Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 47/2010/1 Dnro LSSAVI/98/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2010 ASIA Lihasikalan nykyistä toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, Toholampi. HAKIJA Ari Pöntiö Härkänevantie 89 69410 Sykäräinen ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus koskee lihasikalan nykyistä toimintaa Toholammin kunnan Toholammin kylässä kiinteistöllä Pöntiön sikala RN:o 61:165. Hakijalla on nykyisin lihasikala, jossa pidetään enintään 1 300 lihasikaa. Lihasikalan yhteydessä sijaitsee kattamattomat 966 m 3 :n ja 1 200 m 3 :n kokoiset lietesäiliöt ja betonikannella katettu 300 m 3 :n kokoinen lietesäiliö. Lisäksi hakijalla on kattamaton 760 m 3 :n kokoinen etälietesäiliö noin kolmen kilometrin etäisyydellä sikalasta. Hakija on myös vuokrannut noin viiden kilometrin etäisyydeltä noin 800 m 3 :n kokoisen etälietesäiliön, joka sijaitsee kiinteistöllä RN:o 66:129. Hakemus on tullut vireille ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain (113/2000) perusteella. Länsi-Suomen ympäristökeskus on velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalleen ympäristölupaa. Velvoittava päätös on annettu 16.12.2008. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 18.8.2009. Hakemusta on täydennetty 25.2.2010 ja 24.5.2010. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuulu- LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
vat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA AIKAISEMMAT LUVAT Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 1 000 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Nykyisellä toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Lihasikala sijaitsee Toholammin kunnan Toholammin kylässä Härkänevantien varrella. Toholammin keskustaan on etäisyyttä noin 20 kilometriä. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista kaavoittamatonta hajaasutusaluetta. Lihasikalan vaikutusalueella (alle 500 metriä) sijaitsee 11 asuinrakennusta, joista lähimmät sijaitsevat noin 235 ja 250 metriä kaakkoon ja noin 252 metriä lounaaseen. Etälietesäiliöt sijaitsevat kolmen ja viiden kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Niiden vaikutusalueella ei sijaitse häiriintyviä kohteita tai pohjavesialueita. Lihasikala ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella eikä lähialueella sijaitse erityisesti huomioon otettavia kohteita. Härkäojaan on etäisyyttä noin 100 metriä ja Lestijokeen noin 1,3 kilometriä. Eläintilat ja tuotanto Lihasikala on rakennettu 1970-luvun alussa. Sikalaa on peruskorjattu viimeksi vuonna 2005. Lihasikala on jaettu kahteen osaan, joiden väliin sijoittuu toimistotilat. Vastaanotto-osassa on 48 karsinaa ja lähtevien osassa 76 karsinaa. Karsinassa pidetään noin 7-10 eläintä. Porsaat tulevat kasvatettavaksi noin 25 kiloisina. Lihaa tuotetaan noin 250-320 tonnia vuodessa. Sikalarakennuksen lisäksi alueella sijaitsee konehalli, varasto, viljavarasto ja kuivaamo, kuivikevarasto ja lämpökeskus. Sikalan yhteydessä on lisäksi kaksi viljasiiloa. Lannan ja jätevesien varastointi Lihasikalan lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Lihasikalan yhteydessä sijaitsee kaksi yhteensä 2 166 m 3 :n kokoista betonista lietesäiliötä. Lanta johdetaan valutusmenetelmällä altapäin pienempään lietesäiliöön, josta se pumpataan maan päällitse toiseen säiliöön. Lietelantaa 2
varastoidaan myös 300 m 3 :n kokoisessa betonikannella katetussa lietesäiliössä, joka sijaitsee sikalarakennuksen itäpäädyssä. Lisäksi hakijalla on 760 m 3 :n kokoinen etälietesäiliö ja 800 m 3 :n kokoinen vuokralla oleva etälietesäiliö. Lihasikalassa on lisäksi syvät lietekuilut, joiden hyötytilavuus on noin 180 m 3. Lietelannan varastointitilaa on lietesäiliöissä yhteensä 4 206 m 3. Lihasikalan pesuvedet (noin 400 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöön ja wc-vedet johdetaan umpikaivoihin. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta ja lietesäiliöihin johdetut jätevedet käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 155 hehtaaria peltoa, josta omaa on 50 hehtaaria, vuokrapeltoa 47 hehtaaria ja sopimuspeltoa 58 hehtaaria. Lanta levitetään viikoilla 18-23 (80 %), ja 23-40 (20 %). Sosiaalitilojen jätevesilietteet toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Polttonesteet Jätteet Tilalla sijaitsee kolme polttoainesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 10 000 litraa. Säiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna 2009. Tilan varastossa säilytetään muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 400 litraa. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet (3 t/a), pilaantunut rehu (10 t/a), metalliromu, maatalousmuovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt (400 l/a), loisteputket ja lamput (25 kpl/a) ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet toimitetaan niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Ilmanvaihto Lihasikalan ilmanvaihto toimii alipaineella. Sikalassa on seitsemän koneellista poistoilmakanavaa, jotka sijaitsevat sikalan katon harjalla. Korvausilma otetaan räystäiden alla sijaitsevien luukkujen kautta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Nykyinen toiminta ei hakijan mukaan ole aiheuttanut merkittävää ympäristökuormitusta. Avonaiset lietesäiliöt saattavat aiheuttaa sekoitusvaiheessa ja lannan siirrossa hetkittäistä hajuhaittaa. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. 3
4 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lupahakemus on kuulutettu ajalla 9.4. 10.5.2010. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Toholammin kunnan ilmoitustaululla, osoitteessa Lampintie 5 ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla, osoitteessa Wolffintie 35, Vaasa. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet yleisesti nähtävillä Toholammin kunnanvirastossa osoitteessa Lampintie 5, Toholampi. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Toholammin kunnanhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 24.5.2010. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty päätösasiakirjoihin. Lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on esittänyt 10.5.2010 hakemuksesta seuraavan lausunnon: Hakemuksesta ei ilmene lihasikalan ja ilmoitettujen lannanlevityspeltojen sijoittumista suhteessa lähimpiin pohjavesialueisiin. Asiaa käsiteltäessä tulee varmistaa myös riittävä lannan levityspinta-ala eli 144,4 hehtaaria. Mikäli edellä mainituissa kohdissa ei ilmene asiaa oleellisesti muuttavia kohtia, voidaan lupapäätös antaa tavanomaisin lupamääräyksin. Toholammin kunnan kunnanhallitus on esittänyt 11.5.2010 ja Toholammin kunnan maaseutu- ja ympäristölautakunta on esittänyt 12.5.2010 saapuneessa lausunnossa, ettei niillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta 10. - 25.5.2010 ja 19.5 2.6.2010 välisinä aikoina. Hakija on ilmoittanut, että vastineen antoon ei ole tarvetta.
5 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ari Pöntiölle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalan toiminnalle Toholammin kunnan Toholammin kylään tilalle Pöntiön sikala RN:o 61:165. Ympäristölupa myönnetään enintään 1 300 lihasian pitämiselle. Toiminnanharjoittajan tulee lähettää kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle nykyistä toimintaa koskeva asemapiirros. 1. Lihasikalan ja lietesäiliöiden rakenteet, lannan ja jätevesien varastointi Lihasikalan pohjarakenteet, lietesäiliöt, lietekuilut ja muut lietteen johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti (MMM-RMO-C4). Lietelanta tulee varastoida hakemuksen mukaisesti lietesäiliöissä (5). Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 3 000 m³. Lisäksi kattamattomiin lietesäiliöihin tulee varata 30 senttimetrin sadevesivara. Lietesäiliöt tulee tyhjentää ja tarkistaa vuosittain. Lietesäiliöiden lastausalueet tulee olla tiiviitä. Lihasikalan piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei asfaltoida, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa vesitiiviiseen vähintään 3 m 3 :n kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lihasikalan pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta ja jätevedet tulee hyödyntää hakemuksen mukaisesti pellolla lannoitteena. Lantaa ja jätevettä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Ennen luovuttamista tulee kuitenkin esittää valvontaviranomaiselle voimassa oleva sopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 144 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.
6 Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Lihasikalan yhteydessä olevat kaksi lietesäiliötä tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten 10 cm:n paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Katemateriaalia tulee lisätä säännöllisesti ja sen pysyvyys tulee varmistaa. Sikalan päädyssä sijaitsevan lietesäiliön betonikansi tulee pitää kunnossa. Lietesäiliöt tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Lietelannan siirtäminen etälietesäiliöihin tulee tehdä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa naapurustolle. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaaajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä.
7 4. Jätteet Jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei se aiheuta epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Ruhot tulee ennen käsittelyä varastoida tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa varastossa/paikassa. Paperit, pahvit, metallit, maatalousmuovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantunut rehu tulee kompostoida tiiviillä alustalla ja käyttää pellolla lannoitteena. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket sekä rekisteristä poistetut kasvinsuojeluaineet tulee toimittaa paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. 5. Polttonesteiden varastointi Öljysäiliöt on varustettava tiiviillä, vähintään säiliöiden puolta tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla ja katoksella, joka on tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Öljysäiliöt on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Yli 10 m 3 :n kokoiset polttonestesäiliöt (tai niiden yhteistilavuuden ylittäessä sen), on tarkistettava säännöllisesti paloviranomaisen toimesta. Polttonestesäiliön on täytettävä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 415/1998 mukaiset vaatimukset. Öljy- ja polttonestevuodot on estettävä pitämällä säiliö ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Varastointipaikan luona on oltava riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. 6. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja öljysäiliön kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Vahingoista tulee ilmoittaa välittömästi alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja öljyvahingoista lisäksi palo- ja pelastusviranomaisille. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.
Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (t ja m 3 /a) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/a), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysi tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI järjestelmää (www.tyvi.fi). 7. Muut määräykset ja toiminnan muutokset RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai lannan käsittelyssä tai varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitus- 8
ta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Toholammin kunnan Toholammin kylään, joka on harvaanasuttua pelto- ja metsätalousvaltaista aluetta. Toimintaa on harjoitettu alueella noin 30 vuotta ja toiminnan voidaan siten katsoa olevan vakiintunutta ja alueelle tavanomaista. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan nykyisen toiminnan vaikutusalueella (alle 500 metriä) sijaitsee 11 asuinrakennusta. Lihasikalan vaikutusalueella (alle 500 metriä) sijaitsee 11 asuinrakennusta, joista lähimmät sijaitsevat noin 235 ja 250 metriä kaakkoon ja noin 252 metriä lounaaseen. Muut asuinkiinteistöjen etäisyydet ovat noin 315, 335, 360, 380, 405, 430, 440 ja 480 metriä. Lihasikala ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Luvassa on annettu tarpeelliset määräykset hajuhaittojen vähentämisestä, erityisesti lannan varastoinnin ja levittämisen aikana. Lisäksi luvassa on annettu määräykset jätehuollosta, kuten eläinruhojen asianmukaisesta varastoinnista. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Lihasikalan pohjarakenteet, lietesäiliöt ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2 600 m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 400 m³ vuodessa ja kattamattomiin lietesäiliöihin 30 senttimetrin sadevesivara. Hakija on esittänyt riittävästi lannan varastointitilaa. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yh- 9
teydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Lihasikalan wc-vesien käsittely tulee vastata valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimuksia. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009). Peltopinta-alatarve on yhdeksän lihasikaa yhtä peltohehtaaria kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa ovat kyseiset määräykset annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi, mikäli hakijan lannan levityspeltoalat myöhemmin muuttuvat. (määräys 2) Kattamalla lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella vähennetään lannan varastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään täyttämällä lietesäiliöt lietepinnan alapuolelta, siirtämällä liete etälietesäiliöihin naapuruston kannalta suotuisissa olosuhteissa ja varastoimalla rehut asianmukaisesti. Lannan multauksesta ja lannan levitysajankohdista on annettu määräykset hajuhaitan vähentämiseksi. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä hyväksytyssä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa, jollaisen hakija on esittänyt. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 4) Polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Yli 10 m 3 :n kokoiset polttonestesäiliöt tai niiden yhteistilavuuden ylittäessä sen, tulee tarkastuttaa säännöllisesti turvatekniikan keskuksen (TUKES) hyväksymällä tarkastuslaitoksella. Maatilalla olevan yli 10 m 3 :n kokoisen polttonestesäiliöön sovelletaan lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla (415/1998). (määräys 5) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin 10
mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan varmistamiseksi. (määräys 6) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 7) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 28.2.2020 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Laki naapuruussuhteista (1920/26) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 7 11
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Lasku lähetetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 : n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan kyseisen kokoisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Toholammin kunnanhallitus Toholammin kunnan maaseutu- ja ympäristölautakunta Kokkolan kaupungin ympäristöterveydenhuolto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. 12
13 MUUTOKSENHAKU Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa Wolffintie 35 ja Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla Lampintie 5. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Anne Polso Liitteet Valitusosoitus