Kuokkanen Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti 09.06 16.06 KE Lisää Valon kotipeleistä sivulla 11. KE Nyt meiltä edullisesti! Numero 6/2010 Kesäkuu 18.00 Valo - Siilinjärvi Kesän juhliin! Kesäkuun tarjous! TARJOUKSIAMME INTERNETISSÄ www.virpinkulta.fi Kaunis kultainen kivellinen SYDÄNRIIPUS Suosittu JUHLA- Kauniit pronssiset PITSISYDÄNKORUT RUUSU KORVAKORUT Fancy norm. 19,90 15 Jewellery for You SEA-BAND RANNEKKEET RIIPUS 1980 Matkapahoivointiin Aikuisille ja lapsille Myös raskauspahoivontiin! 4,95 vuosikerta Sulkulan siirtolapuutarha...s.3 Yrttisuon pelikenttä vihittiin käyttöön...s.4 Lampaat saapuivat Kuokkalaan...s.5 Suo, kuokka ja Kaisa...s.6 Oppilaat puunistutustempauksessa...s.7 Ruthin leipomo...s.9 Koe juhannus ja kesäteatteri Ainolassa...s.9 18.00 Valo - Lappeenranta 17,90 alk. 24. Kuokkasen tässä numerossa Naisten Superpesistä kesäkuussa Yrttisuolla Kultaiset HELMIKORVANAPIT 19 FAMILY KONDOMIT 39 aidot viljellyt helmet Fancy Jewellery for You 29 Virpin Kulta 59 Aito viljelty helmi Ainutlaatuiset hoidolliset kondomit KOTIMAISTA KÄSITYÖTÄ Muodikas hopeinen Hyvä valikoima hopeisia RANNEPALLORANja KAULAKETJUJA NEKETJU Kaunis HELMIKAULANAUHA sydänlukolla KOTIMAISTA KÄSITYÖTÄ 49 Fancy Jewellery for You www.virpinkulta.fi Hyvä valikoima KALEVALA koruja KELJON PRISMA KYLMÄLAHDENTIE 8, JYVÄSKYLÄ LOUNAS 8,50! T A K E A W A Y Schaumanninpuistotie 10, 40100 JYVÄSKYLÄ TÄSSÄ KUUSSA GRILLATAAN LOUNAALLA! Tervetuloa maistelemaan herkullista Lounasta 8, 50! ma - pe klo 10.30-14.30 keittolounas 6, 50! sis. salaatin, veden, kahvin Kauppakatu 6, Avoinna jokapäivä 11-23.00 Salsa Orkidea tarjoaa uutuutena Kotiinkuljetuksen!! Ravintolamme ruokalista tarjoaa mm. Herkullisia pasta- ja spaghetti ruokia Välimeren maittavia salaatteja Suosittuja kana- ja liharuokia Intiasta Kehutut pizzamme suureenkin nälkään! Suosikkeja Persiasta Härkää Espanjan tapaan Óle! Tortillat ja chiliruoat Mexicosta Antipastot, maukkaat keitot, salaatit, pastat, grilliruoat, Italialaiseen tapaan tuoreista raaka- aineista valmistetut Pizzat ja Calzonet sekä lastenruoat ja suussasulavat jälkiruoat GRILL IN FIORE BIANCO avoinna Ma- pe: klo:10.30-16,00 La klo: 12.00-21.00 Voimassa Voimassa 30.6. 30.6.2010 2010 KOTIIN KULJETUS 0! 0440 312 033 tai 014 611 557 22.0. o l K K lounaslista, pöytävaraukset ja yksityistilaisuudet: www.ravintolafiorebianco.fi email. bobi@ravintolafiorebianco.fi TŠllŠ TŠllŠ kupongilla, kupongilla, LOUNAS 7,70! norm. norm.8,50! 8,50! LOUNAS 7,70! s ljetu ku otiin käy katsomassa ruokalista netissä www.salsaorkidea.fi tai soita suoraan paikanpäälle Muistithan myös, Lounas noutopöydästä arkisin 11-15.00 Tervetuloa! tel. 044 329 9454 Kuponkeja lisšš netissš, tulosta useampi kappale kerralla! TŠllŠ TŠllŠ kupongilla, kupongilla, LOUNAS norm. 8,50! LOUNAS 7,70! 7,70! norm. 8,50! Voimassa Voimassa 30.6. 30.6. 2010 2010 TŠllŠ kupongilla, 2 oldtime pizzaa +1,5L limsapullo 14! Vain mukaan Voimassa 30.6. 2010 Kauppakatu 6, www.salsaorkidea.fi TŠllŠ kupongilla, 2 oldtime pizzaa +1,5L limsapullo 14! Vain mukaan Voimassa 30.6. 2010 Kauppakatu 6, www.salsaorkidea.fi
2 Pääkirjoitus ONNI YKSILLÄ - KESÄ KAIKILLA Purevan pakkastalven jälkeen kesä suorastaan humahti keskellemme. Hellepäiviä on jo nyt ollut enemmän kuin koko viime kesänä. Nyt kannattaa nauttia lämpimistä ja puhtaista uimavesistä, koulujen päättymisestä ja luonnon vehreydestä. Lätkän MM-kisatkaan Saksassa eivät enää kiinnosta. Ruudun töllöttämisen sijasta päästään ulkotöihin. Leijonamiehistön parempi menestys olisi toki kerta heitolla muuttanut velatkin saataviksi. Suomalaisista pelaajista ja valmentajista on tullut kuitenkin haluttua vientitavaraa. Onneksi opiskelumestyskin huomataan. Jere Järlströmin historialliset 11 laudatur arvosanaa ansaitsevat upean tuuletuksen. Onnea myös kaikille muille opinnoissaan menestyneille ja oppilastovereitaan kohtaan reilusti käyttäytyneille eri koulumuodoissa ja luokkaasteilla. Melkoista onnenpotkua kaivataan Meksikonlahdelle, jossa öljyvuoto on aiheuttanut jo Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuutta vastaavan tuhon meressä. Lisäksi on vaarana, että Islannin Eyjafjöllin tulivuori purkautuu vielä pitkään saastuttaen ilmaa. Suomen makean veden varantoja onkin suojeltava äärimmäisen tarkasti. Vesipulasta kärsii maapallolla jo kaksi miljardia ihmistä. Onnea kaikesta huolimatta myös niille kaahareille, jotka ovat taas heränneet talvihorroksestaan. Siis siksi, että säilyttäisivät henkensä eivätkä tappaisi muitakaan. Alkukesä näyttää kuitenkin synkältä. Kuokkanen lehti jää kesätauolle ja ilmestyy taas elokuussa. Lukijat, nauttikaa Suomen luonnosta, kesäkulttuurista sekä maan ja veden antimista. Aarre Mäkelä päätoimittaja Kuokkalan Asukkaat ry Hallitus 2010 - hallitus@kuokkala.org Aarre Mäkelä Kauko Järvinen Pirjo Jämsen-Ahonen Laila Koivunen Gloria Lapitan Erkki Metsä Marko Kauppinen Jouko Savolainen Pirjo Savolainen Eini Tuupainen pj. sihteeri Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kuokkala.org Jäsenmaksut 2010: 10 Tili: 104530-180843 Liity eksi maksamalla maksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron viestikentässä. Ilmoitusaineistovaatimukset 55Sanomalehtiasetuksin tehty painovalmis PDF-tiedosto. 55Fontit mukana (ei True Type kirjasimia) tai konvertoituna. 55Värit prosessi CMYK-muodossa (ei RGB:tä). 55Kuvat 300 dpi resoluutiolla.eps- tai.tiff-muodossa, ilman ICC-profiileja. 55Koottavista, korjattavista tai viallisista aineistomateriaaleista veloitetaan erikseen tarvittaessa 15 EUR/ilmoitus. Hintaan lisätään arvonlisävero 22%. 55Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata. Mediakortti nyt myös netissä: /mediakortti. Voimassa 1.1.2009 alkaen. Päivitetty 20.9.2009. Kuokkanen-lehti Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan. Levikki 10.000 kpl. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi. Jakeluhäiriöt: Erkki Metsä / 050-5857920. Toimitus Toimituksen sähköpostiosoite on toimitus@kuokkala.org, löydät tarkempia tietoja myös netistä: Kari Lehtinen toimittaja kari.lehtinen@kuokkala.org, puh. 050-534 0494 Marko Kauppinen Taitto, mainos- ja ilmoitusvalmistus marko.kauppinen@kuokkala.org, puh. 050-518 3281 Erkki Metsä mainosmyynti ja jakelu erkki.metsa@kuokkala.org, puh. 050-585 7920 Taitto, mainos- ja sivunvalmistus. Aineisto sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@kuokkala.org Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20 päivä. Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata. Seuraava Kuokkanen ilmestyy elokuussa ja on jakelussa 1.8.2010 alkaen Vieraskirja RIITTÄVÄTKÖ EUROT TULEVAISUUDESSA? Taloudesta ja rahamarkkinoista on riittänyt puhetta sekä huolta jo parin vuoden ajan. Vuoden 2008 lopulla Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden luototuksesta alkaneen talouden turbulenssi ei näytä laantuvan. Viime vuoden loppupuolella näkyi jo pientä valoa talouselämän toipumisessa, mutta 2010 vuoden alku toi uuden kriisin Etelä-Euroopan maiden talousongelmien tullessa julkisuuteen. Kreikka ajautui holtittoman taloudenpidon seurauksena ennennäkemättömiin vaikeuksiin. Maa joutui nöyrtymään muiden euroalueen maiden myöntämiin tukiluototuksiin ja oman julkisen taloutensa rajuun remonttiin. Kansa ei ole asiaa sulattanut, vaan menojen leikkaukset ovat tuoneet mellakoijat kaduille ja toreille. Voiko Suomen talouden tie olla sama kuin Kreikassa? Vastaus on kyllä, jos meillä ei osattaisi lukea talouden tunnuslukuja ja muuttaa omaa toimintaamme sen mukaisesti. Tietoa on saatavilla riittävästi ja on toivottavaa, että päättäjät siihen aktiivisesti tutustuvat. Kolumni Paljon tapahtuu m a a i l m a s s a, Thaimaassa mellakoidaan, Kreikka teki konkurssin, lätkääkin pelaavat jossain. Mutta kun sitä istahti Kuokkalan torille ja katseli aurinkoon päin kahdenkymmenen viiden asteen lämmössä sortsit ja sandaalit jalassa paljain rinnoin, ei tuntunut maailman meno haittaavan. Kuokkalan torikin vaikutti ihan torilta. Myyjiä oli 5-6 ja meitä potentiaalisia asiakkaita hieman enemmän. Himpun verran enemmän kuin Jyväskylän torilla. Kyllä kelpaa. Kirkko vieressä ja pubien terassit. Kaikki kaupat hollilla ja neljä ruokapaikkaa. Kävin tuossa kahvilla o s u u s l i i k k e e n kuppilassa kävelykadulla. Suomi ja Keski-Suomi elävät vahvasti vienti- ja jalostusteollisuuden työpaikkojen tuottamien eurojen varassa. Meille on välttämätöntä nykyisen elintason ja palvelujen säilyttämiseksi, että keskeisten tuotannonalojen vientituotteet menevät kaupaksi ulkomaille ja ostajamailla on oltava oma ostokyky kunnossa. Maamme bruttokansantuotteesta (BKT) tulee yli 60 % vientiteollisuuden työpaikkojen seurauksena. Nyt tämä hyvä kehitys on horjunut merkittäväsi ja viime vuonna hävisi pelkästään Keski-Suomen yrityksiltä miljardi euroa vientituloja. Tämä ei voi olla näkymättä kuntien taloudessa ja asukkaiden työllisyydessä. Kuntien kassaan kilisee entistä vähemmän vero-euroja ja samalla työttömyyden erilaiset hoitokustannukset kasvavat. Vaarana on, että taannoisvuosien hyvä talouskehitys Suomessa hidastuu pidemmäksi aikaa ja se seurauksena erityisesti julkisen talouden kestävyysvaje uhkaa jäädä pysyväksi. Tuolla uudella käsitteellä tarkoitetaan valtion ja kuntien kykyä vastata järjestämiensä palvelujen rahoittamisesta. Maamme talousviisaat laskevat, että Suomen taloudessa tuo kestävyysvaje on tällä hetkellä 5 % ja OECD:n arvio on vielä synkempi päätyen jopa 8 prosenttiin. Kun Kahvi ja sarvi maksoi kuusi euroa. Kauppareissulla tulee käytyä kaffeella Kuokkalan konditoriossa. Kahvi ja mansikkarahkapulla kaksikuusikymmentä. On siinä eroa. Kelpaa meidän muutenkin, kun ei vaan tuo kaupungin virkamiehistö koko ajan meinaisi supistella Kuokkalan palveluita. Onneksi seurakunta näki asuinalueemme suuruuden ja onhan saanut tuta, mitä se sai aikaiseksi. Kirkko on ollut täysi. Siellä on ollut monenlaista tohinaa, jopa siinä määrin, että seurakuntalaiset valittavat, ettei kirkkoon pääse ja se on harvinaista se suomalaisessa kirkossa. Jännän näkökulman muuten esitti KSML:n kolumnisti. Kaupunki yrittää lopettaa ja lamauttaa lähiöiden palveluita, kuten Suomen viime vuoden BKT oli 172 miljardia, niin edellä mainitut prosentit antavat julkisen talouden kestävyysvajeeksi 8.6 13,7 miljardin haarukan vuodessa. Valtion ja kuntien taloutta paikataan velanotolla ja valtio velkaantuu rajusti jopa 13 miljardin vuosivauhtia. Kotikaupunkimme viime vuoden talous toteutui lopulta kohtuullisesti. Kesäkuussa valtuuston käsiteltäväksi tuleva tilipäätös sisältää tulopuolella satunnaisia eriä lähinnä omaisuuden myynnistä saaduista tuloista. Tämä vuosi on jo ennakoidusti vaikeampi ja tulevat lähivuodet eivät parempaa lupaa kaupungin taloudessa. Taloustilanne johtuu suurelta osin edellä kuvatusta tilanteesta. Ensimmäisen vuosikolmanneksen talousraportissa suurin huoli on kehno verotulojen kehitys. Verojen ja palvelumaksujen korotuksesta huolimatta palvelujen rahoittamiseksi näyttää kertyvän vain kolmannes suunnitellusta 15 Meuron lisärahoituksesta kasvavien kulujen kattamiseksi. Ajoittain kuulee, että taloudesta ei kannata huolta kantaa ja että kyllä rahaa aina riittää. Parempi on kuitenkin tunnistaa tilanne, toimia ennakoidusti ja ajoissa. Veikkaan, että lähikuukausina keskustellaan muistakin, kuin kirjastoja, jotta saisi ihmiset menemään keskustaan. Se olisi kaupan etu. On se viisas nainen tuo Anita Kärki, itse en huomannut tätä pointtia. Joten arvot sosiaalitoimen asiakkaat, kun käytte hakemassa toimeentuloa, muistakaa käydä kävelykadun kaupoissa ja kahviloissa. Vaikka hinta onkin reilusti tuplaten. As u n t o m e s s u j a pukkaavat tuohon aivan naapuriin Viherlandian viereen. On se loistava paikka, kävin pyörällä katsomassa. Mutta kyllä ne asunnotkin tulevat olemaan kallista laatua, sanoi asiantuntija. Harva sinne alle kolmensadan tonnin asuntoon muuttaa. Eri oli Jyväskylän edelliset asuntomessut. Kaupunki oli ovelasti laittanut rikkaiden omakotitaloja tien varren kirjastoverkon supistamisesta. Taloudesta selvitään ja eurot riittävät tulevaisuudessakin, mutta valmiutta ja tahtoa muutoksiin on löydyttävä. Talouden synkistä pilvistä huolimatta toivotan Kuokkasen lukijoille aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Pauli Partanen Valtuuston puheenjohtaja täyteen ja sekaan meille köyhille aravalainoitettuja omistus-ja vuokra-asuntoja. Idea oli kuulemma Lovenin Jaakon ja Pesosen Reijon. Hyvinhän siinä kävi, vanha messualue elää vieläkin kahdenkymmenen viiden vuoden jälkeen hyvin ja asukkaatkin ovat olleet tyytyväisiä.. Kannattaisi ottaa mallia siitä. Muuten kaupunki ei vieläkään ole toteuttanut niitä lupauksia, jotka se messuesitteessä antoi, taidanpa valittaa kuluttaja-asiamiehelle. Polttaja
SULKULAN SIIRTOLAPUUTARHA Kyllikki Aholan mökki on rakennettu vuonna 1948. Teksti ja kuvat Kari Lehtinen Siirtolapuutarhaelämää Jyväskylässä Jyväskylän siirtolapuutarhan asukkaat valmistautuvat tulevaan kesään. Pihat siistitään yhteisvoimin. Sulkulan puutarhassa vuodesta 1962 lähtien asuneet Harri ja Maija- Leena Savolin ovat tyytyväisiä jo toiseen mökkiinsä. Tulin tänne ensin tätini mökille. Sittemmin olen itse rakentanut kaksi uutta mökkiä, kertoo Harri Savolin. Ensimmäinen oli kuitenkin siirtolapuutarhaan asettunut Kyllikki Ahola. Hän rakensi mökkinsä vuonna 1948, jolloin Sulkulan siirtolapuutarha sai alkunsa Jyväskylässä. Pihamaa antoi ruokaa. Se oli pääasia. Suomessa siirtolapuutarhoja syntyikin alkuaan puhtaasti viljelyä varten. Sota-aikaan oli ruuasta pulaa. Ei ihme, että maata viljeltiin. Nykyisin ei hyödyksi viljellä. Ennen viljeltiin sekä syötiin oman maan Harri Savolin on rakentanut kaksi mökkiä. viljaa. Toisin sanoen istutettiin porkkanaa ja pottua sekä sipulia maahan itämään. Nyt saa kaikki lähikaupasta, kertoo Maija-Leena Savolin. Sulkulan siirtolapuutarhan asukas Harri Savolin puolestaan muistelee, että Sulkulassa oli kauppa, josta haimme jauhoa, maitoa ja leipää. Yhteisö Alusta saakka viljelijät muodostivat kiinteähköjä yhteisöjä, jotka sekä huolehtivat yhteisistä töistä, että järjestivät tansseja tai muita huveja. Vuosikymmenten myötä toiminta painottui jatkuvasti enemmän virkistyskäyttöön. Siis, että ihmiset tuntevat toisensa ja aikaa vietetään paljon yhdessä. Suomessa siirtolapuutarhoja syntyi alkuaan puhtaasti viljelyä varten aikana, jolloin ruuasta oli pulaa. Alusta saakka viljelijät muodostivat kiinteähköjä yhteisöjä, jotka sekä huolehtivat yhteisistä töistä että järjestivät tansseja tai muita huveja. Meillä on yhteinen sauna, kerhotila ja tanssilava. Isompia tapahtumia ovat pihatalkoot, juhannusjuhlat, kirpputori, elojuhla ja kynttiläjuhla. Juhannusjuhliin osallistuu entisiäkin mökkiläisiä, kertoo Harri Savolin. Virkistys Vuosikymmenten toiminta jatkuvasti virkistyskäyttöön. myötä painottui enemmän Tällä hetkellä palsta hankitaankin poikkeuksetta virkistystä ja ajanviettoa varten. Yhteisönä siirtolapuutarhat ovat jonkinlaisia maalaiskyliä kaupungin kupeessa, ihmiset tuntevat toisensa ja aikaa vietetään paljon yhdessä. Alueilla on yleensä myös yhteisiä tiloja, kuten sauna tai juhlatilaa. Ehkäpä kaupunkilaiset tahtoivat päästä tonkimaan multaa. Saatiin maata pikkuviljelyyn. Tietysti maksua vastaan eli vuokralle. Maan hoitoa varten perustettiin siirtolapuutarhayhdistys. Vähitellen kasvimaat kasvoivat mökkikyliksi, jotka ovat monien kaupunkien viherkeitaita. Hyvä niin. Sosiaalista eloa saisi olla enemmän, miettii Maija- Harri ja Maija-Leena Savolin Leena. Ehkä nykyinen kiire on vaikuttanut siten, että yhteistoiminta on vähentynyt. Hän muistelee, että Kyllikki Ahola tahtoi siirtolapuutarhan olevan turvallinen ja yhteisöllinen paikka. Ilkivaltaa ei täällä ole. Puutarhat Suomessa Siirtolapuutarhoja on nykyisin Suomessa noin 50 ja uusien siirtolapuutarhojen perustaminen on isojen kaupunkien asukkaitten ajatuksissa. Onkohan Keski- Suomessa tarvetta uusille siirtolapuutarhalle? Mielestäni on. Ennen me tultiin tänne Lutakosta soutamalla. Nyt polkupyörällä Myllyjärveltä. Olen sitä mieltä, että mökin on oltava polkupyörämatkan päässä, toteaa Harri Savolin. Uuden siirtolapuutarhan tahtoo toki jokainen. Meillä keskisuomalaisilla se on aina paikallaan. Vaan tämä oli vain toimittajan mielipide. Hyvää kesää.
4 Kuokkanen Numero 6 / 2010 Kesäkuu Yrttisuon pelikenttä vihittiin käyttöön Teksti ja kuvat Kari Lehtinen Sää oli mitä aurinkoisin, kun vihdoin koitti Yrttisuon uudelleen kunnostetun pelikentän avauspäivä. Lippuluukulla kävi vilkas lippukauppa. Paikalle saapunut liikuntalautakunnan puheenjohtaja Kimmo Suomi vaikutti tyytyväiseltä vihkiessään pelikentän käyttöön 12.5.2010 uudisrakennushankkeesta. Toivon, että urheilu antaa ihmisille terveyttä ja iloa. Jyväskylän Valon naisille toivotan runsaasti onnea naisten pesäpallon supersarjaan. Jyväskylän Valon pelijohtaja Jari Koski totesi avajaistilaisuudessa, että uusittua pelikenttää sopii kutsua vaikka nähtävyydeksi. säästelemättä. Tunti sitten löimme viimeisen naulan seinään. Tiukaksi meni, kun pelikin on juuri alkamassa. Mielestäni vastaavanlaista kenttää ei löydy muualta Keski-Suomesta. Arvioin, että viikoittain kentällä pelataan 2-3- peliä. Olisi mukavaa, että myös koulut järjestäisivät liikuntatapahtumia täällä. Kenttää voi normaalisti varata kaupungin liikuntavirastosta, hän summasi. Vauhdikasta pesäpalloa Antero Raatikainen Kimmo Suomi vihki Yrttisuon kentän Kuokkalassa. Kimmo Suomi kiitti auliisti puheessaan VALO ry:tä uusitusta Yrttisuon pelikentästä ja muisti myös naisten pesäpallojoukkuetta. -Kiitän VALO ry:tä mittavasta -Tänne kannattaa tulla kauempaakin vaikka turistimatkalle, hän vinkkasi. Mittavat talkoot kaiken takana Valon naisten pelissä oli vauhtia ja jännitystä Yrttisuon pelikentän rakennushanke alkoi jo syksyllä. Kunnostusvaiheita oli monia. Ensin vanhan kentän pinta ajettiin paljaaksi. Sitten kentälle levitettiin kivituhka, jota tasoitettiin huolellisesti. Hiekkaa tekonurmelle upposi kymmeniätuhansia kiloja. Kentän laitaan rakennettiin kioskikuuluttamo, jonka toisessa kerroksessa toimittajat voivat seurata kentän tapahtumia. Talkoolaisia oli hankkeessa mukana kymmeniä vapaaehtoisia. Talkootunteja kertyi huikea määrä. Kentän molemmin puolin sijaitsevat katsomot vetävät noin 800 katsojaa. VALO ry:n puheenjohtaja Antero Raatikainen oli voipunut, mutta erittäin ylpeä saavutettuun tulokseen. -Kaksi kuukautta on tehty töitä talkoilla aikaa ja voimia Jyväskylän Valo ja Ylihärmän Pesis-Junkkarit tarjosivat Rahastonhoitaja Vesa Asp runsaalle yleisölle vauhdikkaan ottelun. Joukkueilla oli mukana kannattajia molemmin puolin. Yleisö eli kiihkeästi koko kiihkeän ottelun ajan ja sai jännittää monia vauhdikkaita tilanteita. Kovasta yrittämisestä huolimatta Ylihärmän Pesis- Junkkarit veivät voiton täpärästi. Valolaiset olivat kuitenkin hyvillään iloisesta pelistä. Katse on luottavainen jatko-otteluihin. Kaukosäädinhippaa pelikoneilla Hedelmä- ja k o r t t i p e l i a u t o m a a t i t pilkistävät lähes jokaisen kioskin nurkasta ja kaupan aulasta. Värikkäät pelikoneet houkuttelevat pudottamaan taskussa kilisevät kolikot koneen kitaan ja painelemaan koneen nappuloita voiton toivossa. Mutta miksi koneen yläreunan ilmestyy joskus punainen K15-valo? Rahapeleissä on paljon hyvää. Koneista kertyneillä tuotoilla Raha-automaattiyhdistys (RAY) avustaa monia sosiaali- ja terveysjärjestöjä, ja joskus koneet purskauttavat kolikkokasan myös pelaajan kukkaroon. Valitettavasti iloisesti kilisevä pelikone voi muuttua myös ilkeäksi peikoksi, joka aiheuttaa pelaajalle riippuvuuden ja vie pahimmillaan mennessään myös elämänilon. Kaukosäädinvalvontaa Ha r m i t t o m a s t a ajanvietteestä voi nopeasti tulla paha tapa, josta puolestaan voi seurata riippuvuus. Koska lapsilla ja nuorilla riippuvuudet kehittyvät aikuisia nopeammin, pelaamisen ikärajaksi on määritelty 15 vuotta. Arpajaislain mukaan rahapelien pelaaminen on sallittu alle 15-vuotiailta vain vanhemman läsnä ollessa. Automaatit on sijoitettava valvottuun tilaan. Suomessa näiden pelien yksinoikeus on Rahaautomaattiyhdistyksellä, ja se maksaa liikkeille korvausta paitsi pelien sijoittamisesta ja ylläpidosta, myös valvonnasta. Esimerkiksi kassatyöntekijät on siis työnsä puolesta velvoitettuja valvomaan, etteivät alle 15-vuotiaat pelaa ilman huoltajaa. Nuoren pelaajan on pyydettäessä todistettava ikänsä, mutta ruuhkan takia työntekijä voi pysäyttää pelaamisen myös papereita kysymättä: RAY:n kehittämillä kaukosäätimillä saa pelikoneen lukittua kauempaakin. Merkkinä lukituksesta koneessa näkyy K15-teksti. Kuokkalassa kilisee Kuokkalan nuoret, alle 15-vuotiaatkin, tuntuvat olevan aktiivisia rahapelien pelaajia. Humanistisen a m m a t t i k o r k e a k o u l u n sosiaalisen vahvistamisen opintojaksolla tekemäni selvityksen mukaan neljä viidestä 7.- ja 8.-luokkalaisesta on pelannut rahapelejä, vaikka vain pieni osa on tarpeeksi Aurinkoisena päivänä ulkoilma houkuttaa nuoria enemmän kuin alle 15-vuotiailta kielletyt pelikoneet. vanha pelaamaan. Noin 40 vastaajan joukossa oli vain muutama, jotka eivät olleet koskaan pelanneet tai edes seuranneet vieressä kaverin pelaamista. Kuokkalan koulun yhdelle seitsemännelle ja yhdelle kahdeksannelle luokalle tehdyn kyselyn mukaan lähes kaikki nuoret kuitenkin tietävät pelaamisen ikärajan. Nuoria viehättää pelaamisessa Itsetutkiskelua Omaa pelaamistaan voi tutkiskella seuraavien väittämien avulla. Jos huolestut vastauksistasi, saat apua esim. osoitteesta www. pelaamaltilla.fi. Pelaan raha- tai tietokonepelejä joka päivä. Suurin osa rahoistani tai ajastani menee pelaamiseen. Pelaan koulupäivän aikana. Pelaan yksin. Olen joutunut lainaamaan rahaa kavereilta. Olen myynyt tavaroitani. Olen joutunut valehtelemaan, jotteivät muut huomaisi paljoa pelaamista. Uneksin usein pelaamisesta ja suurista voitoista. Tulen levottomaksi, jos en pääse pelaamaan. Jos minua harmittaa tai surettaa, pelaaminen tuntuu auttavan Jos häviän (rahani), tuntuu vaikealta lopettaa pelaaminen. Kun pelaan, unohdan kaiken muun. Tunnen joskus pelatessani tekeväni jotain väärin. Joskus tunnen, etten halua enää elää. (Lähde: Aila Wallin 2001. Pennit Miljooniksi: Tietoa lasten ja nuorten pelaamisesta ja sen haitoista. Sininauhaliitto.) voiton mahdollisuus, ja lisäksi kolikoiden kilisyttäminen on mukavaa ajanvietettä. Koska lähes kaikki pelaavat yhdessä kavereiden kanssa, koneiden ääressä hengailu on sosiaalista toimintaa. Yli puolet näistä pelaamisen kannalta alaikäisistä nuorista pelaa vähintään kerran viikossa. Mitä useammin nuori pelaa, sitä todennäköisempää on myös se, että pelaamiseen puututaan pyytämällä henkilöllisyystodistusta tai sulkemalla pelikone. Kuitenkin noin 40 % nuorista on päässyt pelaamaan ilman, että koneen naputteluun ole puututtu. Valvonta kyrsii Selvityksen mukaan alle 15-vuotiaat suhtautuvat puuttumiseen yllättävän uhmakkaasti; kyrsii tai ärsyttää ovat vain lieviä esimerkkejä tuntemuksia kuvaavista sanoista. Jopa 13-vuotias saattaa vakuuttaa työntekijälle olevansa pari vuotta vanhempi. Joidenkin nuorten mielestä rahapeliautomaatit ovat niin hieno juttu, että pelaaminen pitäisi sallia nuoremmillekin. Lain tarkoituksena on kuitenkin suojata nuoria pelaamisen haitoilta, ei kieltää nuorilta huvituksia perusteettomasti. 15 vuotta täyttäneillä on täysi oikeus pelata pelejä. Pelejä valvovien markettien ja kioskien työntekijöiden on kuitenkin vaikea päätellä nuorten ikää, ja kiireessä kassalta ei aina pääse tarkastamaan henkilöllisyystodistusta. Siksi kaukosäätimen painaminen on usein helpoin tapa varmistaa, ettei koneen ääressä ole alaikäisiä. Mikäli nuoren näköinen henkilö haluaa pelata rauhassa, kannattaa käydä näyttämässä todistamassa ikänsä esimerkiksi kassalla. Näin väärinymmärryksiä ei synny työntekijöiden ja nuorten asiakkaiden välille. TEKSTI JA KUVAT: Annika Kauhanen Kirjoittaja opiskelee Humanistisessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi (AMK).
Ainolan mummo Antoisa kevättalvi ja kauniiden päivien luminen talvi on takana. Kesä on tullut. Toukokuussa, helatorstain aikaan, lehdet puhkesivat koivuihin ihan silmissä kuten sukulaistyttö asian ilmaisi. Ehdin sentään kerätä hiirenkorvalla olevia koivunlehtiä y s k ä n l ä ä k e u u t t e e k s i talven ja flunssan varalle. Kesän tulosta kertoo moni muu asia, ei yksin luonto. Kansalaisopisto lopetti kurssinsa ja Ikääntyvien yliopisto luentonsa. Aluksi tuntui viikkojärjestys menevän sekaisin, kun ei ollutkaan noita jokaviikkoisia, säännöllisiä menemisiä. Onneksi on muuta tekemistä ja menemistä, etten vapaa-ajan ongelmia toistaiseksi ole huomannut. Pihatalkoot taloyhtiössä on mielestäni mukava yhteisöllinen tapahtuma keväällä ja syksyllä. Siinä samalla tutustuu naapureihin ja pihapiiri siistiytyy huomaamatta. Jotkut jaksavat ahkeroida talkooillan jälkeenkin ja kaunistaa pihapiiriä lisää. Yleisönosastot ovat pullollaan negatiivisia juttuja naapureista, jotka eivät tervehdi. Minulle on aina ja joka paikassa, niin maalla kuin kaupungissa asuessani, sattunut hyvät naapurit. Nuoretkin tervehtivät, vaikka en tiedä aina heidän nimeään. Joskus utelen useampaan kertaan nimeä ja he kertovat kiltisti. Liekö tuo niin paha asia ikääntyvällä, tuo unohtelu. Unohtelevathan nuo poliitikotkin asioita. Toisaalta, heille on sula mahdottomuus muistaa kaikkea, mitä vuosien mittaan on tapahtunut. Itse en muista, mitä olen eilen syönyt, puhumattakaan, mitä olen toissapäivänä jollekin kertonut. Pääministerille lienee huonomuistisuus perinnöllistä. Siihen oikeuttaa hänen sukunimensä, ei niinkään ikänsä. Eipä silti, kyllä dementia on salakavala ja voi alkaa jo viisikymppisillä, jopa nuoremmilla. Olen huomannut, seuratessani tuttujeni dementoitumista, miten vaikea sitä on ymmärtää. Aina en ole osannut siihen kuuluvaa oiretta panna sairauden piikkiin, vaan ihmetellyt heidän luonteensa muuttumista. Kevään aikana olen törmännyt muutamalle m i e l e n k i i n t o i s e l l e luennolle. Yksi sellainen oli maahanmuuttajille tarkoitettu luento kirjastolla. Siellä Vuoden 2010 pakolaisnaiseksi valittu Nasima Razmyar kertoi omasta Suomeen juurtumisestaan. Varakas afganistanilainen isän joutui jättämään suurlähettilään viran Moskovassa ja pakenemaan perheensä kanssa Rovaniemelle p a k o l a i s k e s k u k s e e n. Kielitaidottomana, tietämättä lähisukulaisten kohtalosta Afganistanissa, he joutuivat elämään. Nasima kertoi vanhempiensa laihtuneen kymmeniä kiloja pelkästä surusta ja äkillisestä muutoksesta. Nasima oli ollut kahdeksan vuotias ja joutui kokemaan paljon vaikeita asioita, mm. koulussa. Hän rohkaisi tulkkien välityksellä toisia, eri maista muuttaneita pakolaisia, opiskelemaan Suomen-kielen. Yrittämällä rohkeasti, saavuttaa jotain, hän kannusti. Tuo, 25 v. nainen, osasi puhua rohkaisevasti. Hän pyysi opettajia ymmärtämään, jos kielitunnilla ajatukset eivät aina ole asiassa, vaan harhailevat omaisissa, jotka voivat olla kuolleina, tai kidutettavina jossakin. Hänen kertomansa oli hyvää kuultavaa meillekin, jotka olemme saaneet elää rauhassa. Voimme olla kiitollisia siitä, että Suomessa on ainakin toistaiseksi, hyvä elää. Olin vuosia sitten eräässä seminaarissa, jossa jouduimme kokeilemaan, miltä tuntuu, kun aivan vierasta kieltä puhuvat olivat vastassa maahan tulijaa. Miten täyttää monimutkaisia kaavakkeita, joissa teksti oli hepreaa. Miltä tuntuu olla terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla, tietämättä, miksi tutkitaan hiukset ja hampaat ym. Se opetti myös, miltä tuntuu, kun epäystävällisesti ja hymyttömänä, viittoillaan menemään seuraavalle luukulle, vaikkei tiedä, missä se luukku on. Miten kauheaa on riisua itseään outojen ihmisten edessä. Entä sitten se, hyvän olon tunne, kun lopuksi sai tavata selvää Suomen-kieltä puhuvan tumman naisen. Vaikka tuo reitti ei ollut todellinen, se opetti ymmärtämään maahanmuuttajia, vaikkakin hyvin vähän. Kauppakadulla kerjäläisiä katsellessa iloitsen ainoastaan siitä, etteivät he ymmärrä kaikkia niitä kauheuksia, joita heille huudellaan. Joka kerran tunnen ristiriitaa, ohittaessani kylmissään kyyköttävää ja pientä lappua ohikulkijoille arasti näyttävää kerjäläistä, kun en tiedä, annanko muutaman kolikon, vai kuljenko näkemättömin silmin ohi. Jos edes sattuisi laukkuun karjalanpiirakoita, voisi antaa syötävää. Yhtenä päivänä iso mies alkoi kiroilla ja huutaa pienelle kadulla kerjäävälle miehelle ja uhkaili tappaa. Yritin selittää tuolle Goljatin kokoiselle, etteivät nämä ihmiset kerjää rikastuakseen. Goljat huusi pyyhkivänsä ennemmin p..sä tuhatlappusilla, kuin antavansa kerjääjille. Tätäkö on sivistys Jyväskylässä? Survonkulman näyttämöllä olen nähnyt pari puhuttelevaa esitystä kevään aikana. Toinen niistä, Katon kokoinen tähtitaivas oli syöpää sairastavan äidin elämästä luopumisen ja hänen sairautensa aikana aikuisuuteen hapuilevan tyttären vaikuttava kasvukertomus. Miten tärkeitä isovanhemmat, myötäelävät naapurit ja hyväksyvä toveripiiri, onkaan kehitysvaiheiselle nuorelle. Se tuli esille näytelmää seuratessa. Myös toive siitä, että kaikilla nuorilla olisi, kuten näytelmässä, tukijoukkoja ympärillään vaikeina aikoina. Aikuiset ihmiset ovat tärkeitä tukijoita ja perinteen jatkajia. Eikä heidän tarvitse olla edes sukulaisia. Riittää kun heillä on aikaa lapsille ja nuorille. Ma a s e u t u y h t e i s ö s s ä kaikki pitivät silmällä nuorten menemisiä. Lapsia opetettiin ja ojennettiin myös naapurien toimesta. Ihmettelen yleisöosastokirjoituksia, joissa kasvatukseen pitäisi olla pedagoginen koulutus. Toisaalta. Opettajilta, noilta pedagogeilta, on otettu kasvatus oikeus pois. Ollaankohan me vanhanajan kasvatuksen saaneet ihan mahdottomia, kun maalaiskylän kansakoulussa opettajat olivat nuoria, k e s k i k o u l u n k ä y n e i t ä tytönhupakoita. Hekin vaihtuivat joka vuosi, joskus jopa kesken lukuvuoden ja tilalle tuli uusi opettaja. Eikä vanhemmillakaan ollut muuta ammattikoulutusta, kuin talonpoikaisjärjellä varustettu halu, opettaa jälkikasvu ahkeraan työntekoon ja muiden ihmisten kunnioitukseen. Kieli oli ihan erilaista, mutta värikästä, kun vertaan kadulla kuulemaani kieleen, jossa nuorison puhuma kieli, korkeammasta koulutuksesta huolimatta, on hyvin yksipuolista. Enimmäkseen v, p ja h alkuisia sanoja sisältävää. Niitä sanoja ei meidän kouluaikana osattu, ei opetettu, eikä saanut käyttää, vaikka joku niitä olisi osannut. Lasten kuullen eivät raavaat miehetkään käyttäneet kirosanoja, eivätkä rahvaan kieltä. Nykyisin osa ns. sivistyneistöstäkin on siirtynyt rahvaan kieleen. Ehkä saimme sen puuttuvan opetuksen sivistykseen niistä koulun lainaston kirjoista, joita ahkerasti luimme ja opimme samalla käyttämään kirjastoa. Nyt nuo pikkukirjastot, jossa lapsetkin viihtyvät, aiotaan lopettaa. Suomen Ateena näyttää huonoa esimerkkiä kirjastolaitoksen supistamisessa. Se on lyhytnäköistä säästämistä. Valtuustossa istuu useita kasanedustajia jopa pari 5 ministeriä, joista toinen on opetusministeri. Uskoisin edes hänen puolustavan lähikirjastoja, joissa me, kansakoulujen lainastoissa kirjaston käyttöön tottuneet, voisimme asioida ja opastaa l a p s e n l a p s i a m m e k i n, lukemisen rikastuttavaan maailmaan. Lukeva ihminen oppii aina uutta, eikä ole koskaan yksinäinen. Liian pitkä matka kirjastoon on ikääntyvälle ja pienelle lapselle este sen käyttöön. Valtuusto on siirtynyt evakkoon, eli kokoukset ovat Minnansalissa. Olen pannut merkille ikärakenteen. Iso osa taitaa olla eläkkeellä tai lähentelee sitä. Päätellen siitä, kun melkein jokaisen istunnon alussa saa joku m e r k k i p ä i v ä k u k k i a. Kukitettavat ovat yli 50v. Toukokuun kokouksessa oli peräti kolme onniteltavaa. PS:n valtuustoryhmän puheenjohtaja yllätti onnittelijat. He odottivat pitkää kiitospuhetta, mutta saivat tyytyä pelkkään Kiitos-sanaan. Näin on kesä koittanut Ainolaan. Nautitaan kesästä, linnunlaulusta ja ystävien seurasta. Kesälläkin voi lähettää kortteja ja kirjeitä, sekä soitella sukulaisille ja tuttaville. Postikortti on halpa ja helppo tervehdys, ja aina tervetullut. Näin uskoo kesästä, lämmöstä ja hyvistä ihmissuhteista nauttiva Ainolan mummo. Lampaat saapuivat taas kesälaitumilleen Jyväskylän Kuokkalaan Maisemanhoidon parissa ahertavat lampaat ovat rodultaan suomenlampaita ja kotoisin petäjävetiseltä Piesalan tilalta. Kesäpesti kestää elokuun puoliväliin saakka, jonka jälkeen lampaat kyyditään takaisin kotikulmilleen. Lampaat on jaettu kolmeen eri katraaseen, jotka asustavat tänä kesänä laitumilla Kuokkalan Suuruspäässä, Keskisentien asutuksen ja siirtolapuutarha-alueen välissä, Pitkäruohossa, Samulinrannassa Riihiniemessä sekä Sulkulantien, Lampitien ja Pohjanlammen väliin jäävällä alueella. Lampaiden laitumia siirrellään kesällä sen mukaan, miten niillä riittää syötävää. Kaupunki on aidannut laidunalueet ja huolehtii lampaiden päivittäisestä valvonnasta. Laitumilla olevat pienet katokset on asetettu lampaiden juomaveden ja suolakivien suojaksi. Eläimet itse eivät katoksia kaipaa, vaan ne osaavat hakeutua tarvittaessa puiden alle suojaan. Laiduntavat lampaat ovat vuosien varrella toimineet paitsi maiseman hoitajina, myös hyvän mielen tuottajina ohikulkijoille ja alueen asukkaille. Sympaattisten elikoiden elämää tullaan Kari Lehtinen seuraamaan jopa varta vasten. Lammasaitausten ohessa on opastauluja, joissa kerrotaan laidunnuksesta sekä siitä, miten laitumen läheisyydessä tulee toimia. Lampaiden kesäpestit alkoivat Jyväskylässä vuonna 2004, kun kaupunki kokeili laidunnusta vesakoitumassa olevilla peltoalueilla. Lampaat havaittiin kelpo työntekijöiksi ja työtä on jatkettu vuosittain. Pusikoitumista ja rumia ryteikköjä on uutteralla rouskuttelulla saatu mukavasti vähenemään. Kristiina Pentikäinen tiedottaja Jyväskylän kaupunki Piirustuskilpailu, aiheena kesäkuva Piirustuskilpailu, aiheena kesäkuva Kuokkalan Asukkaat ry:n julkaisu Kuokkanen -lehti julistaa Kuokkasen nuorimmille lukijoille piirustuskilpailun, jonka aiheena on kesäkuva. Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1. alle kouluikäiset ja 2. alakoululaiset (1.- 6.-luokkalaiset) Liitä korkeintaan A 4 kokoiseen (kysy koko isältä tai äidiltä) kuvaan mukaan nimesi, ikäsi ja osoitteesi. Toimita kuvat kirjekuoressa kesäkuun loppuun mennessä Kuokkalan Asukkaat ry:n postilaatikkoon, joka löytyy Kuokkalan kirjastopisteestä os. Polttolinja 9 tai lähetä postissa osoitteella Kuokkalan Asukkaat ry. PL 13, 40521 JYVÄSKYLÄ. Sarjoissa annetaan kolmelle kunniakirja ja arvotaan yhdelle palkinto. Arviointiraatina toimii Kuokkalan Asukkaat ry:n hallitus. Kesäkuvia julkaistaan elokuussa Kuokkanen -lehdessä.syksyllä piirustuksia on myös nähtävillä Kuokkalan kirjastossa. ONNEA KILPAILUUN Kari Lehtinen
6 Kuokkanen Numero 6 / 2010 Kesäkuu Kuokkalan koulun liikunnan opettajat nauttivat työstään Kuokkalan koulussa on kolme liikunnan opettajaa, jotka opettavat yhteensä n. 500 oppilasta liikunnassa ja terveystiedossa. Liikunta on koulussamme pakollista kaksi tuntia viikossa ja liikunnan eri kursseja voi ottaa valinnaisaineeksi, kuten tanssikurssi ja yhdistelmäkurssi. H a a s t a t t e l i m m e liikunnanopettajiamme, Tuuli Matinsaloa, Markku Rahikkalaa ja Jarmo Saikkosta. Markku viihtyy liikunnan opettajana Markku Rahikkala on ollut koulussamme koko koulun historian ajan, eli peräti 16 vuotta. Kysyimme häneltä miksi hän halusi juuri liikunnan opettajaksi. - Ei todellakaan pitänyt tulla liikunnan opettajaa, tai muuta opettajaa, mutta armeijan aikana mietin mihin voisin päästä ja oon aina ollu hyvä liikunnassa ja sitten ajattelin hakea liikunnalle. Sille tielle oon jääny. Markku kertoo, että liikunnan opettajaksi kouluttautuminen kestää Jyväskylän Yliopistossa viisi vuotta. Hänen mielestään ammatti on monin tavoin haastava: Pelkästään oppilaiden kanssa päivittäin oleminen tuo uudet haasteet. Kysyimme Markulta, m i n k ä l a i s t a palkkaa liikunnan opettajille maksetaan. Markku: Ei rahasummia voi sanoa. Ihan kohtuullista työtunnit huomioon ottaen. Markku myös harrastaa v a p a a - a j a l l a n s a liikuntaa, sesongittaista k u n t o h a r j o i t t e l u a. Markku kertoo, ettei suosi liikunnallisia oppilaita. Hän on huomannut inhotuimmaksi l i i k u n t a m u o d o k s i telinevoimistelun, josta myös itse henkilökohtaisesti pitää vähiten. Markku antaa myös oppilaiden vaikuttaa liikuntatuntien kulkuun, rajoitetussa määrin tosin. Markun mielestä l i i k u n n a n o p e t t a j a n a oleminen täyttää täysin hänen odotuksensa. H u i p p u - u r h e i l i j a s t a liikunnan opettajaksi Tuuli Matinsalo on ollut koulussamme kolme vuotta. Tuulihan on kaksinkertainen aerobicin MM-kultamitalisti. Hän halusi urheilu-uransa jälkeen pitkäaikaiseen unelma-ammattiinsa, ja siihen hän pääsikin. Tuulilla kesti liikunnan opettajaksi k o u l u t t a u t u m i n e n kauemmin, koska hän joutui suorittamaan sen kahdessa osassa urheilu-uransa takia. Tuulin mielestä liikunnan opettajan ammatti on haastavaa, mutta myös antoisaa. Tuuli kertoo, ettei liikunnan opettajan palkalla rikastuta, mutta se on kohtuullista. Tuuli harrastaa myös vapaa-ajallansa liikuntaa silloin kun ehtii. Hänkään ei suosi ainakaan tietoisesti liikunnallisia oppilaita. Hänen mielestään sitä pitäisi kysyä oppilailta. Tuulikin on huomannut inhotuimmaksi l i i k u n t a m u o d o k s i telinevoimistelun. Ja hänkin antaa oppilaiden vaikuttaa liikuntatuntien kulkuun tietyissä määrin. i n h o t u i m m i k s i l i i k u n t a m u o d o i k s i paritanssin, uinnin ja suunnistuksen. Myös hän antaa oppilaiden vaikuttaa jossain määrin liikuntatuntien kulkuun. Entä täyttääkö liikunnanopettajana oleminen Jarmon odotukset? Jarmo: Täyttää kyllä se on semmoista kuin sen kuvittelikin, mutta itse tavallaan ajattelisin, että ihmisen pitäisi elämänsä aikana tehdä enemmän kuin yhtä ammattia. Suo, Kuokkala ja Kaisa Saikkonen opettaa rennolla otteella Jarmo Saikkonen on ollut koulussamme myös koko koulun historian ajan. Häntä alunperin kiinnosti enemmän liikunnan opiskelu kuin liikunnan opettaminen, mutta päätyi kuitenkin tähän ammattiin. Entä onko liikunnan opettajan ammatti Jarmon mielestä haastavaa? Jarmo: Vaikea sanoa koska se on oma ammatti. Kyllä siinä omat haasteensa on, mutta haastavampiakin ammatteja löytyy. Myös Jarmo myönsi, ettei liikunnan opettajan palkalla pääse rikastumaan. Parina viime vuotena Jarmo on vapaa-ajallaan harrastanut kuntosaliharjoittelua, lisäksi hän kalastaa. Hänkään ei myönnä suosivansa liikunnallisia oppilaita. Jarmo on poikkeuksellisesti huomannut Ensimmäisen kerran kun näin Ristikiven niemen ja uuden kotini paikan, oli se metsää. 1980-luvun alussa alkoivat niemet muuttaa muotoaan ja Kuokkalan keskusta nousta. Bussi kulki Ristikiveen vain muutaman kerran päivässä ja kävelimme porukalla Tikan T-kauppa Kytöseltä upouusiin sinisiin ja punaisiin taloihimme. Olen vasta 34-vuotias ja nähnyt Kuokkalan asuinalueen syntyvän. Se on siis hyvin nuori alue sellaisena kun me sen nyt tunnemme. Historiahan vie kauas taaksepäin toisenlaiseen miljööseen, josta jo osa on tuhoutunut. Kävelin tänään edesmenneen Omppukioskin ohi vietyäni tyttäreni Nenäinniemen ruotsinkieliseen päiväkotiin ja ihmettelin miksi kaatopaikka tontilla vain kasvaa. Tietääkö joku miksi? Kyseessähän on Tikan keskustassa sijaitseva tontti kierrätyspisteen lähellä. Olen asunut suurimman osan elämästäni Jyväskylässä. En ole syntynyt täällä, enkä oikein muista erityisesti viihtyneeni täällä. Suhteeni Jyväskylään ja Kuokkalan alueeseen on hyvin ristiriitainen ja siksi olenkin pistänyt pystyyn hankkeeni nimeltään Suo, Kuokkala ja Kaisa. Olen ammattitaiteilija ja kiinnostunut a s u i n y m p ä r i s t ö i s t ä, arkkitehtuurista ja katutaiteesta. Kuinka paljon rakennettu ympäristömme vaikuttaa paikan ilmapiiriin ja turvallisuuden tunteeseen? Minkälaisen rakennukset, yhteinen piha ja roska-astiat vetävät vandalismin sijaan puoleensa suojelun halua ja huoltoa? Onko Kuokkalassa suojelua puoleensa vetäviä paikkoja tai hetkiä? Olen pohdiskellut paljon sitä, kuinka me Suomessa olemme päätyneet niin tiptop hoidettuun yhteiseen ympäristöön. Tuntuu olevan itsestään selvää, että kaunista ja oikein on kauttaaltaan betonilla ja asvaltilla vuorattu ympäristö ja pihan ainoa tehtävä on olla parkkipaikkana. Lisäksi täydellinen kontrolli lupien ja naapurien pelon muodossa. Kasvi betonilaatan välissä on vihollinen ja lakaisukoneen pitää mahtua kaikkialle. Värimaailma on kulahtanut punamulta ajoista tai liian kylmä talvella. Kuokkalan keskusta on aikoinaan suunniteltu ihan toisesta näkökulmasta. Kaupunkimaista rakentamista ja erikokoisia liiketiloja peruspalveluita ja erikoisliikkeitä varten. Tori ja sen läheisyydessä ensisijaisena kulkuvälineenä ovat jalat ja pelkkä pyörä koko auton sijaan. Aallon kaupunki. Tikan uimaranta 20.5.2010. Mikä on muuttunut tässä lapsuuteni maisemassa? Yksi kauppakeskus riittää tuhoamaan koko idean ja tilanne Kuokkalan keskustassa on aika surullinen nyt vuonna 2010. Toria ei käytetä ja yhteispalvelupisteen terassi kuulemma vetää puoleensa niitä, jotka aikovat ihan toisenlaiselle terassille. Taksit matelevat torin halki ja tavaraa rikotaan, sotketaan ja roskataan. Miksi oma ympäristö ei kiinnosta tai tunnu huolenpidon arvoiselta? Antaako yhteiskuntamme, joka olemme loppupeleissä me itse, mahdollisuuksia luoda omasta ympäristöstämme jotain omaa? Annetaanko meidän sittenkään olla omassa lähiympäristössämme omana itsenämme vai ainoastaan meille annetussa kuluttajan roolissa? Jos haluaa torin naapuriinsa tässä mukamas karvattomassa ja hajuttomassa maailmassamme, ei yksityishenkilölle tule mieleen pystyttää pikku kahvilaa yhdellä termarilla ja kaupan kekseillä varustettuna keskelle Kuokkalan toria. Kaupunkimme asukkaat eivät voi vaikuttaa visuaaliseen ympäristöön oman kotinsa ulkopuolella muuta kuin hyväksymällä sen tai tuhoamalla sen. Katutaide kuohuttaa usein johtuen töhryistä. Katutaide ei ole töhryä, töhry on ylimääräinen riesa. Itse koen katutaiteen olevan nerokas ja monin tavoin kehittävä luova tapa toimia kaupunkitilassa, oli kyseessä sitten fyysinen taiteen muoto tai kuva. Kuva ja kuvataide ovat asioita, joita Suomessa samalla arvostetaan pilviin ja toisaalta ei osata arvostaa lainkaan. Taidekuva alikulkutunnelissa poikkeaa yleisestä hyvin vanhentuneesta taidekäsityksestä. Taide ja kuvataide ei olekaan olemassa vain luodakseen lopputuloksia, joita voi ihastella museoissa tai kotona. Kuvataiteilija voisi vaikuttaa ammattitaidollaan ympäristön muotoutumiseen ulkona. Ympäristötaide, yhteisötaide, seinämaalaukset ja muu ulkona sijaitseva taide on aivan yhtälailla visuaalista taidetta kuin se itse kuvakin seinällä. Pelataan muodoilla, väreillä, materiaaleilla ja sijainnilla. Vielä pidemmälle vietynä laittaisin sen kuvataiteilijan istumaan samaan porukkaan arkkitehdin ja insinöörin kanssa. Jokaisella on oma ammattiosaamisensa, jokaisella on merkitystä. Teksti ja kuva kuvataiteilija Kaisa Lipponen yhteydenotot hyvässä hengessä: info.hyveenorja.net Lisätietoa toiminnasta: http://www.hyveenorja. net/kuokkala.php
Oppilaat puunistutustempauksessa 7 Kuokkalan koulu mukana maailmanlaajuisessa puunistutustempauksessa. Kuokkalan koulun 7E-luokan oppilaat olivat mukana Eno Tree Planting Day -puunistutustempauksessa perjantaina 21.5. Tuona samaisena päivänä koululaiset ympäri maailmaa istuttivat puita paremman tulevaisuuden symboliksi. Tapahtuma organisoitiin Enon kunnasta, Suomesta ja mukana oli 5000 koulua aina kaukaisilta Tyynenmeren saarilta Amerikkaan. Joissakin kouluissa oppilaat istuttivat kymmeniä, jopa satoja puita, joissakin kouluissa istutettiin vain yksi puu, kuten Kuokkalassa. Tapahtumalla haluttiin juhlistaa luonnon monimuotoisuuden teemavuotta sekä toimia maapallon ilmastonmuutoksen estämiseksi. Puuthan tunnetusti sitovat ilman hiilidioksidia ja tuottavat happea ja toimivat Leivo kesäkakku Mango-juustokakku Pohja: 200g digestivekeksejä 100g margariinia Juustokerros 2dl kermaa 200g tuorejuustoa 1,5 rkl sitruunamehua 3tl vanilijasokeria 1 dl sokeria 4 liivatteen lehteä 2 rkl vettä Mangopäällinen n. 2dl mangososetta 2 liivatteen lehteä 2 rkl vettä Leikkaa irtopohjavuoan (halkaisija 24cm) pohjalle sopivan kokoinen leivinpaperi Sulata margariini. Murenna digestivekeksit lasin pohjalla lautasen päällä. Sekoita rasva ja digestivemurut, painele seos vuoratun vuoan pohjalle ja laita jääkaappiin kovettumaan siksi aikaa kun valmistat juustokerroksen. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen (n. 5min). Kiehauta tilkka vettä 7E-luokan oppilas Rosa Lehtonotko istutusvuorossa, toiset oppilaat iloisina kannustamassa. näin ilmastoa tasapainottavana tekijänä. Kaikki 7E-luokan oppilaat osallistuivat osaltaan kuusen istutukseen, osa kaivoi kuoppaa, osa asetteli puun kuoppaan, toiset taas valuttivat multaa juurelle. Keksivätpä luokan tytöt nimenkin istuttamalleen kuuselle. Koulun takapihalla vedenkeittimellä tai kattilassa. Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi. Sekoita tuorejuusto, sitruunamehu, vanilijasokeri ja sokeri. Lisää kermavaahto varovasti sekoittaen joukkoon. Purista liivatteista ylimääräinen vesi pois, sekoita ne kahteen ruokalusikalliseen kiehuvan kuumaa vettä ja kaada ohuena nauhana koko ajan sekoittaen juustoseoksen joukkoon. Levitä nopeasti digestivekerroksen päälle, ennenkö hyytyminen alkaa. Laita kakku jääkaappiin hyytymään pariksi tunniksi tai yön yli. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen (n. 5min). Kiehauta tilkka vettä. Purista liivatteista ylimääräinen vesi pois, liota ne kuumaan kasvavaa nimikkokuusta oppilaat voivat sitten tulevina vuosina käydä tervehtimässä. Markku Lemmetty 7E-luokan luokanvalvoja Kierrä veitsellä kakun reunat, irrota vuoasta ja nosta leivinpaperin avulla tarjoilulautaselle. veteen ja kaada ohuena nauhana koko ajan sekoittaen mangososeen sekaan. Kaada mangosose kakun päälle ja anna hyytyä kylmässä vielä puoli tuntia. Kuva ja teksti Kaisa Kolehmainen Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4, puh. 050 549 7045. Kirkko avoinna TI klo 14-18, KE-TO klo 15-18. KUOKKALAN ALUESEURAKUNTA Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4, puh. 050 549 7045. (HUOM! Kirkko suljettu vko 23 (7.6. 11.6.) lattiahuollon takia.) TOIMINTAA KESÄ-HEINÄKUUSSA Kesäilta sinapilla keskiviikkoisin klo 18-20 kirkon pihalla (9.6. alkaen), makkaraa ja mehua (1 e), leppoisaa yhdessäoloa ja iltahartaus. Tervetuloa kaikenikäiset! Messu su 6.6. klo 11, Riku Bucht, Eija-Liisa Väisänen, Pekka Niinivirta. Perheaamu aikuisille ja kaikenikäisille lapsille ma 7.6. klo 9-12. Yhdessäoloa, kahvittelua ja hartaushetki. Messu su 13.6. klo 11, Minna Korhonen, Sirpa Lampinen, Päivi Heikkilä. Perheaamu aikuisille ja kaikenikäisille lapsille ma 14.6. klo 9-12. Yhdessäoloa, kahvittelua ja hartaushetki. Konfirmaatiomessu su 20.6. klo 11, Pekka Mustonen, Minna Korhonen, Risto Valtasaari, Marjo Ronkainen. Sanajumalanpalvelus su 27.6. klo 11, Mikael Taylor, Jussi Keltakangas. Konfirmaatiomessu su 4.7. klo 11, Johanna Tikkanen, Eija Väisänen, Ulla-Maija Grönholm. Messu su 11.7. klo 11, Johanna Tikkanen, Maiju Koponen. Konfirmaatiomessu su 18.7. klo 11, Riku Bucht, Johanna Tikkanen, Maiju Koponen, Henna Luomala. Messu su 25.7. klo 11, Johanna Tikkanen, Mikael Taylor, Maiju Koponen. Rantakirkko Sulkurannassa su 25.7. klo 16, Mikael Taylor, Johanna Tikkanen, Maiju Koponen, kirkkokahvit. Eläkeläisten leiripäivä tulossa 26.8. Vesalassa. Päivän hinta 15 e. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 2.-17.8. Päivi Heikkilä p. 050-549 7034 tai Pekka Niinivirta 050-549 7007. Kuokkalan perheleiri 10.-12.9. Koivuniemen leirikeskuksessa. Hinnat 25 e aikuinen, 13-17 v. 15 e, 4-12 v. 10 e, alle 4 v. ilmaiseksi. Leirihakemukset 2.- 27.8. välisenä aikana netissä jyvaskylanseurakunta.fi > Ilmoittaudu TAI puh. 050 408 8816 ma-pe klo 9-15 / Satu Lahti. Tiedot leirivalinnoista 1.9.2010. Leirikirje lähetetään kotiin. Päiväkerhoihin ilmoittautuminen 6.8. asti netissä: jyvaskylanseurakunta.fi/ Ilmoittaudu. NUORET: Nuorten ilta Tuomiojärven Lehtisaaressa ke 9.6. klo 17. Nuorten ilta Polttolinja 37 ke 17.6. klo 17. Pietarin kalansaalis - nuortenilta vesillä ti 29.6., lähtö Polttis 37 klo 15. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: MA-TI klo 9-11 Kuokkalan kirkolla, muuna aikana erillisen sopimuksen mukaan. HUOM: Diakoniapäivystysvastaanottoa ei ole ajalla 12.-23.7.2010. Puh. 050 549 7007 Pekka Niinivirta, 050 549 7034 Päivi Heikkilä. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet: soita Pekka Niinivirta.
8 Kuokkanen Numero 6 / 2010 Kesäkuu MLL Kuokkalan yhdistys tuo iloa lapsille MLL Kuokkalan yhdistys tuo iloa lapsiperheille Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuokkalan yhdistyksellä on ollut hyvä ja touhukas kevät. Järjestimme Lastentarvikekirpputorin Kristillisellä opistolla ja Kevätilotempauksen Kuokkalan liikekeskuksessa. Loppukeväästä retkeilimme Ysitien lemmikkiin ja vietimme puistopäiviä Kuokkalan alueen eri puistoissa. Yhdistyksen perhekahviloissa Nenulassa ja Messissä on ollut ennätysmäärä kävijöitä. Perhekahvilat siirtyivät kesälaitumille puistopäivien myötä. Lämmin kiitos perhekahviloiden vetäjille Ellalle, Sannalle ja Sandralle sekä harjoittelijallemme Jennille! Mannerheimin Lastensuojeluliitto täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja järjestö on nyt keväällä uudistanut ilmeensä juhlan kunniaksi. Myös Kuokkalan yhdistys on saanut itselleen uuden logon. Kesän aikana otamme käyttöön myös uudet ja monipuolisemmat nettisivut. Varsinaisia juhlia vietämme syksyllä Perheen viikolla 4. - 10.10. MLL Kuokkala toivottaa Hyvää kesää kaikille toiminnassa mukana olleille, syksyllä taas jatketaan! Kirsti Tuuri Pujonnyhtämiskilpailu ja jättiläisukonputki Jyväskylässä järjestetään kesä-heinäkuun vaihteessa pujonnyhtämiskilpailu yhteisöille (esim. asukasyhdistykset, seurat tai talotoimikunnat). Kilpailuaika on juhannuksen jälkeinen viikko, 28.6.-4.7.2010. Pujokasat noudetaan sovitusta keräyspaikasta ja kaupunki toimittaa ne hävitettäviksi. Palkinnot ovat 200, 100 ja 50 euroa. Asukasyhdistykset ja muut yhteisöt voivat ilmoittautua kilpailuun 21.6.2010 mennessä JAPA ry:n toimistoon (ks. yhteystiedot alla). Pujonnyhtämiskilpailun järjestää JAPA ry yhteistyössä Keski- Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Kilpailu on järjestetty jo useana vuonna, ja sen avulla pujon määrää on saatu vähennettyä monilla alueilla. Paula Taiminen, puh. 0400 361365 www.japary.fi Jyväskylän kaupunki jatkaa tänä kesänä jo aiemmilta vuosilta tuttua kampanjaa jättiläisukonputken hävittämiseksi kaupungin maaalueilta. Jättiläisukonputki leviää voimakkaasti ja sen erittämä kasvineste voi aiheuttaa hyvin voimakkaita iho-oireita sekä ihmisille että eläimille. Jättiukonputken torjuntapartio kiertää kesäkuun aikana tarkistamassa ja hävittämässä vanhoja, jo aikaisempina vuosina ilmoitettuja esiintymiä. Ilmoituksia uusista jättiläisukonputken esiintymistä otetaan vastaan JAPA ry:n toimistossa 31.8. asti puhelimitse tai sähköpostitse (yhteystiedot alla). JAPA ry antaa myös neuvontaa ja ohjeita, kuinka jättiukonputkea voi torjua ja hävittää omalta pihamaalta. Kampanjan puitteissa torjuntatoimenpiteitä tehdään ainoastaan Jyväskylän kaupungin maa-alueilla. Jättiukonputki leviää sekä juurakon että siemenien kautta. Nuoria siementaimia voi yrittää kitkeä tai niittää. Jättiukonputket pitää hävittää ennen kuin ne ehtivät kukkia ja levittää siemenensä. Kasvin kukinta-aika on heinä-elokuun vaihteessa. Jos kasvi on levinnyt laajalle ja kasvanut isoksi, tarvitaan kemiallista torjuntaa. Ainoa tehoaine, joka torjuu jättiukonputken, on glyfosaatti. Kotipuutarhurin valmisteita jättiukonputken torjumiseksi ovat mm. Rambo ja Roundup-spray, joita löytyy puutarhamyymälöistä. Omatoimisessa hävittämisessä on muistettava työturvallisuus ja käytettävä aina suojavaatetusta. www.japary.fi Edullista lomaruokaa Portti Porsaan ulkofileepihvit, mausteöljy tai valkosipuli-yrtti, 360 g (7,47/kg) alkuperämaa Saksa 2 69 suositukset nyt Facebookissa! Luo unelmiesi ostoskori ja voita 1500 euroa. Lue lisää: www.s-kanava.fi 1 99 Pouttu Broilerin marinoidut fileesuikaleet 300 g (6,63/kg), alkuperämaa Tanska 0 89 HK Lihapyörykät 360 g (2,47/kg) Ostoslista ja ruoka- 1 99/kg Hinta voimassa 13.6. saakka Hinta voimassa 13.6. saakka Hinta voimassa 1.4. alkaen 79 099 Hollanti Suippopaprika, punainen n. 200 g (4,95/kg) 85 930 Hartwall 1 05 Ranskan Golden Delicious omena 1 lk. 0Brazil Appelsiinitäysmehu 1 l 0 Rainbow Margariini 400 g (2,13/kg) Foster s III 6 x 0,44 l, 2,64 l (3,18/l) (sis. 8,40 + pantti 0,90) Rainbow Ruisleipäpalat 9 kpl, 450 g (2,33/kg) 2 19 Saarioinen Ruukkuateriat 300 g (7,30/kg) 3 49 Grandiosa Perhepizzat, pakaste, ei kiviuuni, 530 585 g (6,58 5,97/kg) Kuokkala, ma pe 7 21, la 7 18, su 12 18
Koe Juhannusjuhla ja Kesäteatteri Ainolassa Teksti ja kuvat Kari Lehtinen Ainolan Juhannusjuhla Perinteinen Ainolan Juhannusjuhla vietetään Ainolan kauniissa kulttuurimaisemassa. Juhannusaattona voi kokea hauskan teatteriesityksen, seurata juhannuskokon sytyttämisen ja pyörähdellä Ainolan tanssilavalla. Lapsille on järjestetty omaa ohjelmaa, jotta aikuiset voivat vapaammin nauttia näytelmästä. Kaikki Ainolan tapahtumat sisältyvät samaan sisäänpääsylippuun. Juhannusjuhla alkaa Ainolassa perjantaina 25.6. klo Pekka Kinnunen 9 Aarno Lahtinen 18.00. Näytelmä esitetään klo 19.00. Kokko poltetaan näytelmän päätyttyä, jonka jälkeen lavalla tanssittaa tanssiorkesteri Iloiset näyttelijät ja ohjaajat toivottavat kaikki katsomaan ainutlaatuista juhlaesitystä Kuokkalan Ainolan kesäteatteriin Vonkamiehet, kertoo työväenteatteriyhdistyksen puheenjohtaja Aarno Lahtinen. Tuntematon potilas Kuokkalassa leivotaan perinteisiä Ruthin tuotteita Kuvat Kari Lehtinen KAUPPAPUOTI 1883-1888 Ruthin leipomon nimen takana on yli vuosisadan vanha tapahtumarikas historia. Ruth yrityksen nimenä juontaa juurensa jo aina vuoteen 1854 asti. Vuonna 1854 Jämsän Auvilan kylässä syntyi Ruthin perheeseen puustellin vuokraajalle poika, jo a ristittiin Robertiksi. Robert avasi kauppapuodin Jyväskylässä vuonna 1883 ollessaan 29-vuotias. Ruthin kauppapuoti sijaitsi Kauppakadun ja nykyisen Vaasankadun risteyksessä ja siinä myytiin tavallisia arkipäivän tavaroita ja elintarvikkeita. Tuotteina olivat muun muassa ruis- ja vehnäjauhot, tupakka, maltaat, silakat sekä voi, mutta toki valikoimasta löytyi myös erikoisempia tuotteita, kuten viiniä ja konjakkia, joita silloisten maalaiskauppiaiden puodeista ei öytynyt. TUKKUKAUPPA ALOITTAA 1888-1906 Muutaman vuoden väliaikaisjärjestelyjen jälkeen Robert Ruth osti Hannu Karhunen tarkastaa taikinajuuren kiinteistön Kilpisenkadun ja nykyisen Y l i o p i s t o n k a d u n kulmasta. Tällä nyttemmin Ruthin kulmaksi kutsutulla tontilla hän aloitti tukkukaupan ensimmäisenä Jyväskylässä. Tukkukauppa kasvoi voimakkaasti ja vuosisadan vaihteessa se oli jo Jyväskylän huomattavin kauppaliike. T U K K U K A U P A N R I N N A L L E RINKELILEIPOMO 1906-1925 Ruth laajensi liiketoimiaan vuonna 1906 perustamalla Ruthin kulman tontille Jyväskylän Höyryleipomon, joka oli Suomen ensimmäinen teollisesti rinkeleitä valmistava tehdas. Melko pian Ruthin rinkeleiden myyntialue laajeni maakunnan ulkopuolellekin ja vuonna 1914 vuosituotanto oli jo 300 000 kg. Höyryleipomo ei ollut ainoa tehdashanke, jota Ruth suunnitteli vuosisadan alussa. Varsin pitkälle etenivät suunnitelmat tulitikku- ja saippuatehtaan perustamisesta. OSAKEYHTIÖN KASVU 1925-1950 Henkilökuntaa lähdössä m o t t i m e t s ä ä n häkäpönttöautolla vuonna 1943. Robert Ruthin kuoltua v. 1925 hänen perillisensä perustivat R. Ruth Osakeyhtiön. Yhtiö jatkoi tukkukauppaa sekä leipomotoimintaa ja molemmilla sektoreilla tehtiin huomattavia l a a j e n n u s i n v e s t o i n t e j a seuraavina vuosikymmeninä. 1930-luvulla Ruthin rinkelit olivat jo maankuuluja ja muun muassa presidentti Svinhufvudin rouva tilasi niitä presidentin kotiin Luumäelle. Sotavuosia lukuun ottamatta liiketoiminnot kasvoivat vahvasti koko vuosisadan alkupuoliskon. Yrityksen toimitusjohtajana toimivat Robert Ruthin pojat. Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä mukaan tuli uusia toimialoja. LEIPOMOLIIKETOIMIN- NAN MUUTOKSIA 1954-2000 1950-luvulla Ruthin leipomo laajensi toimitilojaan ja kasvatti tuotevalikoimiaan runsaasti. Tuotannon painopiste muuttui nyt ruokaleipään ja konditoriatuotteisiin. Rinkelija korppuvalmistus siirtyi Jyväs-Hyvä Ky:lle, joka osti osan tuotantokoneista vuonna 1954. 1980-luvulla Ruthin Leipomo-Konditoriolla oli lähes 200 tuotetta ja yli 300 asiakasta s k i - S u o m e n Ke maakunnassa. Tuotteilla oli hyvä maine ja erityisen tunnettuja olivat muun muassa Ruthin voitaikina ja karjalanpiirakat. Leipomon sijainti ja tilat useassa kerroksessa eivät kuitenkaan vastanneet enää taloudellisen toiminnan vaatimuksia. Uusi leipomo rakennettiin vuonna 1992. 1992 Ruth rakensi uuden nykyaikaisen leipomon Jyväskylän Hämeenlahteen, Johon yhdistettiin myös muutama vuosi aiemmin ostetun Herkkusuu Oy:n toiminta. Vuonna 2000 Ruthkonserni keskitti edelleen liiketoimiaan kahteen pääalueeseen: autokauppaan ja ravintolatoimintaan. Leipomotoiminnasta päätettiin tällöin luopua ja se myytiin Fazerille. Keväällä 2010 leipomo toiminta jatkuu uusien paikallisten yrittäjien Hannu Karhusen ja Markku Mäkisen voimalla Ruthin leipomo nimellä. Henkilökuntaa on 15. Jyväskylän Työväenteatteriyhdistys täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Ainolan kesäteatterissa esitetään näytelmä Tuntematon potilas. Näytelmä kuvaa mahtipontisen, mutta asiatiedoiltaan löysän hospitaalilautakunnan päätöksiä. Lautakunnan puheenjohtaja joutuu väärinkäsitysten vuoksi mielisairaalan potilaaksi ja joutuu nielemään lautakuntansa tekemien tyhmien päätösten seuraukset. -Klassikkokomedian kantaesitys nähtiin 29.1.1964 Suomen Kansallisteatterissa. Ainolassa esitettävän näytelmän on kirjoittanut Inkeri Kilpinen ja sen ohjaa Aleksander Anria. Edesmennyt ohjaaja Matti Suhonen toivoi, että näytelmä esitetään Ainolassa juhlanäytelmänä, muistelee Aarno Lahtinen. Näytelmän ensi-ilta on keskiviikkona 23.6. klo 19.00 Ainolan Kesäteatterissa. Kahvilaterassi on avoinna koko kesän klo 15.00 22.00. Tehtaan myymälästä löytyy noin 20 erilaista tuotetta. Myymälään on suunnitteilla pieni kahvila, joten herkkuja voi maistella ostosten yhteydessä. Ruthin leipomo sijaitsee Kuokkalassa osoitteessa Metsäraivio 1. Teksti: Ruth ja Kari Lehtinen Salla Halonen työskentelee leipomon myymälässä
10 Kuokkanen Numero 6 / 2010 Kesäkuu Valo kohtasi Kirittäret Kesäkuun ensimmäisenä päivänä lähes 600 katsojaa seurasi aurinkoisella Parkkiareenalla Kuokkalassa naisten superpesiksen paikalliskamppailua Jyväskylän Valo Kirittäret. Ottelu päättyi odotetusti jaksovoitoin 0 2 (0-9)(0-3) vierasjoukkue Kirittärien hyväksi. Aarre Mäkelä Valon Pesiskesä Superpesis NAISET 09.06 KE 18.00 Valo - Lappeenranta 16.06 KE 18.00 Valo - Siilinjärvi 01.07 TO 18.00 Valo - Rauma 14.07 KE 18.00 Valo - Oulu 17.07 LA 16.00 Valo - Pori 21.07 KE 18.00 Valo - Kirittäret 25.07. SU 13.00 Valo - Petojussit 03.08 TI 18.00 Valo - Turku 08.08 SU 18.00 Valo - Lapua Suomensarja MIEHET Kirittäret ja Valo kiilassa hutunkeitossa. Kaksi tuntia myöhemmin tulostalulla komeilivat luvut 0 2 Kirittärien eduksi. 10.06 TO 18.00 Valo - Lohi 20.06 SU 13.00 Valo - Mäntyharju 15.07 TO 18.00 Valo - Lahti 23.07 PE 18.00 Valo - Juva 31.07 LA 13.00 Valo - Kouvola 08.08 SU 13.00 Valo - Siilinjärvi VALON PETANQUE KERHO Kuulat kolisevat Yrttisuolla Maanantaina ja torstaina klo 18.00 Kaikki kiinnostuneet mukaan mukavaan Seurapeliin! Lisätietoja: Eki 050 585 7920 Pera 050 371 4290 T E R V E I S E T Aurinkoiset onnittelut Anskulla Suuruspääntielle! T: Ystäväsi Anne Haluatko muistaa perheeniäsi tai tuttaviasi. Lähetä onnittelut osoitteeseen: toimitus@kuokkala.org Ykköspesis NAISET 13.06 SU 13.00 Valo - Kankaanpää 10.07 LA 13.00 Valo - Jyväskylä 17.07 LA 12.00 Valo - Seinäjoki 24.07 LA 16.00 Valo - Lapua 07.08 LA 13.00 Valo - Ruovesi B - pojat SM- karsintaa 11.06 PE 18.00 Valo - Joensuu 30.06 KE 18.00 Valo - Juva 06.07 TI 18.00 Valo - Imatra 07.07 KE 18.00 Valo - Kitee PESISKOULU 7.6-23.7 2010 Yrttisuon PARKKIAREENA Alkaen 7.6 maanantaina klo 13.30 Yrttisuon vuorot: MAANANTAINA 13.30-14.45 KESKIVIIKKONA 10.00-11.15 Tervetuloa! Tule ja tuo kaveritkin! Pesiskoulun järjestää: Keski-Suomen pesiksen kautta Kiri / Valo / Kirittäret Lisätietoja SANNI 040 482 9939
MATKAT Kesätetterimatka Mikkelin kesäteatteriin LAMPAANSYÖJÄT ke 7.7.2010 klo 14.00 näytökseen. Lisätietoja ja varaukset Aarre Mäkelä, puh. 050 405 0742. Bussimatka Baltiaan Vilnaan 6.8.- 10.8.2010. Lähtö Jyväskylästä 6.8. klo 12.30, paluu Tallinnasta Helsinkiin 10.8. klo 23.00, Jyväskylässä ollaan n. klo 03.00. Merimatkat Tallinkin kansipaikoilla. Yksi hotelliyö Tallinnassa, 3 hotelliyötä Vilnassa 2 h huoneissa. Pakettiin sisältyvät aamiaiset hotelleissa, lisäksi 3 illallista Vilnassa. Vilnassa opastettu kiertoajelu, käynnit Trakain linnassa ja KGB museossa. Oma bussi käytössä koko matkan ajan. Vastuullinen liikennöitsijä A&A Travels Oy. Koko ohjelma hintaan 360 /hlö. Tiedustelut ja ilmoittautuminenen 30.6.2010 mennessä Raimo Rajaselle puh. 045 679 8234 tai e-mail raimo.rajanen@netti.fi Kuokkalan kartano Avoinna ti-pe klo 10-17 ja la-su klo 12-17. Tiedustelut ja varaukset puh. (010) 338 6811 Kuokkalan kartano, Hämeenpohjantie 50 www.kuokkalankartano.fi Kahvila ja kesäterassi YHTEYKSIÄ Kartanolla tapahtuu... Tmi Marika Lyytikäinen www.kodinsiivousta.fi Puh. 050 381 3640 Mattojen ja sohvien pesut, Jan-Markus Nyman www.helppohengittaa.fi Puh. 050 361 5808 Yhteyksiä -palstan ilmoituksen koko on kolme tekstiriviä ja hinta 15 / kerta tai 120 / vuosi. Ilmoitus logon kanssa 25 / kerta tai 200 / vuosi. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22%. Tilaa sähköpostitse: toimitus@kuokkala.org. KOKOUKSET Kuokkalan Asukkaat ry:n hallituksen kevätkauden viimeinen kokous pidetään ti 15.6.2010 klo 18.00 Ainolan kahviossa tai kahvion terassilla säästä riippuen. Kuokkalan Ikinuoret ry:n kevätkauden viimeinen johtokunnan kokous pidetään ti 15.6.2010 alkaen klo 15.30, Ainolan kahviossa tai terassilla säästä riippuen. Kahvila ja kesäterassi palvelevat: Tiistaista-perjantaihin 10-17 Lauantaista-sunnuntaihin 12-17 Konsertit kesällä 2010 11 Stipendit Tunnustukseksi reilusta kaveruudesta Kuokkalan Asukkaat ry myönsi stipendejä Kuokkalan koulujen 6. ja 9. luokkalaisille. Tikka: (6A) Hanna Lehmonen, (6B)Henri Savolainen, (6C)Niklas Björk. Pohjanlampi: (6A) Olavi Rantala, (6A) Ida Saarikoski, (6C) Tiia Hallikainen, (6C) Elias Nordman. Kuokkalan koulu: (9A) Eetu Hagman, (9B) Riku-Pekka Oksa, (9C) Emilia Eskelinen, (9D) Matias Metsäpelto, (9E) Aapo Pihlajamäki, (9F) Tia-Maria Vuokila, (9G) Jesse Noponen, (9H) Valtteri Savela. Onneksi olkoon! Konsertit Kuokkalan kartanolla 30.6.klo 19.00 Kansainvälisen Forum-tapahtuman konsertti 1.7. klo 19.00 Kansainvälisen Forum-tapahtuman konsertti 2.7. klo 19.00 Kansainvälisen Forum-tapahtuman konsertti 3.7. klo 15.00 Kansainvälisen Forum-tapahtuman konsertti 4.7. klo 15.00 Kansainvälisen Forum-tapahtuman konsertti Konsertteihin vapaa pääsy, kahvi maksullinen Ilmoittautumiset: kartano@kuokkalankartano.fi Puh. 010 321 5800, 050 533 7223 Konsertti Kuokkalan Kirkossa 8.7. klo 19.00 Forum kamariorkesteri + solistit Vapaa pääsy L U K I J A K U V A ISOn Tanhuajat 20.6. klo 15.00 Tosi-isot Haipakka 4.7. klo 15.00 Isottaret Hurnakko 18.7. klo 15.00 Junnut Tosi-isot 25.7. klo 15.00 Isottaret Hurnakko 1.8. klo 15.00 Haipakka & Junnut 8.8. klo 15.00 Lastentapahtuma Tapahtumiin vapaa pääsy! Tapahtumiin on säävaraus! www.kuokkalankartano.fi
Tervetuloa tutustumaan Kuokkalan palveluihin MUISTATHAN KESÄN LEFFA PAKETIT! Huom! Juhannuksena 25-26.6. kiinni! BLURAY ELOKUVIA VALIKOIMASSA JO N.400 KPL Kuokkalan liikekeskus, syöttäjänkatu 2 Avoinna Ma-Pe 11-21, La 11-22, Su 12-21 Puh. (014) 242 722