YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 19.12.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2006 Y 483 111 No YS 1689 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Mustion kaatopaikan sulkemista. LUVAN HAKIJA Karjaan kaupunki Tekninen lautakunta Elina Kurjenkatu 11 10300 Karjaa Liike ja yhteisötunnus: 0126837 5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Mustion kaatopaikka Karjaan kaupunki Mustio, Knapsby, Stormossen RN:o 220 435 1 274 Toimialatunnus 90020 Kiinteistön omistaja Karjaan kaupunki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 a ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 12.10.2006. MAKSU 3 080 A14 111 AT2148 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus
2 (33) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA MUUT VIRANOMAISRATKAISUT Kaatopaikalla ei ole aiempia lupia. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006) kaatopaikka alueelle ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta. Mustionjokilaakson osayleiskaavassa (hyväksytty 11.12.2006) kaatopaikka alue on merkitty maa ja metsätalousvaltaisella alueella (M) sijaitsevaksi mahdollisesti saastuneeksi maa alueeksi (saa). Kaatopaikkaalueesta noin 600 metriä kaakkoon ja noin 900 metriä lounaaseen on merkitty alueet maaseutumaiselle asuinalueelle (A). Kaatopaikka alueen pohjoispuolella noin 150 metrin ja länsipuolella arviolta 1 kilometrin etäisyydellä on kaavassa varaus loma asuntoalueelle (RA 2). Kaatopaikasta luoteeseen noin 600 metrin etäisyydellä on luonnonsuojelualue rantavyöhykkeellä (SL 137 ). KAATOPAIKAN SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Lähin asutus Ympäristön tila ja laatu Mustion kaatopaikka sijaitsee Karjaan kaupungin koillisreunalla Mustion taajaman lounaispuolella. Kaatopaikalle kuljetaan Salontieltä 186 erkanevan Hållsnäsintien ja edelleen Mustion ruukin jälkeen länteen kääntyvän Raiviotien kautta. Kaatopaikka on Raiviotien eteläpuolella Stormossenin suon pohjoisreunalla noin kilometrin päässä Hållsnäsintieltä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaatopaikka alueesta noin 650 metriä itään ja noin 800, 850 ja 950 metriä kaakkoon. Bråtanin uimaranta on kaatopaikka alueesta noin 1,5 kilometriä luoteeseen. Oxbergetin hiihtokeskus sijaitsee kaatopaikasta noin 350 metriä pohjoiseen. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Kaatopaikka alueen sivuuttaa eteläpuolelta luoteesta laskeva oja. Oja kääntyy kaatopaikan eteläreunan itäkulmalta kaakkoon. Ojavesi purkautuu Lohjanjärven Bruksträsket lahteen, ja osin suon eteläpuolelta lounaaseen laskevaan ojaan, joka virtaa Mustionjokeen. Pintavesien purkureitin pituus kaatopaikka alueelta järveen on noin 1,1 kilometriä ja jokeen arviolta 2,3 kilometriä. Kaatopaikan arvioidaan kuormittavan jonkin verran alapuolisia ojia.
3 (33) Ilman laatu Kaatopaikalla ei ole tehty varsinaisia ilman laatuun liittyviä selvityksiä. Kaatopaikalla muodostuu jonkin verran metaania. Maaperän tila Kaatopaikka sijaitsee kallioisten mäkien rajaaman Stormossenin suon pohjoisreunalla. Osa jätetäytöstä on etelään viettävässä rinteessä ja osa rinteen eteläpuolisella suoalueella. Rinteen maaperä on silttistä hiekkaa/silttistä hiekkamoreenia. Suoalueella on turvetta 3 4 metriä ennen savikerrosta. Saven alla pohjamaa on kalliota peittäviä siltti, hiekka ja pohjamoreeniaineksia. Alueella on runsaasti avokalliopaljastumia. Kaatopaikan pohjoispuolinen Raiviotie on tasolla +64,05 +64,74. Kaatopaikan alapuolinen suoalue on pohjaveden havaintoputkien sijaintialueilla tasoilla +54,52 ja +54,70. Pohjaveden tila Kaatopaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Åkernäs, III luokka) sijaitsee kaatopaikasta lounaaseen 500 600 metrin etäisyydellä. Pohjaveden virtaussuunta kaatopaikkaalueelta on etelään Stormossenin suolle. Suoalueelta pohjavesi kulkeutuu lounaaseen ja kaakkoon. Kaatopaikasta noin 300 metriä etelään ja noin 450 metriä kaakkoon on asennettu pohjavesiputket. Putkien vesinäytteissä on todettu korkeahkot ammoniumtyppi ja rautapitoisuudet. Lisäksi pohjavedessä on havaittu viitteitä kloorattujen liuottimien hajoamistuotteista. Pohjaveden arvioidussa virtaussuunnassa sijaitsevassa talousvesikaivossa on todettu bensiinin lisäainetta MTBE:tä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kunnostustyön aikainen liikenne on arviolta 1 000 1 600 raskasta ajoneuvoa. KAATOPAIKAN TOIMINTA Kaatopaikan käyttöhistoria Kaatopaikka oli käytössä vuodesta 1966 1990 luvun puoliväliin saakka. Kaatopaikalle arvioidaan läjitetyn 42 000 m 3 jätettä. Kaatopaikan pintaala on noin 0,85 hehtaaria. Jätetäytön paksuus on 3 8 metriä. Tutkimusten yhteydessä täytössä todettiin tiiliä, lasia, posliinia, metalliromua ja muovijätettä.
4 (33) Kaatopaikan nykytila Pintakerrokset Jätteen hajoamistila Painumat Varustukset Korkeustaso kaatopaikan lakialueella on +64,03 + 64,94. Reunaluiskien kaltevuudet ovat 1:1 1:3. Jätetäytön päällä olevan esipeittokerroksen paksuus on 1 1,5 metriä. Kerros on pääosin multaista hiekkaa. Osittain on myös savea ja karkeampia maalajeja. Kaatopaikan sisääntulotien puoleinen reuna on metsittynyt. Jätetäytön reunaosilla kasvaa heinikkoa ja pensaikkoa. Jätetäytön prosessien arvioidaan olevan metaanikäymisvaiheessa. Jätetäytön painumia ei ole seurattu. Kaatopaikan sisääntulotie on varustettu lukittavalla puomilla. Kaatopaikan kaakkois itäreunalla jätetäytön luiskan juuressa ja luoteispuolella on vedellä täyttyneet pienet kaivetut lammikot. KAATOPAIKAN KÄYTÖSTÄ POISTAMINEN Yleistä Kunnostustyön liikennöinti tapahtuu pääasiassa klo 7.45 17.00. Jos alueelle tuodaan hetkellistä käyttöä varten polttoainesäiliö, on säiliö varustettu varoaltaalla. Allas estää mahdollisen vuodon kulkeutumisen maaperään. Kaatopaikka alueelle on läjitetty ylijäämämaa aineksia arviolta muutamia satoja kuutiometriä. Maa ainekset ovat hiekkaista moreenia. Lisäksi joukossa on muutamia savi ja humuspitoisia maa aineskasoja. Kaatopaikka alueen tuleva käyttö Alueelle ei ole tiedossa suunniteltua käyttöä. Pilaantuneen maa aineksen hyödyntäminen Lupaa haetaan käyttää kaatopaikan lakialueen muotoiluun ja esipeitto/kaasunkeräyskerrokseen noin 2 000 m 3 lievästi pilaantuneita maa
5 (33) aineksia. Maa ainekset ovat peräisin Karjaan kaupungin Landsbrossa sijaitsevalta entiseltä kasvihuonekiinteistöltä. Sulkemistyö Valmistelevat työt Kaatopaikan ympäristöstä ja aluetta ympäröivistä ojista poistetaan jätteet. Kaatopaikalta poistetaan kasvillisuus. Puusto raivataan noin kymmenen metrin leveydeltä kaatopaikan reuna alueelta. Kaatopaikan reunaluiskia loivennetaan mahdollisuuksien mukaan kaltevuuteen < 1:3. Luiskauksessa ja muotoilussa kaivumassoja muodostuu arviolta 2 500 3 000 m 3. Lisäksi massoja syntyy ojan ruoppauksesta. Kaivumassoista osa läjitetään jätepenkereen alareunaan ja osa täytön lakiosaan. Lakiosa muotoillaan siten, että kaltevuus on > 1:20. Jätetäytön leikkausalueille rakennettavan esipeittokerroksen paksuus on > 0,3 metriä. Pintaeristysrakenteet Yleistä Kaatopaikalle tulevat pintaeristysrakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: pintakerros; 1 metri kuivatuskerros; 0,5 metriä suodatinkangas tiivistyskerros; 0,5 metriä. Tiivistyskerros Kerros pyritään rakentamaan kuitusavesta tai stabiloidusta pilaantuneesta maa aineksesta. Kerroksen materiaalin vedenläpäisevyysvaatimus on k = 1 x 10 8. Jos edellä mainittuja materiaaleja ei ole saatavilla, käytetään tiivistyskerroksessa bentoniittimattoa. Kerros rakennetaan siten, ettei siihen jää vettä kerääviä painanteita, ja että kerroksen päälle tuleva vesi valuu jätetäyttöalueen ulkopuolelle. Tiivistyskerroksen rakennustapa varmistetaan koekentällä. Kuivatuskerros Kerros rakennetaan esimerkiksi moreenista, hiekasta tai murskeesta. Mahdollisesti käytetään myös jätemateriaaleja, kuten rengasrouhetta tai lasimurskaa. Kerroksen vedenläpäisevyysvaatimus on k > 1 x 10 4. Jätetäyttöalueen luiskissa kerroksen kaltevuus on noin 30 % ja lakialueella noin 5 %.
6 (33) Pintakerros Tarvittaessa kuivatus ja kasvukerroksen väliin asennetaan suodatinkangas. Pintakerros voi olla ylijäämämaa ainesta. Kerroksen ylimmässä osassa voidaan käyttää humuspitoista maa ainesta, pintamaita, lieteturveseosta tai kompostia. Kaasun keräys ja käsittely Muodostuva kaatopaikkakaasu johdetaan tiiviin pintakerroksen läpi putkituksella käsittelemättömänä ilmaan. Putkia asennetaan kolme kappaletta kaatopaikan lakiosaan. Maisemointi Vesien johtaminen ja käsittely Kasvuston annetaan levitä luontaisesti. Kaatopaikkavedet Pintavedet Laadunvalvonta Kaatopaikkavesien vähäisen määrän vuoksi vedet käsitellään biologisesti purkuojassa. Käsittely järjestetään imeyttämällä/suodattamalla kaatopaikkavesi turvekerroksen läpi eteläpuoliseen suo ojaan. Jätetäyttöalueen reunaoja kunnostetaan puhtaiden valumavesien keräilyojaksi. Ojasta vedet johdetaan Stormossenin suoalueen ojituksiin. Laadunvalvonta sisältää materiaalien, työtapojen ja työn laadun tarkkailun. Läjitettyjen kaivumassojen tiiviyttä valvotaan silmämääräisesti työtapatarkkailuna. Tiivistyskerroksen materiaalin ominaisuuksia selvitetään ennakkokokeilla ja valmiista rakenteesta. Mittaus ja laboratoriotulokset liitetään laadunvalvontaraporttiin. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Kaatopaikkojen pintarakenteiden parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) esitettyjä rakenteita. Pintarakenteen pääasiallinen ja tärkein tehtävä on estää sadannan imeytymistä jätetäyttöön ja vähentää siten muodostuvien suotovesien määrää. Mustion kaatopaikalle esitetyt rakenteet ovat edellä mainitun säädöksen mukaiset. Rakenteilla vähennetään jätetäyttöön suotatutuvan veden määrää noin 5 20 %:iin sadannasta.
7 (33) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Kaatopaikkavesi Kaatopaikkavedet lammikoituvat täyttöalueen eteläpuoliseen ojaan. Kaatopaikan sisäinen vesi Kaatopaikan sisäisen veden pinnan taso oli +56,35 vuonna 2005. Maanpinta putken sijaintialueella on +63,99. Vedessä todettiin kohonneet kokonaisfosfori ja typpipitoisuudet sekä kloorattujen liuottimien hajoamistuotteiden pitoisuuksia, vinyylikloridia 14 µg/l. Ennen pintarakenteiden toteutusta kaatopaikka alueen sadevedestä noin 50 % suotautuu jätetäyttöön. Muodostuvan kaatopaikkaveden määrä on arviolta 2 800 m 3 /a. Lupahakemuksessa esitettyjen rakenteiden valmistumisen jälkeen jätetäyttöön suotautuvan veden määrän arvioidaan olevan 5 10 % sadannasta eli 225 1 100 m 3 /a. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Kaatopaikan pintarakenteet vähentävät suotautuvan veden määrää ja siten päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Kaatopaikkakaasu Pöly Melu ja tärinä Mittausten ja laskelmien perusteella syntyvän kaatopaikkakaasun määrä on vähäinen. Tutkimuksissa metaanipitoisuus oli suurimmillaan 10,5 %. Laskennallisesti arvioituna Mustion kaatopaikalla muodostui kaasua enimmillään vuonna 1995. Arvioitu suurin kaasuntuotto oli 245 000 m 3 /a. Vuonna 2005 kaasuntuoton arvioitiin olleen 149 000 m 3 /a. Vuonna 2015 kaasun arvioitu tuotto on 90 000 m 3 /a. Liikennöinti voi aiheuttaa hiekkatien pölyämistä. Tietä voidaan tarvittaessa kastella pölyämisen estämiseksi. Alueen sijainnista, liikennöintiajasta ja liikennöinnin rajallisesta kestosta johtuen toiminta ei aiheuta merkittävää meluhaittaa ympäristön asukkaille. Toiminta ei aiheuta tärinää.
8 (33) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaatopaikan kunnostuksella ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon ja luonnonarvoihin. Jätetäytön peittäminen vähentää jätetäytöstä aiheutuvia vesistövaikutuksia. Vaikutukset vesistöjen laatuun ja käyttöön ovat positiivisia. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Rakentamistyön aikaisia riskejä ovat työntekijöiden altistuminen ja työmaaliikenne. Altistumista vähennetään työntekijöiden asianmukaisilla suojavarusteilla. Liikenteen riskejä pienennetään selkeillä opasteilla. Kunnostustyön toteutukseen liittyviä poikkeustilanteita ovat lähinnä kuljetuskaluston onnettomuudet, kaatopaikkarakenteiden tai vesienkäsittelyjärjestelmän rikkoontuminen, tulipalot, jätetäytön sortumat, kaatopaikkakaasun aiheuttama räjähdysvaara ja pilaantuneiden maiden käsittelyssä tapahtuvat häiriöt ja onnettomuudet. Kaatopaikkapalossa savun muodostus on yleensä voimakasta. Palo heikentää merkittävästi lähialueiden ilman laatua. Kaatopaikalla ei ole rakennuksia, joihin kaatopaikkakaasua voisi kertyä. Alueella ei ole siten räjähdysvaaraa. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Mahdollisiin onnettomuustilanteisin varaudutaan etukäteissuunnittelulla. Onnettomuuksien välttämiseksi rakennustyössä noudatetaan huolellisesti suunnitelmia ja työturvallisuussäädöksiä. Mahdollisten tulipalojen riskiä voidaan vähentää riittävällä valvonnalla, varovaisuudella mahdollisten ulkoisten sytytyslähteiden käsittelyssä ja riittävällä alkusammutuskalustolla. Sortumia voidaan välttää hyvällä työtekniikalla ja rakentamalla luiskat riittävän loiviksi. Lisäksi sortumia estetään pitämällä kerrospaksuudet matalina ja asianmukaisella jätteentiivistyksellä. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Ajoneuvojen polttoaine tai öljyvuototapauksissa imeytetään vuotanut neste välittömästi turpeeseen. Turve ja pilaantunut maa aines poistetaan nopeasti.
9 (33) TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Yleistä Pohjavesi ja talousvesi Pintavesi Rakennekerroksien paksuutta tarkkaillaan jakamalla täyttöalue 25 m x 25 m ruutuihin ja mittaamalla kerrosvahvuudet yhden kerran ruudusta jokaisesta kerroksesta. Lisäksi seurataan, ettei pintaan jää vettä kerääviä painanteita. Valmiiden sulkemisrakenteiden kunto tarkastetaan joka kevät roudan sulettua tehtävillä tarkkailukäynneillä. Alueen painumia tarkkaillaan silmämääräisesti. Muodostuneet painumat korjataan. Käynneillä tarkistetaan myös kaatopaikkarakenteen kunto ja järjestetään tarvittaessa niiden korjaus. Lisäksi seurataan kasvillisuuden muutoksia ja syvälle juuria kasvattavat puuntaimet katkotaan. Jos alueella havaitaan luvatonta käyttöä, ryhdytään toimiin sen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa kaatopaikkakaasu on mitattavissa viimeistelykerrokseen asennettavista kaasunpoistokaivoista. Kaatopaikan sulkemisrakenteiden valmistuttua pinta ja pohjavesinäytteitä otetaan kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin, joka toinen vuosi. Kolmannen näytteenottokerran jälkeen tarkistetaan jälkitarkkailutarve saatujen tutkimustulosten pohjalta. Pohjaveden laatua tarkkaillaan havaintoputkista HP1 ja HP2. Talousvesinäytteet otetaan kaivoista kaivo1 ja kaivo2. Vesinäytteille tehdään aistinvarainen arviointi (ulkonäkö ja haju) ja niistä tutkitaan koliformiset bakteerit, escherichia coli, ph, COD Mn, ammonium, nitriitti, nitraatti, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus, rauta, mangaani, kokonaiskovuus, kokonaisfosfori ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Pintaveden laatua tarkkaillaan ojapisteistä MU1, MU2 ja MU3. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Vesinäytteistä tutkitaan lämpötila, kiintoaine, sähkönjohtavuus, ph, COD Mn, BOD 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, lämpökestoiset koliformiset bakteerit, fekaaliset streptokokit ja kloridi.
10 (33) Kirjanpito Alueella tehtävistä tarkastuskäynneistä pidetään työmaapöytäkirjaa. Kirjattavia asioita ovat rakenteiden kunnon tarkkailutiedot, poikkeukselliset tapahtumat, mahdollisesti alueella tarvittavat toimenpiteet ja korjaukset sekä vaadittujen toimenpiteiden ja korjausten toteutus. Raportointi Vesinäytteenottotulokset toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistuttua. Kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta tehdään vuosittain yhteenvetoraportti. Raportissa esitetään kaatopaikan rakenteiden kunnon ja pintavesien tarkkailutiedot, poikkeukselliset tapahtumat ja kaatopaikan ympäristökuormitus. Raportti toimitetaan seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvetoraportin tulosten pohjalta tarkkailuohjelma tarkistetaan tarvittaessa. Esitys tarkkailuohjelman muuttamisesta tehdään Uudenmaan ympäristökeskukselle yhteenvetoraportin toimittamisen yhteydessä. Kaatopaikan kunnostustöiden toteutus raportoidaan loppuraportissa. Raporttiin kootaan tiedot muun muassa eri pintarakennekerrosten rakentamisesta ja rakentamisajankohdasta, kerroskohtaisista materiaalilajeista ja määristä, pintarakennemateriaalien ja pintakerrosten rakentamisen laadunvalvonnasta, toteutetuista huolto ja korjaustoimenpiteistä, piirustukset ja poikkileikkauskuvat toteutuneista rakenteista ja niiden sijainnista sekä yhteenveto rakentamisen aikaisesta kirjanpidosta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta täydennettiin 4.4.2007,14.11.2007 ja 5.12.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla 2.5. 31.5.2007 Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Karjaan kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Västra Nyland ja Etelä Uusimaa nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus tehtiin ja lupahakemuksesta neuvoteltiin 1.11.2007. Neuvottelusta on kirjoitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen muistio No YS 1533/19.11.2007.
11 (33) Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Karjaan kaupunginhallitukselta ja Karjaan kaupungin ympäristölautakunnalta. Karjaan kaupungin ympäristölautakunta edellyttää 22.5.2007 päivätyssä lausunnossaan, että ennen kunnostuksen aloittamista tulee selvittää alueen juomavesien laatu. Tutkimussuunnitelma tulee hyväksyttää Uudenmaan ympäristökeskuksessa ja lähettää tiedoksi Karjaan ympäristölautakunnalle. Tutkimustulosten perusteella tehdään päätös tarvittavista toimenpiteistä. Sulkemisen jälkeen tulee lähimpien kaivojen talousvesien laatua seurata vuosittain ainakin kolme vuotta eri vuodenaikoina. Muutoin lautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Tiedossa oleville asianosaisille on varattu tilaisuus ympäristönsuojelulain 37 :n mukaisesti tehdä muistutuksia hakemuksesta. Muille on varattu tilaisuus mielipiteen ilmaisuun. Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutuksessa, päivätty 24.5.2007, tuodaan esille, että kaatopaikalle on viety paikallisesta tehtaasta epämääräisiä aineita sisältäviä tynnyreitä, autonromuja ehkä öljyineen, akkuja, talouksien ongelmajätteitä ja sekalaista tuntematonta sekajätettä. Kaatopaikalta pitäisi poistaa kaikki jäte. Lisäksi tulisi estää ojan virtaaminen talojen ohi Mustionjokeen saakka ja estää siten haittojen leviämistä ympäristöön. Kaatopaikan peittämisellä ja muotoilulla ongelmaa ei saa poistettua. Muistuttajat vastustavat pilaantuneiden maa ainesten tuontia Karjaan keskustasta Mustiolle. Alueella on myös Bråtan uimaranta ja IK Trissanin ylläpitämä ulkoilualue. Tätä ympäristöä tulisi suojella eikä saastuttaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on ilmennyt muun muassa MTBE ja TA ME jäämiä yhdessä porakaivossa. Havaintoputkessa 1 on ollut dikloorieteeniä, a pineeniä ja delta kareenia. Muistuttajat vaativat otettavaksi enemmän näytteitä kaikkien talojen kaivoista ja näytteiden perusteellista tutkimista. Kaupungin on ryhdyttävä toimenpiteisiin puhtaan juomaveden turvaamiseksi asukkaille, joiden kaivovedessä esiintyy epäpuhtauksia. Muistuttajat vaativat Karjaan kaupunkia vastaamaan kuluista ongelman ratkaisemiseksi, koska kaatopaikka on ollut vartioimaton ja haitalliset aineet ovat päässeet leviämään vapaasti ympäristöön. Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 861/4.7.2007 Karjaan kaupungille tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa an
12 (33) netusta lausunnosta, muistutuksesta ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä aineistosta. Karjaan kaupungin tekninen lautakunta toteaa 23.8.2007 päivätyssä vastineessaan, että lakkautetun kaatopaikan ympäristövaikutukset ovat vähäiset, ja kunnostuksen ja sulkemisen jälkeen ne jäävät vielä vähäisemmiksi. Kun jäte kapseloidaan ja peitetään tiiviisti, tulee kaatopaikan valumavesien määrä pienenemään huomattavasti. Lautakunta toteaa, että bensiinin lisäaineita MTBE:ä ja TAME:a ei vielä käytetty kovin paljon bensiinissä Mustion kaatopaikan käytössäoloaikana. Siten vaikuttaa epäloogiselta, että tällaiset aineet olisivat peräisin kaatopaikalta. Lautakunta toteaa, että lievästi saastuneita maa aineksia esitetään käytettäväksi kuivatuskerroksessa. Maa ainekset tuotaisiin alueelta, jolla on aiemmin sijainnut kasvihuone, ja maa ainesten epäpuhtaudet ovat niin pieniä, että ne alittavat vuonna 2006 annetut uudet suositusrajat. Kaatopaikalla lievästi pilaantuneet maa ainekset tullaan sijoittamaan tiiviin kerroksen alle. Alueelta ei juuri tule valumia, ja ympäristövaikutukset jäävät lähes olemattomiksi. Lautakunta toteaa lupahakemukseen ja täydentäviin näytteenottotuloksiin viitaten, ettei ole aiheellista kaivaa pois kaikkea jätettä. Kaupunki pitää kiinni hakemuksessa esitetyistä menetelmistä. Lautakunta ei vastusta sitä, että ympäristölupaan sisällytetään osana määräaikainen (3 5 vuotta) ympäristövaikutusten seurantaohjelma. VIRANOMAISEN RATKAISU Luvan myöntäminen Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Karjaan kaupungin tekniselle lautakunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Mustion kaatopaikan käytöstä poistamiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa ja muistutuksessa esitetyt ympäristölupa asiaan liittyvät asiat on huomioitu tämän päätöksen määräyksissä ja perusteluissa. A. Alueen yleinen hoito ja haittojen ehkäiseminen Toiminnan toteutus (YSL 43, 45, JL 6, 51, NaapL 17 ) A.1. A.2. Tämä päätös koskee Mustion kaatopaikkaa ja kaatopaikkatoiminnan seurauksena roskaantunutta ja pilaantunutta jätetäyttöalueen ulkopuolista aluetta. Kunnostuksen aikana alue on oltava merkitty maastoon. Alueelle on myös asetettava asianmukaisia varoituskylttejä.
13 (33) A.3. Työn aloittamisesta on tiedotettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin terveydensuojelu ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Tiedote on toimitettava viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Eristysrakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettavaksi ennen valmiin rakenteen peittämistä. Luvan saajan on esitettävä valmistuneet rakenteet Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lopputarkastettavaksi kahden kuukauden kuluessa rakenteiden valmistumisesta. Vastaava hoitaja (YSL 43, YSA 20, JL 51, JA 10 ) A.4. Karjaan kaupungin on nimettävä henkilö, joka vastaa kunnostustyön valvonnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Kun vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot viipymättä ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille. A.5. Kaatopaikan rakenteiden rakentamisen ja rakennemateriaalien laadunvalvontaan on nimettävä riippumaton valvoja. Henkilön nimi ja yhteystiedot sekä selvitys henkilön asiantuntemuksesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Työkoneiden polttonesteiden varastointi (YSL 7, 8, 43, JA 8 ) A.6. Jos alueella varastoidaan tai tankataan työkoneiden polttonesteitä, on polttonestesäiliöt, säiliöiden täyttöpaikat ja polttonesteen jakelualueet sijoitettava pinnoitetulle tai muulle kiinteälle alustalle. Säiliöalueen ympärille on rakennettava polttonesteen kulkeutumista rajoittava rakenne. Polttonesteiden varastointi ja käsittely (purku ja täyttö) on tehtävä siten, että mahdolliset vuodot saadaan hallitusti kerättyä ja toimitettua asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonesteiden varasto ja tankkausalueilla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. Haittojen ehkäiseminen (43, JL 6, 19, 20, JA 8, NaapL 17 ) A.7. Toimintaa saa harjoittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 20.00 ja tarvittaessa lauantaisin klo 7 16. Toiminnasta ei saa aiheutua vaaraa eikä kohtuutonta haittaa liikennereittien varsilla asuville eikä muille lähimmille häiriintyville kohteille eikä kohteessa työskenteleville. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristön roskaantumista, maaperän, pohja tai pintaveden pilaan
14 (33) tumista eikä muuta terveys tai ympäristöriskiä. Jätteen ja pilaantuneen maa aineksen leviäminen kunnostettavan alueen ulkopuolelle on estettävä. Jätettä kaivettaessa ja käsiteltäessä on varustauduttava asianmukaisin suojavarustein. A.8. A.9. Toiminnat on järjestettävä ja liikennealueet on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu pölyhaittoja. Tiealueet on kasteltava tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Jätetäytön luiskauksen aikana pölyäminen on tarvittaessa estettävä esimerkiksi kostuttamalla. Toiminnan aikana on ehkäistävä tehokkaasti hajuhaittoja eikä hajusta saa aiheutua kohtuutonta rasitusta lähimmille häiriintyville kohteille. Toiminnan jätehuolto (YSL 43, 45, JL 6, JA 7, 8, YMA 1129/2001) A.10. Kaatopaikan sulkemistoiminnassa ja jätetäyttöalueen ulkopuolisten alueiden siivoamisessa ja puhdistamisessa syntyvät jätteet on toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Jätetäyttöalueen ulkopuolisilta roskaantuneilta alueilta poistettavista jätteistä on erotettava hyödyntämiskelpoiset jätejakeet, kuten autonrenkaat ja puu, metalli ja vastaavat jätteet. Hyödynnettäväksi kelpaavat jätteet on toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Vesien hallinta ja käsittely (YSL 43, 45, JL 6 ) A.11. A.12. Jätetäyttöalueen ulkopuolelle on rakennettava ympärysojat tai muut vastaavat rakenteet täyttöalueen ulkopuolisten puhtaiden pintavalumavesien keräämiseksi. Puhtaat valumavedet eivät saa joutua kosketukseen kaatopaikkaveden kanssa eivätkä ne saa päästä jätepenkereeseen. Ympärysojista puhtaat vedet on johdettava hallitusti maastoon. Vesien johtamisesta ei saa aiheutua veden purkualueen vettymistä eikä muuta haittaa. Kaatopaikkavedet on kerättävä hallitusti yhteen salaojilla tai muilla tarkoitukseen soveltuvilla rakenteilla. Kerätyt kaatopaikkavedet on tarvittaessa käsiteltävä ennen purkuojaan johtamista. Purkuojaan laskettava kaatopaikkavesi ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa tai haittaa eikä olennaisesti luontaisesta tasosta poikkeavaa ympäristökuormitusta eikä muuta haittaa purkuvesistössä. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista tai muusta edunmenetyksestä. A.13. Vesien keräys, käsittely ja johtamisrakenteista on tehtävä suunnitelma. Suunnitelma on esitettävä määräyksen B.15. pintarakenteiden rakennus ja mittaussuunnitelman erillisenä liitteenä.
15 (33) Kaatopaikkakaasu A.14. Jätetäyttöalueelle on rakennettava tarvittavat kaatopaikkakaasun keräysrakenteet. Kerätty kaasu on johdettava hallitusti jätetäytöstä ulkoilmaan. Jos ilmaan johdetusta kaatopaikkakaasusta aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, tai muuta haittaa tai vaaraa, on kerätty kaasu käsiteltävä tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä haitattomaksi. Poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) A.15. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta voi aiheutua hallitsematonta jätteen tai pilaantuneen maa aineksen pölyämistä tai haitta aineiden leviämistä ympäristöön tai muuta terveys tai ympäristöriskiä. Poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joista aiheutuu määrältään ja laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Toimenpiteet haittojen torjumiseksi on aloitettava viivytyksettä. B. Kaatopaikan sulkeminen Maaperän pilaantuneisuus (YSL 7, 43, 108, JL 6, 51, NaapL 17 ) B.1. B.2. B.3. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä kaatopaikan eristysrakenteiden ulkopuolelle jääviltä alueilta, kuten kaatopaikan länsi ja itäkaakkoispuolen lammikoista ja kaatopaikkaveden purkuojista. Selvitykset on tehtävä siten, että pilaantumattomat ja mahdollisesti pilaantuneet maa alueet tulevat luotettavasti ja seikkaperäisesti selvitetyiksi. Eristysrakenteiden ulkopuolelle jääviltä kaatopaikkatoiminnan seurauksena pilaantuneilta alueilta on poistettava pilaantunut maaaines, jonka haitta ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot, ja jätetäyttö. Pilaantuneisuusselvityksestä ja mahdollisesti pilaantuneen maaaineksen kaivusta on tehtävä seikkaperäinen toteutussuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen kaivun aloittamista.
16 (33) Kaatopaikan sulkeminen (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8 ) Kaatopaikan pinnan muotoilu B.4. Kaatopaikan pinta on tasoitettava ja muotoiltava riittävien kallistuksien ja tehokkaan pintakuivatuksen järjestämiseksi. Kaatopaikan luiskien pinnankaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. Muotoilun yhteydessä on varmistettava, että jätetäyttöalue on peitetty tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista rakennetulla vähintään 0,3 metrin esipeittokerroksella. B.5. Jätteen esipeitossa ja jätetäyttöalueen muotoilussa saa hyödyntää: jätetäyttöalueen luiskauksessa syntyviä maa aineksia kaatopaikalle varastoituja ja muita pilaantumattomia ylijäämämaa ainesjätteitä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia Mustion kaatopaikkaalueelta kaivettavia ja ympäristölupahakemuksessa hyödynnettäväksi esitettyjä pilaantuneita maa ainesjätteitä määräyksessä B.14. tarkoitettuja materiaaleja. Pilaantuneesta maa aines jätteestä rakennettu kerros on peitettävä pilaantumattomalla maa ainesjätteellä, jos pilaantunutta maaainesjätettä sisältävän kerroksen päälle tulevan pintarakenteen rakentamista ei aloiteta kahden kuukauden kuluessa esipeiton ja muotoilun päätyttyä. Jätetäyttöalueen ulkopuolisten kaivantojen peittämisessä on käytettävä pilaantumattomia maa ainesjätteitä. Rakenteissa käytettävät maa ainesjätteet on esikäsiteltävä puu ja muiden jätteiden sekä rakentamista haittaavan kiviaineksen poistamiseksi. Pintarakenteet B.6. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros > 1 metriä kuivatuskerros > 0,5 metriä mineraalinen tiivistyskerros > 0,5 metriä tai lupahakemuksessa esitetty ohennettu tiivistysmateriaali kaasunkeräysrakenteet. Esipeitto /kaasunkeräyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa on käytettävä pilaantumattomia maa aineksia tai määräyksessä B.14. tarkoitettuja materiaaleja. Pintarakenteet on oltava rakennettu viiden vuoden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. B.7. Jos rakenteissa esitetään käytettäväksi ympäristölupahakemuksesta poikkeavia materiaaleja tai jätteestä valmistettavia rakennemateri
17 (33) aaleja, tekee Uudenmaan ympäristökeskus saatavien selvitysten perusteella erillisen hyväksymiskirjeen materiaalien soveltuvuudesta rakennekerroksiin. Tiivistyskerros B.8. Tiivistyskerroksen mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k < 1 x 10 8 m/s. Tiiveysvaatimus on saavutettava koko rakennekerroksen paksuudelta. Tiivistyskerroksessa käytettäväksi valitun materiaalin tekninen ja ympäristökelpoisuus sekä rakennettavuus ja eristävyysominaisuuden säilyminen pitkällä aikavälillä kyseisissä olosuhteissa on osoitettava ja perusteltava erillisellä selvityksellä. Selvitys on esitettävä määräyksen B.15. rakennus ja mittaussuunnitelmien erillisenä liitteenä. B.9. Kaatopaikan luiska alueilla tiivistysrakenne on rakennettava siten, että tiivistyskerros liittyy tiiviisti mahdollisimman yhtenäiseen huonosti vettä läpäisevään maa aineskerrokseen. Tiivistyskerroksen on ulotuttava riittävän kauas luiskatun jätepenkereen alareunasta ja siten, ettei reuna alueelle mahdollisesti kertyvä vesi pääse jätetäyttöön. Tiivistysrakenteen vaurioituminen, kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen, on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja rakenteen valmistuttua. Suojaus on toteutettava esimerkiksi peitteillä tai suojamaakerroksella. B.10. Valitusta tiivistysmateriaalista on rakennettava koetiivistyskenttä kaatopaikka alueelle ennen varsinaisen tiivistysrakenteen rakentamisen aloittamista. Ainoastaan asetetut vaatimukset kaikilta osin täyttävää rakennetta saa käyttää osana tiivistysrakennetta. Kuivatuskerros B.11. Kuivatuskerroksen mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k > 1 x 10 3 m/s ja/tai raekoon 8 mm 32 mm. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkän ajankaan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Valitun kuivatusrakenteen pitkäaikaistoimivuus on osoitettava luotettavasti määräyksen B.15. laadunvalvontasuunnitelmien erillisenä liitteenä. Kerroksen kaltevuuden on oltava riittävä, jotta vesi voidaan johtaa kerroksesta tehokkaasti vesienkeräilyjärjestelmien kautta avoojaan. Kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi kerroksen pinta ja tarvittaessa pohja on erotettava muista rakennekerroksista tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Kaatopaikan luiskan alareunan rakenne on toteutettava siten, että kuivatuskerroksen toimivuutta, kuten kerroksesta poistuvan veden määrää, voidaan tarkkailla.
18 (33) Pintakerros B.12. Pintakerros on rakennettava ensivaiheessa vähintään 0,5 metrin yhtenäisenä kerroksena heti kuivatuskerroksen valmistuttua. Pintakerroksen lopullinen kerrospaksuus on oltava rakennettu kahden vuoden kuluessa ensivaiheen päättymisestä. Viimeistely ja maisemointi (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8 ) B.13. Suljetulle kaatopaikka alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa rakentaa rakennuksia eikä sijoittaa muita rakenteita, jotka voivat aiheuttaa kaatopaikan pintarakenteiden vaurioitumisriskiä tai vaarantaa rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä tai toimivuutta. Pintarakenteiden valmistuttua kaatopaikka alue on maisemoitava ja alue on nurmetettava ja istutettava tulevan käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaatopaikalle saa istuttaa vain matalajuurisia kasveja eikä alueelle saa muodostua sellaista kasvillisuutta, jonka juuristo voi vaarantaa pintarakenteiden toimivuutta. Jätemateriaalit (YSL 43, YSA 20, JL 51, VNA 861/1997) B.14. Jos rakennekerroksissa käytetään jätemateriaalia, teollisuuden sivutuotetta tai uusiomateriaalia, on materiaalien ympäristö ja tekninen kelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvitettävä luotettavasti riippumattomalla asiantuntijalla. Esipeitto ja kaasunkeräyskerroksen jätemateriaalien on täytettävä vähintään tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Tiivistyskerroksessa ja sen yläpuolisessa kuivatusrakenteessa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Rakennus ja laadunvalvontasuunnitelmat (YSL 43, YSA 20, JL 51 ) B.15. Kaatopaikan pintarakenteista ja alueen maisemoinnista on tehtävä yksityiskohtaiset rakennus ja mittaussuunnitelmat. Suunnitelmaasiakirjojen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä materiaaleista, materiaalien laatu ja käyttökelpoisuustiedot, rakenteiden toteutuksen tekniset asiakirjat sekä tiedot käytettävistä mittausmenetelmistä ja teollisuuden sivutuotetta tai uusiomateriaalia koskevat ympäristö ja hyötykäyttökelpoisuusselvitykset. Materiaalien ja rakentamismenetelmien vaatimuksista on tehtävä laadunvalvontasuunnitelmat. Suunnitelmissa on esitettävä laadunvalvontaorganisaatio, laadunvalvontakokeet ja mittaukset, luvan saajan ja urakoitsijan laadunvalvonta sekä suunnitelma laadunvalvontajärjestelmän varmistamisesta riippumattomalla asiantuntijalla. Suunnitelmat on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Karjaan kaupungin
19 (33) C. Tarkkailumääräykset ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Käyttötarkkailu (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51 ) Rakentaminen ja rakenteet C.1. Jätetäyttöalueen pinnan tasot on mitattava vähintään nykytilanteessa ja luiskauksen ja tasauksen päätyttyä ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista. Rakentamisen aikana on mitattava eri rakennekerrosten pintojen tasot. Jälkihoitovaiheen aikana pinnan tason mittaukset on tehtävä vähintään kolmen ja kuuden vuoden kuluttua rakenteiden valmistumisesta. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportissa. C.2. C.3. Pintarakenteiden rakentamisen aikana on seurattava tarkasti rakentamistapaa ja työn toteutusta. Lisäksi on tehtävä materiaalien ja valmiin rakenteen laadunvalvontakokeita ja mittauksia. Tehtävät kokeet ja mittaukset on esitettävä yksilöidysti tämän päätöksen määräyksessä B.15. edellytetyissä laadunvalvontasuunnitelmissa. Vesien ja kaasunkeräysjärjestelmien kuntoa ja pintarakenteiden mahdollisia vaurioita on tarkkailtava vuosittain tehtävillä tarkastuksilla. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Tarkkailuohjelmaan kuuluvien pohjavesi ja kaatopaikan sisäisen veden tarkkailuputkien toimivuus on tarkastettava vuosittain. Vialliset putket ja tarkkailupisteet on kunnostettava tai uusittava viipymättä. Kaatopaikan sisäisen veden tarkkailu C.4. Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta ja lämpötilaa on seurattava vähintään puolivuosittain havaintopisteestä HP3. Tarkkailupisteestä on otettava vesinäytteet vähintään kerran ennen kunnostuksen aloittamista ja sen jälkeen vähintään kahden vuoden välein. Näytteistä on tutkittava ainakin yleinen ulkonäkö, haju, väri, ph, COD Cr, BOD 7, sähkönjohtavuus ja happi sekä ammoniumtypen, kokonaistypen, kloridin, sulfaatin, raudan, sinkin, BTEXyhdisteiden, MTBE:n ja kloorattujen liuottimien pitoisuudet. Lisäksi vesinäytteistä on analysoitava vähintään syanidin, mineraaliöljyn, PAH yhdisteiden ja fenolien mukaan lukien kloorifenolien pitoisuudet kerran vuonna 2008. Jatkotarkkailutarve on arvioitava tarkkailuvuoden vuosiraportissa.
20 (33) Päästötarkkailu (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51 ) Kaatopaikkakaasu C.5. Kaatopaikkakaasun esiintymistä ja koostumusta on mitattava ennen pintarakenteiden rakentamista vähintään kolmesta eri puolille jätetäyttöaluetta sijoitettavasta tarkkailupisteestä ja pintarakenteiden valmistuttua kaasunpoistokaivosta. Mittaukset on tehtävä ainakin puolivuosittain. Mittauksissa on tutkittava vähintään metaanin, hiilidioksidin ja hapen pitoisuudet. Kaatopaikkavesitarkkailu C.6. Purkuojaan maasuodattimen tai muun käsittelymenetelmän jälkeen johdettavan kaatopaikkaveden laatua ja määrää on seurattava vähintään puolivuosittain. Jos vesinäytettä ei voida ottaa kuivuuden takia ohjemaan merkittynä ajankohtana, on näytteet otettava runsasvetisempänä ajankohtana. Vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kloridi, COD Cr, BOD 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, koliformiset bakteerit, fekaaliset streptokokit, mineraaliöljy, alumiini, arseeni, elohopea, kadmium, kalsium, kromi, koboltti, kupari, magnesium, mangaani, nikkeli, molybdeeni, lyijy, sinkki, rauta ja TOC. Lisäksi vesinäytteistä on analysoitava vähintään kerran vuodessa PAH yhdisteet, fenolit mukaan lukien kloorifenolit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kuten klooratut liuottimet, BTEX yhdisteet ja MTBE. Vesinäytteistä on analysoitava vuonna 2008 kertaluonteisesti myös PCB ja PCDD/PCDF yhdisteet. Jatkotarkkailutarve on arvioitava tarkkailuvuoden vuosiraportissa. Vaikutustarkkailu (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51 ) Pohjavesi C.7. Jätetäyttöalueen eteläreunan läheisyyteen on asennettava yksi uusi pohjavesiputki (HP4). Putki on sijoitettava arvioituun pohjaveden virtaussuuntaan. Vesinäytteet on otettava vähintään pohjavesiputkista HP1, HP2 ja HP4. Näytteenotto on tehtävä kaikista putkista vähintään puolivuosittain. Vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, lämpötila, happi, sameus, kokonaiskovuus, ph, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kloridi, COD Mn, kokonaisfosfori, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, rauta, sinkki, TOC, klooratut liuottimet, BTEXyhdisteet ja MTBE.
21 (33) Putken HP4 vesinäytteistä on tutkittava lisäksi vähintään kerran vuodessa ainakin alumiini, arseeni, barium, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, vanadiini, mineraaliöljy ja fenolit mukaan lukien kloorifenolit. Putkien HP1 ja HP2 vesinäytteistä on tutkittava lisäksi ainakin kerran vuodessa kahden vuoden välein vähintään alumiini, arseeni, barium, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli ja vanadiini. Pohjavesiputkien vedenpinnan tasot on mitattava näytteenottojen yhteydessä. Talousvesikaivot C.8. Talousvesikaivoista kiinteistöiltä RN:o 220 435 1 30 (kaivo1), RN:o 220 435 1 178 (kaivo2) ja kaivosta RN:o 220 435 1 142 (kaivo3), on otettava vesinäytteet kahdesti vuodessa vuosina 2008 ja 2009. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportissa. Pintavesi Vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, lämpötila, happi, sameus, kokonaiskovuus, ph, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kloridi, COD Mn, kokonaisfosfori, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, rauta, sinkki, TOC, klooratut liuottimet, BTEXyhdisteet ja MTBE. Lisäksi vesinäytteistä on tutkittava vähintään kerran vuodessa ainakin alumiini, arseeni, barium, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli ja vanadiini. C.9. Kaatopaikan ympäristön pintaveden laatua on tarkkailtava pisteistä MU1, MU2 ja MU3 ja kaatopaikan eteläpuolelta kaakkoon purkautuvaan ojaan perustettavasta pintavesitarkkailupisteestä MU4. Virtaama on mitattava tarkkailupisteestä MU4. Muista pisteistä virtaama on arvioitava tai mitattava. Mittaukset ja näytteenotto on tehtävä vähintään puolivuosittain. Jos pintavesinäytettä ei voida ottaa kuivuuden takia ohjemaan merkittynä ajankohtana, on näytteet otettava runsasvetisempänä ajankohtana. Näytteistä on tutkittava kaikilla näytteenottokerroilla vähintään yleinen ulkonäkö, haju, lämpötila, väri, sameus, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, happi, sulfaatti, kloridi, COD Mn, BOD 7, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kupari, sinkki ja rauta.
22 (33) Tarkkailupisteen MU4 vesinäytteistä on analysoitava jokaisella näytteenottokerralla edellä esitetyn lisäksi COD Cr, alumiini, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, lyijy, molybdeeni, nikkeli ja vanadiini. Vähintään kerran vuodessa on analysoitava mineraaliöljy ja TOC. Lisäksi tarkkailupisteen MU4 vesinäytteistä on analysoitava ainakin PAH yhdisteet, fenolit mukaan lukien kloorifenolit, klooratut liuottimet ja BTEX yhdisteet kertaluonteisesti vuonna 2008. Jatkotarkkailutarve on esitettävä vuoden 2008 tarkkailun vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä. Muiden tarkkailupisteiden näytteistä on tutkittava vähintään kerran vuodessa ainakin alumiini, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, lyijy, molybdeeni, nikkeli, vanadiini ja TOC. Tarkkailuohjelma (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51 ) C.10. Kaatopaikan käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuista on tehtävä tämän ympäristöluvan määräysten mukaisesti päivitetty tarkkailuohjelma. Ohjelmaan on liitettävä pohjavesiputkien putkikortit ja asennustiedot sekä pintavesipisteiden tarkka sijainti ja koordinaatit. Ohjelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamispäivästä. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella. C.11. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Jälkihoitovaiheen tarkkailu (YSL 46, YSA 20, JL 51 ) C.12. Tässä päätöksessä määrätty käyttö, päästö ja vaikutustarkkailu on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin kaatopaikan sulkemisrakenteiden valmistumisesta on kulunut kolme vuotta tai 31.12.2013 saakka. Jälkihoitovaiheen tarkkailuista on tehtävä erillinen tarkkailuohjelma. Ohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuusi kuukautta ennen tässä päätöksessä määrätyn tarkkailun päättymistä. Kirjanpito (YSL 43, 46, YSA 20, JL 51) C.13. Kaatopaikan sulkemistöiden aikana on kirjattava muun muassa seuraavat asiat: tiedot alueen raivaamisesta ja kaatopaikan muotoilusta
23 (33) eri rakennekerrosten materiaalitiedot ja materiaalien määrät eri pintarakennekerrosten rakentamisajankohdat ja rakentamisvaiheet rakenteisiin asennettavat varusteet ja asentamisen toteutus pintakerrosmateriaalien ja pintakerrosten rakentamisen urakoitsijan ja riippumattoman laadunvalvonnan tiedot poikkeavat tilanteet tarkkailutiedot ja toteutetut huolto ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi (YSL 43, 46, YSA 20, JL 51) C.14. Kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista, kuten rakenteiden kunnon ja painumien seurannasta, selvitys kaatopaikan ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta. Ympäristökuormituksesta on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: pinta, pohja ja talousveden laatutiedot ja kuvaus kaatopaikan vaikutuksesta veden laatuun kaatopaikan sisäisen veden tarkkailua koskevat tiedot ja selvitys jätetäytön sisäisten prosessien etenemisestä ja jätteen hajoamistilasta. Kaatopaikkakaasun osalta on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: kaatopaikkakaasun esiintymisen tarkkailutiedot arvio kaatopaikalta ilmaan purkautuvasta metaani ja hiilidioksidipäästöstä (t/a). Kaatopaikkavesien osalta on esitettävä analyysitulosten lisäksi vähintään: näytteenottoajankohtina purkuojaan johdettu jätevesimäärä (m 3 /d) arvio kaatopaikan aiheuttamasta kuormituksesta (kg/a), vähintään COD Cr, kok. N, kok. P. Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. C.15. Vesinäytteenottotulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. Pintavesitarkkailun tulokset on toimitettava ympäristöhallinnon pintavesitietojärjestelmään sähköisessä muodossa. Veden laadussa tapahtuneista muutoksista on tehtävä selvitys vähintään kolmen vuoden välein. Selvitys on esitettävä vuosiraportin erillisenä liitteenä.
24 (33) C.16. Toteutuneista kaatopaikan sulkemisrakenteista ja maisemoinnista on tehtävä raportti. Raportissa on esitettävä muun muassa: kaatopaikan pintarakennemateriaalitiedot, kuten materiaalilajit, määrät, kerrospaksuudet, alkuperä, toimituspäivämäärät kuvaus vesien keräysrakenteiden rakentamisesta kuvaus kaatopaikkakaasujärjestelmien rakentamisesta kuvaus kaatopaikan pintarakenteiden rakentamisesta ja maisemoinnista piirustukset ja poikkileikkauskuvat toteutuneista rakenteista ja niiden sijainnista yhteenveto rakentamisen aikaisesta kirjanpidosta urakoitsijan ja riippumattoman laadunvalvojan laadunvalvonnan asiakirjat yhteenveto kunnostuksen ja maisemoinnin toteutuneista kustannuksista. Raportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kahden kuukauden kuluessa kaatopaikan maisemoinnin valmistumisesta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Mustion kaatopaikka ja sen käytöstä poistaminen täyttävät ympäristönsuojelu ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut ympäristölupahakemuksen käsittelyn aikana annetun lausunnon ja muistutuksen. Lausunnossa ja muistutuksessa esitetyt ympäristölupa asiaan liittyvät seikat on huomioitu tämän päätöksen lupamääräyksissä. Muistutuksessa esitetty jätetäytön poistaminen kokonaisuudessaan ei Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan ole välttämätöntä kaatopaikasta aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi. Kun kaatopaikalle rakennetaan ympäristölupapäätöksessä edellytetty tiivis pintarakenne ja kun kaatopaikkavedet käsitellään päätöksessä edellytetyllä tavalla, tulevat kaatopaikan ympäristöhaitat tehokkaasti estetyiksi. Lisäksi kaatopaikan ympäristön pinta, pohja ja talousvettä tarkkaillaan lupamääräysten mukaisesti. Tarkkailutulosten perusteella voidaan tarvittaessa korjata tai parantaa kaatopaikan suojausrakenteita. Muistutuksessa esitetty huoli alueelle tuotavan pilaantuneen maaainesjätteen ympäristökuormituksesta on huomioitu lupamääräyksissä siten, että Mustion kaatopaikalle saa tuoda vain tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maa ainesta. Lisäksi pilaantunutta maaainesjätettä saa käyttää vain tiiviiden pintarakenteiden alapuolisissa kerroksissa.
25 (33) Muistutuksessa esiintuotu talousveden pilaantuminen on huomioitu lupapäätöksen tarkkailumääräyksissä. Veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti, ja tarvittaessa terveydensuojeluviranomainen antaa ohjeita ja määräyksiä talousvesihuollosta. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioituna ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisen luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen ja alueen kaavoitustilanteen. Päätöksen määräyksissä on huomioitu ympäristöhaittojen estäminen. Yleiset perustelut Päätöksessä on annettu määräykset kaatopaikan ja sen käytöstä poistamisen ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat päästöjä maahan, pinta ja pohjavesiin ja ilmaan sekä jätteitä, melua ja niiden tarkkailuja. Määräykset ovat tarpeen ympäristö ja terveyshaittojen estämiseksi. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettava huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen sekä asettaa etusijalle tietyltä alueelta peräisin olevien