Konserni- ja suunnittelujaosto 56 22.10.2013 Kaupunginhallitus 275 28.10.2013 Fennovoima -hanke 467/02.05.05/2013 Konserni- ja suunnittelujaosto 22.10.2013 56 Valmistelu: KJ Tero Nissinen / Kemin Energia Tj Anne Salo-oja Fennovoima-hankkeen päätöksentekomateriaali on saatu käyttöön syyskuun ensimmäisellä viikolla. Liitemateriaali on kaikin osin luottamuksellista, mikä tulee huomioida asian valmistelussa ja päätöksenteossa. Kemin Energia Oy on mennyt Fennovoiman ( FV ) osakkaaksi syksyllä 2007. Osakkuudesta on Kemin Energian hallituksen päätöksen lisäksi tehty kaupunkikonsernissa päätökset sekä kaupunginhallituksessa 5.10.2007 39 salainen että konsernijaostossa 13.10.2010 40. Käytännössä osakkuus on toteutettu siten, että Kemin Energia Oy on Pohjois-Suomen Voima Oy:n osakas, joka puolestaan on Voimaosakeyhtiö SF:n (VSF) osakas. Fennovoiman perustamisvaiheessa VSF omisti FV:n osakekannasta 66 ja EON 34 prosenttia. Kun EON vetäytyi ydinvoimaliiketoiminnasta, VSF osti sen osakkeet. Fennovoiman pääosakas Voimaosakeyhtiö SF on pyytänyt osakkailtaan osallistumisilmoitusta Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen 30.10.2013 mennessä. Mikäli päätöksentekoaineiston kaikki ehdot toteutuvat ja omistajilta saadut sitoumukset sen mahdollistavat, tekee Voimaosakeyhtiö päätöksen osallistua ydinvoimalahankkeeseen viimeistään 31.1.2014 mennessä. Osana hankekokonaisuutta VSF myy 34 prosenttia osakekannastaan eli aiemmin EONin omistamat osakkeet venäläiselle osapuolelle eli Rosatomille. Fennovoiman tarkoituksena on rakentaa Pyhäjoelle 1200 megawatin ydinvoimalaitos, jonka rakentamislupahakemus jätetään valtioneuvostolle kesään 2015 mennessä. Varsinaiset rakennustyöt käynnistävät vuonna 2017, ja voimalaitos otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa. Voimalaitoksen käyttöikä on 60 vuotta. Voimalaitoksen osakkaiden osuus tuotetusta sähköstä on osakkaan omistusosuuden mukainen. Pohjois-Suomen Voiman omistusosuus voimalaitoksesta, kun Rosatom on hankkinut omistukseensa 34 prosenttia Fennovoimasta, ja voimalaitoksen tuottamasta sähköstä n. 3 %. Kemin Energian osuus koko voimalaitoksen tehosta on 2,5 megawattia. Fennovoima-hankkeen kokonaiskustannus on noin 6,4 miljardia euroa. Hankkeen oman pääoman ehtoisen rahoituksen suuruus on 27,5 prosenttia.
Loppuosa hankkeen rahoituksesta tulee Rosatomin järjestäminä lainoina. Kemin Energia Oy:n osakepääomasijoitus Fennovoima-hankkeeseen on vuosina 2007-2013 ollut yhteensä 270.000 euroa. Vuosien 2014-2024 oman pääoman ehtoisten sijoitusten yhteismäärä tulee olemaan noin 3,5 miljoonaa euroa, jolloin koko sijoituksen määrä on yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Vuosina 2013-2024 Kemin Energia Oy investoi sähkö- ja kaukolämpöverkkoihin ja lämmöntuotantolaitoksiin sekä Fennovoima-hankkeeseen yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Näistä investoinneista Fennovoima-hankkeen osuus 3,5 miljoonaa euroa on noin 11 prosenttia. Kemin Energian tavanomaiset investoinnit ja Fennovoima-rahoituksen jakaantuminen vuosille 2014-2024 on liitteessä. Kemin Energia Oy:n omistusosuus Fennovoima-hankkeessa on mitoitettu sen suuruiseksi, että yhtiö kykenee rahoittamaan sen sähkökauppaliiketoiminnan tuotoilla, joita saadaan, kun yhtiön omistamaa Kemijoen osakassähköä myydään tukkusähkömarkkinoille kulloinkin vallitsevalla sähkön markkinahinnalla. Näin menetellen hankeen rahoitusta ei kerätä yhtiön kemiläisiltä asiakkailta. Fennovoima-hankkeeseen sijoittaminen ei myöskään vaikuta sähkön siirtohintoihin eikä kaukolämmön hintaan. Voimalaitoksen käynnistyttyä Kemin Energian vuotuinen osakassähkön määrä on 20.000 megawattituntia. Vertailun vuoksi kemiläiset sähköasiakkaat käyttävät sähköä vuodessa 180.000 megawattituntia, joten osakassähkö on 11 prosenttia siitä. Kemin Energian oma sähkönkäyttö sähköverkon häviöihin, lämmöntuotantoon ja toimitiloihin on vuodessa 11.000 megawattituntia, mikä vastaa 60 prosenttia osakassähköstä. Fennovoima-osakkuus kaksinkertaistaa yhtiön sähköntuotanto-osuuksien sähkömäärän 16.000 megawattitunnista 36.000 megawattituntiin. Fennovoiman osakkaat saavat tuotetun sähkön käyttöönsä omakustannushinnalla. Omakustannushinta on voimalan käynnistyessä korkeimmillaan ja se laskee sitä mukaa, kun Fennovoima lyhentää lainojaan. Osakassähkön hinnan kuvaaja vuoden 2013 hintatasossa on liitteenä. Pohjois-Suomen Voiman osakkaat ovat selvityttäneet Fennovoima-hanketta myös konsulttiyhtiö Elronilla, jonka toimittama SKM:n sähkön hintaennuste on liitteenä. Kemin Energian saama tuotto hankkeeseen sijoittamisesta muodostuu sähkön markkinahinnan ja voimalaitoksen tuottaman sähkön omakustannushinnan erosta. Kemin Energian omien laskelmien mukaan sijoitukselle saadaan 5,9 prosentin tuotto, kun markkinahinta on vuoden 2014 hintatasolla 40 euroa megawattitunnilta. Tuotto nousee 6,7 prosenttiin, kun markkinahinta on vuoden 2014 hintatasolla 42 euroa megawattitunnilta.
Fennovoiman vastaava laskelma koko hankkeen ja sijoitetun osakepääoman kannattavuudesta eri sähkön markkinahinnoilla vuoden 2013 hintatasossa on liitteenä. Laskelmissa on myös tarkasteltu hankkeen riskejä ja niiden vaikutusta Mankala-hintaan ja oman pääoman tuottoprosenttiin. Tarkastelu on tehty investointikustannuksen kasvamisen, aikataulun venymisen, lainojen korkojen nousun, käyttökustannusten kasvun ja sähkön tuotannon alentumisen suhteen. Tarkastelu on tehty kolmella eri sähkön markkinahintatasolla eli 40, 50 ja 60 euroa megawattitunnilta. Suurin vaikutus Mankala-hintaan on lainojen korkotason nousulla. Riskitarkastelut ovat liitteenä. Prosessin aikana Voimaosakeyhtiö SF:n osakassopimus uusitaan, jonka VSF:n osakkaat allekirjoittavat. Pohjois-Suomen Voima Oy allekirjoittaa osakassopimuksen ja laatii samansisältöisen osakassopimuksen, jonka sen osakkaat allekirjoittavat. Osakassopimuksen tärkein elementti on osakkaan sitoutuminen maksamaan Voimaosakeyhtiön kautta omistusosuuttaan vastaavan osuuden Fennovoiman kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista, mikä tarkoittaa Mankala-periaatetta. Tämän vastikkeena osakas saa omistuksensa mukaisen osuuden voimalaitoksen tuottamasta sähköstä. Päätöksentekoaineiston ja tehtyjen laskelmien perusteella Kemin Energian on perusteltua jatkaa Fennovoima-hankkeessa. Koska voimalaitoksen käyttöikä on 60 vuotta, tulee sijoituksesta tuottoa pitkän ajan kuluessa. Hanke on hyvä nähdä myös siinä valossa, että osa tämän hetken sähkönmyyntituotoista sijoitetaan tuomaan tuottoa tulevina vuosikymmeninä. Fennovoima-hanke on siten Kemin Energian sijoitus tulevaisuuteen, joka tuo myönteistä kehitystä Pohjois-Suomeen työpaikkojen myötä. Sijoitus tuottaa aikanaan myös osinkotuottoja Kemin kaupungille, sillä uusien tuottojen myötä se kasvattaa yhtiön osingonmaksukykyä. Jos Kemin Energia Oy ei jatka Fennovoima-hankkeessa, säilyy osakkuus kuitenkin "laimenevana" omistuksena, kun hankkeessa jatkavien osakkaiden omistukset kasvavat. Jos Kemin Energia vetäytyy hankkeesta, siihen sijoitettuja varoja tuskin saadaan täysimääräisenä takaisin, vaikka osakkeet myytäisiin. Vetäytymisessä menetetään myös mahdollisuus saada tulevien vuosikymmenten aikana tuottoja, jotka kasvattavat osingonmaksukykyä. Voimassa olevan konserniohjeen mukaan tytäryhtiön on hankittava merkittävässä asiassa omistajan ennakkokäsitys ennen päätöksentekoa. Tästä syystä kaupunginhallituksen jäsenille, valtuustoryhmien puheenjohtajille ja Kemin Energian hallituksen jäsenille on pidetty 14.10.2013 iltakoulu, jossa Fennovoima-hanketta on esitelty. Kemin Energian hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 17.10.2013 ja esittää kaupungille omistajana, että Kemin Energia antaisi jatkositoumuksen Fennovoima -hankkeeseen osallistumiselle. Tämän mukaan Kemin Energia antaa sitoumuksen Pohjois-Suomen Voima Oy:lle, joka antaa vastaavan
Ehdotus KJ Nissinen: sitoumuksen Voimaosakeyhtiö SF:lle, osallistumisestaan Fennovoima-hankkeen jatkorahoitukseen Pohjois-Suomen Voima Oy:ssä sitoumuksen antamishetkellä omistamiensa 3174 osakkeen täyteen määrään asti Konserni- ja suunnittelujaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle Kemin kaupungin omistajaohjaukselliseksi kannanotoksi, että Kemin Energia Oy oikeutetaan antamaan Fennovoima -hankkeeseen jatkositoumuksen enintään esitetyllä yhteensä n 3,5 milj.euron suuruisella panoksella. Sijoitusta on pidettävä pitkällä tähtäimellä kaupunkikonsernin kokonaistaloudellisen edun mukaisena. Päätös Konserni- ja suunnittelujaosto 22.10.2013: Kemin Energia Oy:n toimitusjohtaja Anne Salo-oja esitteli asiaa konserni- ja suunnittelujaostolle. Jouko Pasoja esitti Ritva Sonntagin kannattamana, että Kemin Energia Oy:lle ei anneta oikeutta jatkositoumuksen antamiseen Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeeseen. Asiasta suoritettiin kättennostoäänestys. Kaupunginjohtajan esitystä kannatti Leskio. Pasojan esitystä kannattivat Pasoja, Sonntag ja Jestilä, joten konserni- ja suunnittelujaoston ehdotukseksi kaupunginhallitukselle tuli, että Kemin Energia Oy:tä ei oikeuteta jatkositoumuksen antamiseen Fennovoima -hankkeeseen. Fennovoima asiaan liittyy myös vasemmistoliiton valtuustoaloite Fennovoima -hankkeesta luopumisesta, joka käsitellään kaupunginhallituksessa 28.10.2013. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa. Kaupunginhallitus 275 Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus päättää konserni- ja suunnittelujaoston valmistelusta poiketen esittää kaupunginvaltuustolle Kemin kaupungin omistajaohjaukselliseksi kannanotoksi, että Kemin Energia Oy oikeutetaan antamaan Fennovoima -hankkeeseen jatkositoumuksen enintään esitetyllä yhteensä n 3,5 milj.euron
suuruisella panoksella. Sijoitusta on pidettävä pitkällä tähtäimellä kaupunkikonsernin kokonaistaloudellisen edun mukaisena. Päätös KH 28.10.2013: Pöytäkirja tämän asian osalta tarkistetaan kokouksessa. Kemin Energia Oy:n toimitusjohtaja Anne Salo-oja esitteli asiaa. Puheenjohtaja Sari Moisanen ja Matti Kettunen ilmoittivat esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistuivat kokoushuoneesta. Varajäsen Pasi Määttä saapui kokoukseen Matti Kettusen tilalle. Teija Jestilä toimi puheenjohtajana. Jouko Pasoja esitti Tytti Kumpulaisen kannattamana, että Kemin Energia Oy:lle ei anneta oikeutta jatkositoumuksen antamiseen Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeeseen. Asiasta suoritetussa äänestyksessä: Kaupunginjohtajan esitystä kannattivat Laitinen, Juntunen, Holopainen ja Määttä. Pasojan / Kumpulaisen esitystä kannattivat Sonntag, Hyötylä, Jestilä, Pasoja, Kumpulainen ja Tauriainen. Pasojan / Kumpulaisen esitys tuli kaupunginhallituksen päätökseksi. Kaupunginjohtaja Tero Nissinen ilmoitti eriävän mielipiteen, koska kaupunginhallituksen esitys kaupunginvaltuustolle ei ole kaupunkikonsernin taloudellisen edun mukainen pikällä tähtäimellä. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin kokouksessa.