Korsholmanpuistikon jatkeen siltakilpailu

Korsholmanpuistikon jatkeen siltakilpailu ARVIONTIPÖYTÄKIRJA 1 / 25

SISÄLLYSLUETTELO 1. KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN... 3 1.1. Kilpailun toimeenpanija ja kilpailumuoto... 3 1.2. Kilpailukohde... 3 1.3. Kilpailuaika... 4 1.4. Kilpailun säännöt... 4 1.5. Kilpailusta ilmoittaminen ja osanottajien valinta... 4 1.6. Palkintolautakunnan kokoonpano ja toiminta... 5 1.7. Kilpailuohjelmaa koskevat kysymykset... 6 2. SAAPUNEET EHDOTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTIKELPOISUUS... 6 2.1. Kilpailuun saapuneet ehdotukset... 6 2.2. Ehdotusten laadintaohjeet ja vaatimukset... 6 3. KILPAILUN YLEISARVIOINTI... 7 3.1. Kilpailutehtävä... 7 3.2. Kilpailuehdotusten arviointiperusteet... 8 3.3. Yleisarviointi... 8 4. EHDOTUSKOHTAINEN ARVIOINTI... 10 4.1. Ehdotus nimimerkillä Venda... 10 4.2. Ehdotus nimimerkillä VAAKA... 12 4.3. Ehdotus nimimerkillä Rannikko... 15 5. KILPAILUN RATKAISU... 16 5.1. Kilpailun voittajan valinta... 16 6. JATKOTOIMENPITEET... 17 6.1. Jatkotyösuositus... 17 7. ARVIOINTIPÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUKSET... 18 LIITE 1 Vastaukset kilpailua koskeviin kysymyksiin... 19 LIITE 2 Lisäselvityksen arviointimuistio... 22 2 / 25

1. KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN 1.1. Kilpailun toimeenpanija ja kilpailumuoto Vaasan kaupunki on järjestänyt suunnittelukilpailun Korsholmanpuistikon jatkeen sillan suunnittelusta. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna kilpailuun ilmoittautuneista valituille työryhmille. Kilpailukieli oli suomi. 1.2. Kilpailukohde Kilpailukohteena on Korsholmanpuistikon jatkeeseen sijoittuvan ylikulkusillan suunnittelu. Ajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle tarkoitettu silta ylittää sähköistetyn rataväylän ja mahdollistaa suoran yhteyden Korsholmanpuistikon ja Klemettilän alueiden välillä. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen pohjautuu keskustastrategiasuunitelmaan, jossa linjattiin keskustan kasvu Klemettilän suuntaan. Korsholmanpuistikon jatkeen silta tulee maisemallisesti ilmentämään keskustasta päin hyppyä yli radan. 3 / 25

Klemettilän puolelle, Sepänkyläntien eteläosaan, on keskustan osayleiskaavassa ennakoitu noin 3000 asukkaan uudisrakentamisaluetta. Sillan tuntumaan tullaan rakentamaan III-VIII kerroksisia, (pääasiassa IV-V-kerroksisia) asuinrakennuksia tehokkaalla, umpikorttelimaisella rakentamistavalla. Raidealueen itäpuolelle varataan tilaa laadukkaalle vihreälle, mutta paikoin kapeahkolle puistolle, jossa kulkee kevyenliikenteen väylä. Reittiä tullaan kehittämään Onkilahteen saakka. Paikoin tulevan reitin varrella on laajempia puistoalueita tai aukioita. Tavoitteena on saada osa ydinkeskustan (Vaasanpuistikon) liikenteestä siirtymään tälle uudelle väylälle siten, että silta pystyy sujuvasti välittämään liikennettä keskustan ja Etelä-Klemettilän välillä. Tavoitteena on luoda maamerkki, joka antaa ilmettä ja luonnetta radan varren uudelle asuinalueelle sekä koko Etelä-Klemettilälle, joka suunnitelmien mukaan kehittyy ja muuttuu tulevaisuudessa voimakkaasti. Sillasta toivotaan luontevaa siltarakenteiden ja kaupunkikuvaa tukevan ilmeen yhdistäjää. Päähuomio oli kaupunkikuvallisessa ilmaisussa, taiteessa ja valaistuksessa, toteutettavuudessa ja ympäristöön sopivuudessa. 1.3. Kilpailuaika Kilpailuaika oli 1.6.-31.10.2018. 1.4. Kilpailun säännöt Kilpailussa noudatettiin 1.6.2018 julkaistua kilpailuohjelmaa ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n kilpailusääntöjä 14.12.2012. 1.5. Kilpailusta ilmoittaminen ja osanottajien valinta Kilpailusta ilmoitettiin Internetissä Vaasan kaupungin internetsivuilla sekä HILMAhankintakanavalla. Kilpailusta kiinnostuneille järjestettiin aloitusseminaari 1.6.2018. Kilpailuun ilmoittautuminen oli avoin työryhmille, joissa on mukana nimettyinä vähintään yksi rakennusinsinööri, yksi arkkitehti, yksi taiteessa ansioitunut ja/tai taiteen alalla ammatikseen toimiva suunnittelija sekä yksi geotekninen suunnittelija. Työryhmään voi kuulua myös muita erikoisalojen 4 / 25

asiantuntijoita, kuten valaistussuunnittelija, esteettömyysasiantuntija tms. Työryhmän vetäjänä ja pääsuunnittelijana tuli toimia korkeakoulututkinnon suorittanut ja siltasuunnitteluun hyvin perehtynyt, nimetty rakennusinsinööri. Kilpailijat voivat täydentää työryhmäänsä tarpeen mukaan kilpailun aikana. Työryhmällä tuli olla pätevyys ja valmius ehdotuksen mukaisen sillan jatkosuunnitteluun ja rakennusaikaiseen asiantuntijapalveluun. Kilpailun esivalintakriteerit olivat työryhmien jäsenten tietojen, taitojen ja kokemusten lisäksi ilmoittautumisasiakirjoissa erikseen esiin tuodut referenssit (max. 3 kpl), jotka tuli esitellä kuvin ja lyhyellä selostuksella, tulostettuna paperille (max. A3). Meriitteinä voidaan pitää erityisesti suunnittelijoiden (hankkeeseen esitetyn rakennusinsinöörin ja arkkitehdin) aikaisempia innovatiivisia kohteita, kilpailumenestystä sekä toteutettuja ja julkaistuja kohteita. Palkintolautakunta valitsi kilpailuun kutsuttavat työryhmät 26.6.2018 Vaasassa pidetyssä kokouksessaan kilpailuun tulleiden 10 ehdokkaan joukosta. Kahden ryhmän ilmoittautuminen kilpailuun saapui ilmoittautumisajan jälkeen, jolloin näitä ehdokkaita ei palkintolautakunta ottanut mukaan arviointiin. Referenssien pohjalta lautakunta valitsi siltakilpailuun kolme työryhmää. Jatkoon valituille ryhmille kutsu suunnittelukilpailuun lähetettiin 29.6.2018. Samalla tieto kilpailuun valituista kolmesta ryhmästä lähetettiin myös muille kilpailuun ilmoittautuneille ryhmille. Palkintolautakunta valitsi kilpailuun seuraavat kolme työryhmää: -Sweco Finland Oy, -Sitowise Oy, -WSP Finland Oy:n. 1.6. Palkintolautakunnan kokoonpano ja toiminta Ryhmien valinta ja saapuneet kilpailuehdotukset käsiteltiin palkintolautakunnassa, johon kuuluivat seuraavat jäsenet: Markku Järvelä, teknisen toimen johtaja Päivi Korkealaakso, kaavoitusjohtaja Markku Litmanen, kuntatekniikan johtaja Juha Jääskeläinen, lupa-arkkitehti Siri Gröndahl, kadunsuunnittelupäällikkö Lauri Salokangas, DI Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Marko Heinonen, kaupunginhallituksen suunnittelujaoston edustaja Anneli Lehto, kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan edustaja 5 / 25

Palkintolautakunta kokoontui neljästi (26.6.2018, 14.11.2018, 29.11.2018 ja 16.1.2019). Lautakunnan päätökset olivat enemmistöpäätöksiä. Lautakunnan kokouksissa puheenjohtajana toimi Markku Järvelä ja teknisenä sihteerinä Jaakko Löytynoja. 1.7. Kilpailuohjelmaa koskevat kysymykset Kilpailijoilla oli mahdollisuus tehdä kilpailuohjelmaan liittyviä kysymyksiä nimimerkillä varustettuna 17.8.2018 kello 15.00 mennessä. Kysymykset tuli osoittaa joko Vaasan kaupungin kirjaamoon tai sähköpostilla osoitteeseen jaakko.loytynoja(at)vaasa.fi. Määräaikaan mennessä vastaanotettiin 15 kysymystä, jotka julkaistiin vastauksineen kilpailun internet-sivuilla 31.8.2018. Kysymykset ja vastaukset on esitetty liitteessä 1. 2. SAAPUNEET EHDOTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTIKELPOISUUS 2.1. Kilpailuun saapuneet ehdotukset Kilpailu järjestettiin salaisena. Määräaikaan mennessä 31.10.2018 klo 15:00 mennessä kilpailuun jätettiin kolme nimimerkillä varustettua ehdotusta. Ehdotusten nimimerkit olivat seuraavat Venda VAAKA ja Rannikko. Palkintolautakunta käsitteli ehdotuksia kokouksissaan 14.11., 29.11.2018 ja 16.1.2019. 2.2. Ehdotusten laadintaohjeet ja vaatimukset Saapuneiden ehdotusten piti sisältää ja täyttää seuraavat ehdot: Onko kilpailuehdotus saapunut määräaikaan mennessä, sisältääkö kilpailuehdotus kilpailuohjelmassa vaaditut asiakirjat, täyttääkö kilpailuehdotus muut kilpailuohjelmassa esitetyt ehdot Palkintolautakunta totesi 14.11.2018 kokouksessa, että kaikki kolme ehdotusta olivat saapuneet määräaikaan mennessä, täyttivät esitetyt ehdot ja sisälsivät kilpailuohjelmassa vaaditut asiakirjat. 6 / 25

3. KILPAILUN YLEISARVIOINTI 3.1. Kilpailutehtävä Kilpailuohjelmassa edellytettiin seuraavien asiakirjojen toimittamista: A) Esittelykuvat Seuraavat piirustukset ja kuvat yhtenä sarjana kiinnitettynä A1-kokoisille (594x840 mm) kapa-levyille. Samalla levyllä voi olla useampia piirustuksia tai kuvia: 1. sillan yleispiirustus, tasokuva 1:200 2. sillan yleispiirustus, sivukuva 1:200 3. sillan poikkileikkaus 1:50 4. yleispiirustusta täydentäviä detaljipiirustuksia rakenteista yms. 5. sillan liittyminen ympäristöön, ympäristösuunnitelma 1:500 6. Kuvasovitukset järjestäjän toimittamiin kahteen valokuvaan, kolmas kilpailijoiden valitsemasta suunnasta itse harkitsemana vuorokauden- / vuodenaikana. B) Suunnitelmaselostus 7. Suunnitelman selostuksessa tulee esittää ratkaisun perustelut selvitys ehdotetun sillan rakenteista ja tarpeellisessa määrin rakennustavoitteista käyttöikäarvio ja sen edellyttämät ylläpitotoimenpiteet toimenpiteet, jotka tarvitaan siltaratkaisun ympäristöönsä sovittamiseksi ehdotuksen toteuttamiseen liittyvät erityiset riskit Teksti tulee sovittaa enintään kahdelle A4 sivulle. 8. Kustannusarvio sillan alueelta ratkaisun vaatimassa laajuudessa. Kustannusarviossa esitetään sillan rakenneosien aine- ja työmäärät Liikennevirastossa käytössä olevan tienpidon tehtävä- ja suoriteryhmien mukaisessa järjestyksessä. Määräluettelo laaditaan julkaisun Sillan määräluettelo, TIEH 2100052-v-07 mukaan ja kustannukset julkaisun Sillan kustannus, TIEH 2100012-v-08 mukaan. Yksikköhintoina käytetään em. julkai- 7 / 25

sun keskinkertaisten olosuhteiden hintoja ja niiden puuttuessa vastaavan hintatason hintoja. Yhteiskustannusprosenttina käytetään 25%. Kustannusarviolomakkeen esimerkkilaskelman mukaisesti sillan kokonaiskustannus ilmoitetaan indeksikorjattuna. Indeksikorjauksen laskentaperusteena käytetään julkaistavaa Maarakennuskustannusindeksin osaindeksin Sillanrakennustyöt maaliskuun 2018 pistelukua. C) Sähköiset tallenteet Kilpailuehdotus on toimitettava myös sähköisessä muodossa (USB-muistitikulla, pdfformaatissa). 3.2. Kilpailuehdotusten arviointiperusteet Kilpailuehdotusten arvioinnissa tärkeimpinä ominaisuuksina tarkasteltiin: sillan soveltuvuutta paikkaan ja kaupunkikuvaan sillan teknis-taloudellista toteuttamiskelpoisuutta rakenteiden luontevaa käyttöä osana kaupunkikuvallista ilmaisua. Kilpailuehdotusten arvostelussa kiinnitettiin huomiota myös seuraaviin osatekijöihin: turvallisuus sekä rakenteiden että käyttäjien osalta ylitys- ja alituskokemuksen viihtyisyys ja miellyttävyys sillan sopusuhtaisuus ja arkkitehtoninen laatu rakenteellisuus ja rakenteelliset ratkaisut omaleimaisuus, innovatiivisuus ja tuoreus toiminnallisuus (jalankulku, esteettömyys ja pyöräily) materiaalien ja valaistuksen oivaltava käyttö kokonaistaloudellisuus (rakentamis- ja ylläpitokustannukset) pysyvien ja työnaikaisten haitallisten ympäristövaikutusten vähäisyys taiteen toteutustavassa arvioidaan näyttävyyttä, soveltuvuutta kohteeseen, innovatiivisuutta ja viitteellistä kytkentää keskustan laajentumisen mahdollistamisesta. 3.3. Yleisarviointi 8 / 25

Kilpailutyöt olivat korkeatasoisia ja hyvin mietittyjä. Kilpailun tavoitteisiin kokonaisuutena oli perehdytty kiitettävästi. Alueen identiteettiin kokonaisuutena sekä sillan ydinajatukseen alueiden yhdistäjänä ja hyppynä yli radan oli perehdytty hyvin. Rakenteellisesti yli 50 m pitkän kaupunkialueella sijaitsevan ajoneuvoliikenteelle tarkoitetun ylikulkusillan suunnittelu sähköistetyn rataväylän yli on vaativa suunnittelutehtävä. Yksiaukkoisena 50 m jännemittainen silta on käytännössä mahdollista toteuttaa vain yläpuoleisten kannattimien avulla, jolloin kysymykseen tulee joko kaarisilta tai köysirakenteilla kannatettu silta. Kaksi kilpailuun tulleista ehdokkaista olivatkin tyypiltään kaarisiltoja, joissa sillan liittorakenteinen kansi on tuettu riipputangoilla, jotka kiinnittyvät yläpuoleisiin teräksisiin kaariin. Yhdessä ehdotuksessa silta oli suunniteltu jatkuvaksi matalaksi kaksiaukkoiseksi jännitetyksi teräsbetoniseksi laattasillaksi, jolloin rata-alueelle on ollut tarve suunnitella ylimääräinen välituki. Kaikki kolme esitettyä kilpailuehdotusta ovat rakenteelliselta periaatteeltaan toteuttamiskelpoisia. Sillat täyttivät sekä ylimenevän väylän ajoneuvo- että kevyen liikenteen vähimmäisvaatimukset että myös alimenevän raideliikenteen aukkovaatimukset. Kaarisiltojen suunnittelu on vaativa tehtävä ja näiden jatkosuunnittelussa tarvitaan suunnitelmaselostuksissa esitettyjä dokumentteja tarkemmat selvitykset siltojen lopullisen kelpoisuuden osoittamiseksi. Siltojen teräsosat voidaan pääosin tehdä valmiiksi konepajalla ja kuljettaa lohkoittain siltapaikalle asennettaviksi. Suunnitelmaselostuksissa esitetyt asennustavat eivät välttämättä ole mahdollisia ja vaativat tarkempia selvityksiä. Esitetyssä betonisiltaratkaisussa ylimääräisen välituen rakentaminen rata-alueelle voi haitata rataalueen tulevaa käyttöä. Kannen muottityö, paikallavalu ja kannen jännittäminen sähköistettyjen raiteiden yläpuolella saattaa olla ongelmallista. Vaihtoehtojen rakennuskustannukset vaihtelivat erilaisista laskentatavoista johtuen ja luotettavaa vertailevaa kustannusvertailua oli hankala suorittaa. Betonisillan toteutuksen kokonaiskustannusarvioon oli osassa otettu lisäksi siltaan liittyvien infrarakenteiden kustannukset mukaan. Asiantuntija-arvion mukaan siltaehdotusten kustannusarviot on arvioitu alakanttiin, kun niitä verrataan Suomessa lähiaikoina toteutuneisiin siltakohteisiin. Todelliset kustannukset tulevat todennäköisesti olemaan ehdotusten kustannusarvioissa esitettyjä korkeammat, mikä on hyvä tiedostaa jatkosuunnittelun osalta. Taiteen ja valaistuksen roolia ja sopivuutta osana siltaa oli mietitty kiitettävästi kaikissa ehdotuksissa. Töissä oli mietitty, kuinka silta kokonaisuutena, värien, materiaalin, valaistuksen ja toiminnallisuuden osalta antaisi ilmettä ja luonnetta radan varren uudelle asuinalueelle sekä koko Etelä- Klemettilälle tulevaisuudessa. 9 / 25

Yhdessä kilpailuehdotuksessa silta sulautuu maanläheisesti teemallaan osaksi maisemaa ja kahdessa kaarisiltaehdotuksessa taas haetaan paikkaan kiinnittyvillä kaarimuodoilla maisemassa korostuvaa rakennetta ja ilmettä. Ajatuksena kaikki ovat hyviä, sillä sillat voivat joko tuoda teemallaan esiin nykyistä rannikkoa ja merenkurkkua tai tulla kokonaan uudeksi identiteettitekijäksi, josta uusi asuinalue ja Vaasa tunnistetaan. Kussakin työssä oli löydetty hyvä idea, jota kehittämällä ehdotus oli työstetty valmiiksi. Kaikissa töissä oli mietitty eri liikkumismuotojen toiminnallisuutta ja siltaa osana avointa julkista tilaa. Sillan perimmäisen tarkoitukseen kahden alueen yhdistäjänä ja käytettävyyteen on syytä kiinnittää lopullisessa toteutuksessa erityistä huomioita. 4. EHDOTUSKOHTAINEN ARVIOINTI 4.1. Ehdotus nimimerkillä Venda Kolmen kaaren sommitelma on aihiona kiinnostava. Silta vaikuttaa arkkitehtonisesti sopusuhtaisalta, sillä kolmesta kaaresta yksikään ei nouse ja hallitse. Sillan vaikutelma on rauhallinen. Varsinainen hyppy yli radan jää hieman jäykäksi. Valokuviin upotetuissa havainnekuvissa silta voisi erottua selkeämmin lähiympäristöstään. Rakenteellisesti ehdotettu kolmen kaaren yksiaukkoinen teräksinen vetotangollinen silta on mielenkiintoinen ja sisältää paljon innovatiivisia detaljeja. Ehdotuksessa on ratkaistu kolmen kaaren ja neljän vetotangon ongelma. Sillan teräksinen arinarakenne muodostuu neljästä pituussuuntaisesta pääpalkista sekä näiden välillä olevista poikkipalkeista (16 kpl). Kannen pituussuuntaiset teräspalkit toimivat yläpuoleisten kaarien vetosauvoina ja kannen keskimmäisen kaaren vaakavoima on jaettu otettavaksi kahdella vetotangolla sillan päädyssä olevien sidepalkkien avulla. Vastakkaisiin suuntiin kulkevat ajoradat on ehdotuksessa erotettu toisistaan lasikatetulla valoaukolla jakaen sillan leveän kansirakenteen pituussuunnassa kahteen osaan. Ehdotuksessa on kannen kannatus ratkaistu siten, että kumpikin sillan puoli on molemmilta reunoiltaan ripustettu sivusuunnassa kallistetuilla riipputangoilla yläpuolisiin kaariin. Esitetty ratkaisu on rakenteellisesti stabiili ja hyvin toimiva. Keskikaareen tulevat riipputangot valoaukon molemmilta puolilta voivat kuitenkin olla jossain määrin ongelmallisia kannen puoliskojen erilaisesta liikkeistä johtuen. Sillan puoliskojen liikkeistä johtuen valoaukon lasikatteen ehjänä säilyminen voi myös olla vaikeaa. 10 / 25

Ehdotus on kiinnostavin alhaalta päin katsottuna. Teräsrakenteiden tiilenpunainen väri on onnistunut. Kolmiomaiset purjeet tuntuvat kokonaisuudessa hieman liiallisilta, vaikka taiteen integrointi yhdessä valaistuksen kanssa on kiinnostava. Ehdotuksessa on oivallettu kohtuullisesti kevyen liikenteen yhteydet, kuitenkin kevyen liikenteen erottaminen autoliikenteestä olisi ollut toivottu ratkaisu. Ehdotus on rakenteellisesti varma ratkaisu. Ehdotukseen voisi tuoda lisää keveyttä kaarien korkeuden nostaminen. 11 / 25

4.2. Ehdotus nimimerkillä VAAKA Ehdotus on arkkitehtonisesti hulppea luomus. Kaarien voimakas kohoamien korkeuksiin sekä kallistuksen funktio arveluttavat hieman. Korkeuksia vuolevat kaaret tekevät sillasta kaupunkikuvallisen ja mieleen jäävän maamerkin. Sillan rakenteellinen ratkaisu luo raamit eri liikkumismuotojen eriyttämiselle ja rauhoittaa siltaa ympäristönä. Eri kulkumuotojen toiminnallisuus ja kaarien korkeus luo gasellin loikan yli radan mitä myös kilpailussa tavoiteltiin. Ehdotuksessa ei ole esitetty tarkemmin sillan liittymistä lähiympäristöön. Ehdotettu kaarisilta on uniikki maamerkki, jonka paraabelin muotoiset n. 30 m korkeat kaaret näkyvät kauas. Suomessa ei ole aikaisemmin rakennettu vastaavaa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua siltaa, jossa kaaret ovat kallistettuja. Kaari-idea sinänsä on toimiva ja voi hyvin toimia pohjana jatkosuunnittelulle. Rakennusteknisesti ehdotus VAAKA on kilpailuun tulleista kolmesta siltaratkaisuista vaativin. Sillan pääkannattimina toimivat kaksi kannen yläpuoleista teräskaarta, jotka ovat kallistettu kannesta ulospäin tehden rakenneratkaisusta visuaalisesti näyttävän. 12 / 25

Rakennetyypiltään silta on vetotangollinen kaarisilta eli ns. Langer-palkkisilta, jossa kannen pituussuuntaiset pääkannattimet vastaanottavat kaareen syntyvän vaakavoiman. Sillan kansi on tyypillinen teräsbetoninen liittorakenne ja kannatettu molemmilta puoliltaan poikkipalkkien kohdilta ulospäin kallistetuilla teräksisillä riipputangoilla. Kaarien kolmion muotoinen kotelopoikkileikkaus ja seikka, että kaaria ei ole sivusuunnassa yhdistetty poikkisiteillä tekee rakennesuunnittelusta haastavan suunnittelutehtävän. Kaarien stabiilius ja eri rakenneosien kestävyys on lopullisessa suunnitelmassa osoitettava huomattavasti suunnitelmaselostuksessa esitettyä tarkemmin. Myös värähtely ja yksityiskohtien väsyminen on tässä vaihtoehdossa tutkittava perusteellisesti. Sillan estetiikka miellyttää silmää ja tekee siitä kiinnostavan. Valaistus toimii osin integroituna rakenteisiin ja osin taiteena, mikä korostaa kauniisti valittua ratkaisua. Itse silta, taide ja valaistus sulavat yhdeksi katsojan mielenkiinnon herättäväksi kokonaisuudeksi eri suunnista katsottuna. Väylän ylittäjän kannalta siltaratkaisu on paras kolmesta esitetystä vaihtoehdosta. Leveät pyöräily- ja jalankulkuväylät ovat selkeästi erotettu ajoradasta. Ajoneuvoliikenteen törmäykset kantaviin rakenteisiin on estetty kaiteilla. Kaarien päälle kasaantuvan lumen ja jään putoamisen estäminen alla kulkevan liikenteen päälle tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Sillan kanteen suunnitellun valoaukon suurentamista tulisi harkita alikulkevan kevyen liikenteen väylän valaisemiseksi luonnonvalolla. Kustannusten hallittavuuden osalta muotoiluun ja rakenteeseen liittyvät asiat vaativat tarkemman suunnittelun. 13 / 25

14 / 25

4.3. Ehdotus nimimerkillä Rannikko Silta on perinteinen, varma, funktionaalinen ratkaisu. Ehdotuksessa on perehdytty huolellisesti ja ansiokkaasti sillan paikkaan ja suunniteltu siltaan liittyvät liikenneväylät kevyt liikenne huomioiden. Kilpailuehdotuksessa on perehdytty parhaiten kevyen liikenteen järjestelyihin kustannuksineen. Esteettisesti silta ei nouse hallitsevaksi maamerkiksi vaan soveltuu ympäristöönsä. Ehdotuksessa Hyppy yli radan jää uupumaan, vaikkakin kokonaisuutena ehdotus voisi hyvin sijoittua merenkurkkuun ja Vaasaan. Sillan valaistu taideteos yhdessä kaiteiden kanssa muodostaa mielenkiintoisen kokonaisuuden, joka myös soveltuu teemallisesti Vaasaan. Ehdotus on hieman arkkitehtoniselta vaatimattomuudeltaan kuitenkin varma, toteutettavissa oleva siltaratkaisu. Rakenteellisesti jännitetty kaksiaukkoinen betonisilta laattasilta on toimiva ja toteuttamiskelpoinen rakenne. Rata-alueelle sijoitettu välituki vaatii todennäköisesti törmäyssuojan ja rajoittaa muutenkin rata-alueen tulevaa käyttöä. 15 / 25

5. KILPAILUN RATKAISU 5.1. Kilpailun voittajan valinta Kilpailuehdotusten arvioinnissa tärkeimpinä ominaisuuksina tarkasteltiin sillan soveltuvuutta paikkaan ja kaupunkikuvaan, sillan teknis-taloudellista toteuttamiskelpoisuutta sekä rakenteiden luontevaa käyttöä osana kaupunkikuvallista ilmaisua. Poissulkevalla menettelyllä rajattiin ensimmäisen arviointikierroksen (29.11.2018) jälkeen yksimielisesti pois ehdotus Rannikko. Lautakunta totesi, että siltakilpailulla haettiin myös maamerkkiä, mihin vaatimukseen ehdotus Rannikko ei vastannut riittävissä määrin. Palkintolautakunta päätti samassa kokouksessa, että pyydetään ulkopuoliselta asiantuntijalta lisäselvitys kahdesta jatkotarkasteluun valitusta kilpailuehdotuksesta Venda ja VAAKA. Lausuntoa pyydettiin siltojen kustannusarvioista sekä arvioita siltojen toteutettavuudesta, käytettävyydestä, kestävyydestä ja esteettisyydestä. Tilattu arviointimuistio on pöytäkirjan liitteenä 2. Kokonaisarvioinnin perusteella palkintolautakunta päätti valita kilpailun voittajaksi ehdotuksen VAAKA. Toiselle ja kolmannelle varasijalle valittiin ehdotukset Venda ja Rannikko. 1. palkinto: VAAKA 16 / 25

2. varasija: Venda 3. varasija: Rannikko 6. JATKOTOIMENPITEET Kilpailun tulokset julkistetaan 22.1.2019 pidettävässä tilaisuudessa, jonne kaikki osallistujat kutsutaan. Kilpailun järjestäjä asettaa kilpailuehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirjan nähtäville kilpailun ratkettua. Kaikki kilpailuehdotukset jäävät Vaasan kaupungin omaisuudeksi. Lähettämällä kilpailuehdotuksen tekijät luovuttavat Vaasan kaupungille oikeuden käyttää kilpailuehdotuksessa esitettyjä ideoita tai niiden osia sillan lopullisessa suunnittelussa ilman lisäkorvauksia tekijänoikeuksia kunnioittaen. Kaupungilla on myös oikeus käyttää kilpailuaineistoa tekijätietoineen esittely-, näyttely- ja julkaisutarkoituksiin. 6.1. Jatkotyösuositus Palkintolautakunta suosittelee voittaneen ehdotuksen VAAKA valitsemista jatkosuunnittelun pohjaksi. Kilpailun voittajan kanssa lähdetään työstämään sillan jatkosuunnittelua. Sillan ympäristö, Korsholmanpuistikon jatke sekä kadun viereisten kortteleiden asemakaavoitus alkaa vuonna 2019, jolloin sillan tarkempi suunnittelu voitaisiin aloittaa. Sillan toteutus on mahdollinen, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Jatkosuunnittelun perusteella jotkut rakenteen mitat saattavat vielä muuttua, mutta sillan yleisilmeen edellytetään säilyvän muuttumattomana. Jatkosuunnittelussa rakennesuunnittelijan tulee laatia tarkennettu asennussuunnitelma. Rakentamisen aikana edellytetään, että suunnittelija toimii tiiviissä yhteistyössä tilaajan ja urakoitsijan kanssa. 17 / 25

LIITE 1 LIITE 1 Vastaukset kilpailua koskeviin kysymyksiin 1. Onko järjestäjällä mahdollisuutta toimittaa pistepilvimallia kilpailualueesta ja ympäristöstä? On. Materiaali löytyy kilpailijoille jaetusta kansiosta. 2. Kuuluuko risteysalueen 5m:n nostamisen suunnittelu sis. luiskat/tukimuurit tähän kilpailuun? Varsinaisesti ei kuulu, mutta ympäristösovituksessa tuo tukimuuri on syytä huomioida. 3. Onko kairausdiagrammeja saatavilla? Kairausdiagrammit löytyvät kilpailijoille jaetusta kansiosta. 4. Kuvia toimitettiin 6 kpl, valitaanko kuvat vaadittua kahta kuvasovitusta varten vapaasti näistä kuvista? Kyllä. 5. Onko maksimimäärää planseille? Ei. Kilpailijat harkitsevat itse tarvittavan määrän. 6. Kilpailualue on siltakilpailu_rajaus ilmakuvassa rajattu punaisella. Samassa kuvassa on mustalla näytetty ilmeisesti katuvaraus. Onko ymmärrettävä yleissuunnitelman mukaisesti, että katuvarauksella ei ole mitään tekemistä siltakilpailun kanssa? Mustalla viivalla piirretty on vanha rajaus, jota ei enää noudateta. 7. Kilpailualue on rajattu Korsholmanpuistikon ja Ratakadun kohdalla hyvin pienelle alueelle. Näkemyksemme mukaan sillan korkeusasema edellyttää pitkiä ramppeja, jotta sillalle päästään. Nämä eivät mahdu kilpailualueelle. Miten asia tulkitaan kilpailualuerajauksessa? Katuja nostetaan ja niiden tasauksista on tehty Korsholmanpuistikon jatke ja silta, yleissuunnitelma. 19 / 25

Rampit tehdään tämän mukaan eikä niitä tässä siltakilpailussa tarvitse sen tarkemmin suunnitella. Ympäristösovituksessa rampit on toki syytä näkyä myös suunnittelualueen ulkopuolella. 8. Kilpailualue sijoittuu ilmeisesti pääosin rata-alueelle. Yleissuunnitelmassa puhutaan radan huoltoteistä, joiden alueelle ei sillan rakenteita saa sijoittaa. Rajoittavatko nämä kilpailualuetta. Jos rajoittavat, pitäisikö niiden näkyä kilpailuaineistossa. Huoltotie näkyy yleissuunnitelmassa poikkileikkauksessa ja suunnitelmakartassa katkoviivalla ja jää J2 ja radan väliin. Huoltotie tämä tulee säilyä eikä sen kohdalle voi laittaa sillaan tukirakenteita. 9. Onko yleissuunnitelma velvoittava liikennejärjestelyiden suhteen (kääntyvien kaistojen lukumäärä kevyenliikenteen väylät jne. On 10. Ovatko ratakadun leveydet samat kuin Korsholman puistikon (ajorata 3,25m, kevyenliikenteen kaista 4,0m) Ei, toimitetaan dwg-tiedosto suunnitelmasta, josta näkyy mitat 11. Onko katujen ja kevyenliikenteenväylien pituuskaltevuuksille vaatimuksia? Arvosteluperusteena on ainakin esteettömyys. Ne suunnitellaan jalankulku ja pyöräväylien suunnitteluohjeen mukaan. Esteettömyys on nimenomaan suunnitteluperuste. 12. Sillan tukirakenteiden sijoittumiseen vaikuttavat junien onnettomuuskuormat (törmäyskuormat). Mikä on radan suunnittelunopeus siltapaikalla? Odotamme Liikennevirastolta vahvistusta suunnittelunopeudesta sillan kohdalla. Tieto toimitetaan kilpailijoille kun saamme sen. 3.9.2018: Liikennevirasto on ilmoittanut suunnittelunopeuden olevan 120 km/h siltapaikalla. 20 / 25

13. Jääkö radassa oleva vaihdealue siltpaikan viereen? Jää. 14. Siltapaikalla määräävänä on nykyisen kadun ja radan korkeusasema. Onko mahdollista saada seuraavia asiakirjoja dwg tai muussa muokattavassa muodossa? pdf tiedostoina jo toimitetut kartat Kairaustiedot Kunnallistekniikka Maaperäkartta Ratakadun nykyinen pituusleikkaus Korsholmanpuistikon nykyinen pituusleikkaus Ratasuunnitelma, josta selviää radan kiskon (kv) korkeusasema 15. Pyytäisin lisäksi ilmoittamaan missä korkeusjärjestelmässä kukin korkotietoja sisältävä aineisto on Kartta, kunnallistekniikka ja pohjatutkimukset toimitetaan myös dwg:nä. Muutoin toimitetaan alueesta laserkeilattu maastomalli, josta selviää kysytyt asiat. Kaikki aineisto on N2000 korkeusjärjestelmässä. 21 / 25

LIITE 2 LIITE 2 Lisäselvityksen arviointimuistio Korsholman puistikon ylikulkusilta 9.1.2019 TkL Ilkka Vilonen Arviointimuistio Ramboll Finland Oy Yleistä Vaasan kaupunki Kuntatekniikka, on pyytänyt Ramboll Oy:ltä lausuntoa järjestämänsä sillan suunnittelukilpailun kahdesta eri ehdotuksesta, Ehdotusten nimet ovat Venda ja Vaaka. Vaihtoehtojen kustannusarvioita on kommentoitu ja verrattu kokemuksemme mukaiseen tietoon toteutuneista kohteista. Kilpailutöitä on arvioitu seuraavien kriteerien mukaisesti: toteutettavuus, käytettävyys, kestävyys ja esteettisyys. Kustannusarviot Kilpailutöille on laadittu kustannusarviot, jotka perustuvat arvioituihin materiaalimenekkeihin. Vaihtoehdossa Venda kustannusarvio on laskettu Liikenneviraston julkaisun sillan kustannusarvion laatimisohjeen ja siihen liittyvän yksikköhinnaston perusteella. Vaihtoehdossa Vaaka on käytetty Fore kustannuslaskentajärjestelmää. Koska erilainen laskentatapa johtaa erilaisiin kustannusarvioihin samasta rakenteesta, on vaikeata luotettavasti verrata siltojen rakennuskustannuksia yhteismitallisesti ja niin, että vaihtoehtojen keskinäinen hintaero saadaan selville. Vaihtoehdot on laskettu eri kustannusindeksin mukaan. Myös materiaalimenekkien arviot eivät vaikuta luotettavilta esimerkiksi teräsrakenteiden osalta. Vaihtoehdossa Venda kannen teräsosien arvioitu määrä on 575 tonnia ja vaihtoehdossa Vaaka 360 tonnia. Kannen pinta-ala on likipitäen sama ja jälkimmäisessä kaarien pituus on noin 30% suurempi. 22 / 25

Seuraavassa taulukossa on esitetty ehdotusten sisältämät kustannusarviot ja myös samaan indeksiin muutetut kustannukset: Ehdotus Hinta Huom.! Venda 5,72 milj. eur i=174,2 Vaaka 4,975 milj. eur (5,37 milj.eur) i=161,3 (i=174,2) Arvioidessamme Vendan ja Vaakan kustannuksia voidaan niitä verrata aiemmin toteutettuihin erikoissiltoihin. o Molemmat sillat ovat meidän mielestä alakantissa kustannusten suhteen. Molemmissa on haastavia teknisiä yksityiskohtia. Käsityksemme on, että kumpaakaan siltaa ei tulla pystytä toteuttamaan alle 5000 /kansi m2 ja Venda vaihtoehdossa myös lasikatteisen välialueen kustannus on samaa tasoa. o Näillä perusteilla lasketut siltojen kustannusarviot olisivat vähintään: Venda 8,8 M ja Vaaka 9,1 M. o Laukon silta Tampereella tuli maksamaan n. 5 M (6500 /kansim2 (tosin kalliit paalutukset) ja Auroran sillan kustannusarvio n. 4 M (4850 /kansim2), Molemmat kevyenliikenteen siltoja, jotka ovat lähtökohtaisesti ajoneuvosiltoja halvempi. Arvioinnit Venda Toteutettavuus Kolmesta kaaresta ja arinapalkistosta muodostuvan päärakenteen asentaminen sähköistetyn rautatien yläpuolelle on vaikea tehtävä. Suunnitelmaselostuksessa yleisellä tasolla selostettu asennustapa ei ole mahdollinen. Muuttamalla asennustapaa niin, että kaaret asennetaan ensin ja arinapalkisto kaariin tukeutuen tarkasti vaiheittain suunniteltuna silta voitaneen kuitenkin toteuttaa esitetyn tyyppisenä. Käytettävyys 23 / 25

Sillan käytettävyys on asianmukainen. Eri liikennemuodoille on riittävät tilat ja sillan kannelta on molemmin puolin porrasyhteys alittavalle väylälle. Puutteena on ettei alittavalle väylälle ole esteetöntä kulkua. Vaihtoehtoa voitaneen helposti kehittää niin, että toinen porras muutetaan hissiyhteydeksi tai pitkäksi luiskaksi. Kestävyys Lasin ehjänä säilyminen kevytrakenteisissa silloissa on osoittautunut ongelmalliseksi. Keskiaukon kattaminen lasilla kuulostaa houkuttelevalta, mutta ei toimi kestävästi esitetyn kaltaiseen rakenteeseen kiinnitettynä. Esitetty kolmen kaaren rakenne on altis erilaisille kannen liikkeille ja mikäli tätä ratkaisua päätetään viedä eteenpäin, on esimerkiksi rakenteen värähtely ja yksityiskohtien väsyminen tutkittava perusteellisesti. Estetiikka Vaikka sillan kaaren mitat ovat suuret ja kolmoiskaari näkyy varsinkin vinosta suunnasta katsottuna moninkertaisena, niin esitetty ratkaisu on läpinäkyvyydessään maisemaan sopiva. Radan tasosta yli 20 metriin nousevat kaaret on esitetty kilpailutyössä hyvin hoikkina ja lopullisessa rakennesuunnittelussa niiden dimensioita jouduttaneen suurentamaan. Tämä myös muuttaa sillan ulkonäköä merkittävästi. Esitetyt ripustustangot pitää toteuttaa merkittävästi nyt esitettyjä paksumpina. Vaaka Toteutettavuus Kahdesta kaaresta ja arinapalkistosta muodostuvan päärakenteen asentaminen sähköistetyn rautatien yläpuolelle on vaikea tehtävä. Suunnitelmaselostuksessa yleisellä tasolla selostettu asennustapa ei ole mahdollinen. Muuttamalla asennustapaa niin, että kaaret asennetaan ensin ja arinapalkisto kaariin tukeutuen tarkasti vaiheittain suunniteltuna silta voitaneen kuitenkin toteuttaa esitetyn tyyppisenä. Käytettävyys Sillan käytettävyys on asianmukainen. Eri liikennemuodoille on riittävät tilat itse sillalla, mutta kannelta ei ole esitetty yhteyttä alittavalle väylälle. Kestävyys 24 / 25

Kanteen esitetty valoaukko on perusteltu, mikäli halutaan laajan kannen alle luonnonvaloa päiväsaikaan. Esityksessä ehdotettu aukko on kuitenkin kooltaan niin pieni, ettei sillä ole merkitystä. Esitetty kahden kaaren rakenne on altis erilaisille kannen liikkeille ja mikäli tätä ratkaisua päätetään viedä eteenpäin, on esimerkiksi rakenteen värähtely ja yksityiskohtien väsyminen tutkittava perusteellisesti. Estetiikka Ehdotuksessa esitetyt kaaret, jotka nousevat lähes 30 metriä siltakannen yläpuolelle ovat siltapaikkaan sopimattomat ja väärässä mittakaavassa. Esitetyssä havainne materiaalissa on valokuvasovitus, jossa kaaren yläreuna on kolmikerroksisen talon räystään alapuolella. Todellisuudessa kaarien korkeus kannen yläpuolelle vastaa 10 kerroksisen kerrostalon korkeutta. Kaarien epätarkoituksenmukainen muoto aiheuttaa ongelmia ripustustankojen kiinnittymisessä kaareen erityisesti kaaren jyrkällä osalla. Materiaalissa esitetty detalji on kaaren laelta, jossa tätä ongelmaa ei ole. Esitetyt ripustustangot pitää toteuttaa merkittävästi nyt esitettyjä paksumpina. Tampereella 9.1.2019 Ramboll Finland Oy TkL Ilkka Vilonen 25 / 25