11.9.2015. Re: lausuntopyyntö hallituksen esityksen luonnoksesta tekijänoikeuden yhteishallinnointi

11.9.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Re: lausuntopyyntö hallituksen esityksen luonnoksesta tekijänoikeuden yhteishallinnointi TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINTI Kiitämme tilaisuudesta lausua opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta. PÄÄHUOMIOMME LAKILUONNOKSESTA Lakiluonnoksessa on myönteistä ja pidämme hyvänä sitä, että se on luonteeltaan minimi-implementointi, pitäytyy direktiivin välttämättömissä vaatimuksissa o keskittyy oikeudenhaltijoiden oikeuksiin ja yhteishallinnointijärjestöjen vähimmäisvaatimuksiin o ei säätele hallinnoinnissa vaadittavia menettelyjä enempää kuin direktiivi edellyttää, jättää tilaa eri toteuttamistavoille vahvistaa tekijöiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta, mahdollistaa toiminnan yhdistysmuodossa ja antaa oikeudenhaltijoille laajan päätösvallan o yhteishallinto-organisaatiot harjoittavat yksityisoikeudellista toimintaa o yksitasoisissa yhteishallinto-organisaatioissa ei tarvitse perustaa erillistä valvontaelintä vaan sellaisena toimii hallitus tunnustaa sopimusvapauden yhteishallinnointiorganisaatioiden toiminnan lähtökohdaksi o ei erityistribunaaleja tai pakollisia välitys tai muita vastaavia menettelyjä tariffien määrittelyyn, normaalit oikeussuojakeinot ehdottaa valvovaksi viranomaiseksi opetus- ja kulttuuriministeriötä o OKM:llä on jo monia yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaa koskevia sääntely-, päätöksenteko- ja valvontatehtäviä sekä paras substanssiosaaminen toteaa selvästi, että laki ei koske sopimuslisenssiä eikä hyvitysmaksua hyväksyy korvausten käytön myös oikeudenhaltijoiden yhteisiin päämääriin 1 (21)

Kehitettävää tai muutettavaa lakiehdotus koskee vain unioniin sijoittuneita palveluntarjoajia (2 ) o tulisi laajentaa koskemaan kaikkia direktiivin tarkoittamia palveluntarjoajia lakiluonnoksen 56 ja 57, joissa säädellään ministeriölle tehtävästä toimenpidepyynnöstä, tulisi poistaa. Ministeriöllä on tehokkaat keinot puuttua sen tietoon tuotuihin väärinkäytöksiin 54 :n yleisen toimivallan, 58 :n tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuden sekä 59 :n huomautus- ja varoitusoikeuden avulla o oikeus esittää toimenpidepyyntö tulee vähintäänkin rajoittaa koskemaan vain henkilöitä tai yhteisöjä jotka ovat yhteishallinnointiorganisaation jäseniä, ovat antaneet yhteishallinnointiorganisaatiolle valtuuden, ovat sopimussuhteessa yhteishallinnointiorganisaatioon tai joiden oikeuksia sanottu menettely tai laiminlyönti loukkaa tai vaarantaa yhteishallinnointilaissa ei tulisi säätää muista käyttäjien ja yhteishallinnointiorganisaatioiden välisistä sopimusehdoista kuin niistä, jotka on nimenomaisesti kuvattu lakiluonnoksen 34 :ssä o 64 :n sopimusten kohtuuttomuuteen jne. viittaava kohta pois, koska asiasta säädetään jo tekijänoikeuslaissa, oikeustoimilaissa ja kilpailulainsäädännössä yksittäisiin säännöksiin tarkennuksia o toimitusjohtajan valinta ja palkkaus hallituksen asiaksi (14 ) o tuntemattomien oikeudenhaltijoiden osalta järjestön tiedotusvelvollisuuteen tarvitaan oikeudenhaltijan intressin suuruuteen liittyvä harkinta;kopiostossa tallennetaan 50 000 av-teosta rekisteriin vuosittain, näistä usein puuttuu joku oikeudenhaltija (34 ) siirtymäaikaa lain vaatimusten toteuttamiseksi on pidennettävä (70 ) o laki vaikuttaa oikeuksien yhteishallinnoinnin koko ketjuun o valtuutukset ja niiden hallinnointi, tietojen toimitus ja toimintaa koskevien raporttien laadinta joudutaan uudistamaan o järjestöjen valmistautumisaika lain voimaantuloon on liian lyhyt o vähintään 31.12.2016, joidenkin muutosten kohdalla vuoden 2017 loppuun ulottuva siirtymäaikaa välttämätön lakiluonnos on kohdittain direktiivin pakollisten säännösten vuoksi hyvin pikkutarkka o osa säännöksistä, erityisesti luvuista 5-9, voitaisiin siirtää asetukseen syrjimättömyysperiaate laajasti tulkittuna vaikuttaa voimakkaasti järjestöjen velvollisuuteen vastaanottaa valtuuksia hallinnoitavaksi, hyväksyä jäseniä ja saattaa vaikuttaa myös palvelun tarjonnan ehtoihin 2 (21)

o huolehdittava, ettei järkytä yhteishallinnointiorganisaatioiden autonomiaa ja että kotimaisten järjestöjen suppeat resurssit otetaan huomioon tulkinnassa YLEISTÄ Kollektiivihallinto tulee nähdä osana tekijänoikeuksien käytön toteutumista markkinoilla. Kollektiivihallinnolla ja sen sääntelyllä tulisi olla välitön yhteys tekijänoikeuslainsäädännön peruskäsitteistöön ja -periaatteisiin. Tästä syystä oikeudenhaltijat korostivat direktiivin implementointia koskeneen keskustelun alkuvaiheessa, ettei ehdotettu erillislaki saisi heikentää tekijänoikeuslainsäädännön koherenssia. Erityisen tärkeänä pidämme, ettei erillislaki hämärrä tekijänoikeusjärjestöjen asemaa yksityisoikeudellisina toimijoina. Lakiluonnos vaikuttaa tässä suhteessa tasapainoiselta ja yhteishallinnoinnin yksityisoikeudellinen luonne on otettu yleisesti ottaen hyvin huomioon. Direktiivin päämäärien mukaisesti lakiluonnos vahvistaa oikeudenhaltijoiden määräämisvaltaa. Lakiluonnos korostaa, että oikeudenomistajien valtuutus ja valtuutuksen laajuus ovat oikeudenhaltijan päätettävissä. Esitys pyrkii lisäksi parantamaan oikeudenhaltijoiden käytettävissä olevan informaation määrää ja laatua säätelemällä annettavista tiedoista paikoittain hyvinkin yksityiskohtaisesti. Avoimuus, tehokkuus ja luotettavuus ovat suomalaisen kollektiivihallinnon kulmakiviä. Näiden päämäärien edistäminen myös lainsäädännön keinoin on kannatettavaa, kunhan sääntelyn taso ja sen yksityiskohtaisuus asetetaan oikein. Lakiluonnos tunnustaa kollektiivihallinnon autonomian, sen, että kyse on oikeudenhaltijoiden yhteisöstä, jonka kautta he harjoittavat elinkeinotoimintaansa. Oikeudenhaltijat voivat vapaasti valita järjestäytymismuotonsa ja heillä tulee olla päätösvalta toimintansa puitteista ja päämääristä. Lakiehdotuksessa on direktiivin antaman melko kapean tulkintatilan puitteissa kokonaisuutena otettu hyvin huomioon Suomen nykyisten järjestöjen yhdistysmuoto ja siinä sovelletut menettelytavat. Myös se, että esitys pitäytyy tietyssä suurpiirteisyydessä silloin, kun direktiivi antaa siihen tilaa, on onnistunut ratkaisu. Kopiostolle on luonteenomaista, että sen jäsenjärjestöt osallistuvat sekä valtuuksien keruuseen että osin korvausten jakoon. On hyvä, että lakiluonnos rajoittuu tältä osin täsmentämään oikeudenhaltijoilla olevat oikeudet ja yhteishallinnoinnilta edellytetyt vähimmäisvaatimukset eikä pyri säätelemään hallinnoinnissa valittavia menettelyjä enempää kuin direktiivi edellyttää. Yhteishallinnoinnin autonomia toteutuu parhaiten sopimusvapauden piirissä ja järjestöjen lisensointitoimintaa tulisikin koskea normaalit liiketoiminnan menettelytavat ja säännöt. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että riitojen ratkaisuun sovelletaan tekijänoikeusriitoja muutoinkin koskevia yleisiä riidanratkaisumenettelyjä. Tämä on hyvä ratkaisu ja tukee sekä sopimusvapauden että kollektiivihallinnon autonomian toteutumista. Mitä tulee yhteishallinnoinnin liiketoiminnalliseen kilpailukykyyn, suomalaisen kollektiivihallinnon tulisi kyetä menestymään ainakin omilla kotimarkkinoillaan ja hyödyntämään edustamiensa oikeudenhaltijoiden vientipotentiaali. Tämä edellyttää joustavuutta ja ketteryyttä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Myös kollektiivihallinnon alalla tulisi kaikilla toimijoilla olla samat pelisäännöt. Lakiluonnos koskee nykymuodossa kuitenkin vain unionin alueelle sijoittuneita toimijoita. Muualta mahdollisesti tulevia tällaisia palveluja tarjoavia laki ei koske. Lakiluonnos asettaa yhteishallinto-organisaatioille huomattavia velvollisuuksia kaikkia, myös unionin ulkopuolisia oikeudenhaltijoita ja heidän edustajiaan kohtaan, mutta ei aseta vastaavia velvollisuuksia unionin ulkopuolisille 3 (21)

yhteishallinto-organisaation palveluja tarjoaville toimijoille. Tulisikin harkita, millä keinoin yhteishallinnointilaki voitaisiin ulottaa koskemaan ainakin joiltakin osin kaikkia toimijoita, jotka täyttävät sen kriteerit. Järjestöjen liiketoiminnallinen kilpailukyky vaikuttaa myös tosiasialliseen oikeuksien käytön tehokkuuteen. Kollektiivihallinnon suurempaa tehokkuutta edistetään parhaiten mahdollistamalla joustava toiminta ja kehityspotentiaalin käyttöönotto, ei lisäämällä pikkutarkkaa ohjaavaa sääntelyä. Tältä osin lakiehdotus antaa aiheen kysyä, voisiko eräitä pakollisia, mutta hyvin yksityiskohtaisia määräyksiä, esimerkiksi luvuista 5-9, siirtää esimerkiksi asetukseen, jolloin mahdollisten muutosten teko olisi vaivattomampaa. Kaikkiaan esitys on kuitenkin luonteeltaan hyvässä mielessä suppea ja huomattavasti esimerkiksi Ruotsin vastaavaa lakiesitystä keveämpi. Kollektiivihallinnon eräänä päämääränä on kotimaisen kulttuurituotannon elinvoimaisuus. Suomalaisen tuotannon päämarkkinat ovat Suomessa ja suomalaisten oikeudenhaltijoiden elinkeinotoiminta kohdistuu pääosin kotimarkkinoille. Kollektiivihallinto tukee aatteellisistakin syistä monimuotoisuutta, millä on itseisarvoinen merkitys.pienten repertuaarien tarjonta on varmistettava myös eurooppalaisilla sisämarkkinoilla. Direktiivin toteuttaminen huolellisesti kaikissa yhteisön maissa on omiaan lisäämään suomalaisten teosten käytöstä maksettavien korvausten ohjautumista tekijöille. Suomalaisten järjestöjen harjoittama korvausten tilitys ulkomaille on jo erinomaisessa järjestyksessä eikä lakiluonnoksen vaatimuksilla ole tältä osin juuri vaikutusta järjestöjen toimintaan. Kollektiivihallinto palvelee sekä markkinoiden sujuvaa toimintaa että mm. sivistyksellisiä ja kulttuuria tukevia päämääriä. Kollektiivihallinnon yhteiskunnalliset hyödyt on tärkeä tunnistaa. Onkin hyvä, että laissa selvästi todetaan, että eräät tekijänoikeudelliset erityisjärjestelyt kuten sopimuslisenssi ja sopiva hyvitys ovat yhteishallinnointilain ulkopuolella. On myös hyvä, ettei lakiluonnoksessa liian yksityiskohtaisesti säädellä, mikä on näiden toimintamuotojen ja yhteishallinnointilain suhde. Yhteishallinnoinnin mainittu kytkös kotimaiseen kulttuurituotantoon sekä kuvattuihin yhteiskunnallisiin hyötyihin puoltavat lakiluonnoksessa ehdotettua ratkaisua, että yhteishallinnointilain toteuttamista valvovana viranomaisen toimisi opetus- ja kulttuuriministeriö. Se on luontevaa sikälikin, että sopimus- ja pakkolisenssejä sekä hyvitysmaksua koskevaa valvonta ja päätäntävaltaa on jo pidemmän aikaa käytetty juuri opetus- ja kulttuuriministeriössä. PYKÄLÄKOHTAISET KOMMENTIT 2 Soveltamisala Tässä laissa säädetään tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista Suomeen sijoittautuneissa yhteishallinnointiorganisaatioissa. Mitä lain 40 51 :issä säädetään, sovelletaan ainoastaan musiikin tekijöitä edustaviin yhteishallinnointiorganisaatioihin. Direktiivin säätämisen tarkoitus on ollut, että sen säännöksiä sovellettaisiin mahdollisimman laajasti niihin palveluihin joita direktiivi koskee. Tämä ilmenee selvästi direktiivin johdantolauseesta (10) Mikään tässä direktiivissä ei saisi estää jäsenvaltiota soveltamasta samoja tai vastaavia säännöksiä sellaisiin yhteishallinnointiorganisaatioihin, jotka ovat sijoittautuneet unionin ulkopuolelle mutta toimivat kyseisessä jäsenvaltiossa. 4 (21)

Tulisi selvittää, voidaanko lain soveltamisalaa ainakin osin laajentaa koskemaan myös tilannetta, jossa lain tarkoittamia palveluja tarjoaa toimija, joka ei ole sijoittunut unionin alueelle. Tämä estäisi perusteettoman kilpailuedun muodostumista unionin ulkopuolisille toimijoille ja olisi tärkeää myös oikeudenhaltijoiden oikeuksien tasapuolisen toteutumisen kannalta. Esitämme, että ministeriö selvittää mahdollisuudet ulottaa direktiivin tarkoittama sääntely koskemaan mahdollisimman laajasti myös unionin ulkopuolelta direktiivin koskemia palveluja tarjoavia toimijoita. 4 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) yhteishallinnointiorganisaatiolla organisaatiota, joka on jäsentensä omistuksessa tai määräysvallassa tai on voittoa tavoittelematon, ja jonka ainoana tai pääasiallisena tarkoituksena on siihen valtuutettuna hallinnoida tekijänoikeutta tai tekijänoikeuden lähioikeuksia oikeudenhaltijoiden yhteiseen lukuun; Direktiivin 3 artiklan a kohta määrittelee yhteishallinnointiorganisaation organisaatioksi, joka on valtuutettu hallinnoimaan tekijänoikeutta tai tekijänoikeuden lähioikeuksia oikeudenhaltijoiden yhteisen edun mukaisesti. Lakiehdotuksen 4 :n 1 kohdassa hallinnoinnin päämäärä on kuitenkin määritelty käsitteellä yhteiseen lukuun. Pidämme direktiivin alkuperäistä luonnehdintaa osuvampana, koska se kuvaa paremmin yhteishallinnointiorganisaatioiden erilaisia rooleja oikeudenhaltijoiden kollektiivina eikä rajaa toiminnan piiriä niin vahvasti yksittäisten oikeudenhaltijoiden välittömien taloudellisten intressien edistämiseen. Yhteishallinnointiorganisaation toiminnalle laissa määritelty päämäärä ohjaa osaltaan esimerkiksi yhteishallinnointiorganisaation toimivallan arviointia. Esitämme, että 4 1 kohtaa muutetaan siten, että ilmaisu yhteiseen lukuun vaihdetaan ilmaisuksi yhteisen edun mukaisesti 4) oikeudenhaltijalla tekijänoikeuden tai lähioikeuden haltijaa, jolle oikeus on syntynyt tai jolle se on siirtynyt lain tai sopimuksen nojalla; Oikeudenhaltijan määritelmä direktiivin 3 artiklan c kohdassa kuuluu seuraavasti; oikeudenhaltija tarkoittaa henkilöä tai yhteisöä, joka ei ole yhteishallinnointiorganisaatio ja jolla on hallussaan tekijänoikeus tai lähioikeus taikka jolla on oikeuksien hyödyntämistä koskevan sopimuksen tai lainsäädännön nojalla oikeus osuuteen tekijänoikeustuloista. Lakiehdotuksen määritelmä on olennaisesti direktiivin määritelmää suppeampi. Asiaa tosin tarkennetaan ehdotuksen perusteluissa (s. 36); oikeudenhaltijan määritelmä kattaisi sekä tekijänoikeuslain mukaiset alkuperäiset oikeudenhaltijat että oikeudenhaltijat, jolle oikeudet ovat siirtyneet sopimuksin ja että siirrettyjen oikeuksien varassa toimivia oikeudenhaltijoita ovat esimerkiksi kustantajat. Direktiivin määritelmään sisältyvä kriteeri oikeus osuuteen tekijänoikeustuloista ei kuitenkaan rajoitu välittömästi korvaukseen oikeutetulle siirrettyyn oikeuteen vaan saattaa perustua esimerkiksi kolmansien osapuolten väliseen tai monikantaiseen sopimukseen tai muuhun järjestelyyn. Tällaisia tilanteita tunnetaan esimerkiksi musiikinkustannustoiminnassa. 5 (21)

Esitämme, että lakiehdotuksen 4 :n 4 kohdan määritelmää täydennetään niin, että se myös lakitekstin osalta vastaa direktiivin 3 artiklan c kohdan sisältöä. Ehdotamme lisäksi, että vähintään pykälän perusteluihin lisätään täsmennys, että oikeudenhaltijalla tarkoitetaan sekä henkilöitä ja yhteisöjä, joille oikeus on siirtynyt kokonaisuudessaan että niitä, joille oikeus on siirtynyt osittain. 5) käyttäjällä sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarvitsee oikeudenhaltijalta luvan käyttääkseen teosta tai muuta suojan kohdetta tavalla, joka kuuluu tekijänoikeuslaissa säädetyn yksinoikeuden, korvausoikeuden tai hyvitysoikeuden piiriin; Lainkohdan käsite oikeudenhaltijan lupa ei sovi yhteen korvausoikeuden kanssa, ainakaan tilanteissa jossa on kyse pakkolisenssistä. Vastaavasti valittu terminologia ei sovi yhteen sopivan hyvityksen kanssa, josta säännöksessä lienee kyse. 8) lisenssillä yhteishallinnointiorganisaation ja käyttäjän välistä sopimusta, jolla myönnetään käyttölupa tekijänoikeudella tai tekijänoikeuden lähioikeudella suojattuun teokseen tai muuhun suojan kohteeseen; Laki koskee myös eräitä pakkolisenssiratkaisuja, kuten tekijänoikeuslain 19 :n mukaista lainauskorvausta. Tällöin korvausvelvollisuuteen ei liity käyttölupaa. Säädöksen nykyinen sanamuoto sulkee pakkolisenssin pois lisenssin käsitteen alasta. Tämä saattaa olla myös tietoinen ratkaisu, joskaan perusteluissa ei kysymystä lähemmin tarkastella. Selvyyden vuoksi tulisi vähintään lain perusteluissa olla maininta, että lainkohta koskee sopimusta, jolla myönnetään käyttölupa tekijänoikeudella tai tekijänoikeuden lähioikeudella suojattuun teokseen tai muuhun suojan kohteeseen kokonaisuudessaan tai sen osaan. 6 Oikeudenhaltijan oikeus valita yhteishallinnointiorganisaatio Oikeudenhaltijalla on oikeus valtuuttaa suoraan tai välillisesti valitsemansa yhteishallinnointiorganisaatio hallinnoimaan valitsemiaan tekijänoikeuksia tai lähioikeuksia, oikeuksien luokkia tai teosten ja muiden suojan kohteiden tyyppejä valitsemillaan alueilla riippumatta yhteishallinnointiorganisaation tai oikeudenhaltijan kansalaisuudesta tai asuintai sijoittautumisjäsenvaltiosta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtuutuksen tulee olla nimenomainen ja yksilöity. Jollei yhteishallinnointiorganisaatiolla ole objektiivisesti perusteltuja syitä kieltäytyä, se on velvoitettu hallinnoimaan 1 momentissa tarkoitettuja oikeuksia, oikeuksien luokkia tai teosten ja muiden suojankohteiden tyyppejä, edellyttäen että niiden hallinnointi kuuluu sen toimialaan. Direktiivi ja lakiluonnos asettavat yhteishallinto-organisaatioille laajan velvollisuuden palvella oikeudenhaltijoita heidän kotimaastaan riippumatta yhtäläisesti, esimerkiksi luomalla 6 :ssä oikeudenhaltijalle subjektiivisen oikeuden valtuuttaa järjestö. Järjestön kannalta tämä tarkoittaa edustamispakkoa. Tällainen velvollisuus ei kuitenkaan koskisi unionin ulkopuolelta samoja palveluja tarjoavia, jotka voivat vapaasti päättää edustuksestaan, koska lakia ei heihin sovellettaisi. Edustamispakkoa ja syrjimättömyysperiaatetta täytyy jatkossa tarkastella suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta, jottei järjestöjen liiketaloudellinen pohja ja tehokkuus vaarannu. 6 (21)

7 Oikeudenhaltijan itsenäinen oikeus myöntää käyttölupa Oikeudenhaltijalla on antamansa valtuutuksen estämättä oikeus myöntää lupia eikaupalliseen käyttöön valitsemiensa oikeuksien ja tiettyihin luokkiin kuuluvien oikeuksien tai teosten ja muiden suojan kohteiden tyyppien osalta. Direktiivin johdantolauseessa 19 todetaan, että oikeudet ja oikeuksien luokat on tärkeää määrittää niin, että oikeudenhaltijoiden vapaus määrätä teoksistaan ja muusta aineistosta sekä organisaation kyky hallinnoida tehokkaasti oikeuksia ovat keskenään tasapainossa. Yhteishallinnointiorganisaation tulee siten voida muotoilla eikaupalliseen käyttöön myönnettäviä lupia koskevat ehdot siten, että ne eivät haittaa organisaatioiden päätarkoituksen eli oikeudenhaltijoiden hyväksi harjoitettavan elinkeinotoiminnan toteutumista. Direktiivissä eikä lakiluonnoksessa ei määritellä, mitä tarkoitetaan ei-kaupallisella käytöllä. Lakiluonnoksen perusteluissa todetaan, että ei-kaupallisen käytön voidaan tulkita tarkoittavan ensisijaisesti sellaista käyttöä, joka tapahtuu muussa kuin ansiotarkoituksessa.. Tässä yhteydessä on tärkeä huomata, että osa ei-kaupallisesta toiminnasta tapahtuu kuitenkin tekijänoikeudellisessa mielessä ansiotarkoituksessa. Esimerkiksi julkisyhteisön harjoittamaa sairaanhoito on Ruotsissa katsottu oikeuskäytännössä tekijänoikeudellisessa mielessä ansiotoiminnaksi (NJA 1988, s. 715). Se, että teosta ei hyödynnetä voiton tavoittelemiseksi, ei vielä tee tällaisesta käytöstä ei-kaupallista. Yhteishallinnointiorganisaatioilla on useita vakiintuneita ja pitkäaikaisia lisensioinnin muotoja, jotka koskevat teosten käyttöä ansiotarkoituksessa, mutta ei kuitenkaan voiton tavoittelemiseksi. Tällaisia, taloudellisesti mittavia yhteiskuntaelämän alueita ovat esimerkiksi teosten käyttö opetuksessa, yleisradiotoiminta sekä eräät kirjastokäytön muodot. Lakiehdotuksen perusteluissa viitataan oikeudenhaltijan itsenäiseen mahdollisuuteen myöntää käyttölupia teokseensa. Direktiivin 5 artiklan 3 kohdan mukaan oikeudenhaltijoiden oikeudet koskevat hänen valitsemiaan oikeuksia, tiettyihin luokkiin kuuluvia oikeuksia sekä teosten ja muun aineiston tyyppejä. Oikeudenhaltijalla ei siten voi lain tai direktiivin perusteella tulla oikeutta lisensioida yksittäisiä teoksia ei-kaupalliseen käyttöön. Toinen asia on, että monet järjestöt vapaaehtoisesti sallivat tällaisia käytäntöjä silloin kun niillä ei ole vaikutuksia yhteishallinnointijärjestön päämäärien toteutumiselle. Tämän tulee kuitenkin jäädä yhteishallinnointiorganisaatioiden omaan harkintaan. Ehdotamme, että ehdotuksen perusteluihin lisätään maininta ansiotarkoituksen käsitteen laajasta soveltamisalasta sekä mainintaa yhteishallinnointiorganisaation oikeudesta huomioida ei- kaupallisten lupien mahdolliset vaikutukset organisaation elinkeinotoiminnalle sen asettaessa edellytyksiä tällaisten lupien antamiselle. Ehdotamme myös, että ehdotuksen perusteluista poistetaan viittaukset oikeudenhaltijan oikeudesta myöntää ei-kaupallisia käyttölupia yksittäisiin teoksiin. 11 Oikeus päästä yhteishallinnointiorganisaation jäseneksi Yhteishallinnointiorganisaation tulee sisällyttää yhteisön sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen tai yhteisön yleiskokouksen hyväksymiin jäsenyysehtoihin edellytykset, joiden mukaisesti oikeudenhaltija tai oikeudenhaltijoita edustava yhteisö voidaan hyväksyä yhteishallinnointiorganisaation jäseneksi. 7 (21)

Yhteishallinnointiorganisaation on hyväksyttävä jäseneksi oikeudenhaltijat ja oikeudenhaltijoita edustavat yhteisöt, mukaan lukien muut yhteishallinnointiorganisaatiot ja oikeudenhaltijoiden yhteenliittymät, jos nämä täyttävät jäsenyysvaatimukset, joiden on perustuttava objektiivisiin, avoimiin ja syrjimättömiin kriteereihin. Jos yhteishallinnointiorganisaatio ei hyväksy jäsenyyspyyntöä, sen on kohtuullisessa ajassa toimitettava jäsenyyttä hakeneelle päätöksensä perusteluineen. Lain piiriin kuuluvien yhteishallinto-organisaatioiden on hyväksyttävä lain 11 :ssä säädetyllä tavalla jäsenikseen niin koti- kuin ulkomaiset oikeudenhaltijat ja oikeudenhaltijoita edustavat yhteisöt, mukaan lukien muut yhteishallinto-organisaatiot ja oikeudenhaltijoiden yhteenliittymät, jos nämä täyttävät jäsenyysvaatimukset. Perusteluissa todetaan, että Yhdenvertaisuuslain 11 :n 2 momentin 4 kohdan mukaan syrjinnän kielto on ehdoton silloin, kun kyse on jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä, tai muussa järjestössä jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista. Tämän säännöksen voidaan katsoa soveltuvan myös yhteishallinnointiorganisaation toimintaan (s. 44). Direktiivi ja lakiluonnos lähtevät siitä, että yhteishallinnointi on toissijaista suhteessa tekijän oikeuteen hallinnoida oikeuksiaan itse ja oikeudenhaltijalla on laaja harkintavalta päättää, missä määrin ja mille maantieteelliselle alueelle antaa oikeuksia järjestölle ja hänellä on oikeus peruuttaa oikeutensa kokonaan tai osittain milloin tahansa. Väite, että yhdenvertaisuuslakia tulisi soveltaa mainitussa kohdin mekaanisesti samalla tavalla työntekijä- ja työnantajajärjestöihin ja yhteishallinto-organisaatioihin ei ole mielestämme perusteltu. Yhteishallinto-organisaation kohdalla kyse ei myöskään ole järjestön antamista etuuksista vaan liiketoiminnalliselta pohjalta tarjotuista palveluista. Ehdotamme, että mainittu perustelujen kohta, jossa tehdään rinnastus yhdenvertaisuuslain 11 :n 2 momentin 4 kohtaan, poistetaan. 12 Jäsenen oikeus osallistua yhteishallinnointiorganisaation päätöksentekoon Yhteishallinnointiorganisaation yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä on määrättävä asianmukaisista ja tehokkaista mekanismeista, joiden avulla sen jäsenet voivat osallistua organisaation päätöksentekoprosessiin myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen välityksellä. Eri oikeudenhaltijaryhmiin kuuluvien jäsenten tulee olla tasapuolisesti ja tasapainoisesti edustettuina päätöksentekoprosessissa. Jäsenellä on oikeus valtuuttaa toinen henkilö tai yhteisö osallistumaan puolestaan yleiskokoukseen. Asiamiehellä on yleiskokouksessa samat oikeudet kuin hänet nimenneellä jäsenellä, ja hän äänestää jäsenen antamien ohjeiden mukaisesti. Asiamiehen valtakirja on voimassa vain yhdessä yleiskokouksessa. Jäsenen oikeutta käyttää asiamiestä voidaan rajoittaa vain erityisestä syystä. Lakiehdotuksen 1 momentin luonnehdinta jäsenten osallistumisoikeudesta erilaisten teknisten apuvälineiden välityksellä menee pidemmälle kuin direktiivissä vaaditaan. Perustelujen mukaan säädöksen tarkoitus on ennen muuta parantaa mahdollisuuksia osallistua yleiskokoukseen. Lakiluonnoksessa käytetty määritelmä osallistua päätöksentekoprosessiin ei vaikuta tästä näkökulmasta 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä onnistuneelta tai riittävän täsmälliseltä sanavalinnalta Yhdistysautonomian periaatteen mukaista on jättää etäosallistumisen käyttöönottamisen muodot ja etenemistapa yhteishallinnointiorganisaation omaan harkintaan. Direktiivin 6 artiklan 4 kohta mahdollistaa huomattavasti suuremman liikkumavaran kuin miten 12 :n 1 8 (21)

momentti nyt on muotoiltu. Mielestämme ehdotusta tulee tarkistaa tämän suuntaisesti kansallinen liikkumavara täysimääräisesti hyödyntäen. Esitämme, että 12 :n 1 momentin 1 virkettä muutetaan esimerkiksi seuraavasti: Yhteishallinnointiorganisaation yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä on määrättävä mahdollisuudesta olla sähköisesti yhteydessä yhteishallinnointiorganisaatioon jäsenten oikeuksien käyttämiseksi. Lisäksi esitämme, että 12 :n 1 momentin perusteluihin lisätään maininta, jossa todetaan, että mainittu mahdollisuus olla sähköisesti yhteydessä yhteishallinnointiorganisaatioon jäsenten oikeuksien käyttämiseksi tai sitä vastaava uusi täsmällisempi muotoilu, rajataan nimenomaisesti koskemaan yhteishallinnointiorganisaation jäsenten yleiskokousta. 14 Yleiskokouksessa päätettävät asiat Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään yleiskokouksen päätettäväksi, yhteishallinnointiorganisaation yleiskokous päättää seuraavista asioista: 2) yhteishallinnointiorganisaation valvontaelimen ja toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen sekä yleiset periaatteet näiden henkilöiden palkitsemisesta tai heille maksettavista muista etuuksista; Luonnoksen 15 mukaan yksitasoisen organisaation valvontaelimenä toimii hallitus, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa valvoa toimitusjohtajan toimintaa ja tehtävien suorittamista. Harvoin kokoontuva yleiskokous olisi epäkäytännöllinen tapa valita toimitusjohtajaa ja aiheuttaisi koko valintaprosessiin merkittävää epävarmuutta. Myös hallituksen ja toimitusjohtajan välinen tehtävien ja toimivallan jako viittaa siihen, että hallituksen ja toimitusjohtajan välillä tulee vallita erityinen luottamussuhde. Se, että hallitus valitsee toimitusjohtajan, olisi omiaan vahvistamaan tätä. Ehdotamme, että toimitusjohtajan valinnasta päättäisi hallintorakenteeltaan yksitasoisessa yhteishallinnointiorganisaatiossa aina hallitus. Tämä voidaan toteuttaa poistamalla 14 2 kohdasta sanat ja toimitusjohtajan. 15 Valvontaelin Yhteishallinnointiorganisaatiolla tulee olla yleiskokouksen nimeämä valvontaelin, jossa eri oikeudenhaltijaryhmiin kuuluvat yhteishallinnointiorganisaation jäsenet ovat tasapuolisesti ja tasapainoisesti edustettuina. Valvontaelimen jäsenet eivät saa osallistua yhteishallinnointiorganisaation liiketoiminnan johtamiseen. Jos yhteishallinnointiorganisaatio on hallintorakenteeltaan yksitasoinen, valvontaelimenä toimii organisaation hallitus. Jos yhteishallinnointiorganisaatio on hallintorakenteeltaan kaksitasoinen, valvontaelimenä toimii organisaation hallintoneuvosto. Valvontaelimen tehtävänä on: 1) valvoa yhteishallinnointiorganisaation toimitusjohtajan toimintaa ja tehtävien suorittamista sekä jäsenten yleiskokouksen päätösten ja erityisesti 14 :n 1-4 kohdassa lueteltujen yleisten periaatteiden toteutumista; 2) käyttää yleiskokouksen sille 14 :n mukaisesti siirtämää päätösvaltaa; 3) raportoida vuosittain yleiskokoukselle tekemistään havainnoista ja päätösvaltansa käytöstä. 9 (21)

Kannatamme tehtyä esitystä, että hallintorakenteeltaan yksitasoisen yhteishallinnointiorganisaation valvontaelimenä toimii hallitus. Hallituksen rooli sellaisena kuin se on lakiluonnoksessa määritelty vastaa käsityksemme mukaan riittävästi myös yhdistyslain mukaista hallituksen roolia, yhteishallintolain 15 :n ja yhdistyslain 35 :n määritelmät hallituksen tehtävistä ja vastuista ovat jokseenkin yhteneväiset. Syntyvä säädöskehikko antaa mahdollisuuksia yhdistyksen kokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan välisten toimivaltasuhteiden märittelemiseksi siten, että kotimaisten yhteishallinnointiorganisaatioiden toiminta voi jatkua rakenteeltaan yhdistysmuotoisena ja tältä osin oleellisesti nykyisen kaltaisena häiriöttä. Esityksessä ei lähemmin tarkastella taloudellisen vastuun sijoittumista ja vastuuperiaatteita tilanteissa, joissa yhdistyksen toimitusjohtaja vastaa liiketoiminnasta ja hallituksella on valvontavastuu. Olisi hyvä, että ainakin lain perusteluissa käsiteltäisiin sitä, miten yhdistyslain ja ehdotetun yhteishallinnointilain on ajateltu tällaisissa tapauksessa soveltuvan yhteen. 17 Yhteishallinnointiorganisaation liiketoiminnan johtaminen Yhteishallinnointiorganisaatiolla tulee olla toimitusjohtaja, joka vastaa yhteishallinnointiorganisaation liiketoiminnan johtamisesta. Toimitusjohtaja ei saa olla hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen. Toimitusjohtaja hoitaa yhteishallinnointiorganisaation juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on annettava valvontaelimelle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen valvontaelimen tehtävien hoitamiseksi. Ehdotus, että yhteishallinnointiorganisaatiolla tulee olla toimitusjohtaja, on onnistunut ja kannatamme sitä. 18 Eturistiriitojen välttäminen Yhteishallinnointiorganisaation on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä niiden syntyessä rajoittaakseen niiden vaikutusta organisaation edustamien oikeudenhaltijoiden yhteisiin etuihin. Valvontaelimen jäsenen ja toimitusjohtajan tulee 1 momentin tarkoituksessa antaa vuosittain yleiskokoukselle henkilökohtainen sidonnaisuuslausuma vallitsevista tai mahdollisista ristiriidoista henkilökohtaisten ja yhteyshallinnointiorganisaation etujen välillä sekä niiden velvoitteiden välillä, joita henkilöllä on yhteishallinnointiorganisaatiota kohtaan ja toista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kohtaan ja joilla on merkitystä arvioitaessa hänen edellytyksiään hoitaa tehtäväänsä. Sidonnaisuuslausuman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) omistusosuus tai muu varallisuusoikeudellinen asema yhteishallinnointiorganisaatiossa; 2) yhteishallinnointiorganisaatiolta edellisellä tilikaudella saatu palkka ja palkkiot, mukaan lukien vapaaehtoiset eläkevakuutukset, luontoisetuudet ja muuntyyppiset etuudet; 3) oikeudenhaltijan ominaisuudessa yhteishallinnointiorganisaatiolta edellisellä tilikaudella saadut tekijänoikeuskorvaukset; sekä 4) tiedot muista oikeuksista, etuuksista tai sellaisesta asemasta yhteishallinnointiorganisaatiossa tai sen omistuksessa tai määräysvallassa olevassa yhteisössä, jolla voi olla merkitystä hänen edellytyksiinsä hoitaa tehtäväänsä. 10 (21)

Pidämme sidonnaisuuslausuman päämäärää avoimuuden lisäämiseen sinänsä ymmärrettävänä, mutta se saattaa myös vaikuttaa kielteisesti oikeudenhaltijoiden kiinnostukseen osallistua hallituksen työskentelyyn. Sääntelyn sisältöä harkittaessa ei ole otettu huomioon sitä, että tekijän suhde hänen saamiinsa tekijänoikeuskorvauksiin on henkilökohtaisempi kuin esimerkiksi palkka tai tulot. Tekijän saamien tekijänoikeuskorvausten julkaiseminen tekijänoikeusyhteisölle ei ole omiaan lisäämään tekijöiden kiinnostusta hallitustyöskentelyyn. Yritysoikeudenhaltijoiden tekijänoikeustulojen ilmoittaminen eriteltyinä muusta liikevaihdosta saattaa lähestyä myös yrityssalaisuuteen verrattavan tiedon julkistamisvelvoitetta. Esitämme, että lainvalmistelussa selvitettäisiin millaisilla vaihtoehtoisilla keinoilla voitaisiin direktiivin edellyttämä tiedonantovelvoite toteuttaa siten, että eri toimijoiden tietosuojaodotukset otettaisiin paremmin huomioon. Tässä selvityksessä tulisi hyödyntää kansallinen liikkumavara mahdollisimman tehokkaasti. 21 Tekijänoikeuskorvausten sijoittaminen Yhteishallinnointiorganisaation tulee noudattaa yleiskokouksen tai säätiön valvontaelimen päätöstä sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tulee: 1) mahdollisessa eturistiriitatapauksessa varmistaa, että sijoitus tehdään pelkästään niiden oikeudenhaltijoiden edun mukaisesti, joiden hyväksi kyseiset tekijänoikeuskorvaukset on kerätty; 2) varat sijoittaa siten, että varmistetaan koko sijoitussalkun suojaus, laadukkuus, likvidiys ja tuottavuus; 3) varat hajauttaa riittävästi, jotta vältetään liiallinen riippuvuus yksittäisestä varojen lajista ja koko sijoitussalkun riskien kasautuminen. Direktiivin 11 artiklan 5 kohdan mukaan; Jos yhteishallinnointiorganisaatio sijoittaa tekijänoikeustulot ja tekijänoikeustulojen sijoittamisesta mahdollisesti saadut tulot, sen on toimittava niiden oikeudenhaltijoiden parhaan edun mukaan, joiden oikeuksia se edustaa, ja noudatettava 8 artiklan 5 kohdan c ja f alakohdassa tarkoitettuja yleisiä sijoitus- ja riskinhallintaperiaatteita sekä seuraavia sääntöjä: a) mahdollisessa eturistiriitatapauksessa yhteishallinnointiorganisaatio varmistaa, että sijoitus tehdään pelkästään näiden oikeudenhaltijoiden edun mukaisesti; Ehdotettu lakiteksti kytkee sijoituksen arvioinnin, toisin kuin yllä mainitussa direktiivissä, pelkästään niiden oikeudenhaltijoiden etuun, joiden hyväksi kyseiset korvaukset on kerätty. Tosiasiassa korvauseriä ei sijoitettaessa voida lähteä erittelemään, vaikka ne on kerätty eri oikeudenhaltijoiden lukuun. Esitämme, että 21 2 momentin 1-kohdan teksti muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1) mahdollisessa eturistiriitatapauksessa yhteishallinnointiorganisaatio varmistaa, että sijoitus tehdään pelkästään niiden oikeudenhaltijoiden etujen mukaisesti, joita yhteishallinnointiorganisaatio edustaa; 24 Oikeudenhaltijoille tilityksen yhteydessä annettavat tiedot Yhteishallinnointiorganisaation tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa kaikille oikeudenhaltijoille, joille se on kohdistanut tai tilittänyt tekijänoikeuskorvauksia kyseiseltä 11 (21)

ajalta, vähintään seuraavat tiedot: 1) kaikki yhteystiedot, joita oikeudenhaltija on valtuuttanut yhteishallinnointiorganisaation käyttämään oikeudenhaltijan tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi; 2) oikeudenhaltijalle kohdistetut tekijänoikeuskorvaukset; 3) yhteishallinnointiorganisaation oikeudenhaltijalle kussakin hallinnoitavien oikeuksien luokassa ja käyttötyypissä kohdistamat tai tilittämät korvausten määrät; 4) kausi, jonka aikana oikeudenhaltijalle kohdistettujen ja tilitettyjen korvausten perustana oleva oikeuksien käyttö on tapahtunut, jos käyttäjien suorittama raportointi mahdollistaa tämän; 5) hallinnointipalkkioiden osalta tehdyt vähennykset; 6) muihin tarkoituksiin kuin hallinnointipalkkioihin tehdyt vähennykset; 7) kaikki oikeudenhaltijalle mihin tahansa kauteen kohdistuvat mutta vielä tilittämättä olevat tekijänoikeuskorvaukset. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös yhteishallinnointiorganisaation jäsenyhteisöä, joka tilittää tekijänoikeuskorvauksia edelleen oikeudenhaltijoille. Lainkohdalle ei ole lakiluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa lainkaan perusteluosaa. Tekijänoikeuskorvausten tilittämistä tai kohdistamista ei ole se, että tekijänoikeuskorvauksia jaetaan harkinnanvaraisina apurahoina tai palkintoina tai vastaavina tai niitä käytetään muuten oikeudenhaltijoita yhteisesti hyödyttäviin päämääriin. Laki velvoittaa sopimuslisenssijärjestöt tarjoamaan esimerkiksi apurahoina jaettavat tekijänoikeuskorvaukset niin jäsenten kuin ei-jäsenten saataville. Monet 24 :n luetelossa olevat tiedot eivät lainkaan sovellu sellaiseen tekijän, joka ei ole apurahan antaneen järjestön jäsen, eikä mahdollisesti ole koskaan valtuuttanut korvauksen kerännyttä järjestöä toimimaan puolestaan. Esitämme, että perusteluihin lisätään totemus, ettei 24 1 momentin mukaisena tekijänoikeuskorvausten tilittämisenä tai kohdentamisena kuitenkaan pidetä tekijänoikeuskorvausten osoittamista harkinnanvaraisiin apurahoihin, palkintoihin tai muihin oikeudenhaltijoita yhteisesti hyödyttäviin päämääriin. 25 Velvollisuus ryhtyä riittäviin toimiin oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi Yhteishallinnointiorganisaation on ryhdyttävä riittäviin toimiin oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi niissä tapauksissa, joissa teosten ja muiden suojan kohteiden käytön raportointi tämän mahdollistaa. Toimien riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon oikeudenhaltijoiden taloudelliset intressit, oikeudenhaltijoiden tunnistamista ja tavoittamista mahdollistavien tietolähteiden olemassaolo sekä oikeudenhaltijoiden tunnistamisesta ja tavoittamisesta aiheutuvat kustannukset. Yhteishallinnointiorganisaation tulee julkaista verkkosivuillaan tieto noudattamastaan menettelystä oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi. Yhteishallinnointiorganisaation on viimeistään vuoden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaus kerättiin, asetettava edustamiensa oikeudenhaltijoiden, jäsenten ja yhteishallinnointiorganisaatioiden saataville seuraavat tiedot teoksista ja muusta aineistosta, joiden yhtä tai useampaa oikeudenhaltijaa ei ole tunnistettu tai tavoitettu: 1) teoksen tai muun suojan kohteen nimi; 2) oikeudenhaltijan nimi; 3) kustantajan tai tuottajan nimi; 4) muut yhteishallinnointiorganisaation hallussa olevat olennaiset tiedot, jotka voivat olla hyödyksi oikeudenhaltijan tunnistamisessa tai tavoittamisessa. 12 (21)

Jos oikeudenhaltijaa ei ole tunnistettu ja tavoitettu kahden vuoden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaus kerättiin, yhteishallinnointiorganisaation on asetettava verkkosivuilleen kaikki sen hallussa olevat tiedot teoksesta ja sen oikeudenhaltijoista. On tavallista, että av-teoksissa on kymmeniä oikeudenhaltijoita. Tästä johtuen verraten monien teosten kohdalla ainakin jonkun oikeudenhaltijan tiedot ovat puutteelliset. Kopiosto rekisteröi vuodessa noin 50 000 av-teosta. Jos ehdotuksen 4 momentti toteutuisi nykymuodossa, useiden kymmenien tuhansien teosten luettelo vaadittuine oikeudenhaltijatietoineen laitettaisiin vuosittain ensiksi yhdeksi vuodeksi edustettujen oikeudenhaltijoiden, jäsenten ja yhteishallinto-organisaatioiden saataville ja tämän jälkeen,sikäli kuin tiedot eivät ole täydentyneet, vielä suuren yleisön saataville verkkosivuille. Tästä keräytyvä tietomassa olisi erittäin laaja. Tunnistamatta tai tavoittamatta jäävät tavallisesti av-teosten tekoon satunnaisesti tai hyvin pienellä panoksella osallistuvat henkilöt. Luonnos ei sisällä minkäänlaista harkinnanvaraa sen suhteen, missä tapauksissa tunnistamatta tai tavoittamatta jääneiden henkilöiden tietoja voisi esimerkiksi korvauksen erittäin pienen määrän vuoksi jättää julkaisematta. Jos on perusteltu syy olettaa, että tunnistamatta tai tavoittamatta jäävän oikeudenhaltijan korvaukset tulisivat jäämään hyvin vähäisiksi, tiedottamisvelvollisuutta ei tulisi säätää ehdottomaksi. Ehdotamme, että yhteishallinnointiorganisaatio voisi soveltaa 1 momentissa mainittuja kriteerejä sen harkitsemiseen, onko olemassa sellaisia objektiivisia syitä, joiden nojalla tietojen julkaiseminen voitaisiin rajoittaa. 25 4 momentin ehdotamme muutettavaksi seuraavasti; Jos oikeudenhaltijaa ei ole tunnistettu ja tavoitettu kahden vuoden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaus kerättiin, yhteishallinnointiorganisaation on asetettava verkkosivuilleen kaikki sen hallussa olevat tiedot teoksesta ja sen oikeudenhaltijoista, kuitenkin ottaen huomioon 1 momentissa mainitut, toimien riittävyyden arviointiin vaikuttavat seikat. 30 Edustussopimuksen nojalla muille yhteishallinnointiorganisaatioille annettavat tiedot Yhteishallinnointiorganisaation tulee vähintään kerran vuodessa asettaa sähköisessä muodossa kaikkien niiden yhteishallinnointiorganisaatioiden saataville, joiden puolesta se hallinnoi oikeuksia edustussopimuksen nojalla kyseisellä kaudella, ainakin seuraavat tiedot: 1) eritelty selvitys valtuuttavalle yhteishallinnointiorganisaatiolle tai sen edustamalle oikeudenhaltijalle tilitettävistä tekijänoikeuskorvauksista 2) mihin tahansa kauteen kohdistuvat tekijänoikeuskorvaukset, joita ei ole vielä tilitetty 3) hallinnointipalkkioiden osalta tehdyt vähennykset 4) muihin tarkoituksiin kuin hallinnointipalkkioihin tehdyt vähennykset, mikäli tällaisten vähennysten tekemisestä on sovittu yhteishallinnointiorganisaatioiden välillä 5)tiedot edustussopimuksen kattamiin teoksiin ja muuhun aineistoon liittyvistä lisensseistä, jotka on myönnetty tai evätty 6) jäsenten yleiskokouksen tekemät päätökset siltä osin kuin ne ovat olennaisia edustussopimukseen perustuvan oikeuksien hallinnoinnin kannalta Direktiivin johdantolauseen 34 mukaan yhteishallinnointiorganisaatioita olisi vaadittava antamaan riittävät tiedot, myös taloudelliset tiedot, muille yhteishallinnointiorganisaatioille, joiden oikeuksia ne hallinnoivat edustussopimusten nojalla. Direktiivin 19 artiklan oikeusohjetta, joka on otettu lakiluonnokseen sellaisenaan, tulisi tulkita siten, että ilmaisu teoksiin ja muuhun aineistoon liittyvistä lisensseistä tarkoittaa jäsennellyn kokonaiskuvan 13 (21)

tarjoamista järjestön antamista luvista, ei suinkaan jokaisen lisenssin sisältävän mahdollisesti erittäin laajan luettelon toimittamista. Kopiostolla on vastavuoroisuussopimus yli 50 ulkomaisen yhteishallinnointiorganisaation kanssa. Kyseisen säännöksen kirjaimellinen soveltaminen ei olisi tarkoituksenmukaista kenenkään kannalta. Esitämme, että 30 :n perusteluihin lisätään tulkintaohje, että 5 kohdan tarkoittamat tiedot tarkoittaa ennen muuta jäsennellyn kokonaiskuvan antamista yhteishallinnointiorganisaation myöntämistä ja kieltämistä lisensseistä, ja että tietojen yksityiskohtaisuustaso voi tämän tavoitteen puitteissa tapauskohtaisesti vaihdella. 31 Velvollisuus tilittää tekijänoikeuskorvaus edelleen oikea-aikaisesti Yhteishallinnointiorganisaation tai sen jäsenyhteisön tulee tilittää edelleen tilitettävät tekijänoikeuskorvaukset oikeudenhaltijoille viimeistään kuuden kuukauden kuluessa korvausten vastaanottamisesta, ellei tämä ole objektiivisista syistä mahdotonta. Eräät tekijänoikeuskorvaukset, tyypillisesti oikeudenhaltijoiden yhteisiin päämääriin nk. kollektiivisina korvauksina maksetut erät, tilitetään jäsenjärjestöille edelleen jaettaviksi jo samana vuonna kuin korvaukset on kerättty. Oikeudenhaltijoiden yhteisiin päämääriin käytettävät korvaukset on hyvä tilittää ne edelleen jakaville järjestöille mahdollisimman nopeasti. Tällaiseen edelleentilittämiseen liittyvästä harkinnanvaraisuudesta johtuen edelleentilitykseen tarvitaan kuitenkin riittävä harkinta- ja toteutusaika. Näin varmistetaan luovan työn edistämiseen liityvien päämäärien toteutuminen parhaimmin. Esitämme, että lainkohdan perusteluihin lisätään tulkintaohje, jonka mukaan 23 :ssä määritelty velvollisuus tilittää viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaus kerättiin, ei 31 :n tarkoittamissa korvausten edelleen jakamisen tilanteissa kuitenkaan tarkoita sitä, että jos korvaukset tilitetään järjestöille jo keruuvuonna edelleen jaettaviksi, edelleentilittämisen ajaksi tulisi vain 6 kuukautta korvausten vastaanottamisesta. Tällaisessa tilanteessa edelleen tilittämisen aikarajaksi tulisi laskea ensinnä mainittu 9 kuukautta tilivuoden päättymisestä ja lisäksi 6 kuukautta tästä eteenpäin. 33 Velvollisuus käydä lisensiointineuvottelut vilpittömästi Yhteishallinnointiorganisaation ja käyttäjän on annettava toisilleen kaikki oikeuksien lisensioimiseksi tarvittavat tiedot ja muutoinkin neuvoteltava oikeuksien lisensioinnista vilpittömästi. Esitämme, että 33 ja 37 :ien sisältöä tarkennetaan perusteluissa koskien sitä, minkälaisia tyypillisesti kaikki tarvittavat tiedot ovat. Perusteluissa tulisi mainita tällaisina vaatimuksina esimerkiksi oleelliset ja varmennetut tiedot palvelun tuloista, käytetyn aineiston laadusta ja laajuudesta ja aineiston käyttömääristä ja -tavoista. 14 (21)

37 Käytön raportointi Käyttäjän tulee toimittaa yhteishallinnointiorganisaatiolle, siten kuin käyttäjä ja yhteishallinnointiorganisaatio ovat keskenään sopineet, hallussaan olevat yhteishallinnointiorganisaation edustamien oikeuksien käyttöä koskevat asiaankuuluvat tiedot, jotka ovat tarpeen tekijänoikeuskorvausten keräämiseksi sekä oikeudenhaltijoille kuuluvien korvausmäärien jakamiseksi ja tilittämiseksi. Yhteishallinnointiorganisaatio ja käyttäjä ottavat mahdollisuuksien mukaan huomioon vapaaehtoiset alan standardit sopiessaan näiden tietojen toimittamisen muodosta Käytön asianmukainen raportointi on välttämätön edellytys sille, että yhteishallinnointiorganisaatiot voivat suoriutua lain ja direktiivin mukaisista velvoitteistaan. Direktiivi ei estä asettamasta kansallisesti sitä korkeampaakin vaatimustasoa. Se olisi mielestämme tällä kohden erityisen perusteltua, koska juuri hyvä raportointi luo pohjan järjestöjen palvelujen korkealle laadulle. Käytön raportointia koskeva direktiivin johdantolause (33) toteaa, että Käyttäjien antamiin tietoihin sovellettavien määräaikojen olisi tehtävä yhteishallinnointiorganisaatioille mahdolliseksi noudattaa oikeudenhaltijoille kuuluvien määrien jakamista koskevia määräaikoja. Mainittu johdantolauseen kohta olisi selvyyden vuoksi aiheellista ottaa ainakin osaksi lakiluonnoksen perusteluita. Esitämme, että lakiehdotuksen 34 :n perusteluita täydennetään niin, että käytön raportoinnin tärkeys yhteishallinnoinnin perustehtävän toteutumisessa ja käyttäjän asema tämän velvoitteen toteuttajana käyvät selvemmin ilmi. 34 Lisensiointiehtoja koskevat vaatimukset Lisensiointiehtojen on perustuttava objektiivisiin ja syrjimättömiin kriteereihin. Yhteishallinnointiorganisaation on ilmoitettava käyttäjälle tariffien vahvistamisessa käytetyt kriteerit. Oikeudenhaltijoiden tulee saada oikeuksiensa käytöstä asianmukainen korvaus. Yksinoikeuksien ja korvausoikeuksien tariffien tulee olla kohtuullisia. Tekijänoikeuskorvauksen kohtuullisuutta arvioidaan erityisesti suhteessa: 1) oikeuksien käytön taloudelliseen arvoon liiketoiminnassa teosten ja muun aineiston käytön luonne ja laajuus huomioon ottaen; 2) yhteishallinnointiorganisaation tarjoaman palvelun taloudelliseen arvoon. Direktiivin 16 artiklan 6 kohdan mukaan Oikeudenhaltijoiden on saatava oikeuksiensa käytöstä asianmukainen korvaus. Yksinoikeuksien ja korvausoikeuksien tariffien on oltava kohtuullisia suhteessa muun muassa oikeuksien käytön taloudelliseen arvoon liiketoiminnassa, kun otetaan huomioon teosten ja muun aineiston käytön luonne ja laajuus, sekä suhteessa yhteishallinnointiorganisaation tarjoaman palvelun taloudelliseen arvoon. Mielestämme direktiivin alkuperäisen tekstin avoimempi tekijänoikeuskorvausten kohtuullisuutta koskeva arviointitapa on onnistuneempi. Ehdotamme, että sanan erityisesti tilalle korjataan direktiivin kyseisen artiklan mukaisesti käsite muun muassa. Tämä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia korvausten kohtuullisuuden arviointiin erityisesti, kun on kyse sellaisesta toiminnasta, joka ei tavoittele voittoa, mutta on taloudelliselta merkitykseltään mittavaa, kuten opetus. 15 (21)

Esitämme, että 34 3 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: Direktiivin 16 artiklan 6 kohdan mukaan: Oikeudenhaltijoiden on saatava oikeuksiensa käytöstä asianmukainen korvaus. Yksinoikeuksien ja korvausoikeuksien tariffien on oltava kohtuullisia suhteessa muun muassa oikeuksien käytön taloudelliseen arvoon liiketoiminnassa, kun otetaan huomioon teosten ja muun aineiston käytön luonne ja laajuus, sekä suhteessa yhteishallinnointiorganisaation tarjoaman palvelun taloudelliseen arvoon. 38 Yhteishallinnointiorganisaation velvollisuus antaa tietoa edustamastaan teosvalikoimasta Yhteishallinnointiorganisaatiolla on pyynnöstä ilman aiheetonta viivytystä velvollisuus antaa oikeudenhaltijalle, teoksen käyttäjälle ja edustussopimuksen osapuolena olevalle valtuuttavalle yhteishallinnointiorganisaatiolle seuraavat tiedot: 1) yhteishallinnointiorganisaation edustamat teokset tai muut suojan kohteet, joita se edustaa suoraan tai edustussopimuksen nojalla, tai edustamiensa teosten ja muiden suojan kohteiden tyypit, jos teoksia tai muita suojan kohteita ei ole mahdollista yksilöidä; 2) yhteishallinnointiorganisaation edustamat oikeudet; 3) maantieteelliset alueet, joille yhteishallinnointiorganisaatiolla on oikeus myöntää lisenssejä. Jos yhteishallinnointiorganisaatio ei voi itse myöntää käyttölupaa puuttuvan valtuutuksen, suoja-ajan umpeutumisen tai jonkin muun syyn vuoksi, yhteishallinnointiorganisaatiolla on velvollisuus ilmoittaa teoksen käyttäjälle oikeudenhaltijan nimi ja yhteystiedot, ellei oikeudenhaltija ole kieltänyt niiden ilmoittamista, sekä tieto valtuutuksen päättymisen ajankohdasta ja syystä. 38 :n 2 momentti määrää velvollisuuden ilmoittaa oikeudenhaltijan nimi ja yhteystiedot, jos yhteishallinnointiorganisaatio ei voi myöntää käyttölupaa. Kyseinen lainkohta ei perustu direktiivin määräykseen. Vaatimus, että yhteishallinnointiorganisaation tulisi antaa myös tieto valtuutuksen päättymisen syystä, on perusteeton. Oikeudenhaltijalla ei ole minkäänlaista velvollisuutta ilmoittaa valtuutuksen peruuttamiselle erityistä syytä. Kun oikeudenhaltijalla ei ole tällaista velvollisuutta eikä edes voi olla, ei sitä koskevaa tiedotusvelvollisuutta voida asettaa yhteishallinnointiorganisaatiollekaan. Emme pidä myöskään aiheellisena säätää nimenomaisesti valtuutuksen päättymisajankohdasta tiedottamista. Valtuutuksen päättymisajankohdalla ei käsittääksemme ole tässä yhteydessä merkitystä, kun tilanteen lähtökohta on, ettei järjestö voi kyseessä olevassa tilateessa tarjota käyttölupaa. Esitämme, että 38 2 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: Jos yhteishallinnointiorganisaatio ei voi itse myöntää käyttölupaa puuttuvan valtuutuksen, suoja-ajan umpeutumisen tai jonkin muun syyn vuoksi, yhteishallinnointiorganisaatiolla on velvollisuus ilmoittaa teoksen käyttäjälle oikeudenhaltijan nimi ja yhteystiedot, ellei oikeudenhaltija ole kieltänyt niiden ilmoittamista. 54 Valvova viranomainen Valvovan viranomaisen tehtävänä on; 1) valvoa, että Suomeen sijoittautuneet yhteishallinnointiorganisaatiot noudattavat tämän lain säännöksiä oikeuksien yhteishallinnoinnissa, ja ryhtyä tarvittaessa jäljempänä laissa säädettäviin toimenpiteisiin; 2) vastata toisen jäsenvaltion viranomaisen esittämiin tietopyyntöihin, jotka koskevat Suomeen sijoittautuneiden yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaa siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/26/EU 37 artiklassa säädetään; 16 (21)

3) seurata yhteishallinnoinnin kehitystä Suomessa ja antaa Euroopan unionin komissiolle sen tarvitsemat tiedot yhteishallinnoinnista ja sen kehityksestä sekä osallistua muuhun ETA-alueen viranomaisyhteistyöhön siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/26/EU säädetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimii tämän lain mukaisena valvovana viranomaisena. Tämä laki ei vaikuta kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltaan kilpailuoikeudellisissa asioissa. Pidämme tärkeänä, että lain tarkoittamana valvovana viranomaisena toimii juuri opetus- ja kulttuuriministeriö, jolla on asiassa maan paras substanssiosaaminen ja jolle kuuluu monia muitakin, muun muassa sopimuslisenssijärjestöjen valvontaa koskevia, valvontatehtäviä. 56 Asian käsittely Opetus- ja kulttuuriministeriölle voidaan tehdä toimenpidepyyntö yhteishallinnointiorganisaation menettelystä tai laiminlyönnistä, joka on vastoin tämän lain säännöksiä. Toimenpidepyynnössä on kuvattava moitittavana pidettävä yhteishallinnointiorganisaation menettely tai laiminlyönti. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tässä laissa säädettyihin valvontatoimenpiteisiin. Asian käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että lain mukainen valvonta nojaisi 1) toimenpidepyyntöihin, joita kuka tahansa voi esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle yhteishallinnointiorganisaation menettelystä tai laiminlyönnistä ja 2) ministeriön omaaloitteeseen valvontaan. Lakiluonnoksen mukaan yhteishallinnointiorganisaatioiden menettelystä voisi opetus- ja kulttuuriministeriölle esittää toimenpidepyynnön kuka tahansa, täysin riippumatta siitä, onko väitetyllä laiminlyönnillä tai menettelyllä mitään yhteyttä toimenpidepyynnön tekijän asemaan tai oikeuksiin. Ehdotettu toimenpidepyyntöön oikeutettujen piiri on poikkeuksellisen laaja, etenkin kun kyseessä on lakiin perustuva oikeus, johon kuuluu ministeriön velvollisuus tehdä asiasta viipymättä päätös. Yhteiskunnallisesti tärkeäkin hanke tai toiminta voi viivästyä vuosia tai oleellisesti häiriintyä, jos toimintaa harjoittavien toimijoiden intressien ja päämäärien ja valitusoikeuden omaavien välillä ei ole oleellista asianosaisasemaan liittyvää yhteyttä. Tällöin valitusoikeutta on liian helppoa käyttää häiritsemistarkoituksessa. Tällainen tilanne saattaisi vaikuttaa kielteisesti yhteishallinnointiorganisaatioiden tehokkuuteen palvella asiakkaitaan. Ministeriölle on 54 :ssä annettu valvovan viranomaisen yleinen toimivalta, 58 :ssä määritelty tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus sekä 59 :ssä säädetty mahdollisuus omaaloitteisesti antaa huomautus tai varoitus sille, joka rikkoo lakia. Nämä säännökset takaavat ministeriölle riittävät keinot puuttua väärinkäytöksiin, jos sellaisia ministeriön tietoon tuodaan. Ehdotamme ensisijaisesti, että lakiluonnoksen 56 ja 57, joissa säädellään ministeriölle tehtävästä toimenpidepyynnöstä, poistetaan tarpeettomina. Toissijaisesti ehdotamme, että oikeus esittää toimenpidepyyntö rajoitettaisiin esimerkiksi henkilöihin tai yhteisöihin, jotka ovat yhteishallinto-organisaation jäseniä, ovat antaneet yhteishallinto-organisaatiolle valtuuden, ovat sopimussuhteessa yhteishallintoorganisaatioon tai joiden oikeuksia sanottu menettely tai laiminlyönti loukkaa tai vaarantaa. 17 (21)

62 Yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunta Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston määräajaksi asettama yhteishallinnointijärjestöjen, oikeudenhaltijoiden, teosten käyttäjien ja viranomaisten edustajista koostuva yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) seurata ja arvioida tekijänoikeuden ja lähioikeuden yhteishallinnointia koskevien käytäntöjen kehittymistä; 2) edistää hyvien käytäntöjen noudattamista ja antaa suosituksia alalla noudatettavista menettelytavoista ja erityisesti tämän lain 37 ja 42 45 :n mukaisista alan standardeista; sekä 3) toimia neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä opetus- ja kulttuuriministeriön käsitellessä musiikin multiterritoriaaliseen lisensiointiin liittyviä asioita; 4) avustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/26/EU 38 artiklan 3 kohdan mukaisen kertomuksen valmistelussa usean valtion alueen kattavan lisensioinnin tilanteesta ja kehityksestä. Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan kokoonpanosta, toimikaudesta ja tehtävistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Lakiluonnoksen 62 :n 2) kohdassa todetaan, että neuvottelukunnan tehtävänä on edistää ja antaa suosituksia erityisesti tämän lain 37 ja 42 45 :ien mukaisista alan standardeista. Mainittu lain 37 koskee käytön raportointia, 42 valmiutta käsitellä usean valtion alueen kattavia lisenssejä, 43 teosvalikoimatietojen oikeellisuutta, 44 täsmällistä ja oikea-aikaista raportointia ja 45 sähköistä laskutusta. Ehdotamme, ettei neuvottelukunnan tehtäviä täsmennetä kohdistumaan 2) kohdassa pykälittäin erotellulla tavalla erityisesti näihin tehtäviin. Tällöin neuvottelukunnalle jää enemmän mahdollisuuksia määritellä itse työssään kohteet, joihin halutaan kiinnittää erityisesti huomiota. Esitämme, että 62 2 kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti 2) edistää hyvien käytäntöjen noudattamista ja antaa suosituksia alalla noudatettavista menettelytavoista ja standardeista; sekä 64 Sopimusehtojen sääntely Yhteishallinnointiorganisaatio ei saa käyttää ehtoa tai soveltaa käytäntöä, joka on 34 :n vastainen tai joka on sopimuksessa toisena osapuolena olevan jäsenen, oikeudenhaltijan, teoksen käyttäjän tai toisen yhteishallinnointiorganisaation kannalta kohtuuton, kun otetaan huomioon toisen osapuolen heikommasta asemasta johtuva suojan tarve, yhteishallinnointiorganisaation määräävä markkina-asema ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Yhteishallinnointiorganisaatiota voidaan kieltää jatkamasta 1 momentin vastaisen ehdon käyttämistä tai käytännön soveltamista taikka uudistamasta sellaisen tai siihen rinnastettavan ehdon käyttämistä tai käytännön soveltamista. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. Kielto voidaan, jos siihen on erityistä syytä, kohdistaa myös 2 momentissa tarkoitetun yhteishallinnointiorganisaation palveluksessa olevaan tai muuhun henkilöön, joka toimii yhteis-hallinnointiorganisaation lukuun. Sopimusehtojen sääntelyn tulisi koskea vain tässä laissa määriteltyjä sopimusrelaatioita, jotka on kuvattu luvussa 7 ja erityisesti sen 34 :ssä. Alkuperäisen oikeudenhaltijan tekemän sopimuksen sovittelusta säädetään tekijänoikeuslain 29 :ssä ja muilta osin tekijänoikeuksia 18 (21)

koskevien sopimusten sovittelua koskee oikeustoimilain 36. Kilpailuoikeudellinen lainsäädäntö koskee yhteishallinnointiorganisaatioita muutoinkin, eikä ole aihetta erityisesti viitata siihen tässä yhteydessä. Ehdotamme, että yhteishallinnointilaissa ei lähemmin säädetä muista käyttäjien ja yhteishallinnointiorganisaatioiden välisistä sopimusehdoista kuin niistä, jotka on nimenomaisesti kuvattu lakiluonnoksen 34 :ssä. Esitämme, että lakiluonnoksen 1 momentista poistetaan tarpeettomana loppuosa: tai joka on sopimuksessa toisena osapuolena olevan jäsenen, oikeudenhaltijan, teoksen käyttäjän tai toisen yhteishallinnointiorganisaation kannalta kohtuuton, kun otetaan huomioon toisen osapuolen heikommasta asemasta johtuva suojan tarve, yhteishallinnointiorganisaation määräävä markkina-asema ja muut asiaan vaikuttavat seikat. 69 Voimaantulo Lakiehdotuksen perustelujen mukaan lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 10.4.2016, jolloin direktiivi on pantava jäsenvaltioissa täytäntöön. Yhteishallinnointiorganisaatioiden sääntöihin, hallintokäytäntöihin ja prosesseihin joudutaan uuden lainsäädännön seurauksena tekemään merkittäviä periaatteellisia ja teknisiä muutoksia. Lakiesityksen mukaiseen voimaantulopäivään on enää noin seitsemän kuukautta. Tämä on aivan liian lyhyt aika järjestön perusrakententeisiin kuuluvien, nyt muutosvaatimusten kohteina olevien prosessien uudelleen arvioinnille ja muuttamiselle. Kotimaisen kollektiivihallinnon korkean tason säilyttämiseksi on järjestöille annettava riittävä aika suunnitella ja toteuttaa lakiesityksen vaatimukset huolellisesti. Esitämme, että lain voimaantulon ajankohtaa siirretään kaikilta osin vähintään 31.12.2016 asti. Pidämme ilmeisenä, että ainakin eräät yhdistysten sääntöihin ja valtuuksien uudistamiseen littyvät hankkeet tarvitsevat lisäaikaa vuoden 2017 loppuun. 70 Siirtymäsäännökset Jos 6 :ssä tarkoitettu valtuutus on annettu ennen tämän lain voimaantuloa, on 9 :ssä säädetty selvitys annettava oikeudenhaltijalle viimeistään 10 päivänä lokakuuta 2016. Yhteishallinnointiorganisaation tulee laatia ja julkaista 40 :ssä tarkoitettu vuotuinen avoimuusraportti viimeistään lain voimaantulon jälkeen alkavalta kokonaiselta tilikaudelta. Lain voimaan tullessa käynnissä olevalta tilikaudelta yhteishallinnointiorganisaatio voi avoimuusraportin sijasta 40 :n 2 momentin mukaisesti julkaista 18 :n 2 momentissa tarkoitetut henkilökohtaiset sidonnaisuuslausunnot sekä kirjanpitolain (1336/1997) mukaisen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, jotka on tarkastettu tilintarkastuslain säännösten mukaisesti. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenhaltijalle olisi viimeistään 10.10.2016 annettava 9 :n mukainen selvitys hänen oikeuksistaan määritellä valtuutuksen laajuus, myöntää lupa ei-kaupalliseen käyttöön ja lakkauttaa valtuutus sekä mahdollisista edellytyksistä ja rajoituksista, jotka koskevat oikeudenhaltijan valinnanvapautta tai valtuutuksen peruuttamista, mikäli valtuutus on annettu ennen lain voimaantuloa. 19 (21)

Lakiesityksen päämääränä ei käsityksemme mukaan ole puuttua oikeudenhaltijoiden ja yhteishallinnointiorganisaatioiden välisiin voimassaoleviin sopimuksiin, ennen lain voimaantuloa annetut valtuutukset eivät muutu lain voimaan tullessa. Tämä on tärkeä lähtökohta kollektiivihallinnon palvelujen sujuvuuden takaamiseksi. Siirtymäsäännökset määräävät yhteishallinnointijärjestöille vain aikarajan, johon mennessä niiden on ryhdyttävä soveltamaan lain oikeudenhaltijalle takaamia oikeuksia. Jotta kysymys ei miltään osin jäisi tulkinnanvaraiseksi, tätä asiaa koskeva kirjaus olisi syytä lisätä perusteluihin. Esitämme, että lakiehdotuksen 70 :n perusteluihin lisätään maininta siitä, ettei lailla ole vaikutusta ennen sen voimaantuloa yhteishallinnointiorganisaatiolle annettujen oikeudenhaltijoiden valtuutusten pätevyyteen, jatkuvuuteen tai aineelliseen sisältöön. VAIKUTUSARVIOINTIA Kollektiivihallintodirektiivi ja sen perusteella säädettävä yhteishallinnointilaki muuttavat 1) oikeuksien hallinnoinnissa noudatettuja käytäntöjä, määritelmiä ja prosesseja, aina yhdistysten sääntöjä ja valtuutuksia myöten ja 2) yhteishallinnointiorganisaatioiden tiedotusvelvollisuutta koskien yhteishallinnointiorganisaatioiden lisensiointitoimintaa ja kertyvien korvausten jakoa Itse toiminnan substanssiin, lupien myöntämismekanismiin, hinnoitteluun tai korvausten jaon toteutustapaan lakiluonnoksella ei näyttäisi olevan laajempaa vaikutusta. Suomalainen kollektiivihallinto on toiminut tehokkaasti ja läpinäkyvästi aiemminkin. Molemmilla mainituilla muutosryhmillä on suora vaikutus erityisesti yhteishallinnointiorganisaatioissa käytössä oleviin tietojärjestelmiin ja niille asetettaviin vaatimuksiin. Yhteishallinnointijärjestöjen toiminta on oleellisesti tiedon hallintaa. Teosten käyttöä koskevaan tietoon liitetään korvausten mitoittamista ja teosten oikeudenhaltijoita koskevaa informaatiota. Näin käyttäjän maksamat korvaukset voidaan osoittaa mahdollisimman hyvin juuri käytettyjen teosten tekijöille. Tässä vaiheessa on ennenaikaista antaa mitään yksityiskohtaista taloudellista arviota vaadittavien tietojärjestelmien muutoksen suuruudesta. Krittisintä järjestöjen kannalta on, että niille varataan siirtymäsäännöksissä riittävä toteutusaika. Tietojärjestelmiin tehtäviä muutoksia ei luonnollisesti voi ryhtyä toteuttamaan, ennen kuin hallinnoitavien oikeuksien määrittely ja hallinnointimenettelyt on päätetty. Tämä viivästyttää vaadittavien tietojärjestelmien rakentamista. Järjestöt joutuvat tarkistamaan oikeuksien hallintomenettelynsä ja ainakin osan päätöksentekomekanismeista. Yhteishallinnointilaki vaatii uuttaa yksityiskohtaisuutta esimerkiksi siinä, miten, missä vaiheessa ja kuinka yksityiskohtaisesti organisaation on määriteltänä hallinnoimiensa oikeuksien piiri. Tältä osin on todettava, ettei ole selvää, että uusi laki tältä osin tekee järjestöjen toimintaa joustavammaksi. Kopiosto hallinnoi kahden eri toimialan, av- ja graafisen alan, tekijäoikeuksia useilla eri käyttäjärajapinnoilla. Kopiostolle siirrettävien oikeuksien nykyistä yksityiskohtaisempi määrittely sekä uudenlainen vastuurakenne vaativat perusteellisen keskustelun Kopioston jäsenistössä. Tämä omistajien kanssa käytävä dialogi ja siihen liittyvä valmistelutyö tulee lähimmän kalenterivuoden aikana olemaan hyvin intensiivistä. 20 (21)