ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/1416/2016 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. ASIAN VIREILLETULO JA ESITETYT ASIAKIRJAT Ilmoitus on saapunut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ( , viite: P32061P001). PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Hauhontie 33, Hauho, Hämeenlinna Kiinteistörekisteritunnus: KIINTEISTÖN OMISTAJA Vesa Hämäläinen Markkinakatu 10 B ESPOO ASIAMIES Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Asiamies Sanna Pyysing, Pöyry Finland Oy. Valtakatu 25, LAPPEENRANTA Viite: Kohdenumero TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä toimittamalla ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo: PL 29, LAHTI Käyntiosoitteet: Kirkkokatu 12, Lahti Puhelinkeskus: kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna

2 HAMELY/1416/ ALUEEN MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Kiinteistöllä oleva rakennus on ollut usean vuoden tyhjillään, mutta tällä hetkellä siinä on vuokralainen. Vuokralainen harjoittaa kohteessa harrastetoimintana autojen korjausta tms. Kiinteistönomistajalla ei ole tarkkaa suunnitelmaa kiinteistön tulevasta käytöstä. Tarkoitus olisi, että kiinteistö olisi tulevaisuudessakin pienteollisuuskiinteistö. Kiinteistönomistaja on selvittänyt, voisiko kiinteistölle perustaa juomavesipullottamon, joka hyödyntäisi alueen pohjavettä. Kohdekiinteistön länsipuolella (osin etelä-luoteispuolella) on Hauhontie. Etelä-kaakkoispuolen kiinteistö on heinittynyttä joutomaata. Muutoin ympärillä on asuinkiinteistöjä. Kiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella. Kaava on vuodelta Kiinteistö sijaitsee huoltoasemarakennusten korttelialueella (LH). Öljysuojarahasto on hyväksynyt kunnostuksen rahoituksen. Rahoituksen edellytys on, että kiinteistöä koskeva asemakaavamerkintä (LH) muutetaan, sillä rahaston varoista ei korvata huoltoasemakäyttöön tarkoitettujen alueiden kunnostamista. Kunnostus kohteessa voidaan aloittaa vasta, kun kaavamuutos on laitettu vireille ja kiinteistöä koskeva rakennuskielto on tullut voimaan. Hämeenlinnan kaupungilta saadun tiedon mukaan kaavamuutos alueella on laitettu vireille. MAAPERÄ SEKÄ POHJA- JA PINTAVESIOLOSUHTEET Maaperä Tutkimuksen perusteella perusmaa kohteessa on hiekkaa ja itäpuolella myös hieman silttistä hiekkaa. Kiinteistön alueella täyttökerroksen (hiekkaa ja soraa) paksuus tutkitulla alueella vaihteli välillä noin 0 3 m. Kallionpintaa ei havaittu tutkimuspisteissä. Maanpinta kiinteistöllä viettää loivasti itään päin. Kairaukset ulottuivat syvimmillään 6 metrin syvyyteen. Pohjavesi Kohde sijaitsee Vuorenselänharjun (nro ) I-luokan pohjavesialueella. Pohjavesialue on osa luode-kaakko-suuntaista pitkittäisharjujaksoa. Kohdealueen eteläpuolella noin 450 m etäisyydellä sekä luoteessa noin 650 m etäisyydellä sijaitsevat vedenottamot. Lähempänä sijaitseva vedenottamo sijaitsee eri suunnassa kohteessa arvioidusta pohjaveden virtaussuunnasta ja on myös kohtuullisen kaukana kohdealueesta. Toinen vedenottamoista sijaitsee arvioidussa pohjaveden virtaussuunnassa kohdekiinteistöstä nähden, mutta etäisyys on yli 0,5 kilometriä. Kiinteistöllä ei ole kaivoa. Kiinteistön talousvesi tulee vesijohtoverkostosta. Kiinteistöllä on vuonna 2002 asennettu pohjavesiputki. Nyt tehtyjen tutkimusten yhteydessä asennettiin kiinteistön etelä- ja luoteispuolelle kaksi pohjavesiputkea. Tutkimuspisteet olivat hyvin kuivia, eikä merkittävää kosteutta havaittu kairaussyvyydellä (maksimi 6 m maanpinnasta).

3 HAMELY/1416/ Pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan pohjavesiputkista mitattujen vedenpinnantasojen mukaan olevan luoteeseen. Pohjavesi on alueella noin 9 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pintavesi Lähin pintavesistö (Hauhonselkä) sijaitsee kohteesta noin 400 m päässä lounaassa. Kiinteistön pohjoisrajalla kulkee oja. Sadevedet imeytyvät maaperään ja salaojituksesta ei ole tietoa. ALUEELLA HARJOITETTU TOIMINTA JA PILAANTUMISEN SYY Kiinteistöillä on harjoitettu polttonesteiden jakelua ja korjaamotoimintaa vuodesta 1962 alkaen. Toiminta on loppunut vuonna Toiminnanharjoittajana on ollut Pohjolan korjaamo Ay. Polttoaineen jakelua on ollut ainakin Unionin ja Nesteen väreissä. Nykyinen kiinteistönomistaja on ostanut kiinteistön vuonna 2010 Pohjolan korjaamo Ay:n konkurssipesältä. Kohteessa on myyty bensiiniä, dieseliä ja polttoöljyä. Polttoaineita on jaeltu maanpäällisistä ja maanalaisista säiliöistä. Maanalaiset säiliöt (3 x 8 m 3 ) ovat edelleen maaperässä korjaamorakennuksen ja Hauhontien välissä. Säiliöiden kunnosta ei ole kirjallista tietoa. Historiaselvityksessä löytyi ainoastaan kohteessa olevasta lämmitysöljysäiliöstä tarkastuspöytäkirja. Entinen omistaja on kertonut, että dieselsäiliö on todettu huonokuntoiseksi. Tämän jälkeen säiliö oli poistettu käytöstä ja dieseliä oli alettu varastoida toisessa bensiinisäiliössä. Tutkimushetkellä kaksi säiliöistä oli tyhjiä ja yhdessä (eteläisin säiliö) oli noin 20 cm öljyistä vettä pohjalla. Polttoaineen jakelualueet ovat vaihdelleet toiminnan aikana. Viimeisimmän jakelualueen mittarit ovat edelleen kiinteistöllä. Polttoöljyä on varastoitu ja jaeltu maanpäällisestä säiliöstä. Jakelumittari sijaitsi säiliön vieressä. Ne on poistettu kiinteistöltä. Kiinteistön lämmitysöljysäiliö sijaitsee korjaamorakennuksen pohjoispuolella. Säiliö on tarkastettu vuonna 1995, jolloin sen todettiin kuuluvan A-luokkaan. Lämmitysöljysäiliö ei ole enää käytössä. Korjaamorakennuksessa on yksi huoltohalli, jossa on huoltokuilu. Kiinteistön koillisosaa korjaamorakennuksen takana on käytetty ajoneuvojen varasto- ja purkualueena. Samalla alueella on suoritettu myös ajoneuvojen pesua. Korjaamorakennuksen koillisosassa olevassa varastossa on säilytetty öljytuotteita. Kiinteistön alueella on toiminnan alkuaikana levitetty jäteöljyä sitomaan pölyävää pintamaata. Kiinteistön alueella on myös poltettu jäteöljyjä. Piha-alueella on edelleen useita ruostuneita tynnyreitä, jotka sisältävät jäteöljyä tms. Kiinteistöllä ei tiettävästi ole sattunut öljyvahinkoa. TUTKIMUKSET JA TULOKSET FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suoritti Öljyalan Palvelukeskus Oy:n / JASKA-hankkeen toimeksiannosta kohteessa maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden perustutkimukseen liittyvät maastotyöt Pohjavesinäytteet pohjavesiputkista (3 kpl) otettiin

4 HAMELY/1416/ Tutkimukset suoritettiin pääpiirteittäin historiaselvityksessä (Pöyry Finland Oy/ JASKA-hanke, ) esitetyn tutkimussuunnitelman mukaisesti täydennettynä tutkimuksen aikana määritetyillä lisätutkimuspisteillä. Kenttätutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella pisteitä on osittain siirretty historiaselvityksen tutkimussuunnitelman mukaisilta pisteiden sijainneilta hieman paremmin kattamaan mahdolliset riskialueet. Tutkimuksissa tehtiin yksi ylimääräinen tutkimuspiste historiaselvityksessä esitetystä. Maanäytteenotto suoritettiin keskiraskaalla porakonekalustolla 21 tutkimuspisteestä. PetroFlag -kenttäanalyysejä tehtiin yhteensä 31 kpl (1 3 / tutkimuspiste). Lisäksi kiinteistön takapihalta olevasta maakasasta, joka kaivettu kiinteistön alueelta, otettiin lapiolla yksi kokoomanäyte. Pohjavesinäytteet otettiin asennetuista (2 kpl) sekä aikaisemmin asennetusta (1 kpl) pohjaveden havaintoputkista. Toinen nyt asennetuista putkista sijoitettiin naapurikiinteistön puolelle (kirjallinen lupa). Maaperänäytteet Kahdeksasta näytteestä analysoitiin kevyiden (C 5 - C 10 ), keskiraskaiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden (C 21 - C 40 ) öljyhiilivetyjakeiden sekä BTEXyhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), ETBE:n, MTBE:n, TAME:n ja TAEE:n pitoisuudet. Näytteelle NP2/0-0,5 m tehtiin hiilivetyfraktiointi (alifaattiset ja aromaattiset hiilivedyt) sekä näytteestä NP7/3-4 m analysoitiin TOC ja raekoko. Analyysit tehtiin Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. PetroFlag-kenttäanalyyseillä määritettynä ja laboratoriossa varmennettuina suurimmat kokonaishiilivetypitoisuudet (1436/1613, 404, 56, 248, 1302, 511, 1111 ja 557 mg/kg) todettiin näytteissä NP2/0-0,5 m, NP3/0,5-1 m, NP7/3-4 m, NP8/0-1 m, NP10/0-1 m, NP14/0-0,5 m, NP18/0,5-1 m ja NP20/0-0,5 m. Samoista näytteistä tehdyissä varmentavissa laboratorioanalyyseissä öljyhiilivetyjä C 10 - C 40 todettiin vastaavasti 1800, <50, <50, <50, <50, 250, <50 ja <50 mg/kg. Kenttätesteissä pääosin todetut hieman korkeammat hiilivetyjen pitoisuudet johtuvat todennäköisesti humuksesta. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 summapitoisuuden >C 10 - C 40 kynnysarvo ylittyi yhdessä laboratoriossa analysoiduista näytteistä (NP2/0-0,5 m). Bentseenin, TEX -yhdisteiden summapitoisuudet tai MTBE+TAME:n summapitoisuuden kynnysarvot eivät ylittyneet missään laboratoriossa analysoiduista näytteistä. Näytteessä NP2/0-0,5 m ylittyy Vna 214/2007 alempi ohjearvo raskaiden C 21 - C 40 öljyhiilivetyjen osalta. Kenttä- ja laboratorioanalyysien perusteella todettu raskaita C 21 - C 40 öljyhiilivetyjä yli alemman ohjearvon sisältävä alue saatiin rajattua (rajaavat pisteet NP1, NP3, NP4,) muutoin paitsi Hauhontien suuntaan, koska Hauhontien reunassa kulkevan runkoviemärin ja siitä kiinteistölle tulevan viemärin sijainti oli hieman epävarma, eikä rajaavaa pistettä viemärin rikkoontumisriskin vuoksi tehty.

5 HAMELY/1416/ Kohdekiinteistö on kooltaan n m 2, josta tutkimusalueet ovat kooltaan noin 700 m 2 (säiliö- ja jakelualueet). Kunnostettavat alueet, joissa todettiin kohonneita raskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuuksia yli Vna 214/2007 alemman ohjearvon, ovat noin 40 m 2, missä alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältävää maata arvioidaan olevan n. 30 m 3 ktr (40 m 3 itd, 60 t). Alemman ohjearvotason ylittävien öljyhiilivetypitoisuuksien kokonaismääräksi arvioidaan, kun otetaan huomioon polttoainesäiliöiden ja mahdollisen vanhan öljynerottimen alapuolella mahdollisesti olevat pilaantuneet maa-ainekset, n. 60 m 3 ktr (80 m 3 itd, 120 t). Alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävää maata ei arvioida todettujen öljyhiilivetyjen ominaisuudet huomioiden kuitenkaan ulottuvan juurikaan todettuja alueita laajemmalle. Tutkimuksessa havaitussa kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältävässä maa-aineksessa arvioidaan olevan noin 165 kg öljyä, kun laskentaperusteena käytetään öljyhiilivetyjakeiden C 10 -C 40 laboratorioanalyyseissä havaittua keskipitoisuutta (916 mg/kg) ja muuntokerrointa 1,5 (m³itd. t). Vesinäytteet Tutkimusten yhteydessä otettiin 3 pohjavesinäytettä (VN1-VN3), yksi vesijohtovesinäyte (VN2, Hana) kiinteistön vesijohtovedestä ja yksi näyte maanalaisesta polttoainesäiliöstä (VN1, säiliö). Vesinäytteistä analysoitiin kevyiden (C 5 - C 10 ), keskiraskaiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden (C 21 - C 40 ) öljyhiilivetyjakeiden, BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), ETBE:n, MTBE:n, TAME:n ja TAEE:n pitoisuudet Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. Yhdessä kohteen pohjavedestä otetussa näytteessä VN1 (putki 1) todettiin kohonneita bensiinin lisäaineiden MTBE:n (0,035 mg/l) ja TAME:n (0,003 mg/l) haitta-ainepitoisuuksia. MTBE:n pitoisuus ylittää Ruotsalaisen Svenska Petroleum Institutet:n dokumentissa (SPI Rekommendation: Efterbehandling av förorenade bensinstationer och dieselanläggningar, 2010) esitetyn riskiarvioperusteisen haitta-aineiden enimmäispitoisuuden 0,02 mg/l juomavedelle. Kohteen pohjavettä ei käytetä kohdekiinteistöillä talousvetenä (ei tiettävästi talousvesikaivoja), mutta kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. RISKINARVIOINTI JA KUNNOSTUSTARVE Riskinarviossa on huomioitu kohde ja sen välittömässä läheisyydessä oleva ympäristö (kohde ja sen naapurikiinteistöt) nykytilassaan. Riskinarvioinnissa selvitetään terveysriskit. Ekologisia riskejä ei arvioida, koska kohteen ympäristössä ei ole erityistä suojeltavaa. Myöskään riskejä rakenteille ei arvioida olevan. Riskitarkastelun perusteella riski haitta-aineille altistumiselle pölyn kautta on mahdollista, mutta lähinnä kaivutyön tai muun maan muokkauksen aikana.

6 HAMELY/1416/ Riski suoran ihokosketuksen ja ruoansulatuselimistön kautta eli suoralle tai välilliselle suun kautta tapahtuvalle altistumiselle on olemassa, mutta lähinnä kaivutyön tai muun maan muokkauksen aikana ja oikeanlaisella suojautumisella riskit voidaan hallita. Altistumista talousveden välityksellä ei arvioida tällä hetkellä olevan. Kohteen maaperässä edelleen sijaitsevien polttoainesäiliöiden alapuoleisten maamassojen tilaa ei voitu varmuudella tarkistaa. Ainakin eteläisimmässä polttoainesäiliössä oli tutkimushetkellä veden sekaista öljyä pohjalla noin 20 cm (C 10 C 40 : 240 mg/l). Koska maanalaisten polttoainesäiliöiden tai mahdollisen vanhan öljyerottimen alapuoleisesta maaperästä ei ole varmaa tietoa, ei haittaaineiden kulkeutumisriskiä alueen pohjaveteen voida täysin sulkea pois. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät alueet saatiin tutkimuksessa rajattua riittävällä tarkkuudella kohdekiinteistöjen alueella. Mahdolliset pilaantuneella alueella suoritettavat kaivutyöt (pois lukien pilaantuneen maan kunnostustyö) saattavat aiheuttaa pilaantuneen maan leviämistä ympäristöön. Mikäli pilaantuneella alueella tehdään maarakennus- tai muita kaivutöitä, vaatii haitta-ainepitoisten maiden käsittely ympäristösuojelulain mukaisia toimenpiteitä. Öljyalan Palvelukeskus Oy:n laatiman oppaan Öljyllä pilaantuneen maa-alueen kunnostaminen mukainen riskiluokitus kohteelle on riskiluokka 2 (maaperä tuntuvasti pilaantunut). Perusteena ovat maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet sekä maaperässä edelleen olevat polttoainesäiliöt, mahdollinen vanha öljynerotuskaivo sekä alueella sijaitsevat jäteöljyä tms. sisältävät vanhat tynnyrit. Lisäksi kohde sijaitsee tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla I-luokan pohjavesialueella ja pohjavedessä on todettu kohonnut MTBE:n pitoisuus. Kohteesta voidaan todeta seuraavaa: Kohteeseen ei ole suunnitteilla sellaista erityisen herkkää toimintaa tai maankäyttöä, joka edellyttäisi tarkennetun riskiarvioinnin tekemistä; Kohde sijaitsee tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla I-luokan pohjavesialueella. Kohteen pohjavettä ei käytetä kohdekiinteistöillä tai naapurustossa talousvetenä (ei tiettävästi talousvesikaivoja). Kiinteistön talousvesi tulee kunnan vesijohdosta, jossa ei todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Pohjaveden virtaussuunta pohjavesiputkista mitattujen pinnatasojen perusteella on jakelualueilta pohjavesiputken 1 suuntaan, jossa todettiin kohonnut MTBE:n pitoisuus. Kohdealueen eteläpuolella noin 450 m etäisyydellä sekä luoteessa noin 650 m etäisyydellä sijaitsevat vedenottamot. Lähempänä sijaitseva vedenottamo sijaitsee eri suunnassa kohteessa arvioidusta pohjaveden virtaussuunnasta ja on myös kohtuullisen kaukana kohdealueesta. Toinen vedenottamoista sijaitsee arvioidussa pohjaveden virtaussuunnassa kohdekiinteistöstä nähden, mutta etäisyys on yli 0,5 kilometriä;

7 HAMELY/1416/ Kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien laajamittaista viljelyä; Kohteen tai sen lähiympäristön luonnolla ei ole erityistä ympäristöllistä suojeluarvoa; Kohteessa ei ole päiväkotia tai puistoa, eikä vaikutuksia huoneilmaan arvioida olevan; Kohteen ympäristöolosuhteet, haitta-aineiden kokonaismäärä ja ominaisuudet eivät poikkea tavanomaisesta siten, että aineiden kulkeutumisen alueen ulkopuolelle arvioitaisiin olevan merkittävää tai niiden vaikutusten olevan huomattavia. Tarkempaa laskennallista riskinarviointia ei siten ilmoituksen mukaan tarvitse tehdä vaan kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tehdään sanallisena kvantitatiivisena riskinarviointina ja viitearvoina voidaan käyttää asetuksen ohjearvoja. KUNNOSTUSMENETELMÄ JA TAVOITETASOT Kohteen maaperän laadun, maaperää pilaavien haitta-aineiden koostumuksen, pilaantumisen arvioitu enimmäislaajuus huomioiden kustannustehokkain kunnostusmenetelmä on massanvaihto. Vaihtoehtoisten menetelmien ei ole todettu olevan taloudellisesti kilpailukykyisiä kohteessa. Maaperän kunnostuksen tavoitteeksi esitetään maaperän haittaainepitoisuuksien alentamista siten, että päättyneestä polttoaineen jakelutoiminnasta aiheutuneesta maaperän pilaantuneisuudesta johtuvia ympäristö- tai terveyshaittoja ei kunnostustyön jälkeen esiinny. Kohde esitetään kunnostettavaksi haitta-ainekohtaisiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin öljyhiilivetyjen > C 10 -C 40 osalta. Helposti kulkeutuvien BTEX-yhdisteiden ja MTBE + TAME:n osalta esitetään kunnostustavoitteeksi kynnysarvotasoja, mikäli niitä kunnostuksen yhteydessä todetaan, koska alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Pintamaahan (0-1 metriä) ei jätetä kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maita. Esitetyt tavoitetasot arvioidaan riittävän turvallisiksi tässä kohteessa. Kohteessa ei tällä hetkellä arvioida olevan pohjaveden kunnostustarvetta. Maaperäkunnostuksen yhteydessä otetaan pohjavesinäytteet pohjaveden havaintoputkista tilanteen tarkistamiseksi. Mikäli numeerisiin tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, päätetään jatkotoimenpiteiden tarve erikseen laadittavan riskinarvion perusteella. KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Puhdistusaikataulu

8 HAMELY/1416/ Kunnostus pyritään toteuttamaan vuonna 2017 kesällä. Työn arvioitu kesto on noin 4 työpäivää. Asfaltointi toteutetaan mahdollisimman pian kunnostustyön loppumisen jälkeen. Vesien käsittely Jätteet Varastointi Vettä (pohja-, tai sadevettä) voi kerääntyä kaivantoon (epätodennäköistä, koska maaperä on hyvin vettä läpäisevää ja pohjavedenpinta on alempana kuin kaivusyvyys) massanvaihdolla tehtävän kunnostuksen aikana. Öljyllä pilaantunut vesi poistetaan kaivannoista pumppaamalla se öljynerottimen ja tarvittaessa aktiivihiilisuodattimen kautta maastoon tai viemäriin. Aktiivihiilisuodatinta käytetään, jos helposti haihtuvia hiilivetyjä esiintyy vedessä merkittävästi. Esiintyvän vesimäärän ollessa vähäinen, poistetaan se kaivinkoneella kaivettavan maan mukana. Veden määrän ollessa vähäinen, kuitenkin enemmän kuin mitä maaperän kaivun yhteydessä saadaan kohtuudella poistetuksi, voidaan vesi pumpata paikalle tuotuun säiliöön ja toimittaa imuautolla pois (tai suoraan imuautolla kaivannosta) tai käsitellä muulla soveltuvalla menetelmällä, esim. imeyttämällä öljyä adsorboivaan materiaaliin. Imuautolla pois kuljetettu vesi toimitetaan luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Mahdollisesta kaivantovedestä otetaan näytteet ennen sen pumppausta ja käsittelyn päätyttyä. Näytteistä analysoidaan C 5 -C 40 - hiilivetyjen sekä ETBE-, MTBE- ja BTEX -yhdisteiden, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2- dibromietaanin pitoisuudet. Em. etaaneita on käytetty lyijyllisessä bensiinissä lisäaineina. Muuten näytteitä otetaan tarpeen mukaan. Näytteenotosta vastaa valvoja. Kohteessa sijaitsee ennakkotiedon mukaan neljä maanalaista vanhaa polttoainesäiliötä (3 x 8 m 3 jakelusäiliö 1 x vanha lämmitysöljysäiliö), polttoainemittarit, mittarijalusta, polttoaineputkistoa ja mahdollinen vanha öljynerotuskaivo. Mikäli kohteen maaperässä havaitaan polttonesteiden jakelutoimintaan liittyviä muita rakenteita, jotka eivät olleet suunnitelman tekovaiheessa tiedossa, poistetaan myös ne kunnostustyön yhteydessä ja kuljetetaan luvan ko. jätteen käsittelyyn omaaviin käsittelypaikkoihin. Veden käsittelyssä mahdollisesti syntyvä öljypitoinen sakka toimitetaan valvojan määräämään luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Muut betoni- ym. rakenteet tai jätteet, jotka eivät liity jakelutoimintaan, voidaan poistaa Öljysuojarahaston myöntämällä rahoituksella pienessä määrin vain mikäli ne estävät polttoainepilaantuneisuuden kunnostamista tai lopetettuun jakelutoimintaan liittyvien rakenteiden poistamista. Syöttö- ja ilmaputket poistetaan maanpäällisiltä osin ja kaivujen alueelta myös maanalaisilta osin. Maahan mahdollisesti jäävät putket tyhjennetään ja puhdistetaan puhaltamalla tai imemällä.

9 HAMELY/1416/ Pilaantumattomat kaivettavat ja teknisesti kaivantojen täyttöön kelpaavat maat varastoidaan kiinteistöllä. Jos pilaantunutta maata joudutaan väliaikaisesti varastoimaan kiinteistöllä (esim. yön yli), kasat peitetään. Maa-ainesten hyödyntäminen Kuljetukset Kohteesta kaivetut pilaantumattomat (alle kunnostuksen tavoitetason olevat) tiivistyskelpoiset maat käytetään kaivantojen täyttöön, jos ne ovat teknisesti siihen kelpaavia. Alemman ohjearvotason alittavia pitoisuuksia sisältävää maata voidaan rajoituksetta siirtää kiinteistön alueella. Kynnysarvotason ylittäviä maita ei saa poistaa kiinteistön alueelta ilman YSL:n mukaisia toimenpiteitä. Kunnostus toteutetaan siten, että kunnostettavaa kohdetta voidaan kunnostuksen jälkeen käyttää ilman, että päättyneestä polttoaineen jakelusta aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittaa. Hyötykäytettävien maiden sijainnit merkitään kunnostuksen loppuraportin piirustuksiin. Pintamaahan (0-1 metriä) ei sijoiteta yli kynnysarvotason pitoisuuksia sisältäviä maita, jolloin pintamaahan ei kohdistu maa-aineksen käyttörajoitteita. Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti rakenteellisesti soveltumattomat maat (ylijäämämaa) kuljetetaan valvojan osoittamalle luvanvaraiselle maankaatopaikalle. Urakoitsija päättää maiden teknisestä käyttökelpoisuudesta täyttöihin, jos valvoja ensin antaa luvan maiden hyödyntämiseen kohteella. Pilaantuneet maat toimitetaan valvojan määrittelemiin luvallisiin vastaanottopaikkoihin kuormat peitettyinä. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellun maa-ainesjätteen kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat, joissa tulee esittää vaarallisen jätteen R- lausekkeet sekä jätekoodit. Siirtoasiakirjasta esitetään yksi mallikappale loppuraportissa. Kuljetuskaluston reitit suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä kunnostustyömaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitit puhdistetaan työn jälkeen. Valvonta ja työnaikainen näytteenotto Kaivutyötä ohjaa kenttävalvoja ennakkotutkimuksien ja -tietojen, kunnostussuunnitelman sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antaman päätöksen mukaisesti. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maiden lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseillä ja havainnoilla. Kaivettavista maista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haittaaineiden sekä kaivun laajuuden mukaan. Haihtuvien öljyhiilivetyjen

10 HAMELY/1416/ pitoisuutta työmaa-alueen ilmassa seurataan PID-fotoionisaatiomittarilla ympäristöteknisen valvojan toimesta. Mittaustulokset esitetään loppuraportissa. Öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan työn aikana kenttäanalyyseillä. Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan tarvittavat haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Kenttähavaintojen ja -analyysien perusteella maat lajitellaan tarkasti ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Osasta kaivun seurantanäytteistä tarkastetaan haitta-ainepitoisuudet myös laboratoriossa, jotta kenttäanalyysimenetelmien tulokset saadaan varmennettua ja kalibroitua. Tässä kohteessa laboratoriossa analysoidaan ainakin C 5 - C 40 öljyhiilivetyjen, BTEX -yhdisteiden ja oxygenaattien pitoisuuksia. Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäiseminen Kaivannot täytetään ja tiivistetään pilaantumattomilla kaivumailla ja routimattomilla kitkamailla (hiekka, sora, hiekkamoreeni, soramoreeni) käyttäen sellaisia kerrospaksuuksia, tiivistyskertoja ja -kalustoa, että alueen tulevan käytön edellyttämät tiiveysvaatimukset täytetään eikä alueelle synny vettä kerääviä painanteita. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maata ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon tai viemäriin. Riskien hallintaan kuuluu myös mahdollisen vesien laskupaikan maaperän todentaminen pilaantumattomaksi pumppauksen jälkeen. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaista löytyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa, urakoitsijaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista korjaavista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan ja asia korjataan mahdollisimman pian. Kunnostuksen lopputulos / riskinarvio saavutetusta tilanteesta Kunnostustyö päättyy, kun kaikki haitta-aineita yli tavoitetason sisältävät pilaantuneet maa-ainekset on poistettu tai muuten todetaan erillisellä riskiarviolla haitta-aineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle, ja kaivantoon mahdollisesti

11 HAMELY/1416/ kertyneet öljyiset vedet on käsitelty. Lisäksi alueelta on tarvittavat rakenteet poistettu ja kaivannot on täytetty tiivistäen pilaantumattomalla kitkamaalla. Tällöin alueen kaavan mukaiselle maankäytölle ei jää päättyneestä jakelutoiminnasta johtuvia rajoituksia ja haitta-aineiden leviämisriski saadaan poistettua. Kunnostuksen loppuraportissa esitetään riskinarvio kunnostuksen jälkeisestä tilanteesta. Jälkiseuranta Kirjanpito ja raportointi Kunnostustavoitteen mukaan alueelle ei jää maata tai pohjavettä, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät tason mistä aiheutuisi ympäristö- tai terveyshaittaa. Mikäli numeerisiin kunnostustavoitteisiin ei valitulla kunnostusmenetelmällä päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarvetta erikseen laadittavan riskiarvion perusteella. Mikäli kohde saadaan suunnitelmien mukaisesti kunnostettua haitattomalle tasolle, ei jälkiseurantatarvetta ole. Mahdollinen jälkiseurantatarve arvioidaan kunnostuksen jälkeisessä raportoinnissa. Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maista, tilavuuspainosuhteista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana. Valvoja kirjaa ylös myös haihtuvien yhdisteiden PID-mittausten tulokset. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan tilaajan toimesta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristöviranomaiselle tiedoksi työn päättymisen jälkeen. Kun loppuraportti on ELY-keskuksen toimesta hyväksytty, kohde luovutetaan hankkeesta kiinteistön omistajalle. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu tiedoksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa määräyksissä muuten määrätä.

12 HAMELY/1416/ Määräykset 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Kiinteistön maaperä on puhdistettava haitta-ainekohtaisiin valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin öljyhiilivetyjen > C 10 -C 40 osalta. BTEX-yhdisteiden, MTBE+TAME:n ja muiden helposti kulkeutuvien haitta-aineiden osalta on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen kynnysarvotasoon. Pintamaahan (0-1 metriä) ei saa jättää kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maita. 3. Määräyksen 2 tarkoittama puhdistustaso on varmennettava riittävillä kenttä- ja laboratorionäytteillä. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi on riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteistä (pohja, seinämät) analysoitava laboratoriossa. Analysoinnin on tapahduttava akkreditoidussa laboratoriossa. Kunnostuksen yhteydessä on kolmesta pohjaveden havaintoputkesta (VN1-VN3) otettava pohjavesinäytteet ja arvioitava mahdollinen pohjaveden kunnostustarve. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä. Asiantuntijan on ohjattava puhdistustyötä aina kun pilaantuneita maita kaivetaan tai toimitetaan toimenpidealueelta muualle käsiteltäväksi. 4. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän on oltava rekisteröitynyt jätelain 94 :n mukaisesti ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, mitkä on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. 5. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.

13 HAMELY/1416/ Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus, muutos 86/2015) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta-ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 6. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, maiden haittaainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maaainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 7. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- tai kierrätyspaikkaan. 8. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus, välivarastointi ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella. 9. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava HS- Veden ohjeita

14 HAMELY/1416/ esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia rajaarvoja. 10. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Määräysten perustelut Loppuraportissa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haitta-ainepitoisuudet, poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, massojen hyötykäyttö, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012, muutos 86/2015) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista (pohja, seinämät) on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-9) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 3-9) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 10) kannalta. Kunnostusalueen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2 edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten perusteella sekä huomioiden alueen maankäyttö ja sijainti vedenhankintaan tärkeällä pohjavesialueella. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/ jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle (määräys 4). Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston

15 HAMELY/1416/ asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 5 ja 6). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen ( /331) mukaisesti, kriteereinä mm jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus, jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 6). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 7). Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kunnostaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista /331 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2016 (1731/2015) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

16 HAMELY/1416/ Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1554/2016) perusteella Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 20 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksella) Jäljennös päätöksestä Öljyalan Palvelukeskus Oy, c/o Pöyry Finland Oy Valtakatu 25, Lappeenranta Vesa Hämäläinen, Markkinakatu 10 B 59, Espoo Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Pöyry Finland Oy, Sanna Pyysing ja Mikko Rautio (sähköisesti) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Santtu Massinen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Hämeenlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöasiantuntija Maria Borg, p MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Johtava asiantuntija Olli Valo Ympäristöasiantuntija Maria Borg Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti. LIITE Valitusosoitus

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: ; faksi ; aukioloaika:

18 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Valo Olli :38 Esittelijä Borg Maria :08