LUPAPÄÄTÖS Nro 32/11/2 Dnro PSAVI/22/04.09/2010 (PSY-2005-y-185) Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Sierilän voimalaitoksen rakentaminen ja käyttö, vesistön säännöstely sekä töidenaloittamislupa, Rovaniemi Kemijoki Oy PL 8131 96101 ROVANIEMI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 6 HANKKEEN KUVAUS... 6 Vesivoiman tuotanto ja Kemijoen vesistö... 6 Hankkeen tarkoitus ja nykyiset säännöstelyt... 7 Suunnitellut työt ja arvio työajasta... 7 Raivaus-, maisemointi- ja rannansuojaustyöt... 8 Koneasema... 8 Padot... 8 Tulvaluukut ja niihin liittyvät rakenteet... 10 Perattavat ja kaivettavat uomat... 10 Vedennosto ja viimeistelytyöt... 11 Kuivatusojat... 11 Muut rakenteet... 12 Ehdotus padotus- ja juoksutussäännöksi... 12 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ YVA-MENETTELY JA KAAVOITUSTILANNE... 12 TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET JA LUNASTETTAVAT ALUEET... 14 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA JA HANKKEEN VAIKUTUKSET SIIHEN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 16 Yleiskuvaus vesistöstä... 16 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 16 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat... 16 Padotuslaskelmat ja vaikutukset vedenkorkeuksiin... 18 Vesivoima... 20 Vesistön tila ja käyttö sekä vaikutukset niihin... 20 Vedenlaatu... 20 Kalasto ja kalastus... 21 Ravut... 27 Vesiliikenne ja uitto... 28 Vesistön virkistys- ja moninaiskäyttö... 29 Jääolosuhteet... 29 Pohjaveden tila ja vaikutukset siihen... 30 Alueen luonto ja suojelukohteet sekä vaikutukset niihin... 30 Ranta-alueet... 30 Maisema ja asuinympäristö... 31 Kasvillisuus ja eläimistö... 31 Luonnonsuojelualueet... 32 Selvitys hankkeen vaikutuspiirissä olevista rakennuksista, rakennelmista ja laitteista sekä arvio vaikutuksista niihin... 32 Rakennukset... 32 Tiet, sillat ja lossi... 34 Sähköjohdot, muuntoasemat ja telekaapelit... 35 Vesi- ja viemärijohdot... 35 Muinaismuistot... 36 Porotalous... 36 Arvio vesilain 2 luvun 11 :ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä... 36 Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille... 37 Luvan myöntämisen edellytykset... 37 VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET... 38 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen... 38 Vedenlaatu... 38 Kalasto ja kalastus... 38 Vesiliikenne... 41 Jääolosuhteet... 41 Pohjavesialueet... 41 Ranta-alueet... 42
Maisema ja asuinympäristö... 42 Kasvillisuus ja eläimistö... 42 Rakennelmat ja laitteet... 43 Tiet, sillat ja lossi... 43 Sähköjohdot ja telekaapelit... 44 Vesi- ja viemärijohdot... 44 Porotalous... 45 KORVAUSESITYS... 45 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 45 Osallistumistarjousmenettely... 45 Ennen katselmustoimitusta ja sen aikana tehdyt hakemuksen täydennykset... 45 Katselmustoimitus... 47 Katselmuskirja... 47 Oikeudelliset edellytykset... 48 Vahingonarvioinnin perusteet... 59 Lupaehtoesitys... 61 Töidenaloittamislupaa koskeva esitys... 81 Asianosaisten edunvalvonnasta aiheutuvien kulujen korvaaminen... 82 Katselmuskirjasta tiedottaminen... 82 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 83 Hakijan kuuleminen ja selitys... 196 Toimitusinsinöörin kuuleminen ja lausunto... 212 Hakijan kuuleminen ja selitys osakaskuntien rapuselvityksestä... 221 Tarkastukset... 223 Tarkastuksessa jätetyt ja sen jälkeen tehdyt muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 223 Hakijan kuuleminen ja selitys sekä hakemuksen täydennys... 245 Katselmustoimituksen jälkeen saapuneet lisäselvitykset... 248 Asianosaisten kuuleminen rantapadon 3 taustan salaojan käyttöoikeushakemuksesta... 249 Hakijan kuuleminen ja selitys... 251 Katselmustoimituksen jälkeen tehdyt hakemuksen täydennykset ja selitys... 252 Lausunnot... 258 Hakijan kuuleminen ja selitys... 261 Lisäkirjelmät ja selvitys... 262 Hakijan kuuleminen ja selitys... 263 Neuvottelut... 265 MERKINTÄ... 265 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 266 KÄSITTELYRATKAISU... 266 PÄÄASIARATKAISU... 266 Vesitalousluparatkaisu... 266 Hankkeesta aiheutuvat vahingot... 267 Käyttöoikeuksia koskeva ratkaisu... 267 Lunastamista koskeva ratkaisu... 269 TÖIDENALOITTAMISLUPAA KOSKEVA RATKAISU... 271 LUPAMÄÄRÄYKSET... 271 1. Rakentamista koskevat lupamääräykset... 271 a) Rakenteita koskevat määräykset... 271 b) Ruoppaus- ja kaivumaiden läjittämistä koskevat määräykset... 272 c) Alueiden kuivatusta koskevat määräykset... 273 d) Rakentamisaika... 273 e) Työn suorittaminen ja työnaikaisten haittojen minimointi... 274 f) Viimeistelytyöt... 275 g) Kunnossapitomääräykset... 275 h) Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 275 2. Padotus- ja juoksutusmääräykset... 276 3. Maisemointityöt... 276 4. Vedenhankinnalle ja jätevesien käsittelylle aiheutuvan vahingon korvaaminen tai estäminen toimenpitein... 278 3
5. Rantojen suojaaminen... 279 6. Kulkuyhteyksien järjestäminen... 282 a) Maakulkuyhteydet... 282 b) Veneenlaskupaikat ja venevalkamat... 283 c) Syvyyskartta ja venereitti... 284 7. Muut vahinkoja estävät toimenpiteet... 284 8. Luonnon monimuotoisuuden sekä uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen... 287 a) Arvokkaat elinympäristöt sekä uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit... 287 b) Poikkeusluvan hakeminen... 287 9. Kalataloudellisia vahinkoja estävä toimenpidevelvoite ja kalatalousmaksu... 288 a) Kalojen istutukset... 288 b) Kalatalousmaksu... 288 10. Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 288 Toimintapäiväkirja... 288 Tarkkailut... 289 a) Vesistötarkkailu... 289 b) Vedenkorkeuksien, virtaamien ja jääolosuhteiden tarkkailu... 289 c) Rakennusten tarkkailu... 290 d) Pohjavesitarkkailu... 290 e) Kala- ja raputaloustarkkailu... 291 f) Kalojen elohopeapitoisuuden tarkkailu... 291 g) Talousvesikaivojen ja jätevesien käsittelyjärjestelmien tarkkailu... 291 h) Rantojen vyörymisen ja kiintoaineen kulkeutumisen tarkkailu... 291 i) Linnuston sekä uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien tarkkailu... 292 j) Tarkkailua ja raportointia koskevat yhteiset määräykset... 292 11. Muut määräykset... 292 a) Korkeustaso... 292 b) Purettavien rakennusten ja rakennelmien dokumentointi... 292 c) Rasitteiden perustaminen ja rajamerkkien siirto... 293 d) Säännöstelyä koskevien lupamääräysten tarkistaminen... 293 e) Asiakirjojen toimittaminen valvontaviranomaisille... 293 12. Korvattavat vahingot, lunastuskorvaukset ja käyttöoikeuskorvaukset... 293 KULURATKAISU... 294 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 294 RATKAISUN PERUSTELUT... 294 Käsittelyratkaisun perustelut... 294 Pääasiaratkaisun perustelut... 295 1. Lupaharkinnan perusteet... 295 2. Ehdottomat luvanmyöntämisesteet... 296 3. Intressivertailu... 316 4. Hankkeen muut edellytykset... 327 Käyttöoikeuksia koskevan ratkaisun perustelut... 329 Lunastamista koskevan ratkaisun perustelut... 330 Töidenaloittamisluvan hylkäämisen perustelut... 332 Lupamääräysten perustelut... 333 1. Rakentamista koskevat lupamääräykset... 333 2. Padotus- ja juoksutusmääräykset... 335 3. Maisemointityöt... 338 4. Vedenhankinnalle ja jätevesien käsittelylle aiheutuvan vahingon korvaaminen tai estäminen toimenpitein... 339 5. Rantojen suojaaminen... 341 6. Kulkuyhteyksien järjestäminen... 345 7. Muut vahinkoja estävät toimenpiteet... 348 8. Luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen... 349 9. Kalataloudellisia vahinkoja estävän toimenpidevelvoitteen ja kalatalousmaksun perustelut 351 10. Tarkkailu- ja raportointimääräysten perustelut... 353 11. Muiden määräysten perustelut... 357 12. Korvausten perustelut... 357 4
Kuluratkaisun perustelut... 380 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 381 A) Viranomaiset... 381 B) Muistutukset ja mielipiteet... 382 C) Rantapadon 3 taustan salaojan sijoittamisesta muistuttaneet... 460 D) Suullisesti tarkastuksella esitetyt vaatimukset (katselmuskirjan numerointi)... 461 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 466 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 466 KÄSITTELYMAKSU... 466 Ratkaisu... 466 Perustelut... 466 MUUTOKSENHAKU... 467 5
6 HAKEMUS Kemijoki Oy on 28.12.2005 ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa hakenut lupaa Kemijoen pääuomaan suunnitellun Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen Rovaniemen maalaiskunnassa (nykyisin Rovaniemen kaupunki) hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. Hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta muiden kuin hakijan omistamiin hanketta varten tarvittaviin alueisiin ja vesivoimaan sekä oikeutta lunastaa eräät alueet ja rakennukset itselleen. Lisäksi hakija on pyytänyt töidenaloittamislupaa ylä- ja alakanavan kaivu- ja louhintatöihin sekä massojen sijoittamiseen, maapatojen ja työpadon 1 rakentamiseen, tulva-aukon ja koneaseman perustusten rakentamiseen ja edellä mainittujen työalueiden raivaamiseen heti lupapäätöksen antamisen jälkeen. Hakijan mukaan töiden aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevan Kemijoen pääuoman vesivoimalaitosten rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi. Mikäli lupa myöhemmin evätään tai sen ehtoja muutetaan, voidaan olot olennaisilta osin palauttaa ennalleen. HANKKEEN KUVAUS Vesivoiman tuotanto ja Kemijoen vesistö Suomen vesivoimalaitosten rakennettu koneteho on noin 3 000 MW. Vesivoimalla tuotetaan sähköenergiaa keskimäärin noin 13 TWh vuodessa eli lähes viidennes maamme sähköenergian kulutuksesta. Vuonna 2003 tuotetun vesivoiman, 9,4 TWh, arvo oli Pohjoismaisen sähköpörssin keskihinnan perusteella 335 miljoonaa euroa. Vesivoiman merkitys Suomen energiatuotannossa korostuu säätötehon tarpeen kasvaessa. Sähkönkulutuksen lisääntyessä säätötehon tarve kasvaa entisestään. Vesivoiman osuus lyhytaikaissäädöstä Suomessa on 30 50 %. Kemijoen vesivoimalla on ollut keskeinen osuus Suomen sähköntuotannossa. Rakennettuna vesistönä Kitinen, Luiro ja Kemijoen pääuoma Kitisen yhtymäkohtaan asti on alustavasti luokiteltu EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvässä työssä voimakkaasti muutetuksi joeksi. Kemijoen vesistöalueelle on rakennettu yhteensä 20 vesivoimalaitosta. Lisäksi Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä, Olkkajärveä ja Suolijärveä säännöstellään. Kemijoki Oy on merkittävä säätövoiman tuottaja ja Kemijoella on valtakunnallisesti ratkaiseva merkitys säätötehotarpeen voimanlähteenä. Kausi- ja lyhytaikaissäätöön käytettävä vesivoima vähentää merkittävästi sähköhuollon ympäristöpäästöjä. Mikäli Sierilän voimalaitosta ei rakenneta, aiheuttaisi vastaavan energiamäärän tuottaminen muilla tuotantomuodoilla päästöjä ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan seuraavasti: 81 000 tonnia hiilidioksidia, 118 tonnia rikkidioksidia, 139 tonnia typen oksideja ja 9 tonnia hiukkasia. Kioton pöytäkirjan mukaisesti Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut rajoittamaan kasvihuonekaasupäästönsä vuosina 2008 2012 vuoden 1990 päästöjen tasolle. Kioton pöytäkirjan mukaiset kokonaispäästöt ovat Suomessa viime vuosina olleet 10 20 % yli velvoitetason. Suomen kansallisen
energia- ja ilmastostrategian mukaan tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman suuri osuus vesivoiman tuotannon lisäämismahdollisuuksista ottaen huomioon energia- ja ilmastopolitiikan (2005) tavoitteet, ympäristönsuojelun näkökohdat ja alueelliset vaikutukset. Vesivoiman uusimisella, kunnostuksella ja lisärakentamisella voidaan lisätä vuosittaista sähköntuotantokapasiteettia noin 260 GWh. Tästä lisäkapasiteetista Sierilässä tuotettavaksi suunniteltu energiamäärä 120 GWh on noin 46 %. Siten uusiutuviin energialähteisiin kuuluvan vesivoiman käytön lisäämisessä Kemijoen pääuoman loppuun rakentamisen osuus on varsin merkittävä. 7 Hankkeen tarkoitus ja nykyiset säännöstelyt Suunniteltu Sierilän vesivoimalaitos sijoittuu Rovaniemen kaupungin alueelle Oikaraisen kylään, noin 20 km Rovaniemeltä Kemijokea ylävirtaan. Uoman sulkeva pato on suunniteltu Kemijoen suusta mitattuna suunnilleen jokikilometrille 143. Voimalaitoksen rakennusvirtaama on 650 m 3 /s. Padotuskorkeudella N 43 + 82,00 m voimalaitoksen putouskorkeus on kahdeksan metriä. Laitoksesta saatava nimellisteho on noin 44 MW ja vuosienergia noin 155 GWh. Sierilän voimalaitoksen rakentaminen vähentää yläpuolisen Vanttauskosken voimalaitoksen putouskorkeutta noin kaksi metriä, jolloin nimellistehon nettolisäykseksi jää noin 28 MW ja vuosienergian lisäykseksi noin 120 GWh. Tulevan padotusaltaan pituus on noin 32 km. Uoman sulkevan padon edustalle muodostuu noin neljän kilometrin pituinen järvimäinen osuus Savimukkaan saakka, josta ylävirtaan päin mennessä joki rajautuu lähes nykyiseen rantaviivaan joitakin alavia asumattomia alueita lukuun ottamatta. Padotusallas on leveimmillään noin 900 metriä Heinisuvannon kohdalla. Padotusaltaan pinta-ala on noin 1 265 ha, josta nykyistä vesialuetta on noin 909 ha. Veden alle jäävää maa-aluetta on runsaat 356 ha. Hanketta varteen tarvitaan alueita yhteensä 1 474,4 ha, josta maa-aluetta on 538,3 ha ja vesialuetta 937,1 ha Hakemuksen mukaan hankkeen vaikutusalue rajautuu ylävirran puolella Vanttauskosken voimalaitokseen ja alavirran puolella Sierilän voimalaitoksen alakanavaan. Hakija on 23.5.2007 toimittanut katselmustoimituksen toimitusinsinöörille lisäselvityksen hankkeen vaikutuksista voimalaitoksen alapuoliselle jokiosuudelle. Vaikutuksia on tarkemmin selvitetty jäljempänä kohdassa "Vedenkorkeudet ja virtaamat". Lisäselvityksen mukaan hankkeen vaikutusalue rajautuu voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella Olkkakoskeen saakka. Kemijoen vesistössä on toteutettu Olkkajärven, Juotaksen, Kaihuan ja Kaarnin, Kemijärven, Suolijärvien ja Isojärven sekä Lokan ja Porttipahdan säännöstelyt. Näistä Kemijärven, Suolijärvien ja Isojärven sekä Lokan ja Porttipahdan säännöstelyillä vaikutetaan koko Kemijoen pääuoman voimalaitosketjun käyttöön. Sierilän voimalaitoshankkeella ei ole vaikutuksia toteutettuihin säännöstelyihin. Vesistössä ei ole vireillä säännöstelyhankkeita, joihin tämä hanke vaikuttaisi. Suunnitellut työt ja arvio työajasta Koneasema rakennetaan Sieriniemen läpi kaivettavaan kanavaan. Tulva-aukot rakennetaan Kemijoen pääuoman sulkevan padon yhteyteen,
Sieriniemen ja Petäjäniemen kärjen väliin. Rantapadot rakennetaan nykyisen rantatörmän paikalle. 8 Raivaus-, maisemointi- ja rannansuojaustyöt Raivaustyöt aloitetaan Sieriniemen alueelta heti ensimmäisen rakennusvuoden alussa. Maisemointi- ja rannansuojaustöitä tehdään kaikkien neljän rakentamisvuoden aikana. Raivaus-, rakennus- ja maisemointitöissä pyritään ottamaan huomioon arvokkaiden habitaattien esiintymisalueet mahdollisuuksien mukaan. Koneasema Sierilän voimalaitos on suunniteltu Kemijokeen rajoittuvaan niemeen. Laitos on yhdistetty Kemijokeen ylä- ja alakanavalla. Voimalaitos perustetaan kallionvaraiseksi. Suurin osa rakenteesta sijoittuu ympäröivän maaston alapuolelle. Voimalaitos rakennetaan kuivatyönä, eikä sitä varten tarvitse rakentaa työpatoja. Suunnitelmassa on esitetty voimalaitoksen ohjeellinen rakenne. Tarkka rakenne ja korkeusasema määräytyvät valittavien koneiden ja laitteiden perusteella. Lopullinen rakenne ei poikkea ulospäin merkittävästi esitetystä. Voimalaitoksen vesitiet voidaan sulkea ylä- ja alavirran puolelta. Alavirran puolelta voimalaitos suljetaan luukkulohkoilla ja ylävirran puolelta koneistot sulkemalla. Tämän jälkeen on mahdollista sulkea myös vesitiet luukuilla, seteillä tai luukkulohkoilla. Suunnitelman mukaan koneasemaan sijoitetaan kolme turbiinia, mutta niiden lukumäärä ja tyyppi voivat vielä muuttua pääkoneistojen tarjousten kokonaistaloudellisen vertailun perusteella. Tarjouskilpailu voidaan järjestää vasta vähän ennen rakentamisen aloittamista. Rakennusvirtaama eli turbiinien läpi juoksutettava virtaama on kuitenkin enintään 650 m 3 /s, eikä koneistotyypin tai koneistojen määrän valinnalla ole vaikutusta vedenkorkeuksiin ja virtausnopeuksiin. Voimalaitoksen rakentaminen aloitetaan keskuskaivannon kaivutöillä. Keskuskaivanto käsittää koneasema-alueen sekä osan ylä- ja alakanavasta. Kaivettavat massat tällä alueella ovat noin 500 000 m 3, ja kaivutyön arvioidaan kestävän noin viisi kuukautta. Kaivutyön loppuvaiheessa aloitetaan lujitusinjektoinnit kallioon, minkä jälkeen louhitaan kalliota noin 71 000 m 3. Louhintatyöt saadaan päätökseen noin seitsemän kuukauden kuluttua työmaan aloittamisesta, minkä jälkeen alkavat koneaseman perustusten ja yläpuolisten rakenteiden betonointityöt määrältään yhteensä 25 000 m 3. Koneistojen asennus voidaan aloittaa runsaan kahden ja puolen vuoden kuluttua työmaan aloittamisesta. Koneistoasennukset valmistuvat neljännen rakennusvuoden lopulla. Padot Voimalaitosaltaan muodostavat kolme varsinaista maapatoa ja neljä rantapatoa. Patojen yhteispituus on noin 5 000 metriä. Kemijoen eteläpuolelta alkaen maapadot ovat seuraavat: uoman sulkeva maapato 1, jonka pituus on noin 340 m, tulva-aukko, joka varustetaan segmenttiluukuilla,
maapato 2, pituus noin 650 m, tulva-aukkojen ja koneaseman välillä, koneasema, jonka vesitiet voidaan sulkea luukkulohkoilla ja maapato 3, pituus on noin 280 m. Lisäksi tarvitaan padotusaltaan muodostamiseen neljä rantapatoa: rantapato 1, maapato länsirannalla, pituus on noin 100 m, rantapato 2, maapato länsirannalla, pituus on noin 1 900 m, rantapato 3, maapato itärannalla, pituus on noin 1 300 m ja rantapato 4, maapato itärannalla, pituus on noin 400 m. Patojen tiivistysrakenne on suunniteltu hätä-hw -tason yläpuolelle. Padoille ei ole suunniteltu yleistä liikennettä. Myös tarvittavat huoltotiet tehdään pääosin patojen taustalle. Patojen harjaleveys on noin 5 metriä. Patojen märän luiskan verhous määräytyy aallokon mukaan. Joillakin rantapato-osuuksilla märkä luiska on suunniteltu verhottavaksi kivisellä moreenilla, joka aikaa myöten huuhtoutuu luonnonmukaiseksi rantakivikoksi. Pääosa padoista sijoittuu vanhaa rantatörmää vasten ja törmän päälle, jolloin varsinainen kuiva luiska jää hyvin matalaksi. Niillä osuuksilla, joissa muodostuu selvä kuiva luiska, se verhotaan turpeella ja nurmetetaan. Patojen ali ja läpi tulevat suotovedet kuivatetaan taustan kuivatusojiin tai salaojajärjestelmiin. Pääpatojen suotovedet johdetaan padon alapuolelle jokiuomaan tai alakanavaan. Rantapatojen kuivatusvedet johdetaan purouomiin, joista vedet virtaavat Kemijokeen patojen alapuolelle. Maa- ja rantapatojen sijoitus ja tyyppipoikkileikkausten paikat on esitetty hakemussuunnitelmassa. Koska kyse on tyyppipiirustuksista, patojen yksityiskohtainen rakenne voi vielä tarkentua, mutta patojen linjaukset ja harjakorkeudet eivät muutu. Maapadon 1 tyyppipoikkileikkaus on esitetty hakemussuunnitelmassa. Padon harjan korkeus on N 43 + 85,20 m. Pato on uoman sulkeva maapato, joka rakennetaan työpatojen suojassa. Rakennustyö aloitetaan sen jälkeen, kun tulva-aukot on rakennettu valmiiksi. Työpadot jäävät osaksi pysyvää rakennetta. Maapatojen 2 ja 3 suunnitellut tyyppipoikkileikkaukset on esitetty hakemussuunnitelmassa. Patojen harjakorkeus on N 43 + 85,00 m. Maapadot rakennetaan osin kuivatyönä koneaseman rakentamisen yhteydessä. Osa padoista, uoman törmät ja yläkanavan yläosat, tehdään alaosiltaan märkätyönä. Rantapatojen 1, 2, ja 3 tyyppipoikkileikkaukset on esitetty hakemussuunnitelmassa. Patojen harjan korkeus on N 43 + 84,60 m. Padot tehdään pääosin kuivatyönä. Patojen rakentaminen ei riipu muiden rakenteiden valmistumisesta. Patoihin ja patojen taustalle asennetaan mittalaitteita padon toiminnan seuraamista varten myöhemmin laadittavan suunnitelman mukaan. Tällaisia laitteita ovat muun muassa pohjavesiputket, huokospaineanturit sekä painumien ja suotovesien tarkkailulaitteet. Padot rakennetaan pääosin Petäjäniemen alueen massoista. Voimalaitoksen, tulva-aukkojen tai kanavien kaivutöihin ei ole saatavissa riittävästi patoihin kelpaavaa moreenia. Kallion louhintatöistä saatava louhe kattaa vain murto-osan tarvittavasta verhousmateriaalista. Rantapatojen tiivistäväksi rakenteeksi on valittu paikoitellen teräspontti, minkä ta- 9
kia vaadittavat kaivu- ja täyttötyöt vähenevät merkittävästi perinteiseen moreenitiivistykseen verrattuna. Rantapatojen 1 ja 2 sekä maapadon 1 rakentamiseen käytetään Petäjäniemen alueelta saatavaa moreenia. Maapadon 1 massat ovat noin 130 000 m 3, ja sen rakentamiseen menee aikaa noin kolme kuukautta. Maapatojen 2 ja 3 sekä rantapatojen 3 ja 4 rakentamiseen käytetään Pikkuvaarasta saatavaa moreenia. Moreenialueet ovat hakijan omistuksessa. Maapadot 2 ja 3 sekä rantapadot rakennetaan toisen ja kolmannen rakennusvuoden kesä- ja syyskausina. Viimeisen rakennusvuoden kesällä maapadoista rakennetaan enää maapato 1. Työ vaikuttaa alapuolisen uoman vedenlaatuun ajoittain erityisesti rakennettaessa ja purettaessa työpatoja. 10 Tulvaluukut ja niihin liittyvät rakenteet Tulvan ohijuoksutuksia varten rakennetaan kolme tulva-aukkoa, joiden kunkin leveys on 12 metriä, kynnyskorkeus N 43 + 71,00 m ja vaimennusaltaan pohja tasolla N 43 + 64,00 m. Mallikokeiden mukaan tulvaaukkojen purkauskyky on 3 260 m 3 /s yläveden korkeudella N 43 + 84,00 m. Normaalilla ylävedenkorkeudella N 43 + 82,00 m aukot purkavat 2 470 m 3 /s. Tulva-aukot rakennetaan työpadon suojassa niin valmiiksi, että niiden kautta voidaan juoksuttaa joen vesi kesäaikana ennen kuin uoman ylittävä pato rakennetaan. Työpatojen rakentaminen ja purkaminen aiheuttaa veden samentumista. Tulva-aukkojen rakentaminen ensimmäisen rakennusvuoden tulvan jälkeen aloitetaan työpadon (työpato 1) rakentamisella. Patoon tarvittava louhe ajetaan Permantokosken läjitysalueelta ja moreeni läheisen Pikkuvaaran moreeniesiintymästä. Työpadon rakentaminen kestää noin kolme kuukautta. Padon valmistumisen jälkeen padon sisään jäävä työalue pumpataan kuivaksi ja maita kaivetaan noin 28 000 m 3. Kalliopinnan paljastuttua louhitaan kalliota noin 31 000 m 3. Tulva-aukkojen perustusten betonointityöt aloitetaan toisen rakennusvuoden alussa tai viimeistään keväällä. Tulva-aukkojen betonointia on yhteensä noin 18 200 m 3. Tulvaluukkujen asennus aloitetaan kolmannen rakennusvuoden lopulla tai neljännen rakennusvuoden alussa. Viimeisenä rakennusvuotena tulvan jälkeen puretaan työpato 1. Jokiuoman ylittävää maapatoa 1 varten rakennetaan työpadot 2 ja 3, joiden väliin jäävä alue pumpataan kuivaksi, ja rakennetaan maapato 1. Samaan aikaan kaivetaan tulva-aukon alapuolisen tulvakanavan loppuosa osittain vedestä kaivuna ja osittain pienehköjä työpatoja käyttäen. Tulva-aukkojen yhteyteen rakennetaan niemeke maisemointitarkoituksessa työpadon 1 purkumassoista. Massoja käytetään myös työpatojen 2 ja 3 rakentamiseen. Kemijoen virtaus ohjataan tulva-aukkojen kautta neljännen rakennusvuoden kesällä työpadon 1 purkamisen alettua. Perattavat ja kaivettavat uomat Voimalaitosta varten kaivetaan Sieriniemen poikki ylä- ja alakanavat, joiden pituus- ja tyyppipoikkileikkaukset on esitetty hakemussuunnitelmassa. Yläkanava kaivetaan pääosin kuivatyönä rantatörmään jätettävän kannaksen suojassa. Voimalaitosrakenteiden valmistuttua niin pitkälle, että ne voidaan sulkea yläpuolelta, kannas puretaan ja kanava
kaivetaan valmiiksi osin märkätyönä. Samalla rakennetaan maapadot 2 ja 3 valmiiksi. Alakanava kaivetaan osin kuivatyönä koneaseman rakentamisen yhteydessä. Alakanavan alaosa tehdään työpadon (työpato 4) suojassa. Työpadon rakentaminen ja purku, samoin kuin märkätyönä tehtävä kanavan liittäminen jokiuomaan aiheuttavat veden samentumista. Tulva-aukkojen alapuolelle kaivetaan tulvakanava, jonka alkuosa tehdään kuivatyönä tulva-aukkojen rakentamisen yhteydessä. Loppuosa kaivetaan märkätyönä tai pienten työpatojen suojassa. Kanavan oikean reunan vahvistaminen edellyttää kaivua tulvakanavan pohjatason alapuolelle. Oikea reuna verhotaan joko lohkareilla tai maabetonilla. Mallikokeiden mukaan jokiuoman vasenta reunaa tulva-aukkojen alapuolella ei tarvitse verhota. Tämä kuitenkin edellyttää aukkojen tasaista avaamista mallikokeissa tutkitulla tavalla. Kanavien ja rakenteiden alueelta tulevat massat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan rakenteisiin. Ylijäämämassat läjitetään erillisen maisema-suunnitelman mukaan. Ylä- ja alakanavaa kaivetaan toisen ja kolmannen rakennusvuoden alkukuukausina. Kesäaikana käytettävissä olevaa kalustoa pyritään käyttämään maapatotöihin. Keskuskaivannon kaivamisen jälkeen ylä- ja alakanavan kaivettavia massoja on vielä 1 000 000 m 3, josta alakanavan vedenalaista osuutta Kemijoessa on noin 130 000 m 3. Vedenalainen kaivu ajoittuu joko kolmannen tai neljännen rakennusvuoden kesään. Alakanavan loppuosa kaivetaan kuivatyönä alakanavan alapäähän rakennettavan työpadon 4 suojassa toisena ja kolmantena rakennusvuotena. Työpatona toimiva yläkanavan Kemijoesta erottava kannas poistetaan viimeisen rakennusvuoden kesällä. Työpadon 1 suojassa kaivetaan tulvakanavan yläpää toisena rakentamisvuotena. 11 Vedennosto ja viimeistelytyöt Vedennosto aloitetaan viimeisen rakennusvuoden lopulla, kun maapato 1 on valmis. Vedennosto toteutetaan erikseen laadittavan aikataulun ja tarkkailuohjelman mukaan. Viimeistelytyöt tehdään viidennen rakentamisvuoden aikana. Kuivatusojat Rantapadon 2 taustalle rakennetaan luonnonmukainen ohitusuoma rantapatoon 1 sijoitettavan rummun kautta. Ohitusuomaan johdetaan rantapadon 2 suotovedet ja taustan pintavedet. Ohitusuoma laskee Petäjäniemestä päin Kemijokeen Sierijoen suusta ylävirtaan. Rantapatojen 3 ja 4 suotovedet sekä taustan pintavedet ohjataan kuivatusojien kautta Majavaojaan, joka laskee Majavalampien ja Hanninojan kautta Kemijokeen. Hakija on 16.5.2008 päivätyssä katselmuskirjasta antamassaan muistutuksessa muuttanut hakemustaan tältä osin ja esittänyt, että rantapadon 3 suotovesien ja taustan kuivatusvesien johtamiseksi hakijalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus salaojan sijoittamiseksi eräiden tilojen alueille. Salaojan yksityiskohtainen sijoitussuunnitelma ja korvausesitys on toimitettu aluehallintovirastolle 29.4.2010.
12 Muut rakenteet Koneasemalta alavirtaan päin rakennetaan 110 kv:n ulkokytkinlaitos. Laitokselta lähtevä voimajohto ylittää Kemijoen, jonka jälkeen se liitetään 110 kv:n voimansiirtoverkkoon kaavaan varattua johtokäytävää pitkin. Koneasemalta tulva-aukoille rakennetaan 20 kv:n johto tulvaaukkojen omakäyttöä varten. Ehdotus padotus- ja juoksutussäännöksi Hakija on esittänyt, että vedenpinta Sierilän voimalaitospadolla saadaan nostaa niin, ettei se tuulista tai muista tilapäisistä, luvan saajasta riippumattomista tekijöistä johtuvia, lyhytaikaisia poikkeamia lukuun ottamatta ylitä korkeutta N 43 + 82,00 m. Voimalaitoksen juoksutusta voidaan tehon tarpeen vaihtelujen mukaan muuttaa. Juoksutettavien vesimäärien muutokset on suoritettava siten, ettei vesistössä tai sen rannoilla aiheudu enempää vahinkoa kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Hakija on 23.5.2007 toimitusinsinöörille toimitetussa selvityksessä esittänyt Sierilän voimalaitoksen alapuolisten vuorokausisäännöstelyn haittavaikutusten vähentämiseksi seuraavanlaista juoksutussääntöä: Sierilän voimalaitoksesta juoksutettavien vesimäärien muutokset on suoritettava siten, ettei vesistössä tai sen rannoilla aiheudu enempää vahinkoa kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Vedenpinta Sierilän voimalaitospadolla saadaan nostaa niin, ettei se tuulista tai muista tilapäisistä, luvan saajasta riippumattomista tekijöistä johtuvia, lyhytaikaisia poikkeamia lukuun ottamatta ylitä korkeutta N 43 + 82,00 m. Kesäkuun 1. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana 1) voimalaitoksen juoksutuksen tuntikeskiarvo on vähintään 40 m 3 /s lukuun ottamatta juoksutukseen vaikuttavien häiriöiden lyhytaikaisia poikkeamia, 2) viikonloppuisin, kun Kemijärven edellisen vuorokauden tulovirtaama alittaa 300 m 3 /s, ei laitoksen juoksutuksen kolmen tunnin keskiarvo saa ylittää 500 m 3 /s. HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ YVA-MENETTELY JA KAA- VOITUSTILANNE Päätökset Suunnitellun hankkeen vaikutusalueella ovat voimassa seuraavat lupapäätökset: Vanttauskosken voimalaitoksen rakentamista koskevat Pohjois- Suomen vesioikeuden 20.2.1965 antama päätös nro 6/65/I ja korkeimman hallinto-oikeuden 8.6.1967 antama päätös.
Permantokosken voimalaitoksen rakentamista koskevat Pohjois- Suomen vesioikeuden 19.11.1969 antama päätös nro 61/69/I ja korkeimman hallinto-oikeuden 22.4.1971 antama päätös diaarinro 1886 ja 1867. Valajaskosken voimalaitoksen rakentamista koskevat Pohjois-Suomen vesioikeuden 15.11.1963 antama päätös nro 80/63/I ja korkeimman hallinto-oikeuden 9.5.1964 antama päätös sekä rakennusvirtaaman nostamista koskevat Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 14.7.2000 antama päätös nro 47/00/1, Vaasan hallinto-oikeuden 23.2.2001 antama päätös sekä perkaamista koskeva Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 17.3.2003 antama päätös nro 18/03/1. Lapin ympäristökeskus on 19.12.2008 päätöksellään rajannut luonnonsuojelulain (1096/1996) 47 :n 1 momentin ja luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) 22 :ssä tarkoitetun erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan. Rajauksen pinta-ala on 0,63 ha. Luonnonsuojelulain 47 :n mukaan rajauksen mukaisen esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. YVA-menettely Sierilän voimalaitoksen suunnittelualueella toteutettiin ympäristövaikutusten arviointi vuosina 1997 2000. YVA-menettelyn jälkeen on selvitetty rakentamisesta ympäristölle aiheutuvien haittojen vähentämiskeinoja ja suunniteltu korvaavia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden ja vesistön moninaiskäytön säilyttämiseksi. Hakijan näkemyksen mukaan voimalaitoksen rakentaminen Sieriniemeen eli vaihtoehto 1 on teknisesti ja taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella myös luontoon kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisemmät kuin muissa sijaintivaihtoehdoissa, kun tarkastellaan hankkeen vaikutuksia jokiympäristön luonnontilaan, vedenlaatuun, kalojen ja törmäpääskyjen elinympäristöihin sekä maisemaan. Vähiten suositeltava sijaintivaihtoehto oli vaihtoehto 2. Valitulla padotuskorkeudella N 43 + 82,00 m hankkeen vaikutukset elinympäristöihin, Körkön kulttuurimaisemaan, lunastettavien rakennusten määrään, kulkuyhteyksiin ja vesihuoltorakenteisiin jäävät vähäisemmiksi kuin vaihtoehtoisella padotustasolla N 43 + 83,00 m. YVA-menettelyn aikana käynnistettyä vuorovaikutteista asioiden käsittelytapaa ja osallistavaa suunnittelua on jatkettu vaikutusalueen sidosryhmien kanssa. Kaavoitus Suunnittelualueella ovat voimassa Rovaniemen maakuntakaava vuodelta 2000 ja osittain myös Oikaraisenkylän ja Jyrhämäjärven yleiskaava. Yleiskaava on hyväksytty Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuustossa 18.6.2001 ja siihen on tehty muutoksia 18.4.2005 ja 4.9.2006. Kaava ulottuu Kemijokivarressa Sieriniemen yläpuolelta Petäjäniemen kohdalta joen lounaispuolella noin 1,5 km Nuottisaaren alapuolelle ja joen koillispuolella noin 3,0 km Nuottisaaren alapuolelle. Kaavan laadinnassa on otettu huomioon Sierilän voimalaitoshanke siten, että suunniteltu voimalaitoksen ja patorakenteiden tarvitsema alue on merkitty erityisalueeksi (E) ja läjitysalue maa-ainesten ottoalueeksi (EO). Muutoksessa 4.9.2006 on otettu huomioon Oikaraisen lossin korvaaminen sillalla ja sen vaatimat aluetarpeet. 13
Rovaniemen maalaiskunnan valtuusto on hyväksynyt Koskenkylän osayleiskaavan 2.11.2000. Kaava-alue alkaa Olkkakosken niskalta Honkasaaren kohdalle saakka. 14 TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET JA LUNASTETTAVAT ALUEET Alueet Rakentamiseen tarvittavat maa- ja vesialueet sekä sopimustilanne 29.11.2005 Sierilässä Tarvittava maa-alue ha Tarvittava vesialue ha Tarvittava alue yhteensä ha Hakija Muu Yht. Hakija Muu Yht. Hakija Muu Yht. Veden alle jäävät alueet 169,6 186,9 356,5 886,9 22,2 909,1 1 056,5 209,1 1 265,6 Täyttöalueet 0,7 3,6 4,3 0,6-0,6 1,3 3,6 4,9 Voimalaitosalue ja muu rakentamiseen tarvittava alue 130,4 47,1 177,5 26,9 0,5 27,4 157,3 47,6 204,9 Yhteensä ha 300,7 237,6 538,3 914,4 22,7 937,1 1 215,1 260,3 1 475,4 Yhteensä % 55,9 44,1 100,0 97,6 2,4 100,0 82,4 17,6 100,0 Yllä esitettyyn alueiden omistustilanteeseen on tullut muutoksia hakemuksen vireilletulon jälkeen. Ennen katselmustoimituksen päättymistä hakija oli ostanut alueen tai tehnyt sopimuksen 63 tilan osalta. Näistä yksi tila ei sijaitse padotusalueella, vaan voimalaitospadon alapuolisella hankkeen vaikutusalueella. Tilakorteista suoritettujen laskelmien mukaan hakija on katselmustoimituksen aikana saanut omistukseensa/sopinut hanketta varten tarvittavista maa-alueista 23,72 hehtaarin osalta (omistusoikeudella 23,264 ha ja sovittu tarvittavan alueen korvauksesta 0,456 ha) ja hanketta varten tarvittavista vesialueista 3,983 hehtaarin osalta (luvuissa ei ole mukana vettyvät alueet). Hakija on edelleen katselmustoimituksen päättymisen jälkeen ostanut tai tehnyt tilusvaihtosopimuksen viiden tilan kanssa. Näistä yhden tilan alueita ei tarvita hanketta varten, mutta tila sijaitsee osittain hankkeen vaikutusalueella. Hakija on saanut katselmustoimituksen päättymisen jälkeen omistukseensa hanketta varten tarvittavia maa-alueita 4,22 ha. Yhteensä hakija on tehnyt hakemuksen vireilletulon jälkeen kaupan tai sopimuksen 68 tilan kanssa. Hakija omistaa hanketta varten tarvittavista maa-alueista 328,144 ha eli noin 61 %, hanketta varten tarvittavista vesialueista 918,4 ha eli 98 % ja kaikista hanketta varten tarvittavista alueista yhteensä 1 243,544 ha eli 84,3 %. Sierilän voimalaitoksen rakentamiseksi on tarpeen saada oikeus muuttaa vesialueeksi edellä mainitut ja hakemussuunnitelmassa esitetyt kaivualueet ja padotusaltaaseen kuuluvat maa-alueet sekä saada oikeus ottaa pysyvään käyttöön tarvittava vesivoima. Muiden kuin hakijan omistamien veden alle jäävien maiden, käyttöön otettavan ja mene-
tettävän vesivoiman sekä vettyvien alueiden omistajille tulee määrätä kertakaikkiset korvaukset. Hakija on esittänyt lunastettavaksi voimalaitosalueeseen kuuluvat tai muutoin rakentamiseen pysyvästi tarvittavat alueet, jotka ovat muun kuin hakijan omistuksessa. Lunastettavat tilat ja niiden pinta-alat selviävät alla olevasta taulukosta. Lunastettavaksi esitetyt alueet: 15 Kiinteistötunnus Tilan nimi Lunastettava alue Pinta-ala ha 699-403-0026-0115 Leppälä Maapatoalue 0,132 699-403-0056-0037 Huhta Maapatoalue 0,906 699-403-0056-0038 Ylihuhta Maapatoalue 0,156 699-403-0067-0002 Haapatörmä Maapatoalue 0,217 699-403-0067-0003 Mäkelä Maapatoalue 0,272 699-403-0067-0010 Kuusenlahti Maapatoalue 0,145 699-403-0075-0000 Korkalonvirta Maapatoalue 2,811 699-403-0075-0000 Korkalonvirta Padotusalue 0,380 699-403-0075-0000 Korkalonvirta Padon alapuolinen alue 0,659 699-403-0075-0000 Korkalonvirta Täyttöalue 0,485 699-403-0878-0022 RN:ot 26:1-5 yht. maa-alue Muu tarvittava alue 0,362 699-409-0016-0030 Saaritila Maapatoalue 0,830 699-409-0016-0068 Viirilä-Alamommo Maapatoalue 6,839 699-409-0016-0069 Airala Maapatoalue 0,115 699-409-0029-0005 Arola Voimalaitosalue 4,961 699-409-0029-0023 Alasierilä Alakanava-alue 0,052 699-409-0029-0023 Alasierilä Voimalaitosalue 4,838 699-409-0029-0025 Sierilä Voimalaitosalue 6,590 699-409-0030-0007 Törmälä Maapatoalue 0,350 699-409-0030-0010 Hannila Alakanava-alue 0,455 699-409-0030-0010 Hannila Maapatoalue 3,014 699-409-0030-0010 Hannila Padotusalue 1,652 699-409-0030-0010 Hannila Voimalaitosalue 16,531 699-409-0076-0000 Rovavirta Maapatoalue 1,294 699-409-0076-0000 Rovavirta Padotusalue 1,480 699-409-0076-0000 Rovavirta Padon alapuolinen alue 1,549 699-409-0076-0000 Rovavirta Täyttöalue 0,135 699-409-0076-0000 Rovavirta Voimalaitosalue 0,677 699-409-0876-0002 Rovaniemen jakokunnan vedet Maapatoalue 0,103 699-409-0878-0031 RN:ot 29:11-13 mutapalsta Voimalaitosalue 0,246 Lunastettavaksi esitettävät alueet yhteensä 58,236 Hakemuksen vireille tulon jälkeen hakija on ostanut tai saanut tilusvaihtosopimuksella omistukseensa tilojen Haapatörmä RN:o 67:2, Mäkelä RN:o 67:3, Airala RN:o 16:69 ja Sierilä RN:o 29:25 hanketta varten tarvittavat alueet. Lunastettavaksi esitettyjä alueita on tämän jälkeen 51,131 ha. Hakija on 24.6.2010 aluehallintovirastolle toimittamassaan täydennyksessä tarkentanut koskitilojen Korkalonvirta ja Rovavirta lunastettavaksi esitettyjä alueita ja toimittanut päivitetyt tilakortit. Koskitilan Korkalonvirta osalta lunastettavaksi esitettyjen alueiden pinta-ala on kasvanut 3,607 ha ja koskitilan Rovavirta pinta-ala 0,725 ha. Lunastettavaksi esitettyjä alueita on tämän jälkeen kaikkiaan 55,463 ha.
Hakijan on tarpeen saada työaikaisena käyttöoikeutena oikeus ruopata matalat padotusalueet ja oikeus täyttämällä korottaa ne alavat ranta- ja läjitysalueet, jotka on maisemasuunnitelmissa esitetty tällaisiksi toimenpidealueiksi. Lisäksi hakijan on tarpeen saada oikeus suorittaa kaivutyöt vesialueella tulvakanavassa ja alakanavan jatkeen alueella. Luettelo tiloista, joista ei ole tehty vapaaehtoista sopimusta, on hakemussuunnitelmassa (liite 40). Luettelossa on ilmoitettu tilat, joista on esitetty lunastettavaksi alueita sekä tilat, joiden alueisiin on tarpeen saada käyttöoikeus tai joille yrityksestä muutoin aiheutuu vahinkoa. Liitteestä 40 on toimitettu katselmustoimituksen toimitusinsinöörille päivitetty luettelo 1.11.2007 tilanteesta. Lisäksi on toimitettu luettelo tiloista, joista ei ole sovittu 10.1.2008 mennessä. Tilakohtaisesti laadituista vahinkoarvioista ilmenevät alueiden tiedossa olevat omistajat tai haltijat, karttakuvioiden tiluslajit ja pinta-alat sekä muut vesiasetuksen 61 :n 1 momentin 20) kohdassa ja 56 :ssä mainitut asiat sekä tilojen vahinkoarviot ja hinnoitteluperusteet. 16 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA JA HANKKEEN VAIKUTUKSET SIIHEN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Yleiskuvaus vesistöstä Kemijoen valuma-alueen pinta-ala on 51 400 km 2 ja järvisyys 2,9 %. Sierilän valuma-alue on 29 690 km 2. Kemijoen suurimmat sivujoet ovat Ounasjoki, Raudanjoki, Kitinen ja Luiro. Vesistön suurimmat järvet ovat Kemijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Kemijoen pääuomaan on rakennettu kahdeksan voimalaitosta, jotka ovat Kemijärvestä alaspäin Seitakorva, Pirttikoski, Vanttauskoski, Valajaskoski, Petäjäskoski, Ossauskoski, Taivalkoski ja Isohaara. Kemijoen pääuoma on jakautunut säätömahdollisuuksiltaan kahteen selvästi erottuvaan ryhmään. Ylempään ns. Luusuan voimalaitosryhmään kuuluvat Kemijärven alapuoliset laitokset Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohtaan saakka eli Seitakorva, Pirttikoski, Vanttauskoski ja Permantokoski. Luusuan ryhmän tehonsäätökykyyn vaikuttavat oleellisesti ryhmän ylimmän laitoksen, Seitakorvan, juoksutuksen säätömahdollisuus ja tulovirtaaman vaihtelu sekä voimalaitosaltaiden käyttö. Luusuan ryhmän säätökyky on Kemijärven ansiosta erinomainen, kun taas Rovaniemen alapuolisen Petäjäisen ryhmän säätökykyä vähentää luonnontilainen jokijakso Vanttauskosken ja Valajaskosken välillä. Voimalaitosten välinen viipymä on tällä hetkellä Valajaskosken ja siten myös koko Petäjäisen ryhmän säädön kannalta epäedullinen. Sierilän voimalaitos lyhentää viipymän muutamaan tuntiin, jonka seurauksena Petäjäisen ryhmän säätökyky paranee ilman voimalaitosaltaiden vedenkorkeusvaihteluiden lisääntymistä. Vedenkorkeudet ja virtaamat Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Sierilää lähin yläpuolinen virtaamanmittauspaikka on Vanttauskosken voimalaitoksella. Sieltä saadaan myös Vanttauskosken alaveden kor-
Virtaama m 3 /s keustiedot. Noin 24 km Sierilän voimalaitospadolta ylävirtaan, Koskensaaren kohdalla, on vuodesta 1999 lähtien ollut käytössä paineanturilla varustettu, vedenkorkeustietoja tallentava mittauslaite ja luettava asteikko. Myös Raudanjokisuussa on ollut teräspaaluun kiinnitetty asteikko, joka on korvattu paineanturilla varustetulla, tallentavalla mittauslaitteella vuonna 1999. Lähimmällä vedenkorkeuden mittauspaikalla Raudanjokisuun alapuolella on asteikkoa havaittu kerran päivässä vuosina 1952 1999. Havaintojen mukaan ylin vedenkorkeus (HW) on N 43 + 79,28 m, alin vedenkorkeus (NW) on N 43 + 73,77 m ja keskivedenkorkeus (MW) on N 43 + 75,12 m. Paineanturilla varustettu mittauslaite on tallentanut vedenkorkeustietoja jaksoittain jopa 10 minuutin välein vuodesta 1997. Tänä jaksona HW = N 43 + 78,37 m, NW = N 43 + 74,03 m ja MW = N 43 + 75,15 m. Koskensaaressa olevalla vedenkorkeuden havaintopaikalla on havaittu asteikkoa kerran päivässä vuosina 1958 1999. Tänä aikana HW = N 43 + 84,91 m, MW = N 43 + 79,48 m ja NW = N 43 + 77,90 m. Paineanturilla varustettu mittauslaite on tallentanut vedenkorkeustietoja jaksolla 10.12.2001 7.10.2002. Tällöin HW = N 43 + 82,02 m, MW N 43 + 79,7 m ja NW = N 43 + 78,04 m. Lähin virtaamanmittauspaikka on Vanttauskosken voimalaitoksella. Vuosina 1971 2003 vuorokausikeskivirtaaminen suurin arvo on ollut 2 245 m 3 /s ja pienin arvo 41 m 3 /s. 17 VANTTAUSKOSKEN VIRTAAMAN PYSYVYYS PROSENTTEINA (HAVAINNOT VUOSILTA 1971-2003) 2500 2000 1500 1000 500 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Vanttauskosken virtaaman pysyvyys. Havainnot ovat vuorokausikeskiarvoja vuosilta 1971 2003 Virtaama 1 416 672 518 401 351 320 288 260 234 204 162 41 Pysyvyys % 1 5 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Nykyisten vedenkorkeuden mittauslaitteiden lisäksi rakennetaan voimalaitoksen ja säännöstelypadon yhteyteen tallentavat vedenkorkeuden mittauslaitteet. Ne mittaavat vedenkorkeutta ylä- ja alavedestä. Lisäksi voimalaitoksen ylä- ja alapuolelle asennetaan vedenkorkeusas-
teikot. Virtaamatiedot määritetään ja tallennetaan erikseen voimalaitokselta ja säännöstelypadolta. 18 Padotuslaskelmat ja vaikutukset vedenkorkeuksiin Sierilän padotuslaskelmat on laskettu dynaamisella 1-dimensioisella avouoman virtauslaskentaohjelmistolla. Voimalaitoksen aiheuttamia vedenkorkeuden ja virtaamien muutoksia on tarkasteltu padon yläpuolisessa säännöstelyaltaassa, joka ulottuu Vanttauskoskelle asti, ja alapuolisessa Valajaskoskelle ulottuvassa altaassa. Laskentamallissa tarkasteltu jokijakso alkaa Vanttauskoskelta kilometriltä 0,00 ja päättyy Valajaskoskelle kilometrille 72,490. Sierilän pato sijaitsee mallin kilometrillä 31,950. Laskennassa käytetyn Kemijoen uoman geometria on saatu 1950-luvulla mitatuista ja vuonna 1990 luodatuista poikkileikkauksista. Mallissa on Ounasjoki 9,1 kilometrin ja Raudanjoki 6,9 kilometrin pituisina uominaan. Näiden uomien poikkileikkaukset on saatu 1950- ja 1960-luvuilla suoritetuista luotauksista. Sierilän voimalaitoksen ylä- ja alakanava ovat mallissa suunnitelmien mukaisina. Poikkileikkauksia mallissa on yhteensä 987. Mallin pääuoma on kalibroitu virtaamilla 100 m 3 /s, 470 m 3 /s, 800 m 3 /s, 1 260 m 3 /s, ja 1 910 m 3 /s. Raudanjoki on kalibroitu virtaamilla 100 m 3 /s ja 470 m 3 /s. Ounasjoen kalibrointi on suoritettu joelta määritettyjen purkautumiskäyrien perusteella. Laskelmissa Sierilän ylävesikorkeus on koneaseman padon kohdalla N 43 + 82,00 m ja maksimirakennusvirtaama 650 m 3 /s. Vedenkorkeudet tulevalla padotusaltaalla on laskettu stationäärisen rakennusvirtaaman mukaisessa tilanteessa. Nykyiset vedenkorkeudet on laskettu virtaamalla 500 m 3 /s, joka vastaa tämänhetkistä Vanttauskosken rakennusvirtaamaa. Sierilän padotusaltaan vedenkorkeuslaskelmissa on otettu huomioon Vanttauskosken voimalaitokselle suunniteltu rakennusvirtaaman muutos. Vedenkorkeudet voimalaitoksen alapuolelta on esitetty vuorokautisen virtaamanvaihtelun mukaisessa tilanteessa esimerkkiviikolta 1.7.1999 13.7.1999, jolloin on esiintynyt voimakasta säätötarvetta. Sierilän padolla vedenkorkeus nousee nykyisestä tasosta N 43 + 75,65 m tasolle N 43 + 82,00 m eli 6,35 metriä. Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolella vedenkorkeus nousee nykyisestä tasosta N 43 + 80,42 m tasolle N 43 + 82,60 m eli 2,18 metriä. Sierilän alakanavan ja tulvaluukkujen väliin jäävällä alueella vesi ei nouse nykyisestä korkeudestaan. Jokiuoma ei myöskään kuivu, vaan alueen vedenkorkeus seuraa alakanavan suun ja Raudanjokisuun vedenkorkeuden muutoksia. Kuivina ajanjaksoina tulvaluukkujen alapuolella vedenkorkeus asettuu alajuoksulla sijaitsevan Valajaskosken voimalaitoksen ylävedenkorkeuden tasolle. Hakija on 23.5.2007 toimittanut katselmustoimituksen toimitusinsinöörille syvyyskartan alakanavan suun ja tulva-aukon väliseltä alueelta vedenkorkeuden ollessa tasolla N 43 + 74,30 m (katselmustoimituksen lisäselvitykset liite L2). Vedenkorkeutta voimalaitoksen rakentamisen jälkeen on arvioitu laskelmin ja se käy alimmillaan simuloidun tarkastelujakson 30.8. 12.9.2005 aikana tasolla N 43 + 74,20 m + N 43 + 74,30 m.
Hakija on lisäksi 23.5.2007 toimittanut toimitusinsinöörille selvityksen padotusaltaan nykyisistä ja Sierilän voimalaitoksen rakentamisen jälkeisistä tulvavedenkorkeuksista virtaamilla HQ 1/100 ja HQ 1/250 (katselmustoimituksen lisäselvitykset liite L3). Selvityksen mukaan tulvavedenkorkeudet nousevat Vanttauskosken voimalaitokselta lähtien Sierilän voimalaitoksen kohdalle tultaessa (eli patoallasalueella) siten, että ne ovat välittömästi Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolella 0,26 metriä ja Sierilän voimalaitoksen yläpuolella 1,58 metriä nykyisiä tulvavedenkorkeuksia ylempänä. Vastaavasti Sierilän voimalaitoksen alapuoliset tulvavedenkorkeudet alenevat siten, että ne ovat välittömästi Sierilän voimalaitoksen alapuolisella alueella 0,14 metriä alhaisemmat nykyisiä tulvavedenkorkeuksia. Jokea alavirtaan päin mentäessä nykyisten ja tulevien tulvavedenkorkeuksien erot tasoittuvat kokonaan jokikilometrin 138,700 kohdalla. Vedenkorkeudet Sierilän padon kohdalla, Körkönkarin, Tikkasenkarin, Tervakarin, Viirinkylän ja Vanttauskosken voimalaitoksella tulevat nousemaan alla olevan taulukon mukaisesti. 19 Paikka (paalu) HQ 1/100 HQ 1/100 HQ 1/250 HQ 1/250 Nykyinen Sierilä rakennettu Nykyinen Sierilä rakennettu Sierilän voimalaitos (143) 80,97 82,48 81,36 82,79 Körkönkari (150) 82,08 83,17 82,44 83,48 Tikkasenkari (156) 83,58 84,21 83,88 84,51 Tervakari (163) 84,61 85,07 84,92 85,39 Viirinkylä (169) 85,96 86,28 86,30 86,61 Vanttauskoski (174) 86,60 86,87 86,94 87,21 Vuorokausisäätöä koskevissa laskelmissa on käytetty lähtöarvoina Vanttauskosken virtaamia ajalta 1.7.1999 13.7.1999, jolloin on esiintynyt runsasta säätötarvetta. Virtaamahuiput Sierilän voimalaitoksella on edellä mainitulta jaksolta korotettu 500 m 3 :stä/s 650 m 3 :iin/s summavirtaaman pysyessä samana. Hakemuksen mukaan vedenkorkeuden vaihtelun muutos Raudanjokisuussa on: Maksimi nykyisin N 43 + 75,15 m Maksimi Sierilän rakentamisen jälkeen Minimi nykyisin N 43 + 74,27 m Minimi Sierilän rakentamisen jälkeen N 43 + 75,36 m N 43 + 74,28 m Hakija on 23.5.2007 ilmoittanut katselmustoimituksen toimitusinsinöörille, että vedenkorkeus on Raudanjokisuussa 30.8. 11.9.2005 vaihdellut N 43 + 74,41 m ja N 43 + 75,13 m välillä, eli 0,72 m. Sierilän voimalaitoksen rakentamisen jälkeen vaihtelu tapahtuu N 43 + 74,12 m ja N 43 + 75,36 m välillä, eli 1,24 m. Vedenkorkeuden 90 %:n pysyvyys on tasolla N 43 + 74,30 m. Hakija on 23.5.2007 toimittanut toimitusinsinöörille selvityksen vedenkorkeuden nykyisestä ja tulevasta suurimmasta vaihtelusta vuorokauden (30.8.2005) aikana kesällä normaalissa käyttötilanteessa Vanttauskosken ja Valajaskosken välillä (katselmustoimituksen lisäselvityk-
set liite L1). Selvityksen mukaan vedenkorkeuden vuorokautinen vaihtelu pienenee ja tasoittuu huomattavasti patosallasalueella, mutta keskimäärin kaksinkertaistuu noin 40 cm:stä 90 cm:iin voimalaitoksen alapuolisella alueella aina Olkkakoskelle saakka, jossa vedenkorkeuden vuorokautinen vaihtelu pysynee nykyisellä tasolla. 20 Vesivoima Sierilän alueella ei ole tällä hetkellä rakennettua vesivoimaa. Suunniteltu Sierilän voimalaitos käyttää hyväkseen putouskorkeuden Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolelta Sierilän alakanavan suulle. Vesivoiman omistusselvitys välillä Sierilän alakanava (=paalu 139,200 km, N 43 + 74,86 m) - Vanttauskosken alakanavan perkaus (=paalu 172,780 km, N 43 + 79,70 m): Koskitila, jakokunta yms. Teho tässä Omistussuhteet portaassa Kemijoki Oy hankkinut Muut omistavat nimi RN:o manttaali kw manttaali % kw manttaali % kw Korkalonvirta 75:0 0,3765 3932,4 0,365720 97,14 3819,8 0,010780 2,86 112,6 Rovavirta 76:0 0,2590 4396,7 0,258290 99,73 4384,6 0,000710 0,27 12,1 Vanttauskoski 282:1 0,2902 2145,2 0,290200 100,00 2145,2 - - - Viirin Voima 292:0 0,0148 1375,8 0,014700 99,32 1366,4 0,000100 0,68 9,3 Jussinlasku 37:8 0,0021 12,4 0,002100 100,00 12,4 - - Yhteensä 11 862,5 98,9 11 728,5 1,1 134,0 Sivujoet padotuskorkeuteen N 43 +82,00 m Kampsajoki 876:3 104,5 104,5 Kuohunkijoki 876:3 46,0 46,0 Kaikki yhteensä 12 013,0 97,6 284,5 Hankkeen yhteydessä menetetään padotusalueelle laskevissa sivujoissa (MQ 1 m 3 /s) korvattavaa vesivoimaa Kuohunkijoessa ja Kampsajoessa. Vesivoiman määrä ja omistussuhteet on esitetty edellä olevassa taulukossa. Hakija on esittänyt vesivoiman korvattavaksi siltä osin kuin se ei ole hakijan omistuksessa. Hakija on 5.9.2007 toimittanut katselmustoimituksen toimitusinsinöörille tiedot koski- ja virta-alueiden pinta-aloista (katselmustoimituksen lisäselvitykset liite L13 ja L14). Vesistön tila ja käyttö sekä vaikutukset niihin Vedenlaatu Rakentamisen yhteydessä toteutettavat vesirakennustyöt, perkaukset ja ruoppaukset lisäävät veden sameutta ja kiintoainepitoisuutta vesis-