MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez
Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä enemmän) Maahanmuuttajissa työikäisiä on selvästi enemmän kuin pääväestössä Maahanmuuttajavanhuksia on vain vähän Maahanmuuttajanuoret ovat keskittyneet Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin
Näyttäisi siltä, että Suomeen muutetaan ulkomailta jatkossakin Vuosi 1) Muuttotyyppi Kuntien väli nen muutto Kunnan sis äinen muutto Maahanmu utto Maastamuu tto 2000 243 034 544 690 16 895 14 311 2 584 2001 263 989 594 609 18 955 13 153 5 802 2002 256 382 577 888 18 113 12 891 5 222 2003 255 502 593 589 17 838 12 083 5 755 2004 265 157 599 494 20 333 13 656 6 677 2005 274 642 617 327 21 355 12 369 8 986 Nettosiirtola isuus 2006 272 280 593 286 22 451 12 107 10 344 2007 278 907 589 363 26 029 12 443 13 586 2008 268 524 561 549 29 114 13 657 15 457 2009 263 646 571 617 26 699 12 151 14 548 2010 270 688 568 997 25 636 11 905 13 731 2011 281 537 594 140 29 481 12 660 16 821
Maahanmuuttajat nuorisotyössä Eräillä asuinalueilla maahanmuuttajanuoret muodostavat nuorisotyön asiakaskunnan enemmistön Nuorten työpajoilla maahanmuuttajanuoret ovat väestömäärään suhteutettuna yliedustettuja Havaintojen mukaan maahanmuuttajanuoret ovat aliedustettuina kansalaistoiminnassa, kuten nuorisojärjestöissä, harrastejärjestöjä lukuunottamatta
Miten maahanmuuttajanuoret voivat? Maahanmuuttajanuoret Suomessa 2009 (Taloudellinen tiedotustoimisto): Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajanuoret haluavat päästä kiinni koulutukseen ja työelämään ja heidän perheissään korostetaan hyvän koulutuksen merkitystä.
Erityisesti virolais- ja venäläistaustaiset nuoret kokevat olevansa kielitaitonsa ja kansainvälisten verkostojensa vuoksi hyvässä asemassa tulevaisuuden työmarkkinoilla, kertoo 15/30 Researchin toimitusjohtaja, tutkija Markus Keränen. Nuorten toiveet ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaisilla nuorilla yleensä. Oleellista on parantaa maahanmuuttajataustaisten nuorten opintojen ohjausta ja tehostaa hakeutumista jatkokoulutukseen, totesi tutkimuksen tulokset vastaanottanut valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä.
On arvioitu, että suomalainen työelämä tarvitsee varovaistenkin arvioiden mukaan jopa 10 000-20 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Olisi tärkeää, että nämä osaavat maahanmuuttajataustaiset nuoret saataisiin jäämään osaksi yhteiskuntaamme, korostaa TAT-ryhmän toimitusjohtaja Kari Väisänen
Kaikki siis pitävät maahanmuuttajanuoria tärkeinä, mutta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon perustuvien laskelmien mukaan suomen- ja ruotsinkielisten 15-29-vuotiaiden syrjäytymisprosentti on 3,7. Vieraskielisillä se on yli viisinkertainen, 20 prosenttia. Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän määritelmän mukaan syrjäytynyt on nuori, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, ja joka ei opiskele eikä käy töissä.
Mitä tehdä? Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 2012-2015 maahanmuuttajanuorten elinolojen parantamiseen ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen kohdistuu monia toimenpiteitä Sen lisäksi yhdenvertaisuuden edistäminen on läpileikkaavana teemana ohjelmassa Nuorten yhteiskuntatakuun (NYT) toimenpidekokonaisuuden valmistelussa maahanmuuttajanuoret ovat yhtenä painopisteenä
Jotain hyvääkin Opetusministeriö teetti Nuorisotutkimusseuralla vuonna 2005 laajalla otannalla tutkimuksen maahanmuuttajanuorten vapaa-ajan- ja harrastustoiminnasta Yli 90 prosentilla maahanmuuttajanuorista on vähintään yksi suomalainen ystävä Suurin osa maahanmuuttajanuorista ilmoittaa parhaiten osaamakseen kieleksi suomen, lähes kaikki muut ilmoittavat osaavansa suomea toisiksi parhaiten Osallistuminen järjestötoimintaan on vilkasta, mutta kiinnostusta olisi vieläkin enempään (MITÄHÄN TEKIS? Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen -tutkimushankkeen väliraportti 2005)