Sosiaali- ja terveyslautakunta 210 06.06.2012 Lausunto Taivaljärven hopeakaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvasta, Sotkamo (PSAVI/91/04.08/2011) STLTK 210 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa otsikos sa mainitusta asiasta. Sotkamo Silver Oy hakee YSL 28 :n mu kaista ympäristölupaa Taivaljärven hopea kaivoksen rakentamiselle ja käytölle. Kai vostoiminnan päätuotteina saa daan kolme tuotetta: Ag-Pb-Au-rikastetta, Zn-rikastetta sekä pyriittirikastetta. Hake mus koskee li säksi vesitalouslupaa sekä toiminnanaloitta mislupaa muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ) ja vesilain mukaista töidenaloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimai suutta. Kaivoksen päätoimintoihin kuuluvat avolou hos ja maanalainen louhos, malmin louhin ta, lou hittavan malmin lastaus, kuljetus- ja käsittely-yksiköt, rikas tamo, rikastushiek ka-alue, toimis to-, huolto- ja sosiaalitilat, rä jähdysaineiden varastointi ja käyttöön tule van räjähdysaineen valmis tus, polttoaineva rastot ja jakelupisteet, alu eet sivukivien ja pintamaiden läjitystä varten sekä raakavesi putki ja jätevesien purkuput ket erikseen teollisuusjätevedelle ja talous jäteve delle. Ri kastushiekka varastoidaan ri kastushiek ka-altaalle. Lisäksi kaivokselle rankennetaan sähkölinja ja uusi tulotie ja liit tymä tielle nro 9005, joista sähkölinja on osittain ja tulotie koko naan kaivospiirin alu eella. Kuvaus toiminnasta Sotkamo Silver Oy:n tarkoituksena on hyö dyntää Taivaljärven hopeamalmi-esiintymä, jonka tämänhetkiset tunnetut todennäköiset mineraalivarannot ovat yhteensä noin 2,4 miljoonaa tonnia. Malmivarannon on arvioi tu kasvavan jatkotutkimusten myötä. Vuosittainen malmin louhintamäärä on noin 350 000 t ja sivukiven louhinta 100 000-150 000 t niin, että koko naislouhinta on enin tään 500 000 t. Malmis ta noin 250 000 t louhi taan laajim millaan 3,6 ha:n kokoisesta avo louhoksesta kolmena peräkkäisenä vuote na. Louhin ta on suunni teltu tehtävän loma kauden ulkopuolella ke väisin ja syksyisin noin kahden kuukauden jaksoissa, jolloin vuotuinen avolouhinta kes tää noin 4 kuu kautta ja kaikkiaan yhteensä noin 12 kuukautta. Avolouhinta tehdään ma-la klo 6-22 välisenä aikana. Maanalainen louhinta käynnistyy samanai kaisesti avolouhinnan kanssa vanhan vino tunnelin kautta. Maan alaisesta kaivoksesta louhitaan malmia vä hintään viisi vuotta. Jos malmia jat kotutki muksissa löytyy lisää, maanalainen louhinta voi jatkua huomatta vasti pitem-
pään. Kai voksen toiminta-ajaksi nykyisillä malmiva roilla on arvioitu 7-10 vuot ta. Maanalaista louhintaa on tarkoitus tehdä kahdessa vuorossa si ten, että po raus ja panostus aamu- ja iltavuoron aikana ja räjäytys iltavuoron lopussa. Yöaika käytetään louhosten ja pe rien tuuletuk seen ja seuraavan päivän aa mu- ja iltavuorossa ajetaan malmilouhe murskaamoon. Irrotettu malmilouhe kuljetetaan maanpäälli sen murskaamon viereiselle varastointialu eelle, josta se syötetään suoraan tai lyhyen varastoinnin jälkeen murskaukseen. Murs kauslaitos voidaan si joittaa myöhemmin mahdollisesti maan alle, toiminnan ensim mäisinä vuosina mal min murskaa urakoitsi ja maanpäällisellä siirret tävällä murskausyk siköllä. Murskattu malmi jauhetaan 75 %:sti alle 0,074 mm:n raeko koon. Jauhatuspiiris tä malmi johdetaan vaahdotuk seen, jonka tuotteena saadaan kolme eri rikastetta; ho pea-, lyijy- ja kultari kaste, sinkkirikaste sekä rikkirikaste (pyriit ti). Jäljelle jäänyt rikastus hiekka pumpataan rikastushiekka-altaa seen lietteenä tai käytetään kaivostäyttöön. Ri kasteet kui vataan ja varastoidaan betoni pohjaisissa halleissa ennen rekoilla sulatoil le kuljetta mista. Arvion mukaan rikastamon vedentarve on 96 m3/h. Rikastushiekka-altaasta rikastamolle pa lautuu kierrätys vettä keskimäärin 72 m3/h eli noin 75 % ri kastuslietteen mu kana rikastamol ta poistu neesta vedestä. Ri kastamolle tarvittavan Pieni Tipasjärven Ol kilah desta otettavan raakaveden määrä on keskimäärin 210 000 m3/v eli 24 m3/h. Tuotantovaiheessa rikastushiekka-allas toi mii laskeutusaltaana, jolta vesi johdetaan vesien käsittelyaltaaseen ja palautetaan pääosin takaisin rikastus prosessiiin. Yli määräinen vesi joh detaan ylivuotona altaan pohjoispuolella sijaitse valle suoalueelle, jo ka toimii pintavalu tuskenttänä ja edelleen ojassa vesistöön. Ve denkäsittelyä varaudu taan tarvittaessa te hosta maan kemikaloin nilla. Louhoksien kuivanapidon seurauksena pohjaveden pinta alenee erityisesti kaivok sen ja lou hoksen lähialueella. Vaikutuksen on arvioitu ulottuvan noin 600 m:n etäisyy delle kaivostun nelista (tuuletus nou su). Toiminnan sijoittamispaikka Taivaljärven hopeamalmiesiintymä ja suun niteltu kaivostoiminta sijoittuvat Sotkamon kunnan eteläosaan Ti pasojan kylään, noin 40 km Sotkamon kir konkylältä kaakkoon Tipasjärvien eteläpuo lelle. Hankealueelta on 40 km Kuhmoon ja 82 km Kajaaniin. Kaivosalue sijaitsee Kai nuun vahvistetun seutukaavan alueella. Kainuun alueella valmistellaan maakunta kaavaa. Kaivoksen paikan lähiympäristössä 2 km säteellä on yksi asuttu talous ja 17 mökkiä, Tipas järvien ympäristös sä on kuusi asuttua taloutta ja 42 mökkiä.
Liitteenä kartat alueesta ja asemapiirros. Liitteet nro: 1-3 Tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä Vesi ja vesistöt Kaivosalueelta johdetaan käsiteltyjä jäteve siä keskimäärin noin 57 m3/h reittiä Koivupuro-Ollinjoki-Pirttilampi-Pirttijoki-Syvä-Niminen-Nimisenjoki-Pi eni-hietanen. Joh detta van veden lyijypitoisuus on noin 100 ug/l, sinkkipitoisuus 50 ug/l, sulfaattipitoi suus noin 700 mg/l ja kiintoainepitoisuus noin 20 mg/l sekä epäorgaaninen typpi noin 12 mg/l. Vuotuiseksi kuormitukseksi vesis töön on arvioitu 45 kg lyijyä, 29 kg sinkkiä, 262 t sulfaattia ja noin 7 t kiintoainetta sekä 6 t epäorgaanista typpeä. Hakemuksen mukaan kaivoksen päästöt vesiin tulee vaikuttamaan vesistöjen veden laatuun vain purkureitin yläpäässä eli Koivu purossa ja Ollinjoessa, joissa lähinnä rä jähdeainepe räisten typpi yhdisteiden, kal siu min ja sulfaatin pitoisuu det kohoaisivat. Päästöjen seurauksena lyi jyn ympäristölaa tunormi ylittyisi Koivupuros sa koko vuoden ajan ja Ollinjoessa talvella. Hakemuksessa on pyydetty määrää mään Koivu puro ja Koi vupuron laskun alapuolinen osa Ollinjoesta Pirttilampeen saakka kai voksen vesipäästö jen sekoittumisvyöhykkeeksi, jolla ym päris tölaatunormi saa ylit tyä. Toiminnassa muodostuvat saniteettijäteve det käsitellään biolo giskemiallisesti siten, että 90 % kiintoaine-, typpi- ja fosforikuor masta sekä kemiallises ta hapenkulutuksesta poistetaan. Ilma Kaivostoiminnassa ilmapäästöjä aiheuttavat malmin ja sivukiven louhinta avo-louhokses sa sekä malmin ja sivu kiven lastaus, kulje tus, murskaus ja va rastointi. Varsinaisesta kiviainek sen käsit telystä muodostuvat ilma päästöt ovat yksin omaan hiukkasmaisia päästöjä eli pöly päästöjä. Lisäksi polttoaineperäisiä savu kaasupäästöjä ai heu tuu ener giantuo tanto yksiköistä ja työkoneista sekä malmin kul je tukseen käytettävis tä ajoneu voista. Lisäk si malmin rikas tuspro sessi voi aiheuttaa kaa sumaisia päästöjä ilmaan pie niä määriä. Avolouhintavaiheessa ensimmäisenä toi mintavuotena pölypäästöiksi on arvioitu 8,4 tonnia ja maanalaiseen lou hintaan siirryt täessä 7,6 tonnia. Hakemuksen mukaan pöly laskeutuu pääosin kaivoksen lähialu eelle (100-500 m). Hienojakoisin pöly voi kulkeutua yli 1 000 met rin etäi syy delle.
Melu ja tärinä Toiminnasta aiheutuu eniten melua avolou hinnan alkuvaiheessa (louhinta lähellä maanpin taa), jolloin ympä ristömelutaso voi ylittää keskiäänitasona 50 db noin 500 m etäisyydellä avolouhoksesta. Avolouhinnan räjäytysten tärinä voi olla ais tittavissa yli ki lometrin etäisyydel lä räjäytys paikasta. Maanalaisen louhinnan aikana räjäytyksiä tehdään 1-2 kertaa vuorokau dessa, jolloin tunnelia rakennetaan 4-4,5 m kerrallaan. Tällöin on kyse pienemmistä rä jäy tyksistä, jolloin irrotettavan louheen mää rä on n. 300 t eikä näistä räjäytyksistä ai heudu mer kittä vää tärinää kaivosalueen ul kopuolella. Var sinaisia tuotantoräjäytyksiä tehdään 1-2 kertaa viikossa, jolloin irrotettavan louheen määrä on n. 10.000-15.000 t. Tuotantorä jäytyksiä tehdään sekä maan päällä että maan alla. Tärinän mahdollisesti aiheuttamien vaurioi den toteamista varten katselmoidaan lä himpien rakennusten perus tusten ja tulisijo jen kunto ennen toimin nan aloittamista. Liikenne Sotkamo-Kuhmo väliseltä kantatieltä (76) on esiintymälle matkaa n. 30 km hyväkuntoista, suurimmaksi osaksi päällystettyä (15 km) yhdystietä (9005) pit kin. Yhdystieltä johtaa alueelle metsäautotie (n. 2 km), joka on pe ruskunnostettava ras kasta ajoneuvolii kennettä varten. Raaka-aine- ja polttoainekuljetukset (99 ajon./v) eivät aiheuta merkittävää liikennet tä, sillä suurin raskaan lii kenteen määrä ai heutuu tuotteen kuljetuk sista (368 ajon./v). Kaivoksen ra kentamisen aikana raskaan lii kenteen määrä voi olla suurempi. Liikenne määrän osalta mer kittä vämpi on kaivoksen työntekijöiden työmat kaliikenne (yksisuun tainen lii kenne n. 100 au toa/vrk). Liikennemäärä on tällä hetkellä tien 9005 alkupäässä 460 ajon./vrk ja loppupäässä (lähellä kaivosaluetta) 48 ajon./vrk. Maan teitse tapahtuvaksi liiken nemääräksi on ar vioitu 467 kulje tusta (rek ka-autoa)/vuosi. Jätteet Muodostuvista kaivannaisjätteistä määrälli sesti suurimmat jakeet ovat sivukivi (100 000-150 000 t/v) ja rikas tushiekka (noin 250 000 m3/v). Hakemuk sen mukaan lähes kaikki sivukivi voi daan käyttää maanalaisen louhoksen täyttämiseen. Mikäli kaikkea si vukiveä ei voida hyö dyn tää, loppusijoitetaan ylimääräinen kivi noin 2 hehtaarin suurui selle sivukivialueelle. Ar violta 30 % rikas tushiekasta voidaan hyödyntää kaivostäy tössä. Rikastushiekasta 70 % eli noin 2 000 000 m3 loppu sijoitetaan 27 hehtaarin laajui seen rikastushiekka-al taaseen. Mah dolli sesti myymättä jäävä py riittirikaste sijoite taan liettee nä
Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: rikasta mon pohjoispuolelle raken nettavaan tiivisraken teella va rustettuun varastoaltaaseen tai suodatettuna maanalaiseen lou hokseen. Muutoin toiminnassa syntyy tavanomaista teollisuustoimintojen jätettä, jotka toimite taan käsi teltäväksi kaivok sen ulkopuolelle. Rakentamisessa muodostuva ylimääräinen moreeni sekä pintamaat varastoidaan käy tettäväksi maisemointiin lopettamisen jäl keen tehtävän jälkihoi don ai kana. Asiakirjat ovat nähtävänä Sotkamon kun nanvirastossa ja Pohjois-Suomen aluehal lintoviras ton ympäristö lupavastuualueen toi mitiloissa Oulussa. Lisätietoja asiasta antaa ympäristötervey denhuollon tulosalueen johtaja Päivi Nykä nen, puh. 044 710 0830, sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää Sotka mo Silver Oy:n lupahakemuksen johdosta lausun tonaan seuraavaa: Liikenne 1. Kaivostoiminta lisää raskaan liikenteen määrää ja näin ollen meluja pölypäästöjä. Liiken teen ai heuttamia hait toja tulee ehkäis tä sorateiden pölynsidon nalla sekä ajoitta malla liikenne päiväaikaan tapahtuvaksi. Yöaikaan mah dollisesti tapah tuvaa raskasta liikennöintiä tulee välttää. Kemikaalit 2. Toiminnassa käytettävät kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava siten, ettei va rastoin nista ai heudu haittaa tai vaaraa ih misten terveydel le tai ympäris tölle. Varas toinnissa tulee huomioida kemi kaalien keskinäinen reagoi vuus. 3. Nestemäisten kemikaalien säiliöt tai säi liöalueet on va rustettava riittävin suoja-al tain. 4. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua sii tä, ettei mah dollisen polttoaine- tai kemikaa li vuodon sat tuessa maa perä tai pinta- ja pohjavedet pi laannu. 5. Kemikaalijäämien analysointi jätevesistä on liitettävä mukaan laitoksen tarkkailuoh jelmaan ja pi toisuuksille tulee asettaa ra ja-arvot, täten voidaan seu rata mm. rikas tuskemikaalien pääsyä rikas tushiekka-al taalta eteenpäin sekä ehkäistä ympäristö- ja terveyshaitto ja.
Ilma 6. Pöly-/ilmapäästöjen leviämissuunta on Taivaljärven alu eella vallitsevien tuulen suuntien mukaan etelästä ja kaakosta eli kaivosalueel ta Pie ni-tipasjär velle päin. Avo louhos sijoittuu lä himmillään n. 500 m:n etäisyydelle Pie ni-tipasjärven kaakkois osassa sijaitsevista ra kennuksista ja rikas tamoalue, jossa mal min rikastus ta pahtuu, sijait see noin 1 km etäisyydellä Pieni-Ti pasjärvestä ja n. 1,5 km päässä sen rannal la olevista rakennuk sista. Pölyhaitto jen eh käisemiseksi toiminta-aika rajoitusten lisäksi pölypäästöille tu lee asettaa tarkkai luvelvoite ja päästöra ja-arvo. Myös hengitet tävät hiuk kaset tulee sel vittää kokonaisleiju man lisäk si. 7. Liikenneväylien, louhos- ja läjitysaluei den, murskauksen ja siihen liittyvien kuljet timien pö lyämistä tulee estää pölynsidon nalla ja koteloinnilla. 8. Toiminnassa syntyvät kaasumaiset pääs töt ja niiden määrät tulee selvittää tarkem min, koska ne eivät ilmene lupahakemuk sesta. Pinta- ja pohjavedet 9. Vesistöön johdettavia jätevesiä tulee tarkkailla säännölli sesti laadittavan tarkkai luohjel man mukai sesti. Haitta-ainepitoisuuk sille tu lee asettaa ra ja-arvot mm. läjitys alueilta lähteville vesil le, rikastus hiekka-al taalta lähtevälle vedelle esim. lyijy-, sinkki-, kupari- ja sul faattipitoisuuksien osalta sekä suotovesille mu kaan lukien pyriittial taan suotovedet. 10. Vesistöön johdettavat vedet on käsitel tävä asianmukaisesti jäteveden puhdistamossa siten, ettei niistä ai heudu pohja- eikä pintave sien pi laantu misvaaraa eikä näin ol len haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympä ristölle. 11. Sivukivi- ja rikastushiekka-alueilta joh dettava suotovesi on käsiteltävä, mikäli siitä voi ai heutua hait taa tai vaaraa pohja- tai pintavesille tai terveydelle ja ympäristölle. 12. Pohjavesitarkkailuun tulee ottaa talous vesikäytössä ole via kaivoja ja lähteitä niin, että ve den laa dun seuran ta tapahtuu hank keen toimesta ennen toi minnan alkua ja sen aika na. Poh javesi tarkkailuun tulee sisällyttää myös uraani- ja radontutkimukset. 13. Pinta- ja pohjavesiä tulee tarkkailla myös rakentamisen aikana. Haitta-aineille tulee aset taa päästö raja-ar vot. Melu 14. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää toi minnasta aiheu tuva melutaso ja leviäminen toi minnan alet tua.
15. Kaivos- ja rikastustoimintaa on harjoitet tava siten, että siitä ei aiheudu tarpeetto masti me lua. Toi min ta-ajaksi on hakemuk sessa esitetty ma-la klo 6-22. Toiminta-ai kaa tulee rajoit taa si ten, että myöhään iltai sin ja varsinkin viikon loppuisin ei melua ai heuttavia toimenpiteitä sal littaisi ihmisten virkistäytymisen ja levon vuoksi. Räjäytyksien ajoittaminen oikein ja niistä tie dottami nen vähentävät lä hiasutuksen kokemaa haittaa. 16. Tuuletusnousun yläpäässä sijaitsevat moottorit/tuuletti met tulee koteloida melun leviämi sen estä miseksi. Jätteet 17. Kaivoksen toiminnassa mahdollisesti syntyvät vaaralli set jätteet tulee varastoida ja käsi tellä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle eikä ympäristölle. Jätteeksi luo kiteltavat vaaralli set aineet tu lee toimittaa asianmukaiset lu vat omaavaan käsittelylaitokseen, niitä ei tule sijoittaa kai vosalueelle, samoin kuin lietteet ellei niitä voi da tutki muksin osoittaa luokiteltavan ei-vaarallisek si. Häiriö- ja poikkeustilanteet 18. Poikkeuksellisia päästöjä ilmaan tai ve sistöön aiheutta vista häiriötilanteista sekä muista vahin goista ja on nettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäris töön, on viipymättä ilmoitet tava muiden vi ranomaisten lisäksi myös terveydensuoje luviranomaiselle. Vi ran omaistiedottamisen lisäksi on myös huo lehdittava riittävästä tiedot tamisesta asuk kaille ja lä hitoiminnalle. Mahdollisia ih misille ai heutuvia terveysriskejä saattaa ai heutua laitoksen toi min nasta on nettomuus- ja häi riötilanteissa. 19. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä vä littömästi riittäviin toimiin, mikäli aihetta il menee mm. häiriöti lanteiden tai tarkkailun tulosten perusteella siten, että terveys- ja ympäristöhaitat jäävät vähäisiksi. 20. Häiriöpäästöistä on laadittava kuukau sittain yhteenveto, jossa on eritelty eri päästöt läh teittäin ja syyt pääs töihin. Yh teenveto on toimitettava valvovalle viran omaiselle, Sotkamon ympä ristönsuo jeluviranomaiselle sekä terveyden suojelu viran omaiselle tiedoksi. 21. On tarpeen, että lupaviranomainen an taa päätöksessä määräyksiä mm. poikkeus tilan teihin liittyen erotinlait teiden ohituksiin ja muihin häiriöihin (esim. ohitusten ja ylitys ten luku määrälle sekä haitta-ainepitoisuuk sille). Tarkkailu ja tiedottaminen 22. Tarkkailuohjelmaan on lisättävä kupari ja mangaani päästötarkkailuanalyyseihin sekä happi, rauta ja man gaani pohja vesitarkkailuanalyyseihin.
Sosiaali- ja terveyslautakunta: 23. Näytteiden määritysrajat tulee olla sel laiset, että tutki mustulokset ovat suoraan verratta vissa oh je- ja raja-ar voihin. 24. Tarkkailutulokset johtopäätöksineen tu lee olla selkeästi esitetty. 25. Yhteenveto tarkkailutuloksista tulee vuosittain toimittaa tiedoksi Kainuun maa kunta -kun tayhtymän sosiaali- ja terveyslau takunnalle, joka toimii tervey densuojeluvi ranomaisena kun tayhty män toi minta-alueen kunnissa. Muuta 26. Bioindikaattori- ja kalojen haitta-ainepi toisuustutkimus ten lisäksi tulee tarkkailuoh jelmaan lisätä marjojen ja sienien tutkimuk set ja seuran ta-suunnitel ma, josta ilmenee tarkkailualu eet sekä teh tävät määritykset. Kalojen ras kasmetallipi toisuudet tulee ana lysoida myös hauesta, joka on erikseen mainittu luettelos sa tietty jen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enim mäismääristä (Pb, Cd, Hg; EY 1881/2006). 27. Toiminnanharjoittajan on toimitettava Pohjois-Suomen Aluehallintovirastoon ha kemus lupamää räysten tarkistamiseksi kol men vuoden kuluttua lu papäätöksen lain voimaiseksi tu los ta. Asiantuntijana tässä asiassa kuultiin ympäristöterveydenhuollon tulosaluejohtaja Päivi Nykästä, hän oli läsnä kokouksessa asian esittelyn ajan klo 13:18-13:44. Hyväksyi päätösehdotuksen. Yrjö Puurunen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 13:52.