Päätös HAMELY/1402/2017 27.09.2018 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. ASIAN VIREILLETULO JA ESITETYT ASIAKIRJAT Ilmoitus on saapunut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELYkeskus) 10.9.2018. Ilmoitus sisältää pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 5.9.2018) ASIAMIES/ ILMOITUKSEN TEKIJÄ Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Asiamies Sanna Pyysing, Pöyry Finland Oy Valtakatu 25, 53100 LAPPEENRANTA Viite: Kohdenumero 12350-11-81122 TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä toimittamalla ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle. PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Lavinnontie 2, 12350 HAUSJÄRVI Kiinteistöt 86-408-4-47 ja 86-408-4-48 Kohdetutkimukset rajoittuivat kiinteistön 86-408-4-47 alueelle. KIINTEISTÖN OMISTAJA Mauri ja Sonja Kairajärvi Lavinnontie 2, 12350 TURKHAUTA ALUEEN MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUSTILANNE MAAPERÄTIEDOT Kiinteistö on asuinkäytössä. Alueella ei ole asemakaavoitusta. Kaavoitukseen ei ole tiedossa muutoksia. Tutkimuskohteen alueella maaperä on kairatutkimuksen perusteella silttiä. Tutkituilla alueilla täyttökerroksen (humus, siltti, hiekka ja sora) paksuus oli noin 0 0,5 m. Piha-alueen korkotaso on vanhan valokuvan perusteella samalla tasolla kuin HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 025 000 http://www.ely-keskus.fi/hame PL 29 15141 LAHTI
HAMELY/1402/2017 2/12 kyläkaupan toiminnan aikana, eikä nykyisten omistajien tiedossa ole, että kiinteistön alueella olisi tehty maanrakennustöitä. Kallioperää ei tutkimuksen yhteydessä tavoitettu. Tutkimuskohteessa kairaukset ulotettiin pääasiassa 3,0 6,0 m syvyyteen maanpinnasta. Historiaselvityksen mukaan kalliopinta alueella on noin tasolla +90-100 mpy, noin 20-30 m maanpinnan tason alapuolella. PINTA- JA POHJAVESITIEDOT Tutkimuskohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (Hausjärven pohjavesialue, tunnus 0408602), mutta sijaitsee varsinaisen pohjaveden muodostumisvyöhykkeen ulkopuolella. Tutkimuskohdetta lähin pohjavedenottamo sijaitsee noin 2100 m etäisyydellä luoteeseen. Talousvesi tulee kiinteistölle Hausjärven kunnan vesijohtoverkostosta. Kiinteistöllä on rengaskaivo, joka ei ole käytössä. Tutkimusajankohtana kaivon vesi oli -25,5 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden pinta on noin tasolla +90,8 mpy (Maanmittauslaitoksen aineistoja 5/2018). Tutkimuspisteissä kairaussyvyydellä ei havaittu viitteitä orsivedestä, eikä vettä mahdollisesti pidättävistä maakerroksista. Tutkimusten yhteydessä otettiin yksi vesinäyte kiinteistöllä sijaitsevasta rengaskaivosta. Kaivo ei ole ollut pitkään aikaan käytössä ja vesinäyte otettiin kertakäyttöisellä näytteenottimella suoraan kaivosta. Kaikki tulokset olivat alle laboratorion määritysrajojen. Kiinteistön pohjoispuolella Hausjärventien reunassa kulkee vesiosuuskunnan runkovesijohto, jonka sijaintialueelle pilaantuneisuus saattaa mahdollisesti ulottua. Kiinteistölle tuleva tonttijohto haarautuu kiinteistölle ennen tätä kohtaa. Runkovesijohdosta ei ollut saatavissa vesinäytettä mahdollisesti pilaantuneen alueen jälkeisestä pisteestä. ALUEELLA HARJOITETTU TOIMINTA JA PILAANTUMISEN SYY Kohteessa on toiminut kyläkauppa, jonka yhteydessä on myyty bensiiniä, polttoöljyä ja petrolia. Bensiiniä on myyty n. 3-5 m 3 kokoisesta, käsipumpulla toimivasta maanpäällisestä säiliöstä. Säiliö on sijainnut kiinteistön alueella Hausjärventien puolella. Polttoöljyä ja petrolia on varastoitu ja myyty tynnyreissä aikaisemmin kauppana toimineen rakennuksen varastokäytössä olleesta eteläpäädystä. Nykyisin varastona toiminut tila on muunnettu asuinkäyttöön. Kyläkauppa on toiminut ainakin 1940-luvulta 1960-1970-lukujen vaihteeseen, mutta kauppatoiminta kiinteistöllä on mahdollisesti alkanut jo ennen sotia. Kiinteistö on vuonna 2013 siirtynyt nykyisten omistajien omistukseen. Kiinteistöllä on käytössä öljylämmitys, öljysäiliö sijaitsee rakennuksen kellarikerroksessa. Tiedossa ei ole, että kiinteistöllä olisi sattunut koskaan öljyvahinkoa tai ollut muuta maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa. Tiedossa ei ole, että kohteessa olisi ollut autojen huolto- ja pesutoimintoja. Tiedossa ei ole, että kohteen lähellä olisi ollut muuta maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa. TUTKIMUKSET JA TULOKSET
HAMELY/1402/2017 3/12 Maaperänäytteet Vesinäytteet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suoritti Öljyalan Palvelukeskus Oy:n / JASKAhankkeen toimeksiannosta kohteessa maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden perustutkimukseen liittyvät maastotyöt 11.5.2018. Kohdekiinteistö (86-408-4-47) on kooltaan n. 1440 m 2. Tutkimuspisteet sijoittuvat kohdekiinteistöllä asuinrakennuksen länsi- ja luoteispuolelle noin 150 m 2 alalle. Tutkimusalueet rajoittuivat entisen maanpäällisen bensiinisäiliön alueelle kiinteistön pohjois-luoteiskulmalle rajautuen kiinteistön aitaan Hausjärventien puolella sekä entisen katetun varaston edustalle polttoöljyn ja petrolin varastointi- ja myyntialueelle rakennuksen länsipuolella. Seitsemästä maanäytteestä analysoitiin kevyiden (C 5 - C 10 ), keskiraskaiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden (C 21 - C 40 ) öljyhiilivetyjakeiden sekä BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), ETBE:n, MTBE:n, TAME:n ja TAEE:n sekä 1,2- dikloorietaanin (1,2-DCA) ja 1,2-dibromietaanin (1,2-EDB) pitoisuudet. Analyysit tehtiin Synlab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. PetroFlag-kenttäanalyyseillä määritettynä suurin kokonaishiilivetypitoisuus (lukema EEEE, pitoisuus ylitti mittarin määritysrajan vastekertoimella 6 tehdyllä mittauksella, VOC 37,7 ppm) todettiin näytteessä NP8/1,0-2,0 m. Samasta näytteestä tehdyissä laboratorioanalyyseissä öljyhiilivetyjen C 10 - C 40 -summapitoisuus oli 2 800 mg/kg, josta keskitisleitä C 10 C 21 oli 2 400 mg/kg ja raskaita jakeita C 21 - C 40 380 mg/kg. Vastaavasti näytteen NP4/2,0 3,0 m kenttämittauksen tulokset olivat PetroFlag 513 mg/kg ja VOC 96,4 ppm ja laboratorioanalyysien tulos C 10 - C 40 summapitoisuus 640 mg/kg, josta C 10 C 21 560 mg/kg ja C 21 - C 40 83 mg/kg. Muiden haitta-aineiden pitoisuudet näytteissä jäivät alle laboratorion määritysrajojen. Tutkimusten yhteydessä otettiin yksi vesinäyte kiinteistöllä sijaitsevasta rengaskaivosta. Kaivo ei ole ollut pitkään aikaan käytössä ja vesinäyte otettiin kertakäyttöisellä näytteenottimella suoraan kaivosta. Kaivon vedenpinta oli alhaalla (noin -25,5 m syvyydellä maanpinnasta). Kaivosta otetusta vesinäytteestä analysoitiin kevyiden (C 5 - C 10 ), keskiraskaiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden (C 21 - C 40 ) öljyhiilivetyjakeiden, BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), ETBE:n, MTBE:n, TAME:n ja TAEE:n sekä 1,2- dikloorietaanin (1,2-DCA) ja 1,2-dibromietaanin (1,2-EDB) pitoisuudet Synlab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. Kaikki tulokset olivat alle laboratorion määritysrajojen. Kiinteistölle tulee vesijohtolinja Lavinnontien suunnasta pihan läpi asuinrakennukselle. Koska kiinteistön vesijohto kulkee lähellä mahdollisesti pilaantunutta aluetta, otettiin lisäksi vesinäyte kiinteistön vesijohtovedestä autotalli/kesäkeittiörakennuksen hanasta. Koska kenttämittausten perusteella kiinteistön oman vesijohdon alue todettiin puhtaaksi, ei hanasta otettua vesinäytettä lähetetty laboratorioon analysoitavaksi. Haitta-aineiden kokonaismäärät Entisen bensiinisäiliön sijaintialueella tutkimuksissa havaittujen alemman ohjearvotason ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävän alueen pinta-alaksi arvioidaan enintään noin 10 m 2, missä alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia
HAMELY/1402/2017 4/12 RISKINARVIO sisältävää maata arvioidaan olevan n. 30 m 3 ktr (40 m 3 itd, 60 tn). Entisen bensiinisäiliön sijainti on ollut lähellä Hausjärventien reunaa, joten on mahdollista, että kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia sisältävää maa-ainesta esiintyy myös pienellä alueella kiinteistön ulkopuolella, Hausjärventien tiealueella. Tälle puolelle piha-aitaa lisätutkimuspisteitä ei voitu tehdä, koska tällä kohdalla tien reunassa kulkee Piirilammen vesiosuuskunnan runkovesijohto. Johdon sijainnista ei ole mittatarkkoja tietoja. Entisen varaston edustalla petrolin ja polttoöljyn varastoalueella ylemmän ohjearvontason ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävän alueen pinta-alaksi arvioidaan noin 6 m 2, missä alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältävää maata arvioidaan olevan n. 12 m 3 ktr (17 m 3 itd, 25 tn). Yhteensä pilaantuneen alueen pinta-alaksi kiinteistöllä arvioidaan noin 16 m 2 alalla n. 42 m3ktr (57 m 3 itd, 85 tn). Tutkimuksessa havaitussa kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältävässä maa-aineksessa arvioidaan olevan noin 120 kg öljyä. Kunnostussuunnitelmaan sisältyvän riskinarvion mukaan riski haitta-aineille altistumiselle pölyn kautta on mahdollista, mutta lähinnä kaivutyön tai muun maan muokkauksen aikana. Jos pilaantuneisuus ulottuu rakennuksen seinustalla syvemmälle maaperään tai rakennuksen alle, altistuminen on mahdollista, mutta epätodennäköistä, myös sisäilmaan haihtumisen välityksellä. Riski suoran ihokosketuksen ja ruoansulatuselimistön kautta eli suoralle tai välilliselle suun kautta tapahtuvalle altistumiselle on olemassa, mutta lähinnä kaivutyön tai muun maan muokkauksen aikana ja oikeanlaisella suojautumisella riskit voidaan hallita. Altistumista talousveden välityksellä ei arvioida olevan kohdekiinteistön osalta, mutta altistuminen saattaa olla mahdollista osuuskunnan runkovesijohdon välityksellä, mikäli pilaantuneisuus ulottuu runkovesijohdon alueelle asti. Kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävä alue saatiin tutkimuksessa rajattua riittävällä tarkkuudella kohdekiinteistön alueella. Pilaantuneisuus saattaa mahdollisesti jatkua pienelle alueelle Hausjärventien tiealueelle. Mahdolliset pilaantuneella alueella suoritettavat kaivutyöt (pois lukien pilaantuneen maan kunnostustyö) saattavat aiheuttaa pilaantuneen maan leviämistä ympäristöön. Mikäli pilaantuneella alueella tehdään maarakennus- tai muita kaivutöitä, vaatii haitta-ainepitoisten maiden käsittely ympäristösuojelulain mukaisia toimenpiteitä. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kohde esitetään kunnostettavaksi massanvaihdolla haitta-ainekohtaisiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin. Esitetyt tavoitetasot arvioidaan riittävän turvallisiksi tässä kohteessa. Pinnoittamattomaan pintamaahan (0-1 metriä) ei jätetä kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maita. Mikäli pilaantuneisuus ulottuu Hausjärventien tiealueelle, tiealueelle esitetään kunnostuksen tavoitetasoksi ylempiä ohjearvoja. Kunnostusta ei uloteta ajorataalueelle. Mikäli numeerisiin tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, päätetään jatkotoimenpiteiden tarve erikseen laadittavan riskinarvion perusteella.
HAMELY/1402/2017 5/12 Puhdistusaikataulu Tutkimuksen perusteella pohjaveden kunnostukselle ei arvioida olevan tarvetta, mutta siihen varaudutaan mahdollisten kaivutöiden aikana. Kunnostus pyritään toteuttamaan syksyllä 2018, mutta viimeistään keväällä/kesällä 2019. Työn arvioitu kesto on noin 2 työpäivää. Maa-ainesten hyödyntäminen ja käsittely Vesien käsittely Tavoitepuhtauteen kaivettu alue täytetään routimattomilla pilaantumattomilla muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla alle kunnostuksen tavoitetason olevilla tiivistyskelpoisilla mailla, jotka valvoja on hyväksynyt. Kohteesta kaivettujen ja täyttöön käytettyjen täyttömaiden sijainnit kirjataan loppuraporttiin. Kohteesta kaivetut pilaantumattomat (alle kunnostuksen tavoitetason olevat) tiivistyskelpoiset maat käytetään kaivantojen täyttöön, jos ne ovat teknisesti siihen kelpaavia. Kunnostus toteutetaan siten, että kunnostettavaa kohdetta voidaan kunnostuksen jälkeen käyttää ilman, että päättyneestä polttoaineen jakelusta aiheutuu ympäristötai terveyshaittaa. Hyötykäytettävien maiden sijainnit merkitään kunnostuksen loppuraportin piirustuksiin. Asfaltoimattomaan pintamaahan (0-1 metriä) ei sijoiteta yli kynnysarvotason pitoisuuksia sisältäviä maita, jolloin pintamaahan ei kohdistu maaaineksen käyttörajoitteita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia seurataan kenttäanalyyseilla ja laboratorioanalyyseillä. Tässä kohteessa laboratoriossa analysoidaan ainakin C5 - C40 öljyhiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet. Työssä noudatetaan urakoitsijan laatimaa laadunvalvontasuunnitelmaa. Vettä (pohja-, tai sadevettä) voi kerääntyä kaivantoon (epätodennäköistä, koska maaperä kohtalaisen hyvin vettä läpäisevää ja pohjavedenpinta on huomattavasti alempana kuin kaivusyvyys) massanvaihdolla tehtävän kunnostuksen aikana. Urakoitsija hoitaa työmaajärjestelyt niin, ettei pintavesiä valu kaivantoon. Öljyllä pilaantunut vesi poistetaan kaivannoista pumppaamalla se öljynerottimen ja tarvittaessa aktiivihiilisuodattimen kautta maastoon tai viemäriin. Esiintyvän vesimäärän ollessa vähäinen, poistetaan se kaivinkoneella kaivettavan maan mukana. Maastoon tai viemäriin johtamiselle hakee valvoja luvan ennen pumppausta. Urakoitsija toimittaa pumppaus- ja öljynerotinlaitteiston kohteelle, kun työmaavalvoja on työn aikana todennut vedenkäsittelyn ensin tarpeelliseksi. Valvoja päättää myös aktiivihiilisuodattimen käytöstä ja auttaa urakoitsijaa sen hankkimisessa kohteelle. Aktiivihiilisuodatinta käytetään, jos helposti haihtuvia hiilivetyjä esiintyy vedessä merkittävästi. Veden määrän ollessa vähäinen, kuitenkin enemmän kuin mitä maaperän kaivun yhteydessä saadaan kohtuudella poistetuksi, voidaan vesi pumpata paikalle tuotuun säiliöön ja toimittaa imuautolla pois (tai suoraan imuautolla kaivannosta) tai käsitellä muulla soveltuvalla menetelmällä, esim. imeyttämällä öljyä adsorboivaan materiaaliin. Imuautolla pois kuljetettu vesi toimitetaan luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Mahdollisesta kaivantovedestä otetaan näytteet ennen sen pumppausta ja käsittelyn
HAMELY/1402/2017 6/12 päätyttyä. Näytteistä analysoidaan C 5 -C 40 - hiilivetyjen sekä ETBE-, MTBE- ja BTEXyhdisteiden, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2-dibromietaanin ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Em. etaaneita on käytetty lyijyllisessä bensiinissä lisäaineina. Muuten näytteitä otetaan tarpeen mukaan. Näytteenotosta vastaa valvoja. Valvoja määrää tarvittaessa kunnostukselle haitallisen öljyisen veden poiston tehtäväksi tilanteen mukaan kustannustehokkaalla tavalla ja sopii menettelystä ympäristöviranomaisen kanssa. Tutkimuksen perusteella vedenkäsittelylle ei kuitenkaan ole tarvetta, koska maaperä on kohtalaisen hyvin vettä läpäisevää, tutkimuspisteissä ei todettu merkittävää kosteutta ja pohjavedenpinta on usean metrin alempana kuin kaivusyvyys. Jätteet Massanvaihdossa poistettavat pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan luvan omaavalle vastaanottajalle puhdistettavaksi hyväksytyllä menetelmällä tai laitteistolla, tai alueelle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä ko. massoja. Veden käsittelyssä mahdollisesti syntyvä öljypitoinen sakka toimitetaan valvojan määräämään luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Valvovalle viranomaiselle tehdään ilmoitus käytettävistä vastaanottajista ennen massojen siirtoa. Massojen vastaanottaja vastaa niiden sijoituksesta lupaehtojensa mukaisesti. Kunnostuksen yhteydessä tavattavat poistettavat jakelutoimintaan liittyvät rakenteet kuljetetaan luvan ko. jätteen käsittelyyn omaaviin käsittelypaikkoihin. Kohteessa ei kuitenkaan ennakkotietojen mukaan sijaitse polttoaineen jakeluun liittyviä rakenteita. Kuljetukset Pilaantuneet maat toimitetaan valvojan määrittelemiin luvallisiin vastaanottopaikkoihin kuormat peitettyinä. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjasta esitetään yksi mallikappale loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellun maa-ainesjätteen kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat, joissa tulee esittää vaarallisen jätteen R-lausekkeet sekä jätekoodit. Kuljetuskaluston reitit suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä kunnostustyömaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitit puhdistetaan työn jälkeen. Varastointi Pilaantumattomat kaivettavat maat varastoidaan kiinteistöllä. Pilaantumaton tiivistyskelpoinen maa käytetään kaivantojen täyttöön, jos ne ovat teknisesti siihen kelpaavia. Pilaantumattomat tiivistyskelpoiset maat käytetään ensisijaisesti kaivantojen alustäyttöön. Jos pilaantunutta maata joudutaan väliaikaisesti varastoimaan kiinteistöllä (esim. yön yli), kasat peitetään peitteillä. Kunnostuksen päättyminen Kunnostustyö päättyy, kun kaikki haitta-aineita yli tavoitetason sisältävät pilaantuneet maa-ainekset on poistettu tai muuten todetaan erillisellä riskiarviolla haitta-aineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle, ja kaivantoon mahdollisesti kertyneet öljyiset vedet on käsitelty. Lisäksi alueelta on tarvittavat rakenteet poistettu ja kaivannot on täytetty tiivistäen pilaantumattomalla kitkamaalla. Ympäristö- ja terveysriskien ehkäiseminen
HAMELY/1402/2017 7/12 Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Hausjärventien ja Lavinnontien varteen asennetaan liikennemerkit varoittamaan työmaasta. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maata ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon tai viemäriin. Riskien hallintaan kuuluu myös mahdollisen vesien laskupaikan maaperän todentaminen pilaantumattomaksi pumppauksen jälkeen. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Kaivutyötä ohjaa kenttävalvoja ennakkotutkimuksien ja -tietojen, kunnostussuunnitelman sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antaman päätöksen mukaisesti. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maiden lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseillä ja havainnoilla. Kaivettavista maista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan. Haihtuvien öljyhiilivetyjen pitoisuutta työmaa-alueen ilmassa seurataan PID-fotoionisaatiomittarilla ympäristöteknisen valvojan toimesta. Öljyhiilivetyjenpitoisuuksia seurataan työn aikana kenttäanalyyseillä. Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan tarvittavat haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Tässä kohteessa laboratoriossa analysoidaan ainakin C 5 - C 40 -öljyhiili-vetyjen, BTEX-yhdisteiden ja oxygenaattien pitoisuuksia. Ympäristövaikutukset ja ympäristöhaittojen ehkäisy Toimenpiteillä poistetaan päättyneestä polttoaineenjakelusta aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Kunnostustyö vastaa normaalia maarakennustyötä, josta ei aiheudu ympäristölle erityistä haittaa. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Jälkiseuranta Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haittaaineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaista löytyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa, urakoitsijaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista korjaavista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan ja asia korjataan mahdollisimman pian. Kunnostustavoitteen mukaan alueelle ei jää maata tai pohjavettä, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät tason mistä aiheutuisi ympäristö- tai terveyshaittaa. Mikäli numeerisiin kunnostustavoitteisiin ei valitulla kunnostusmenetelmällä päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarvetta erikseen laadittavan tarkennetun riskiarvion perusteella. Mikäli kohde saadaan suunnitelmien mukaisesti kunnostettua
HAMELY/1402/2017 8/12 Kirjanpito ja raportointi Tiedotus haitattomalle tasolle, ei jälkiseurantatarvetta ole. Mahdollinen jälkiseurantatarve arvioidaan kunnostuksen jälkeisessä raportoinnissa. Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maista, tilavuuspainosuhteista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana. Valvoja kirjaa ylös myös haihtuvien yhdisteiden PID-mittausten tulokset. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan tilaajan toimesta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristöviranomaiselle tiedoksi työn päättymisen jälkeen. Loppuraportista tehdään myös tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli se on käytettävissä. Kun loppuraportti on ELY-keskuksen toimesta hyväksytty, kohde luovutetaan hankkeesta kiinteistön omistajalle. Tilaaja tiedottaa työmaasta kunnostustyön osapuolia aloitusilmoituksella. Kunnostustyön ympäristötekninen valvoja tiedottaa tarvittaessa työstä etukäteen naapurustoa. Valvoja sopii osapuolten kanssa työmaan aloitusajankohdan ja tiedottaa siitä asianosaisia. Työmaa varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Valvoja informoi tarvittaessa kunnostuksen kulusta naapurustoa, kunnan ympäristöviranomaisia sekä alueellista ELY-keskusta. Urakoitsija on velvollinen antamaan lakiperusteisesti vaaditut tiedot viranomaisille ja tilaajan rakennuttajalle valvojan kautta. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu tiedoksi Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa määräyksissä muuten määrätä. Määräykset 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELYkeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Kohteen pinnoittamaton pintamaa on kunnostettava 1 metrin syvyyteen saakka siten, etteivät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset haitta-aineille asetetut
HAMELY/1402/2017 9/12 kynnysarvot ylity. 1 metristä syvemmälle on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin. Mikäli pilaantuneisuus ulottuu Hausjärventien tiealueelle, on tiealueella kunnostuksen tavoitetaso valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukainen ylempi ohjearvotaso. 3. Maaperän kunnostuksen yhteydessä on kiinteistöllä sijaitsevasta kaivosta otettava uusintanäyte, josta analysoidaan kevyiden (C 5 - C 10 ), keskiraskaiden (C 10 -C 21 ) ja raskaiden (C 21 - C 40 ) öljyhiilivetyjakeiden, BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), ETBE:n, MTBE:n, TAME:n ja TAEE:n sekä 1,2- dikloorietaanin (1,2-DCA) ja 1,2-dibromietaanin (1,2-EDB) pitoisuudet. 4. Määräyksen 2 tarkoittama puhdistustaso on varmennettava riittävillä kenttä- ja laboratorionäytteillä. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi on riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteistä (pohja, seinämät) analysoitava laboratoriossa. Analysoinnin on tapahduttava akkreditoidussa laboratoriossa. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä. Asiantuntijan on ohjattava puhdistustyötä aina kun pilaantuneita maita kaivetaan tai toimitetaan toimenpidealueelta muualle käsiteltäväksi. 5. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän on oltava rekisteröitynyt jätelain 94 :n mukaisesti ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, mitkä on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. 6. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus, muutos 86/2015) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haittaainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 7. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Mikäli alueelta kaivettuja valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alemman ohjearvotason alittavia maa-aineksia hyödynnetään kohteen kaivantojen täytöissä, ei pintamaan (0-1 m) täyttöön saa käyttää kynnysarvon ylittäviä maita. Hyödynnettyjen maiden määrä, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on esitettävä työn loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan
HAMELY/1402/2017 10/12 sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haittaainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 8. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Hausjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- tai kierrätyspaikkaan. 9. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus, välivarastointi ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella. 10. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Hausjärven kunnan vesihuoltolaitoksen ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. 11. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELY-keskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haitta-ainepitoisuudet, poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/ käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, määräyksessä 3 edellytetyn kaivovesinäytteen tulokset, selvitys mahdollisten poistettavien kaivantovesien määrästä ja käsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012, muutos 86/2015) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista (pohja, seinämät) on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio
HAMELY/1402/2017 11/12 Määräysten perustelut maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-10) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-10) ja valvonnan (määräykset 1, 4 ja 11) kannalta. Kunnostusalueen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2 edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten perusteella, huomioiden alueen maankäyttö, sijainti vedenhankintaan tärkeällä pohjavesialueella ja vesiosuuskunnan runkovesijohdon lähellä. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/ jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle (määräys 5). Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 6 ja 7). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (2.5.2013/331) mukaisesti, kriteereinä mm jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus, jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 7). Alemman ohjearvon alittavien maaainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 8). Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kunnostaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015)
HAMELY/1402/2017 12/12 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 2.5.2013/331 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1066/2017) perusteella 880. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 16 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksella) Öljyalan Palvelukeskus Oy, c/o Pöyry Finland Oy Valtakatu 25, 53100 LAPPEENRANTA Jäljennös päätöksestä (sähköisesti) Mauri ja Sonja Kairajärvi, mauri.kairajarvi(at)gmail.com Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pöyry Finland Oy, Sanna Pyysing ja Mikko Rautio FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Santtu Massinen Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Hausjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöasiantuntija Maria Borg, p. 0295 025246. MUUTOKSENHAKU HYVÄKSYNTÄ Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Päätöksen on esitellyt ympäristöasiantuntija Maria Borg ja ratkaissut johtava asiantuntija Olli Valo. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. LIITE Valitusosoitus
Tämä asiakirja HAMELY/1402/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument HAMELY/1402/2017 har godkänts elektroniskt Esittelijä Borg Maria 26.09.2018 08:34 Ratkaisija Valo Olli 26.09.2018 08:35