöljy tai laivoihin asennettavat pakokaasuja puhdistavat rikkipesurit. Gasumin arvioiden mukaan aluskannan uudistuessa LNG:n käyttö tulee kasvamaan. Risteilyalusten lisäksi LNG sopii esimerkiksi saariston autolauttoihin ja rajavartiolaitoksen aluksiin. LNG-toimituksista neuvottelut meneillään Hanke on kesken ja nyt etsitään erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi siihen, miten nesteytetty maakaasu saadaan kohtuullisin kustannuksin uuden aluksen käyttöön. LNG-säiliön rakentaminen tulisi maksamaan noin 40 miljoonaa euroa. Rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa vain yhden aluksen tankkaukseen. Viking Line on ilmoittanut käyvänsä neuvotteluja LNG:n toimittamisesta Gasumin lisäksi ruotsalaisen AGAn ja norjalaisen GasNorin kanssa. Neuvottelut vaihtoehdoista ovat kesken eikä päätöksiä ole tehty. Gasumin alustavissa selvityksissä LNG-säiliölle on etsitty paikkaa muun muassa Naantalista ja Pansiosta. Viking Linella seitsemän alusta Viking Linella on nyt seitsemän alusta reiteillä Suomi Ahvenmaa Ruotsi ja Suomi Baltia. Varustamon toimintaan kuuluvat reitti- ja virkistysmatkat sekä rahti. Laivamatkailun suosio on kasvanut ja matkustajamäärät ovat nousseet niin vuonna 2009 kuin kuluvana vuonnakin. Esimerkiksi Viking Linen laivoilla matkustajamäärät kasvoivat viime kesänä. Kesäkuukausien aikana varustamon laivoissa kulki 2 075 000 matkustajaa, mikä oli 56 700 matkustajaa enemmän kuin edellisenä kesänä. Rahtiyksiköiden määrä kasvoi 5,8 prosenttia ja henkilöautojen 2,5 prosenttia kesäkaudella. Myös joulu ja vuodenvaihde ovat suosittua risteilyaikaa. Viking Bufet on katettu 26. joulukuuta asti. Herkkuja notkuvat noutopöydät ovat olleet olennainen osa Viking Linen laivamatkoja vuodesta 1950 lähtien. 14
TraFi kannustaa maakaasun käyttöön uusissa aluksissa Liikenteen Turvallisuusvirasto (TraFi) kannattaa raskaan polttoöljyn korvaamista nestemäisellä maakaasulla uusissa aluksissa. Viraston mielestä näin voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonepäästöjä ja saavuttaa esimerkiksi rikki- ja typpioksidien kansainväliset päästötavoitteet. Tällä hetkellä lähimmät kaasukäyttöiset alukset löytyvät Norjasta. TraFi tukee aktiivisesti keinoja, joilla myös Suomessa saadaan maakaasu uusiin aluksiin. TraFi on mukana Norjan vetämässä maakaasun käyttöä koskevan merenkulun kansainvälisen ohjeistuksen laatimisessa. Virasto osallistuu liikenne- ja viestintäministeriön kanssa kansainväliseen, Tanskan vetämään hankkeeseen, jossa selvitellään, millaista infrastruktuuria maakaasun käyttö laivojen polttoaineena Itämeren alueella edellyttää ja mitä ongelmia siihen liittyy. Suomen omarahoitusosuus on 70 000 euroa. Päästöt kuriin " Polttoaineen laadun paraneminen vaikuttaa vähentävästi myös hiukkaspäästöihin. Turku 2011 mukana Itämeren suojelussa Vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku on antanut oman Itämeri-sitoumuksensa Baltic Sea Action Groupille. Kulttuuripääkaupunki pyrkii nostamaan elokuisen Muinaistulien yön koko Itämeren alueen juhlaksi, jossa sitoudutaan toimimaan Itämeren hyväksi. Tavoitteena on, että Muinaistulien yötä vietettäisiin koko Itämeren rannikolla. Muuttopalvelu Niemi Oy puolestaan luovuttaa WWF:n ja Pelastuslaitoksen käyttöön kolme jalkalavakonttia, joihin tullaan varastoimaan WWF:n vapaehtoisille tarkoitettua öljyntorjuntavälineistöä. Niemi on lupautunut myös kuljettamaan kontit onnettomuuspaikalle ja pystyttämään pelastusleirin. Tallink-yhtiö taas kerää henkilökunnastaan vapaaehtoisia auttamaan öljyntorjunnassa. Myös Gasum on tehnyt oman Itämeri-sitoumuksensa BSAGin kanssa. Gasum on sitoutunut kehittämään mahdollisuuksia käyttää LNG:tä meriliikenteen polttoaineena. Baltic Sea Action Group (BSAG) eli Elävä Itämeri -säätiö perustettiin vuonna 2008 vastaamaan maailman saastuneimman meren suojeluyhteistyöstä. Säätiö pyrkii nopeuttamaan konkreettisia Itämeren suojelutoimenpiteitä yhdistämällä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin voimavarat. Säätiö ei toteuta yksin hankkeita, vaan se käynnistää ja koordinoi niitä. Tähän mennessä 157 tahoa on antanut oman Itämeri-sitoumuksensa. Nesteytetty maakaasu sopii saariston autolauttojen polttoaineeksi. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on suositellut alueellisia päästörajoja ja rikittömiin polttoaineisiin siirtymistä vuoteen 2020 mennessä Itämerellä. Alusten typen oksidipäästöjä (NOx) on tarkoitus rajoittaa vaiheittain. Ensi vuoden alussa tai sen jälkeen aluksiin asennettavien dieselmoottoreiden päästöjä vähennetään noin 20 prosenttia nykytasosta. Vuonna 2016 ja sen jälkeen rakennettavien alusten dieselmoottoreiden typen oksidipäästöjä tulee vähentää 80 prosenttia nykyisestä, jos alus liikennöi valvonta-alueella. Myös olemassa olevien alusten dieselmoottoreiden typen oksidipäästöille asetetaan rajoituksia. Polttoaineen rikkipitoisuutta (SOx) alennetaan maailmanlaajuisesti vuoden 2012 alusta 3,5 prosenttiin nykyisestä 4,5 prosentista sekä 0,5 prosenttiin vuoden 2020 alusta. Viime kesästä lähtien on rikkipitoisuustaso ollut 1,0 prosenttia ja vuoden 2015 alusta se on 0,1 prosenttia. Valvonta-alueita ovat tällä hetkellä Itämeri ja Pohjanmeri. Nykyinen polttoaineen rikkipitoisuuden enimmäisraja on 1,5 prosenttia. Polttoaineen laadun paraneminen vaikuttaa vähentävästi myös hiukkaspäästöihin, jotka ovat erityisen haitallisia terveydelle. Elävä Itämeri -säätiö ajaa Itämeren asiaa. Talkoissa ovat mukana niin Gasum kuin kulttuuripääkaupunki Turkukin. KUVA JOHaNNa PeLtO-tIMPerI KUVA Perttu SaKSa Gasettiteema 15
GASUMILLA TAPAHTUU Energinen synttärijuhla TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKU OJALA Mitä löytyy kuusen alta? Pääkaupunkiseudun kaasuasiakkaille oli tarjolla liikuntaa ja taideelämyksiä kaupunkikaasun 150-vuotisjuhlan tilaisuuksissa. Rautatientorin jääpuistotapahtumassa kirpeä pakkanen siivitti nuoria ja vähän kokeneempia luistelijoita 28. marraskuuta. Isänpäivänä isät ja lapset pääsivät ilmaiseksi uimaan Mäkelänrinteen uintikeskukseen. Liikunnallinen iltapäivä houkutteli altaan täyteen väkeä. Maakaasubussilla matkustettiin 21. marraskuuta EMMAan eli Espoon modernin taiteen museoon. Monelle matka oli ensimmäinen vähäpäästöisen maakaasubussin kyydissä. Energiakaasujen käytön lisääminen kaukolämmön tuotannossa ja liikenteen polttoaineena parantaa kaupunki-ilman laatua ja on kaikkien asukkaiden etu. Siitä voi iloita joka päivä. Gasetin toimitusneuvoston jäsenet raottavat joulun salaisuuden verhoa ja kertovat, mitä joulupukin kontista löytyy. Ideoita saa vapaasti hyödyntää. Iloa pojalle ja isälle Minulla on kuusivuotias poika Kasper. Voin paljastaa tässä hänen lahjansa, koska lukeminen ei häneltä vielä onnistu, mutta onnistuu varmasti jo ensi vuonna, kun koulu on alkanut. Tähän aikaan vuodesta postissa tulee yksi sun toinenkin leluluettelo ja niistä löytyy valtaisa määrä eri vaihtoehtoja pukinkonttiin. Onneksi Kasperin toivomuslista on kohtuullinen. Nyt ykköstoiveena on Legon lentoasema. Uskon että pukki tuo Kasperille kyseisen lentoaseman, koska hän on ollut sen verran kiltti. Aseman rakentamisesta on iloa myös iskälle. Tommy Mattila Rautatientorin Jääpuistossa oli kengurumeininki. Ja kaikki halukkaat saivat nimikirjoituksen. Ohjelmassa oli myös rusettiluistelua ja muodostelmaluistelunäytös. 16
KUVAT DREAMSTIME JA VALMISTAJAT IDEA Kirjan ja ruusun joulu Kummitädin keräilyprojekti Joulupukki on jo useana jouluna muistanut kummitytärtäni hopeisilla ruokailuvälineillä. Ruokailuvälineisiin on kaiverrettu saajan nimikirjaimista sommiteltu monogrammi. Sarja täydentyy vähän kerrallaan. Jotta lahja ei olisi aivan yllätyksetön, on paketissa aina mukana myös jotain pientä ikäkauteen sopivaa. Lahjasta on kummityttärelle iloa toivottavasti vielä vuosienkin kuluttua. Tuija Dag Historiaa joka kuukausi Olen tilannut eläkkeellä olevalle ja historiasta kiinnostuneelle appiukolle Historia-lehden. Lehti ilmestyy kerran kuussa, ja näin lahja ilahduttaa häntä pitkin tulevaa uutta vuotta. Nina Perttula Rokkaavaa joulua siskolle Tänä vuonna oli helppo päättää, mitä annan rakkaalle siskolleni Riitalle lahjaksi. Henkilökuntakerhomme Maakaasuttajat avitti päätöstäni, sillä sopivasti pahimpien joululahjatoiveiden miettimisen aikaan tuli ilmoitus ensi kesän Bon Jovi -konsertista. Ei muuta kuin liput tilaukseen. Onni oli myötä ja sainkin kaksi tikettiä. Toisen niistä paketoin isoon pakettiin "Rokkaavaa joulua" toivotuksin. Anne Poikolainen Kummini ovat vuosien ajan muistaneet minua monilla hienoilla lahjoilla kuten hopealla. Samalla tavalla kuin toimitusneuvostomme Tuija. Ihan pikkutyttönä ihailin enemmän kaunista pumpulia, johon lusikat oli pakattu. Teini-iässä vähän korpesi, kun walkmanien sijaan rippilahjaksi tuli hopeinen kakkulapio. Nyttemmin katan jo ihan iloisena ja ylpeänä hopealusikat sunnuntaikahvipöytään. Vastalahjan keksiminen kummeille on kova koitos, koska heiltä tietysti jo löytyy kaikki mahdollinen. Viime vuosina olen suosinut jouluisia kukkakimppuja, joiden hankkiminen on yksi joulun suosikkirituaaleistani. En yleensä asioi Helsingin keskustan kalleimmilla loristeilla, mutta joulun kunniaksi käyn vakiokukkakaupassani hypistelemässä eksoottisia kukkakaunottaria. Pohdin myyjän kanssa, onko tämän joulun trendi kenties jouluruusu, kielo vaiko sittenkin tasetti. Leikkokukissa on se hyvä puoli, että ne väkisin kuihtuvat ja ne voi kätevästi heti joulun jälkeen hävittää biojätteenä, toisin kuin esimerkiksi sitkeät joulutähdet. Kukat tosin taitavat saapua maahan lentorahtina, joten niiden hiilidioksidijalanjälki ei oikein kestä tarkastelua. Tavaran lisäksi olen saanut kummeiltani myös korvaamattoman arvokasta apua kahdessakin remonttihankkeessa. Arkkitehti-kummisetäni osaa paitsi suunnitella, myös rakentaa. Kummitätini kanssa heistä hioutui vuosien myötä erittäin ammattimainen remonttiryhmä. Nyt en enää tohtisi vaivata heitä remonttihommiin. Muistona yhteisistä maalaus- ja muista urakoista ajattelin ostaa kummeille Perinnemestarin remonttikirjan (WSOy), jossa kerrotaan vanhojen talojen kunnostuksesta. Kukkakimppukin kuuluu edelleen lahjakokonaisuuteen, mutta jos siitä nauttii ehkä enemmän kummitäti, kirjasta toivottavasti erityisesti kummieno. Minna Ojala Kirjasta paljon iloa Perheeseeni kuuluvat puolisoni lisäksi jo kotoa poismuuttaneet aikuiset lapset. Olemmekin sopineet, että annamme toisillemme vain 1 2 lahjaa. Lapsiltani pyydän ehdotukset ns. tilauslahjasta, joka liittyy joko asumiseen tai harrastuksiin ja näin varmistan, että lahjat tulevat tarpeeseen ja käyttöön. Kirjat ovat kuuluneet lahjavalikoimaani jo useita vuosia ja jatkan samalla tyylillä tulevana jouluna. Helppo ja elämyksiä antava ratkaisu, ja kun kirjat vielä kierrätetään, niin lukunautinnoista saavat nauttia useat henkilöt. Veli-Heikki Niiranen 17
Työterveyslääkäri Marja Korpelan mukaan on tärkeää, että yritykset ovat aktiivisesti mukana toteuttamassa työterveyshuoltoa. Näin päästään parhaaseen tulokseen. Joutilaisuus on hyväksi TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT TARMO VALMELA JA DREAMSTIME Työterveyslääkäri Marja Korpelan mielestä loppuvuoden juhlapyhät kannattaa ottaa rennosti. Jouluna voi myös huoletta herkutella. Marja Korpela kiittelee heti haastattelun aluksi sitä, että Gasum on hyvä asiakas, koska yrityksessä ymmärretään työterveyshuollon tärkeys ja osataan myös hyödyntää sen tarjoamia palveluja. Ihmisten työkyvyn tukemisessa ja edistämisessä tarvitaan molempien osapuolten panostusta. Gasumissa työterveyshuollon tavoitteet ovat suureksi osaksi samat kuin muissakin yrityksissä eli terveellisen ja turvallisen työympäristön takaaminen, toimivan työyhteisön luominen, vaaratilanteiden ja muiden haittojen ennaltaehkäisy ja nopea puuttuminen mahdollisiin ongelmiin. Yksinkertaisesti sanottuna Gasumin työntekijöiden tulee olla fyysisesti ja psyykkisesti hyvässä kunnossa, miettii Marja Korpela. Hän on Gasumin suurimman eli Kouvolan yksikön työterveyslääkäri. Terveystalo hoitaa keskitetysti myös muiden yksiköiden työterveyshuollon. Ei ammattitauteja Vaikka Gasumilla tehdään hyvin monenlaisia töitä, ei se Marja Korpelan mielestä eroa keskiverrosta suomalaisesta yrityksestä. Mitään tiettyjä ammattisairauksia ei esimerkiksi ole. Kunnossapitotyö vaatii tekijöiltään hyvää fyysistä kuntoa ja voimaa, toimistoissa pakertavat taas kärsivät niska- ja hartiavaivoista muiden tapaan. Tarkkaan keskittymiseen perustuva valvomotyökään ei ole aiheuttanut esimerkiksi stressioireita. Kaikissa töissä on välillä kuormitusta ja stressiä, mutta se voi myös olla hyväksi ja nostaa suoritustasoa. Stressitila ei kuitenkaan saa pitkittyä. Sinnikkäästi läpi laman Taantuma on näkynyt työterveyshuollossa. Irtisanomiset ahdistavat ja töihin jääneiden työtaakka on kasvanut. Kiristynyt tilanne on aiheuttanut myös sen, että työntekijät olivat välillä liiankin sinnikkäitä, eivätkä jääneet sairauslomalle. Nyt on selvästi jo positiivisempi aika alkanut. 18
Ihmisystävällinen polttoaine " Työhyvinvointiin ei ole olemassa taikatemppuja. On ollut mukava huomata, että työterveyshuollosta osataan etsiä tukea myös muissa kuin fyysisissä sairauksissa. Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaita, mutta on hienoa, että nykyään voidaan pahasta olosta puhua myös oikeilla nimillä. Enää ei ole selkä tai hartiat jumissa, kun oikeasti ahdistaa. Työyhteisön tuki tärkeä Työhyvinvointiin ei ole olemassa taikatemppuja. Jaksamisen ja työssä viihtymisen taustalla on se, että työympäristössä kaikki on kunnossa. Tähän kuuluvat niin työmenetelmät kuin johtaminenkin. Onnistumisen kokemusta tuo se, kun saa toteuttaa omaa osaamistaan ja saa tekemästään työstä palautetta. Avoin ja keskusteleva työyhteisö tukee ja nostaa esiin epäkohtia. Avoimuus on työhyvinvoinnin yksi kulmakivi. Marja Korpela korostaa, ettei työ saa olla elämän ainut kunniakenttä. Työ pitää rajata muun elämän ulkopuolelle. Työn ulkopuolinen sosiaalinen verkosto harrastuksineen on tarpeen kokonaisuuden luomisessa. Aikaa itselle ja läheisille Loppuvuoden juhla-aika pikkujoulut, itsenäisyyspäivä, joulu ja sen odotus sekä uusi vuosi tuo mukavasti valoa ja iloa pimeään aikaan. Marja Korpelan mielestä juhlista saa myös nauttia. Kun on vapaata, kannattaa antaa aikaa itselle ja läheisille. Tehdä sitä, mikä tuntuu mukavalta, ja antaa sija myös levolle. Jouluna saa herkutella ja nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta. Kyllä joulustressikin on oikeasti olemassa. Ehkä meidän pitäisi pikkuhiljaa oppia, että joulu tulee, vaikkei kaikkia kaappeja olisikaan siivottu ja ikkunoita pesty. Pitäisi osata vaan nauttia. Marja Korpela kannustaa luovaan joutilaisuuteen, koska se synnyttää uutta ja lataa akkuja. Eikä joutilaisuudesta ainakaan saisi kantaa huonoa omatuntoa. Me kaikki olemme erilaisia. Jos joku haluaa puuhastella vapaalla koko ajan vaikkapa mökillä, voi se olla yhtä rentouttavaa, kuin se, että toinen tykkää lukea dekkaria aurinkovarjon alla. " Kaasuauton pakokaasussa ei ole pienhiukkasia kuten muissa autoissa. Gasum ja maakaasu olivat Marja Korpelalle tuttuja jo ennen kun hänestä tuli yrityksen työterveyslääkäri. Marja Korpelalla on jo toinen maakaasuauto ajossa, koska hän valitsi edellisessä työpaikassaankin maakaasuauton työsuhdeautoksi. Perheen omakotitalo lämpiää maakaasulla. Minulle kertyy yli 40 000 kilometriä vuodessa, joten sillä on merkitystä, millä polttoaineella ajaa. Valinnassa painoi tietysti polttoaineen hinta, mutta myös maakaasun ympäristöystävällisyys. Kaasuauton pakokaasussa ei ole pienhiukkasia kuten muissa autoissa. Pienhiukkaspäästöt aiheuttavat merkittävän ongelman kaupunkien hengitysilmassa ja lisäävät sairastuvuutta sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin sekä hengityselinsairauksiin. Minulle maakaasu on ihmisystävällinen polttoaine, naurahtaa Marja Korpela. Tankkauskin on sujunut hyvin, kun tankkauspisteitä on niin kodin kuin työpaikankin lähellä. Perhe rakensi 20 vuotta sitten omakotitalon Karhulaan ja siihen valittiin ennakkoluulottomasti maakaasulämmitys. Kaasua on riittänyt muiden pelotteluista huolimatta. Ja maakaasullahan on todella vaivatonta lämmittää, vakuuttaa Marja Korpela. Marja Korpela on ollut tyytyväinen maakaasukäyttöiseen autoonsa. Hänelle tulee 40 000 kilometriä vuodessa, joten polttoaineen hinnalla ja varsinkin päästöillä on merkitystä. 19
MARKKINAT KOONNUT MINNA OJALA JA SATU RAIKASLEHTO KUVAT DREAMSTIME Odotettavissa vuonna 2011: Lisää puhetta energiaveroista Vuonna 2010 teollisuus toipui taantumasta, ja pitkähkö, viileä ja luminen talvikausi kasvatti energian kulutusta ja kaasun myyntiä. Hellekesänä maakaasua taas kului viime vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Keskustelunaihe ylitse muiden maakaasumarkkinoilla vuonna 2010 oli energiaverotus ja sen uudistaminen. Vuosi 2010 on ollut vaihteleva alusta loppuun. Myös marraskuusta muodostui poikkeuksellisen kylmä, maakaasun kulutus kasvoi 22 prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna. Valtiovarainministeriö esitteli alustavia suunnitelmia energiaverotuksen kehittämiseksi maaliskuussa 2009. Kommenttikierrosten jälkeen ministeriö sai valmiiksi varsinaisen ehdotuksensa, josta pyydetiin lausunnot kuluvan vuoden heinäkuussa. Elokuussa hallituksen budjettiriiheen tuotiin varsinainen ehdotus. Korjattu ehdotus saatiin syyskuussa. Vielä marraskuun lopussa ei ollut täyttä varmuutta siitä, miten energiaa lähivuosina verotetaan. Alkuperäinen valtiovarainministeriön ehdotus olisi kiristänyt maakaasun verotusta tuntuvasti ja muuttanut rajusti energian tuotannossa käytettävien polttoaineiden kilpailusuhteita. " Nyt ehdolla oleva, portaittain nouseva malli on maakaasun kannalta hieman joustavampi. Gasum on esittänyt asiantuntijalausunnoissaan, että päätös tehtäisiin vain veroportaan ensimmäisestä korotuksesta, ja jatkoa tarkasteltaisiin markkinoiden kehittymisen mukaan. Verotuksen ohella energiamarkkinoita tulevat ohjaamaan myös uusiutuvalle energialle suunnitellut erilaiset tuet. Kahvikupposen ääressä yksi Gasumin asiakas kertoi näkevänsä jo untakin risupaketista, mikä kuvannee toimialan tunnelmia yleisemminkin. Maakaasu on kaukolämmön tuotannon tärkein polttoaine. Veron vaikutus vaihtelee käyttökohteissa Tätä kirjoitettaessa verolakeja ei oltu vielä vahvistettu eduskunnassa. Seuraavassa verojen vaikutusta on arvioitu käytettävissä olleiden veroehdotusta koskevien tietojen perusteella. Arviot perustuvat Gasumin jakelu- ja liikennekaasuhintoihin. Kaasuliesillä kokkaavien kaasulaskuun on odotettavissa noin 5 euron vuosikorotus. Kaasuautoilijoille veromuutos aiheuttaa 12snt/kg korotuksen liikennekaasun julkiseen hintaan. Kilohinta olisi siis 1,24 euroa, eli ekvivalenttilitrahintana noin 0,80eur/ekviv.l. Polttoaineena liikennekaasu tulee siis olemaan jatkossakin puhtauden lisäksi edullinen vaihtoehto. Kaasuautoille ehdotettu käyttövoimavero on tätä kirjoitettaessa eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen esityksen mukaan käyttövoimavero tulisi voimaan vuonna 2013, Gasum ja muut alan toimijat ovat esittäneet siirtymäaikaa vuoteen 2020. Kaasuautojen käyttövoimavero tulisi joka tapauksessa olemaan dieselin käyttövoimaveroa alhaisempi. Kerrostaloasukkaan kukkarossa energiaveron korotukset tuntuvat yhtiövastikkeessa, jossa on mukana asunto-osakeyhtiön lämmityskustannus. Kerrostaloasunnon kaukolämmön kustannusnousuksi maakaasua, kivihiiltä tai öljyä pääpolttoaineena käyttävien yhtiöiden toiminta-alueilla Energiateollisuus ry arvioi 50 150 euroa vuodessa. Omakotiasukkaiden lämmityskaasun hinta nousee arviolta noin 15 euroa kuukaudessa. Valtiovarainministeriön esittämien arvioiden mukaan öljy- ja sähkölämmityksen hinta nousee noin 21 euroa kuukaudessa. Maakaasun kilpailukyky säilyy ja jopa paranee niihin verrattuna. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan kaukolämmitetyn pientalon lämmityskustannukset nousisivat 100 300 euroa vuodessa, jos kaukolämmön pääpolttoaine on maakaasu, öljy tai kivihiili. Yritykset käyttävät maakaasua eri tarkoituksiin ja hyvinkin erilaisia määriä. Gasumilla on tarkasteltu hintakehitystä esimerkiksi Gasumin Tempo- ja Tehotempo-tuotteissa, jos käsittelyssä oleva veroehdotus toteutuu. Tällöin esimerkiksi 100 000 kuution kulutuksen veromuutos kuukaudessa olisi 6,924 prosentin mukaan laskettuna 577 euroa. Jos kulutus on 50 000 kuutiota on veromuutoksen osuus 289 euroa kuukaudessa. 3 000 000 kuution kulutus olisi näin 17 310 euroa. Maakaasu on kaukolämmön tuotannon tärkein polttoaine, jonka ominaisuudet ovat parhaimmillaan yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Yhdyskuntien voimalaitoksissa maakaasun verotus kohdistuu kaukolämmön tuotannon polttoaineisiin. Sähkövero kannetaan lopputuotteesta, sähkön tuotantoon käytettävät polttoaineet ovat verottomia. Gasumin Pöyryllä teettämä selvitys osoitti, että äkillinen veromuutos olisi saattanut lyhyelläkin aikavälillä muuttaa kivihiilen ja maakaasun käyttösuhdetta ja lisätä energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Kaukolämmön kilpailukyvyn heikkeneminen muihin lämmitysmuotoihin verrattuna voi johtaa energiatehokkuudeltaan huonompien vaihtoehtojen yleistymiseen. Suurteollisuus käyttää maakaasua polttoaineena ja raaka-aineena. Raaka-ainekäytössä kuten tuotettaessa maakaasusta vetyä, maakaasun käyttö on verotonta. Teollisuuden sähkön ja lämmön tuotantoa verotetaan samalla tavoin kuin yhdyskuntien voimalaitoksissa. Teollisuuden energiaverotaakkaa pyritään keventämään niin sanotulla energiaveroleikkurilla, joka keventää paljon energiaa tarvitsevien yritysten verorasitusta. 20