Asemakaavan muutos nro 002132 Veromies: korttelit 52018, 52254 ja osa kortteleista 52308 ja 52250 Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 10.3.2011 1. Suunnittelualue Suunnittelue sijaitsee Veromiehen kaupunginosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Ilmakehään ja Pyhtäänkorventiehen, idässä Tuusulanväylään, etelässä Tikkurilantiehen ja lännessä Rälssitiehen. (Ks. kuva 1) Voimassaolevassa asemakaavassa alue on määritelty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, lukuun ottamatta kaakkoisnurkkaa, jossa on myös liikerakennusten korttelialuetta. Kuva 1. Suunnittelualue (sininen rajaus) ja laajempi tarkastelualue (koko kuva). 2. Miksi kaavamuutos tehdään? Kaupunki haluaa monipuolistaa alueen käyttöä. Uudessa kaavassa tehdään mahdolliseksi käyttötarkoituksen vähittäinen muuttuminen työpaikka- ja asuin- sekä palvelupainotteiseksi. Teollisuus- ja varastotoiminnot voivat myös tulevaisuudessa jatkua alueella. Alueen nykyinen toimintojen yksipuolisuus on ristiriidassa sen sijainnin ja tulevaisuuden merkityksen kanssa. Suunnittelualue on osa tulevaa Aviapolis-lentokenttäkaupungin keskustaa. Lentokentän läheisyys, erinomaiset joukkoliikenneyhteydet ja alueen rikas teollisuushistoria tarjoavat hyvät lähtökohdat monille eri käyttötarkoituksille. 3. Miten asemakaava muuttuu? Mahdollinen työpaikka-, asumis- ja palvelutoiminta alueella asettaa rankentamiselle ja ympäristön laadulle suurempia vaatimuksia kuin nykyinen teollisuus- ja varastotoiminta. Asemakaava laaditaan siten, että näiden vaatimusten täyttyminen varmistetaan ehdollisilla kaavamääräyksillä. Esimerkiksi meluolosuhteet, lähiympäristön heikko viihtyisyys ja mahdollinen maaperän pilaantuneisuus sulkevat pois asuntorakentamisen suurelta osalta aluetta. Asemakaavan suunnittelun aikana ei vielä tiedetä poistuvatko nämä rajoitteet tulevaisuudessa, joten asuntorakentaminen tulee olemaan mahdollista vain tiettyjen ehtojen täyttyessä. Nämä ehdot tulevat osaksi kaavan määräyksiä. Kaavahanke on Vantaan kaupungin ja Ympäristöministeriön yhteinen periaatekaavoitusta kehittävä pilottiprojekti. Alueelle laadittava asemakaava ei esitä alueelle kokonaisratkaisua, vaan määrittelee periaatteet vähitellen tapahtuvalle muutokselle. Erilaiset kaupunkirakenteen kehityskulut ovat mahdollisia näiden periaatteiden puitteissa. 1
4. Asemakaavamuutoksen tavoitteet Suunnittelualue muodostaa osan Tikkurilantietä koskevan K2-vision ja voimassa olevan yleiskaavan mukaisesta Aviapolis-aseman ja Tikkurilan välisestä kaupunkiyhteydestä, joka rakentuu tiiviin, urbaanin rakentamisen ja pikaraitiotieyhteyden varaan. Käyttötarkoitusten monipuolistuminen ja rakenteen tiivistyminen edistävät kaupunkirakenteen eheytymistä ja vähentävät liikkumisen tarvetta seudullisen mittakaavan tasolla. Alueella sijaitsevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten tulevaisuus halutaan turvata. Varsinaisten asemakaavan sisältötavoitteiden lisäksi tavoitteena on saada kokemuksia sääntöpohjaisen periaatekaavan käyttömahdollisuuksista Vantaalle tyypillisissä kaupunkisuunnittelutilanteissa. Lentoasema Aviapolis-asema Pakkala Tikkurila Kuva 2. Suunnittelualueen liittyminen laajempaan kaupunkiympäristöön. 2
5. Lähtötiedot ja suunnittelutilanne Nykytilanne: Suunnittelualueella sijaitsee pienteollisuus- ja varastorakennuksia sekä autoliikkeitä. Suurimmat hallit ovat mittakaavaltaan vaikeasti hahmotettavia. Ne jakavat ulkotilan selkeisiin osiin ja muodostavat taustan niihin rajautuvalle tilalle. Rakennusten yleisilme on kolkko lukuun ottamatta Kiitoradantien varren vanhoja punatiilisiä teollisuushalleja. Ne ovat pienimittakaavaista 1950-luvun pienteollisuusarkkitehtuuria, joka inventoitiin Vantaan moderni teollinen rakennuskulttuuri -selvityksessä arvokkaimpaan A1-luokkaan. Maanomistajat: Alueen suurimmat maanomistajat ovat Keskinäinen Kiinteistö Oy Wiima, Wihuri Oy, Vantaan kaupunki sekä joukko yksityisiä kiinteistöyhtiöitä. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka sijoittuu kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeelle. Tikkurilantie on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi tieksi. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 8.11.2006. Yleiskaavassa tarkastelualueelle on merkitty teollisuus- ja varastoaluetta (T), työpaikka-aluetta (TP) sekä asunto- ja työpaikka-aluetta (A/TP). Koska yleiskaavan ohjausrooli on periaatepainotteinen ja yleispiirteinen, mitkä tahansa em. toiminnoista voidaan asemakaavassa mahdollistaa perustelluista syistä. Tikkurilantietä pitkin kulkee ohjeellinen joukkoliikenteen runkoyhteys (pikaraitiotie). Kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymä yleiskaava on tullut voimaan 25.2.2009. Kuva 3. Vantaan kaupungin omistamat alueet (keltainen) ja suunnittelualueen rajaus Kuva 4. Alueen sijainti Vantaan yleiskaavassa Kuva 5. Viistoilmakuva alueesta etelän suunnasta 3
Asemakaavat: Suunnittelualueeseen sisältyvät korttelit 52018, 52254 ja osa korttelista 52308. Alue on voimassa olemassa asemakaavassa pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Lisäksi korttelin 52018 kaakkoisnurkassa on liikerakennusten korttelialuetta. Suunnittelualueella on voimassa useita eri asemakaavoja ja kaavamuutoksia, joista vanhimmat ovat 1980-luvun puolivälistä ja uusimmat vahvistuneet vuonna 2008. (ks. Kuva 6) Muut suunnitelmat: Veromiehen alueelle on 2000-luvun alusta lähtien tehty aktiivisesti erilaisia kehitys- ja ideasuunnitelmia, mm. Kai Wartiaisen "K2 Vantaa 2025" -visio (2002), arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik:n "Aviavillat" (2006), Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy:n "Veromiehen ideasuunnitelma" (2009) ja "Veromiehen Pyhtäänvuoren alueen viitesuunnitelma" (2011). Kuva 6. Ajantasa-asemakaava Ketkä ovat osallisia? - Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat, naapurikiinteistöjen huoltoyhtiöt, yritykset ja yritysten työntekijät tai heidän edustajansa sekä jokainen, joka katsoo olevansa osallinen. - Kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. kaupunkisuunnittelu, kaupunginmuseo, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, yrityspalvelut, ympäristökeskus. - Valtion viranomaiset: Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Liikennevirasto. - Muut viranomaiset ja yhteisöt: HSL, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, seurakunnat, Vantaan ympäristöyhdistys, Vantaan Energia Oy, Fingrid Oy, Elisa Networks Oyj, Gasum Oy, HSY. - Asukas- ja muut yhdistykset 4
Miten osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään? - Asemakaavatyön vireilletulosta ilmoitetaan Vantaan Sanomissa ja lähetetään kirje maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. - Viranomaisyhteistyö järjestetään tarvittaessa työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. - Yleisötilaisuus järjestetään Kartanokosken koululla 3.5.2011 alkaen klo 18.00. - Kaavamuutoksen nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla, sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. - Kaavoitustyön vaiheista ilmoitetaan Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa -lehdessä, joka jaetaan kerran vuodessa joka kotiin Vantaalla. - Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä asiakirjassa eli osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Työn kuluessa asiakirjaan voidaan tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisimpään versioon voi tutustua internetissä (www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu) tai maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (Kielotie 28). Miten kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavan valmistelun osana laaditaan ympäristövaikutusten arviointi, joka sisältää selvitykset MRA 1 :n mukaisista vaikutuksista esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Koska kaava ei esitä yhtä tiettyä ratkaisua maankäytölle, vaikutusten arviointi perustuu mahdollisten ja mahdottomien kehityskulkujen rajojen kartoittamiseen: mitä vaikutuksia uusi kaava mahdollistaa ja mitä ei. Ne vaikutukset, joiden määrä ja laatu on ratkaistava kaavoituksen yhteydessä, rajataan halutulla tavalla ehdollisilla kaavamääräyksillä. Arviointi jakautuu kahteen pääosaan: - nykytilanteen vaikutukset suunnitteluun - suunnitelman vaikutukset syntyvään ympäristöön Asemakaavan selostuksessa esitetään MRA 25 :n mukaiset selvitykset, mm. liikenne-, maaperän pilaantuneisuus- ja meluselvitykset. Vantaan kaupunginmuseo on tehnyt teollisuusrakennusten arvoluokituksen, jota käytetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten mahdollisen suojelun pohjana. Sopimukset Asemakaavamuutokseen liittyy sopimuksia, joiden perusteella tehdään maanvaihtoja, maakauppoja ja katualueiden lunastuksia. Kaavamuutoksen käsittely ja aikataulu Asemakaavatyö käynnistyi 25.1.2011. Asemakaavaehdotus käsitellään kaavoituslautakunnassa arviolta keväällä 2012, nähtävilläoloaika 30 vrk (MRA 27 ja 32 ). Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Asemakaavamuutoksen suunnittelija Asemakaavasuunnittelija Jan Wolski. Osoite: Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, 01300 Vantaa puh. 8392 2300, fax 8392 3458, sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi 5
Päiväys ja allekirjoitus Vantaa 10.3.2011 Jan Wolski asemakaavasuunnittelija, arkkitehti Liitteet: - Veromiehen ideasuunnitelman rakenne-ehdotus (esitetty suunnitelmavaihtoehto on luonnos, joka ei sellaisenaan toteudu). Lakiviitteet Osallistuminen ja vuorovaikutus: MRL 6, 62-64 ; MRA 30 32. Asemakaavaprosessi: MRL 52, 65, 67, 188 ; MRA 27, 32. 6
Veromiehen ideasuunnitelman rakenne-ehdotus (2009) 7