Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233
Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3 2.2 Maastomalli... 3 2.3 Melulähteet... 3 2.4 Laskentamenetelmät... 4 3 Tulokset... 4
Raportti 2/5 1 Johdanto Tässä työssä on selvitetty Akaan Pointin teollisuusalueelle suunnitellun raakapuukuormausalueen meluvaikutukset. Meluselvitys on laadittu kuormausalueen ratasuunnitelmaa varten, ja siinä on tarkasteltu toiminnan aiheuttamia keskiäänitasoja suunnittelualueella. Kuvassa 1 on esitetty uusien kuormausraiteiden sijainti sinisellä. Lähimmät asuinrakennukset ovat raiteiden pohjoispuolella Kurjenkallion asuinalueella. Kuva 1 Suunnitellut uudet rakennukset ja piha alue.
Raportti 3/5 2 Menetelmät ja lähtötiedot 2.1 Melun ohjearvot Melulaskennan tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuihin melutason ohjearvoihin (Taulukko 1). Melun ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot on annettu erikseen päivä (klo 7 22) ja yöajan (klo 22 7) melutasoille. Selvitysalueella on oleskelualueiden ohjearvoina sovellettu nykyisien asuinalueiden arvoja; päiväajalle 55 db ja yöajalle 50 db. Taulukko 1 Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annetut melutason ohjearvot Ohjearvot ulkona Päivällä L Aeq, klo 7 22 Yöllä L Aeq, klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 db 50 db 55 db 45 db 45 db 40 db Ohjearvot sisällä L Aeq, klo 7 22 L Aeq, klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db Liike ja toimistohuoneistot 45 db Ohjearvojen määrittely tarkoittaa melun ekvivalenttitasoa eli keskimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylitystä, mikäli aikaväli sisältää hiljaisempia jaksoja. Mikäli melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista, tulee mitattuun tai laskettuun arvoon lisätä 5 db. 2.2 Maastomalli Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Maastomalli ulottuu yli 1000 metrin etäisyydelle selvitysalueesta. Maastomalli on laadittu Liikenneviraston rautateiden meluselvityksen 2017 yhteydessä laaditun maastomallin pohjalle. Uudet kuormausraiteet on mallinnettu ratasuunnitelman mukaisesti. 2.3 Melulähteet Selvityksessä on mallinnettu puunkuormauksen aiheuttama melu vaiheessa 2, jolloin kuormausta tapahtuu molemmilla suunnitelluilla raiteilla. Melutilanne on laskettu sekä siten, että kuormausta
Raportti 4/5 tapahtuu tasaisesti koko raiteella, että kuormauksen tapahtuminen yhdessä pisteessä lähinnä asutusta, eli teoreettisesti pahin tilanne. Taulukossa 1 on esitetty lastauksen äänitehotasot taajuuskaistoittain. Taulukko 2 Puutavaran lastauksen äänitehotasot taajuuskaistoittain. Melulähde Äänitehotaso Puutavaran lastaus 31 Hz 63 Hz 125 Hz 250 Hz 500 Hz 1 khz 2 khz 4 khz 8 khz LWA 68,4 82 90 94 99 103 100 93 86 106,4 Lisäksi käytettiin seuraavia lähtöoletuksia menetelmiä: Melulähteen korkeus on +2m kiskon pinnasta. Tuloksissa on mukana + 5 db korjaus melun impulssimaisesta luonteesta johtuen. Kuljetusta on 25 30 ajoneuvoa/vrk ja kuormausta 25 30 min/ajoneuvo kumpaakin käytössä olevaa raidetta kohden. Käytettiin ylimpiä lukuja, jolloin saatiin laskennallinen pahin tilanne. Laskennoissa kuormausta tapahtuu 15 h/vrk/raide. Kuormaus tapahtuu tasaisesti ympäri vuorokauden, eli keskimäärin 37,5 min toimintaa joka tunti kummallakin käytössä olevalla raiteella. 2.4 Laskentamenetelmät Melulaskennat on suoritettu CadnaA 2018 melulaskentaohjelmalla. Laskenta perustuu yleisesti Suomessa käytettävään teollisuusmelun laskentamalliin (General Prediction Method). Melulaskennan arvioitu epävarmuus on noin ±2 3 db. Melulähteet sijoitetaan malliin äänitehotaso, suuntaavuus ja käyttöaikatietoineen. Malli laskee melutasot ympäristössä ottaen huomioon mm. etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio ominaisuudet. Tärkeimmät laskenta asetukset melulaskennassa: 3 Tulokset Laskentaruudukon koko 5 x 5 metriä. Jokainen ruutu on laskettu ilman ruutujen interpolointia Meluvyöhykkeiden laskentakorkeus 2 metriä Laskentasäde 2500 metriä Laskennassa mukana 2. kertaluvun heijastukset Rakennukset heijastavia 1 db heijastusvaimennuksella. Kuormaustoiminnan on oletettu jakautuvan tasaisesti vuorokaudelle, eli meluvyöhykkeet ovat samat päivällä ja yöllä. Päivällä sovelletaan ohjearvoa 55 db ja yöllä ohjearvoa 50 db, eli yöajan tilanne on melun osalta mitoittava. Kuormausalue sijoittuu leikkaukseen, mikä rajoittaa melun leviämistä, ja näin ollen suojaa nykyistä asutusta. Tilanteessa, jossa kuormaustoiminta jakautuu tasaisesti raiteille, sekä päivä että yöajan ohjearvot alittuvat kaikkien asuinrakennusten kohdalla.
Raportti 5/5 Teoreettisessa pahimmassa tilanteessa, jossa kummankin raiteen kaikki kuormaus tapahtuu yhdessä pisteessä mahdollisimman lähellä lähintä asuinrakennusta, päiväajan ohjearvo alittuu asuoinrakennusten kohdalla. Yöajan 50 db vyöhyke ulottuu lähimpien asuinrakennusten kohdalle.