Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/1562/07.00/2014 YMP/667/2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Öljyalan Palvelukeskus Oy JASKA-hanke c/o Pöyry Finland Oy Valtakatu LAPPEENRANTA Y-tunnus: PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE Padasjoentie 58 Entinen polttoaineiden jakeluasema Kunta: Asikkala Kiinteistörekisteritunnus: Kohdenumero: Roxmar Oy c/o Pasi Lehtinen Tmi S.M.Lehtinen Padasjoentie VÄÄKSY VIREILLETULOAIKA Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 momentti MAKSU 1155 (J1002) HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kirkkokatu 12 PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, Hämeenlinna

2 YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Pilaantunut alue sijaitsee Asikkalassa haja-asutusalueella Vääksyn taajaman luoteispuolella Padasjoentien varressa kiinteistöllä, jossa on ennen toiminut polttoaineiden jakeluasema. Nykyisin kiinteistö on asuin- ja liikekäytössä. Kiinteistön käyttöön ei ole suunnitteilla muutoksia. Kiinteistöllä on asuinrakennus, ravintolarakennus ja varasto. Lähinaapurustossa on peltoja. Kiinteistö rajautuu luodekaakkosuunnassa Padasjoentiehen, jonka pohjoispuolella on metsää. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. Kohde sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla, yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeällä 1. luokan pohjavesialueella (Aurinkovuori). Kiinteistöllä on talousvesikäytössä oleva rengaskaivo. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kohteessa on harjoitettu polttoaineiden jakelutoimintaa vuodesta 1966 vuoteen Jakelutoimintaa on harjoittanut usea eri yritys, ei kuitenkaan nykyinen kiinteistönomistaja. Kiinteistöllä on ollut maanalaiset säiliöt bensiinille, dieselille ja polttoöljylle. Jakeluaseman säiliöt on poistettu kiinteistöltä. Jakelumittarit jalustoineen poistetaan ennen maaperän puhdistusta. Maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä polttoaineiden varastoinnin ja jakelun seurauksena. Pilaantunutta maata on kohteessa noin 220 m 3 noin 110 m 2 :n suuruisella alueella. Tehdyt maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteinä olevissa päivätyssä kunnostussuunnitelmassa. Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut entisellä säiliö- ja jakelualueella. Öljyistä maata on noin 1 2 metrin paksuisena kerroksena noin 1 3 metrin syvyydessä. Laboratoriotutkimusten mukaan maaperässä on öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 - C 21 ) enimmillään mg/kg, bensiinijakeita (C 5 -C 10 ) enimmillään 840 mg/kg, ja ksyleeneitä enimmillään 54 mg/kg, mitkä ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. Maaperästä on havaittu myös raskaita öljyjakeita (>C 21 -C 40 ) 190 mg/kg. Maaperästä ei havaittu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia bentseeniä ja MTBE- TAME:a. Alueen pintamaa on ohuen humuskerroksen alla noin metrin syvyyteen hiekkaa. Sen alapuolella on ainakin 25 m:n syvyyteen soraa. Pohjavedenpinta on alueella noin 17 metrin syvyydellä. Kiinteistöllä on talousvesikaivo ja kohteeseen asennettiin pohjaveden havaintoputki, joista otettujen pohjavesinäytteiden perusteella pohjavesi ei ole pilaantunut, vaan näytteiden öljyhiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden, bensiinin ja bensiinin lisäaineiden pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat. 2

3 RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on käytetty apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Arvioinnissa on lisäksi otettu huomioon haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät, ominaisuudet ja sijainti maaperässä, alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella ja sen ulkopuolella, pilaantuneen alueen ja sen ympäristön ja pohjaveden käyttötarkoitus, mahdollisuus haitallisille aineille altistumiseen, altistumisen seurauksena terveydelle ja ympäristölle aiheutuva riski sekä epävarmuustekijät. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin mukaan kohteen maaperä on pilaantunut voimakkaasti kevyillä ja keskiraskailla öljyhiilivedyillä ja maaperä on tarpeen puhdistaa pilaantuman leviämisriskin sekä pilaantumisesta johtuvan maankäyttörajoituksen ja maa-ainesten kaivurajoitusten poistamiseksi. Pohjavettä ei ole tarpeen puhdistaa, koska pohjavesinäytteissä ei todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, eivätkä maaperän öljyhiilivetypitoisuudet aiheuta SOILIRISK 3.0-ohjelman mukaan kohteessa terveysriskiä eivätkä pohjaveteen kulkeutumisen riskiä. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tehdyn riskinarvioinnin perusteella maankäyttörajoitusten poistamiseksi valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista alempaa ohjearvotasoa asuin- ja liikekäytössä olevan kiinteistön alueella. SOILIRISK 3.0 -ohjelman laskennan mukaan alemmat ohjearvot ovat kohteessa riittäviä myös terveysriskin ja pohjaveteen kulkeutumisriskin eliminoimiseksi. Jos pilaantuminen on levinnyt tiealueelle, maaperän puhdistustavoitteeksi tiealueella esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista ylempää ohjearvotasoa: Yhdiste Kiinteistö mg/kg Tiealue mg/kg Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) Keskitisleet (>C 10 -C 21 ) Raskaat öljyt (>C 21 -C 40 ) MTBE-TAME 5 50 Bentseeni 0,2 1 Tolueeni 5 25 Etyylibentseeni Ksyleenit summapitoisuus PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatimassa pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmassa, johon sisältyy in situ urakoitsijan Nordic Envicon Oy:n työselitys ( ). 3

4 Puhdistusaikataulu Kunnostusmenetelmä on in situ käsittelyn (biostimulaatio) ja massanvaihdon yhdistelmä. In situ käsittely Maaperä puhdistetaan in situ käsittelynä biostimulaatiomenetelmällä, jota tarvittaessa täydennetään massanvaihdolla. In situ käsittely on tarkoitus toteuttaa biologisena käsittelynä (biostimulaatio) panoksittain johdettavan käsittelyliuoksen avulla, jossa haitta-aineiden biologista hajoamista tehostetaan lisäämällä maaperään vesiliuoksena happea, ravinteita, kosteutta ja lämpöä tarpeen mukaan maaperän luontaisen mikrobikannan käyttöön. Kunnostusalueelle on asennettu säiliöiden poiston yhteydessä käsittelyputkistot (vaakasiiviläputkistot) biostimulaatiokäsittelyä varten. Samalla säiliöalueella tehtiin lisätutkimuksia maaperän pilaantuneisuuden laajuuden ja laadun sekä in situ käsittelyn soveltuvuuden varmentamiseksi. Käsittelyputkistot sijoittuvat pilaantuman yläpinnan tasolle. Syöttöliuoksen määrä, ravinnemäärät ja seossuhteet määräytyvät kunnostuksen yhteydessä saatavien maaperä- ja haitta-ainetietojen avulla. Ravinteita ja apuaineita lisätään 1 2 kk välein. Ravinnemäärät mitoitetaan niin, että ne kuluvat maaperämikrobien hajotustoiminnassa. Käsittely lopetetaan, kun kunnostustavoite on saavutettu tai todetaan, ettei käsittelyllä enää saada tehostettua öljyhiilivetyjen hajoamista. Kemiallista hapetusta käytetään vain tarvittaessa, jolloin siitä tehdään erillinen suunnitelma ja hakemus, joka hyväksytetään ELY-keskuksella ennen työn aloittamista. Massanvaihto In situ käsittelyn jälkeen maaperä puhdistetaan massanvaihdolla niillä alueilla, joilla puhdistuksen tavoitetasopitoisuudet edelleen ylittyvät ja ylityksistä arvioidaan olevan riskiä ympäristölle tai terveydelle. Massanvaihdossa pilaantuneet maat poistetaan kaivamalla tavanomaista maarakennuskalustoa käyttäen ja toimitetaan käsittelypaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kaivun aikana mahdollisesti esille tulevat jätejakeet, kuten vanhat jakelutoimintaan liittyvät maanalaiset rakenteet poistetaan ja toimitetaan myös käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. jätettä. Lopuksi kaivannot täytetään pilaantumattomalla maalla, joka voi olla muualta tuotua tai kohteesta kaivettua alle kunnostuksen tavoitepitoisuustason olevaa maata. Jos kaivantoihin kertyy vettä, öljyinen vesi poistetaan pumppaamalla öljynerottimen tai aktiivihiilisuodattimen kautta maastoon tai viemäriin. Vähäinen vesimäärä poistetaan imuautolla ja toimitetaan muualle käsittelyyn. Ennen pilaantuneen veden poistamista siitä otetaan vesinäyte, josta analysoidaan bensiinihiilivedyt käsittelymenetelmän valitsemiseksi. Kunnostustyö on suunniteltu aloitettavaksi syyskuussa Kunnostustyö kestää arviolta yhteensä 1 2 vuotta, josta in situ -käsittely kestää noin 1 1,5 vuotta. 4

5 Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Kunnostustyön valvojaksi nimetään ennen töiden aloittamista ympäristöasiantuntija. Työn valvojan ja urakoitsijan nimet ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aikataulu ilmoitetaan ennen töiden aloittamista kunnostustyömaan aloitusilmoituksessa, joka toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle, Asikkalan kunnan ympäristöviranomaiselle, kiinteistön omistajalle ja pelastusviranomaisille. Pilaantuneen maan toimituspaikat selvitetään ja ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen massanvaihdon aloittamista. Valvoja toteaa kunnostuksen yhteydessä kohteen massojen haitta-ainepitoisuudet kenttä- ja laboratorioanalyysein. In situ kunnostusta ohjataan ja sen tehokkuutta seurataan maaperänäytteenoton avulla. Maaperänäytteitä otetaan kunnostuksen aikana kunnostuksen ohjauksen edellyttämä määrä. Näytteistä analysoidaan C 5 -C 40 -hiilivedyt sekä TAME, MTBE ja BTEX-yhdisteet. Lisäksi voidaan seurata maaperän huokoskaasusta happi-, hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksia soveltuvin osin. Syöttöliuoksen määrän ja laadun seurantamittausten tulokset esitetään urakoitsijan laatimissa toimenpideraporteissa. Kunnostuksen aikana suoritettujen näytteenottojen tulokset raportoidaan viranomaiskäyttöä varten tarvittaessa ja urakoitsija toimittaa ne tilaajalle, tilaajan nimeämälle kunnostustyön valvojalle sekä valvovalle viranomaiselle tiedoksi. Maaperän alku- ja loppunäytteenoton tulokset esitetään toimenpideraporteissa. In situ kunnostukseen liittyneet toimenpiteet raportoidaan toimenpideraportein. Toimenpideraporteissa esitetään tehdyt toimenpiteet, jatkotoimet, seurantamittausten tulokset ja pohjavesinäytteenoton tulokset. Toimenpideraportit toimitetaan tilaajalle, tämän konsultille, valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle. Kohteessa tehtävistä toimenpiteistä ilmoitetaan etukäteen tilaajalle, kunnostustyön valvojalle, valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle. Ennen in situ käsittelyn aloittamista asennetaan toimenpidealueen läheisyyteen pohja- ja orsiveden virtaussuuntaan pohjaveden havaintoputki. Sen tarkoituksena on arvioida kunnostuksen vaikutusta kohteen ympäristön pohjaveteen sekä polttoainehiilivetyjen kulkeutumista. Vesinäyte otetaan ennen kunnostusta, kunnostuksen päätyttyä ja tarvittaessa kunnostuksen aikana. Vesinäytteistä analysoidaan C 5 -C 40 -hiilivedyt, ETBE-, MTBE- ja BTEX-yhdisteet, 1.2-dikloorietaani, 1.2- dibromietaani, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi ja fosfaatti. Massanvaihdossa kenttävalvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua ennakkotutkimusten ja tietojen, kunnostussuunnitelman ja Hämeen ELYkeskuksen päätöksen mukaisesti työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseilla ja havainnoilla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden ja kaivun laajuuden mukaan. Öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan työn aikana kenttäanalyyseillä. Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan tarvittavat haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi maaperänäytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä niin, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Maaperänäytteiden öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan aistinvaraisin havainnoin, fotoionisaatiomittarilla (PID) ja kenttäanalyyseillä (esim. PetroFlag). Kenttähavaintojen ja analyysien perusteella maa-ainekset lajitellaan ja ohjataan pitoisuuksien mukaan vastaanottopaikkoihin. Osasta kaivun seurantanäytteitä tarkastetaan haitta-ainepitoisuudet myös laboratoriossa, jotta kenttäanalyysien tulokset saadaan varmennettua. Laboratoriossa analysoidaan maanäytteistä öljyhiilivetyjen (C 5 -C 40 ), BTEX-yhdisteiden sekä oxygenaattien pitoisuudet. 5

6 Kunnostustyö päättyy, kun kaikki haitta-aineita yli tavoitetason sisältävät pilaantuneet maat on poistunut/poistettu tai muuten todetaan erillisellä riskinarviolla haitta-aineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle, ja kaivantoon kertyneet öljyiset vedet on käsitelty. Lisäksi kaivannot on täytetty tiivistäen. Kunnostuksen loppuraportissa esitetään riskinarvio kunnostuksen jälkeisestä tilanteesta. Tavoitepuhtauteen kaivettu alue täytetään routimattomilla ja pilaantumattomilla muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla tiivistyskelpoisilla maa-aineksilla. Kaivetut alueet merkitään suodatinkangaskaistoilla. Kaivantojen alustäyttöihin käytetään ensisijaisesti pilaantuneiden maiden tieltä pois kaivettuja haittaainepitoisuuksiltaan kunnostuksen tavoitearvot alittavia maamassoja. Kohteesta kaivettujen, kaivualueella hyödynnettävien maa-ainesten (pitoisuus kynnysarvon ja tavoitetason välissä) sijoituspaikat esitetään loppuraportissa. Jos työmaalta löytyy uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa, kenttävalvoja informoi asiasta tilaajaa, urakoitsijaa ja ympäristöviranomaisia. In situ-vaiheen urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa ja laatii toimenpideraportit ja in situ vaiheen raportin. Kunnostustyömaan valvoja pitää massanvaihtovaiheessa kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maa-aineksista, tilavuuspainosuhteista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Valvoja seuraa haihtuvien öljyhiilivetyjen pitoisuutta työmaa-alueen ilmassa PID-fotoionisaatiomittarilla ja kirjaa ylös mittausten tulokset. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan tilaajan toimesta Hämeen ELY-keskukselle ja Asikkalan kunnan ympäristöviranomaiselle työn päättymisen jälkeen. Loppuraportista tehdään myös tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Kunnostustyö vastaa ilmoituksen mukaan normaalia maarakennustyötä, josta ei aiheudu erityistä ympäristöhaittaa. In situ käsittelyssä käytettävien aineiden määrät on ilmoituksen mukaan niin vähäiset, etteivät ne kulkeudu haitallisessa määrin kunnostusalueelta ympäristöön. Kunnostettavat alueet varustetaan kunnostuksesta kertovin kyltein ja alueet aidataan tarpeen mukaan ulkopuolisten alueelle pääsyn estämiseksi. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneet maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle ilman välivarastointia. Kuljetuskaluston reitit suunnitellaan niin, etteivät haittaaineet leviä työmaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitille levitetään pilaantumatonta maata tai autojen ajoreitit puhdistetaan työn jälkeen. Kaivetut pilaantuneet maat kuljetetaan kuormat peitettyinä. Pilaantuneen maan kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat. Ilmoitus asiakirjoineen on lähetetty tiedoksi Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistönomistajalle. Hämeen ELY-keskus on tehnyt alueelle tarkastuksen

7 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Alueen maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: Kiinteistö Tiealue mg/kg mg/kg Öljyhiilivetyjakeet : Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) Keskitisleet (>C 10 -C 21 ) Raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) MTBE-TAME 5 50 Bentseeni 0,2 1 Tolueeni 5 25 Etyylibentseeni Ksyleenit summapitoisuus Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (öljyhiilivetyjen bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet, MTBE-TAME ja BTEX-yhdisteet) on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 7

8 Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi tai hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely tai hyödyntäminen. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on haitta-ainepitoisuudet ja maiden sijoituspaikat esitettävä työn loppuraportissa. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maa-aineksen in situ käsittely, kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maaainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Kaivettua pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Asikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. 8

9 9. Maaperän in situ käsittelyn toimenpideraportit on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ensimmäisen kerran viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työn alkamisesta ja sen jälkeen vähintään kuuden kuukauden välein. Toimenpideraporteissa on esitettävä maaperän haitta-ainepitoisuudet (öljyhiilivetyjen bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet, MTBE-TAME ja BTEX-yhdisteet) ja niiden sijainti, syöttöliuoksen määrän ja laadun seurantamittausten tulokset, in situ kunnostukseen liittyneet toimenpiteet, jatkotoimet ja pohjavesinäytteenoton tulokset. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä tiedot in situ käsittelystä, käytetyistä menetelmistä ja kemikaaleista, injektoinneista, pohjavesitarkkailun tulokset, kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haitta-ainepitoisuudet (öljyhiilivetyjen bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet, MTBE-TAME ja BTEX-yhdisteet), poistettujen maiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi-asiointipalvelun kautta ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään in situ käsittelyn jälkeen ja massanvaihdon jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (öljyhiilivetyjen bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet, MTBE-TAME ja BTEX-yhdisteet) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Kunnostuksen pohjavesivaikutusten ja mahdollisen polttoainehiilivetyjen kulkeutumisen seuraamiseksi pohjaveden laatua kohteessa tulee tarkkailla toimenpidealueen läheisyydessä olevasta pohjaveden havaintoputkesta, joka on sijoitettu pohjaveden virtaussuunnassa pilaantuneen alueen alapuolelle. Pohjavesiputkesta tulee ottaa vesinäyte ennen kunnostusta, kunnostuksen päätyttyä ja tarvittaessa kunnostuksen aikana. Vesinäytteistä tulee analysoida öljyhiilivetyjen bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet, ETBE-, MTBE-, TAME- ja BTEXyhdisteet, 1.2-dikloorietaani, 1.2-dibromietaani, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi ja fosfaatti. Määräysten perustelut 9

10 Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7 ja 9) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7 ja 9) ja valvonnan (määräykset 1, 3, 8 ja 9) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitetyn puhdistustarpeen arvioinnin mukaisesti valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Alue on asuin- ja ravintolakäytössä. SOILIRISK 3.0 -ohjelman laskennan mukaan alemmat ohjearvot ovat kohteessa riittäviä myös terveysriskin ja pohjaveteen kulkeutumisriskin eliminoimiseksi. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen rajaarvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää menetelmää, eikä toiminnasta aiheudu ennalta arvioiden muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 7, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 25, 26, 27 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014 (3/2014) Päätös on voimassa toistaiseksi. 10

11 Maksun määräytyminen Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (3/2014) perusteella Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös Öljyalan Palvelukeskus Oy JASKA-hanke c/o asiamies Jonna Seppänen Pöyry Finland Oy Valtakatu LAPPEENRANTA saantitodistuksella Asikkalan kunta, ympäristönsuojelusihteeri Roxmar Oy, c/o Pasi Lehtinen, Padasjoentie 58, Vääksy Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Asikkalan kunnan ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Olli Valo 11

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: ; faksi ; aukioloaika: ma-pe vaasa.hao@oikeus.fi 12