FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Multian kunta Erkki Pyökkimies erkki.pyokkimies@multia.f i 11.12.2017 kunnanhallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue sairaanhoitopiiri maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö yksityinen palveluntuottaja joku muu 3. 1. Voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla osaltaan kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?
kantaa 4. Vapaamuotoiset huomiot. - Maaseutualuden osalta valinnanvapautta ole, koska todellisuudessa palveluiden tarjontaa ole. Uudistus on epäonnistunut, jos tavoittksi kirjattuja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista, kustannusten kasvun hillintää, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantamista, palveluintegraatiota ja peruspalvelujen vahvistamista saada toteutettua. Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännön kokonaisuuden keskeneräisyys vaikeuttaa arviointia sekä tämän että kyselyn monien muidenkin kysymysten osalta. Erityisesti perustuslakivaliokunnan edellyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin tehtävien muutosten olisi tullut olla etukäteen tiedossa kun otetaan kantaa valinnanvapauslakiin. 5. 2. Edistääkö valinnanvapauslakiluonnos tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? kantaa
6. Vapaamuotoiset huomiot. - Valinnanvapaus tule koskemaan aluta, joilla ole palveluiden tarjontaa. Epäselväksi jää, edistääkö uudistus aina tarkoituksenmukaisella, asiakkalle terveys- ja hyvinvointihyötyjä tuottavalla tavalla. Lakiluonnoksen mukaan asiakas voi äänestää jaloillaan, jos jatkossa on tyytymätön saamaansa palveluun. Maaseutualulla todellisuudessa ole vaihtoehtoja esim. pitkistä etäisyyksistä johtuen, joten kuntalaisilla ole todellisuudessa vaikutusmahdollisuuksia. 7. 3.Antaako lakiluonnos asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? kantaa 8. Vapaamuotoiset huomiot. - Periaatteessa lisää mahdollisuuksia, jos tarjontaa on. Järjestelmä on liian monimutkainen ja edellyttää asiakkaan kykyä arvioida omaa tilannettaan, vertailua tarjolla olevien palveluvaihtoehtojen kesken ja edellyttää myös hakeutumista palveluun. 9. 4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpta, toteutuuko lakiluonnoksen perusteella asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteen sovitettuja palveluja?
kantaa 10. Vapaamuotoiset huomiot. - Integraatio toteudu. Maakunnan tulee vastata laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Maakunnan mahdollisuudet ohjata tuottajia ovat rajallisia ja vaativat paljon yksityiskohtaisia sopimuksia, sopimusten valvontaa ja tuottajakorvausten erityisehtoja. Tietotekniset ratkaisut ja ohjelmistojen välinen integraatio on vasta valmistelutasolla ja tulevat vaatimaan monen vuoden työmäärän ennen kuin tuloksia voidaan todellisuudessa odottaa. Voidaanko palveluntuottajia pakottaa käyttämään samoja ohjelmistoja. 11. 5. Turvaako lakiluonnos palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation? kantaa
12. Vapaamuotoiset huomiot. - Kuntaliiton kannanoton mukaan järjestämisen ja tuottamisen erottaminen, monituottajamalli sekä valinnanvapauspalveluiden vieminen markkinoille on rakenne, joka itsessään tue integraatiota. Runsas integraatiota edistävä, eri tahojenyhtstyötä edellyttävä säännöstö saattaa antaa virheellisen kuvan integraation vahvasta asemasta ehdotetussa järjestelmässä. Ehdotettu malli on itsessään integraation näkökulmasta erittäin ongelmallinen ja edellyttää runsaasti tätä ongelmaa korjaavaa sääntelyä. Integraatio on ongelmallista erityisesti usta palveluja samanaikaisesti tarvitsevien asiakkaiden kohdalla, koska palvelut hajautuvat eri toimijoille. Paljon palveluja tarvitsevat voivat pudota sosiaali- ja terveyspalvelujen väliin. Monituottajamallissa tiedon kulku ja tiedolla johtaminen ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa aivan kesksellä sijalla. Jos niissä onnistuta, uudistuksen tavoittta tulla saavuttamaan. 13. 6. Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen? kantaa 14. Vapaamuotoiset huomiot. - Kokonaisuutena arvioiden maakunnan mahdollisuudet käyttää järjestämisvastuuseen kuuluvaa päätösvaltaa on riittämätön. Koska mm. -maakunnilta puuttuu verotusoikeus -maakuntien oikeus päättää palveluiden tuotantotavasta on rajoitettu
15. 7. Edistääkö lakiluonnos toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa? kantaa 16. Vapaamuotoiset huomiot. - Valinnanvapaus antaa mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja ja ottaa käyttöön uusia palveluinnovaatioita. Itse asiassa toimintatapojen muutos edellytä valinnanvapausuudistusta. 17. 8. Antaako valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? kantaa
18. Vapaamuotoiset huomiot. - Valinnanvapauden toteuttaminen esitetyssä muodossa vaikeuttaa kustannusten hillintätavoitteen saavuttamista. Kesksin syy on se, että malli rajoittaa maakunnan oikeutta päättää palvelujen tuotantotavasta ja ohjata palveluja kokonaisuutena. Kustannusten nousun riskejä aiheuttavat lisäksi järjestäjien ja tuottajien ICT-investointikustannukset, maakunnan ja tuottajien hallinnolliset tehtävät sekä valinnanvapausmalliin kuuluvat uudet elementit henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli sekä suun terveydenhuollon suoran valinnan palvelut. 19. 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 9a. Turvaavatko maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelujen tuotantoa koskevat säännökset (mm. 16 ) palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden kaikissa olosuhtssa? kantaa 20. Vapaamuotoiset huomiot. - Yhdenvertainen saatavuus ole mahdollista nykytilanteessakaan kä ole mitään näyttöä siitä, että maakuntamalli toisi asiaan parannusta. Lakiluonnokseen on haettu ratkaisuja, jotka käytännössä johtavat samaan lopputulokseen kuin aikaisempi lakiin perustuva yhtiöittämisvelvollisuus ilman, että maakunnan tarvitsee muodollisesti yhtiöittää tuottamansa valinnanvapauspalvelut. EU-oikeuden oikeuden näkökulmasta maakunnan tuottamat palvelut voitaisiin katsoa markkinaehtoiseksi taloudelliseksi toiminnaksi, jolloin säätely siirtyisi Euroopan unionin toimivaltaan. 21. 9b. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty sote-keskuksen lakisäätnen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen?
liian laaja sopiva liian suppea 22. Vapaamuotoiset huomiot. - 1 momentissa määritellyt terveydenhuollon palvelut vastaavat nykyistä terveyskeskuksen palveluvalikoimaa. 23. 9c. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty suunhoidon yksikköjen lakisäätnen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? liian laaja sopiva liian suppea 24. Vapaamuotoiset huomiot. - Suunhoidon maantieteellinen keskittyminen näyttää ilmseltä ja tämän vuoksi alueellista tasa-arvoa uudistus ainakaan paranna nykyiseen verrattuna. 25. 9d. Onko lakiluonnoksen 18 sote-keskuksen suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin?
kantaa 26. Jos, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat palvelut? - Esitys jättää epäselväksi ainakin kotisairaanhoidon ja fysioterapian aseman; milloin on kyse asiakassetelipalvelusta ja mikä kuuluu sote-keskukselle. 27. 9e. Onko lakiluonnoksen 18 suunhoidon suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? kantaa
28. Jos, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin suunhoidon yksiköissä tuotettavat palvelut? - Epäselväksi jää, minkä tahon kustannus- ja tuotantovastuulla nämä palvelut lopulta olisivat ja mitä nämä palvelut käytännössä olisivat? 29. 9f. Ovatko säännökset (mm. 18 ja 37 ) sosiaalihuollon osalta tarkoituksenmukaisia ja riittäviä? kantaa 30. Vapaamuotoiset huomiot. 31. 10. Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos. 10a. Antaako lakiluonnoksen 21 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitos? kantaa
32. Vapaamuotoiset huomiot. 33. 10b. Entä antaako lakiluonnoksen 22 ja 23 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitoksen palveluyksikkö/yksiköt? kantaa 34. Vapaamuotoiset huomiot. - Asiakkaalla on riittävä valinnan mahdollisuus, mutta se kaikin osin ole tarkoituksenmukaista. 35. 11. Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 11a. Onko lakiluonnoksen 24 :ssä säädetty asiakasseteli sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? liian laaja sopiva liian suppea
36. Vapaamuotoiset huomiot. - 24 :n mukaan maakunnat velvoitettaisiin tarjoamaan asiakasseteli lukuisten muiden kuin suoran valinnan palvelujen saamiseksi. Maakuntien tulee tarkemmin määritellä asiakassetelillä hankittavien palvelujen yksityiskohtaisesta sisällöstä. 37. 11b. Onko maakunnan liikelaitoksella 24 :n 2 ja 3 momentissa säädettyjen rajausten perusteella edellytykset turvata riittävät palvelut kustannustehokkaalla tavalla? kantaa 38. Vapaamuotoiset huomiot. - 24 pykälään tarkempi rajaus: voi rajata, jos se on tarpeellista palvelukokonaisuuden toimivuuden perusteella. 39. 11c. Onko lakiluonnoksen 24 :n sääntely riittävä erikoissairaanhoidon valtakunnallisen ja alueellisen palvelujärjestelmän turvaamisen näkökulmasta? kantaa
40. Vapaamuotoiset huomiot. - Asiakassetelin käytön tulee olla mahdollista, mutta pakollista, tilantssa, joissa maakunnalla on tarve täydentää omia palvelujaan pystyäkseen turvaamaan väestön tarpeen mukaiset hoidot ja toimenpiteet sekä asianmukaisen hoitoon pääsyn. 41. 11d. Ovatko asiakasseteliä koskevat säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia? kantaa 42. Vapaamuotoiset huomiot. - Maakunnalla tulee olla mahdollisuus valita, missä palveluissa palveluseteli otetaan käyttöön, jolloin voidaan ottaa huomioon palvelujärjestelmän päällekkäisyyteen ja työvoiman saatavuuteen liittyviä kysymyksiä. 43. 11e. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun toteuttamisen näkökulmasta? kantaa
44. Vapaamuotoiset huomiot. 45. 12. Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? kantaa 46. Vapaamuotoiset huomiot. 47. 13. Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta sekä palvelutarpeen arvioinnista. Lisäksi lakiluonnoksen 5 :ssä säädettäisiin asiakkaalle tehtävästä yhdestä asiakassuunnitelmasta. Turvaavatko säännökset riittävän hyvin asiakkaan oikeudet sekä palvelujen toteuttamisen asiakkaan tarpta vastaavasti? kantaa
48. Vapaamuotoiset huomiot. 49. 14. Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palveluntuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 14a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä lakiluonnoksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa 50. Vapaamuotoiset huomiot. - Säännökset vastuusuhtsta puuttuvat. 51. 14b. Varmistaako hallintopäätöstä ja ehtojen asettamista koskeva sääntely (42 ) riittävät mahdollisuudet maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseen. kantaa
52. Vapaamuotoiset huomiot. - Kysymys on epäselvä. Maakunnalla ole riittäviä knoja asettaa riittäviä seuraamuksia siitä, että tuottaja toimi maakunnan edellytysten mukaisesti. 53. 14c. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä lakiluonnoksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa 54. Vapaamuotoiset huomiot. - Sopimuksen ja hallintopäätöksen välinen suhde on epäselvä. 55. 15. Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palveluntuottajien velvoittsta. Ovatko säännökset lakiluonnoksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa
56. Vapaamuotoiset huomiot. - Valinnanvapaustuottajan alihankinnan valvontavastuu on epäselvä. 57. 16. Lakiluonnoksen 10 luvussa säädettäisiin palveluntuottajalle suoritettavista korvauksista. 16a. Ottavatko sote-keskuksen kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat tekijät riittävästi huomioon asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet ja niiden aiheuttamat kustannukset? kantaa 58. Vapaamuotoiset huomiot. 59. 16b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa
60. Vapaamuotoiset huomiot. - Kysymyksestä käy ilmi, mitä korvauksia tarkoitetaan. 61. 16c. Turvaavatko säännökset maakunnan liikelaitoksen sote-keskukselle ja yksityisen tuottajan sote-keskukselle yhdenvertaiset toimintaedellytykset? kantaa 62. Vapaamuotoiset huomiot. 63. 17. Lakiluonnoksen 12 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. 17a. Turvaavatko 85 :n mukaiset asiakasseteliä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? kantaa
64. Vapaamuotoiset huomiot. - Henkilökohtainen budjetti tulee voimaan 1.1.2020. Tämä tulee säätää tulemaan voimaan samanaikaisesti asiakassetelin voimaantulon kanssa. 65. 17b. Turvaavatko 86 ja 88 :n mukaiset sote-keskusta koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? kantaa 66. Vapaamuotoiset huomiot. 67. 17c. Turvaavatko 87 ja 89 :n mukaiset suunhoidon yksiköitä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? kantaa
68. Vapaamuotoiset huomiot. - Palveluiden saatavuuden turvaaminen edellyttää lisää resursseja ja kustannukset kasvavat väistämättä. 69. 17d. Turvaako esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisten tuottajien toimintaedellytykset? kantaa 70. Vapaamuotoiset huomiot. 71. 17e. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina? kantaa
72. Vapaamuotoiset huomiot. - Todennäköistä on, että mittakaavaetujen ja fuusioiden myötä markkinat keskittyvät tulevaisuudessa suuremmille tuottajaorganisaatioille. 73. 18. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikn ja riittävästi? kantaa 74. Vapaamuotoiset huomiot. - Kuntavaikutusten arvioinnista puuttuu uudistuksen vaikutus kuntatyönantajiin. Kun 220000 työntekijää siirtyy 1.1.2020 maakuntiin vanhoina työntekijöinä, tulee lakiin kirjata selkeästi, että kaikki eläkevastuut (10-12 miljardia euroa siirtyvät uudelle työnantajalle eli 18 maakunnalle 1.1.2020 alkaen. Maakunta- ja soteuudistuksen omaisuusjärjestelyihin liittyvä epävarmuus, on monille kunnille jatkossa suuri uhka. Pahimmillaan maakunta vastaa (vuokraa kiintstöt) toiminnasta ja kiintstöstä sen 3 vuotta ja yhden optiovuoden ja pahimmassa tapauksessa kiintstö jää kaikkine vastuineen tyhjilleen ja uhkaa merkittävästi kunnan taloutta. Kuntalaisten verorahoilla rakennettu investointi uhkaa jäädä kokonaan hyödyntämättä. Suuret investoinnit on tehty aikoinaan valtion määräyksestä. Perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan, että sote- ja maakuntapakettiin on rakennettava kompensaatiosäätely, joka varmistaa sen, että yksittäisen kunnan itsehallinto vaarannu sote- ja maakuntauudistuksen aiheuttamien omaisuusjärjestelyjen takia. Uskottava kompensaatiomekanismi on erityisesti pienten kuntien näkökulmasta äärimmäisen tärkeää. Kuntaliiton mukaan on mahdoton ennakoida varmasti niitä kuntia, joiden sote-kiintstöt jäävät tyhjilleen. Maan hallituksen tilaamassa konsulttiselvityksessä todettiin, että erilaisia sote kiintstöjä jää uudistuksen jälkeen käyttämättä jopa noin 700 miljoonan euron arvosta. Koko lakipaketti tulee jättää hyväksymättä, jos sote-kiintstöstä ja niiden kohtalosta ole selkeää lakikirjausta. Suomen 313 kunnasta on alle 5000 asukkaan kuntia yhteensä 134 kpl. Sosiaali- ja terveysministeriön on aivan välttämättä arvioitava erikseen näiden pääosin maaseutualuden kuntien vastaukset ja sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kun tavoitteena on elinvoimaiset tulevaisuuden kunnat.
75. 19. Miten arvioisitte uudistuksen vaikuttavan oman organisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? 76. 20. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. 77. 21. Yksilöidyt muutosehdotukset lakiluonnokseen.